Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2014 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kohtalaisen aavemainen tarina. Avoimeksi on tainnut jäädä, miten tämä henkilö oli päätynyt sinne säiliöön. | ||||
|
03.02.2014 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| 2034 oli ennen muinoin 1980-luvun lopulla Joensuun veturi. | ||||
|
03.02.2014 20:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tk3 1113 paloiteltiin samalla alueella joskus vuoden 1986 tienoilla. | ||||
|
03.02.2014 20:11 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyypä vähän selvitellä. | ||||
|
|
02.02.2014 22:41 | Jouni Hytönen | ||
| Rataverkon kuvauksessa 1.1.2011 nimi on vielä Bäljars, 1.7.2011 se on muuttunut muotoon Bäljens. | ||||
|
|
02.02.2014 22:33 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus muistan tämän tunnelin esiintyneen dokumenteissa myös nimellä Bäljars. Kumpikohan on oikein? | ||||
|
02.02.2014 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Imatran Harakan raiteisto taisi olla siitä erikoinen tapaus, että sähköistys ei ole ollut siellä enää vuosikausiin käyttökunnossa. Ja oliko peräti niin, ettei sitä ole koskaan oikein toden teolla käytetty? | ||||
|
02.02.2014 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Äänekoskelta tuotiin Kankaan paperitehtaalle Jyväskylään sellupaaleja Sim-vaunuissa ainakin vielä 90-luvun lopulla, ehkä myös viime vuosikymmenellä. Muistan tuolloin puhutun, että paalien kosteus aiheutti talvisaikaan jonkinmoisia jäätymisongelmia vaunuille. | ||||
|
01.02.2014 23:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämä puutavara menossa lopulta Kokkolasta vielä Alholmaan? | ||||
|
01.02.2014 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Sitä voinee kysyä Turun kaupungilta. | ||||
|
01.02.2014 17:12 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö joka vaunussa ole linjakartta nykyään? | ||||
|
31.01.2014 02:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tuntuu, että nykyään ei olla aivan niin tarkkoja, pysyvätkö Dv12:t kotireviirillään. Tampereen vetureita harhailee Pieksämäeltä ylös ja itään päin ja Oulun vetureita valuu alas. | ||||
|
31.01.2014 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Kartta on ainakin kymmenen vuotta vanha, sillä tuo kolmoslinjan jatko Park Pobedylle otettiin käyttöön 6.5.2003 ja linjaa on jatkettu sieltä vielä eteenpäin. Neloslinjan haara puuttuu myös ja näemmä tässä näkyvää nelosta on yhdistetty loppupäästä kolmoseen. | ||||
|
|
30.01.2014 12:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joissakin pidemmän aikavälin kehityskartoissa sellaisiakin kaavailuja näkyy. Nyt on käsittääkseni meneillään vain vanhojen linjojen jatkamisia sekä uuden linjan 6 rakennustöitä. http://www.urbanrail.net/eu/ru/pet/petersburg.htm | ||||
|
30.01.2014 10:37 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan se ratkaisee, mitä käyttöä rungolle on, kun se saapuu Helsinkiin. Tämä IC 43/58 lähtee Ilmalasta ja palaa sinne eli Edosta olisi vain marginaalinen hyöty Oulussa. Karjalan radan IC-junat kääntyvät Helsingissä ainakin usein johonkin toiseen junaan. IC 6 taitaa kääntyä junaksi IC 173 ja IC 10 lähtee takaisin Imatralle junana IC 113. IC 8:lla on runsaasti aikaa ennen lähtöä takaisin junassa IC 11. | ||||
|
|
30.01.2014 10:32 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäinen Edo-sarja on jo täysin käytössä eli 12 vaunusta 10 on kiinni rungoissa, kaksi varalla. Toinen sarjahan oli sekin yli 10 vaunua, siitä riittää taas sitten aika moneen nykyiseen IC-junaan. Tällä hetkellä ainakin mm. IC 911 kääntyy Pieksämäellä junaksi IC 706 ja vastaavasti IC 707 junaksi IC 934 eli näissä junissa Edoista ainakin olisi hyötyä. Johan täällä spekuloitiin myös sillä, että IC2 tuotteena saattaa kohta olla tiensä päässä, kun yhä enemmän IC-junia muuttuu kokonaan kaksikerroksisiksi. | ||||
|
|
30.01.2014 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Kehälinjan varrella on myös monia hienoja asemia turistillekin ihailtavaksi. | ||||
|
|
29.01.2014 15:25 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän kääntöpöytä on vain 12,71-metrinen. Nuo vanhimmat tallit toimivat sujuvasti myös uudemman, 20-metrisen pöydän yhteydessä. Missähän vaiheessa pöytä on uusittu? | ||||
|
|
29.01.2014 15:24 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko se juuri pohjoispään asetinlaitteen symboli? Toisessa päässä on samanlainen, mutta vain yhdellä viivalla. | ||||
|
|
29.01.2014 14:36 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan Jyväskylässä ollut kaksi kampiasetinlaitetta ja tähän kuvaan olisi merkitty punaisilla pisteillä keskitetysti käännettävät ja/tai lukittavat vaihteet? | ||||
|
|
29.01.2014 14:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhan ratalinjan Vihtavuori oli alkuperäiseltä nimeltään Ahlbacka. Tätä profiilia kun katsoo, ymmärtää, miksi rata oli rakennettava käytännössä kokonaan uudelleen 1960-luvun perusparannuksessa. Hellyttäviä raidepituuksia ja koko matka jyrkkiä mäkiä. | ||||
|
28.01.2014 22:32 | Jouni Hytönen | ||
| Entinen EFit 23530 vuodelta 1981. | ||||
|
28.01.2014 22:28 | Jouni Hytönen | ||
| Vihreä pari hyötykäytössä tuolla ja vastaavasti voidaan vetää kokovihreitä matkustajajunia punaisilla yksilöillä. :) | ||||
|
28.01.2014 22:26 | Jouni Hytönen | ||
| Rohkenisin epäillä kirjotus vihrettä tuossa Kaurilan/Niiralan tapauksessa. Niiralan asema on kuitenkin avattu jo 1.2.1953 ja tuossa kartassa näyttäisi olevan rajan kilometrisijainniksi annettu 554+084. | ||||
|
|
28.01.2014 20:47 | Jouni Hytönen | ||
| Oikeastaan muutostyölaatta. | ||||
|
28.01.2014 02:03 | Jouni Hytönen | ||
| Komppaan, melko mielenkiintoisia rakennuksia löytyy eri puolilta maata: https://vaunut.org/kuva/75072 | ||||
|
|
28.01.2014 01:58 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset täsmällisen kokoonpanon dokumentoinnista tämän kuvan yhteyteen! | ||||
|
|
28.01.2014 01:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ja noihinkin sisältyi jokin monimutkainen logiikka: Kouvola on Kw, mutta Orivesi Ov. Vilppula on Wp, Porvoo Prv ja Tiviä Tiv. Vaasa näyttää olevan tässä kuvassa Vs, mutta Vaskiluoto Wsk. | ||||
|
|
28.01.2014 01:53 | Jouni Hytönen | ||
| Heitän raadeltavaksi arvauksen: muistikuvani on, että jossain vuoden 1965 Käskylehdessä tiedotettiin w-kirjaimista luopumisesta. Eli eiwät säilyneet. | ||||
|
|
27.01.2014 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tämä kuitenkin aikataulukirjan A-osan korjauslehti? | ||||
|
27.01.2014 21:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on vanhin liikenteessä oleva Sm1-runko - kohta tulee 44 palvelusvuotta täyteen. :) | ||||
|
27.01.2014 14:00 | Jouni Hytönen | ||
| Joo, tämä on ainoa varoituslaitos Saarijärven ja Haapajärven välillä. | ||||
|
27.01.2014 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Onnistunutta elinkeinopolitiikkaa Laukaan kunnalta, kuin sattumalta on löytynyt kahdelle isolle yritykselle tontti aivan Jyväskylän kaupungin rajan tuntumasta (rakentamishetkellä vielä maalaiskunnan rajalta). Molemmat on siis kaupunki menettänyt Laukaalle. | ||||
|
|
27.01.2014 13:30 | Jouni Hytönen | ||
| Maamerkit ovat pusikoitumisen myötä täysin kohta kadoksissa, vaikka itsekin olen tässä paikalla käynyt katsomassa jo Äänekosken lättähattuja. Siihen aikaan vanha ratalinja erottui maastosta vielä selvästi ja ratapölkyt olivat jäljellä. Tekopohjavesiputki kaivettiin v. 1996 ratapenkan sisään, minkä jälkeen radan jyrkkä nousu Jyväskylän suuntaan alkoi erottua selvästi. En ole tuolla käynyt nyt kohta viiteentoista vuoteen - täytyypä joskus taas poiketa. | ||||
|
25.01.2014 23:23 | Jouni Hytönen | ||
| Varsin asianmukaista, että atomipommituksessa vaurioituminen ei ole vielä syy poistaa vaunua kokonaan. Vielähän tämä on korjattavissa... | ||||
|
25.01.2014 23:11 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, veturivetoisella lisäjunalla, joka pysähtyy jokaisella liikennepaikalla, on saatu noin 70 km:n matkaan kulumaan aikaa yli kaksi tuntia eli keskinopeus on aika asianmukainen. Jokunen matkustaja on saattanut tässä junassa olla jopa päihteiden vaikutuksen alaisena. :) | ||||
|
|
25.01.2014 23:07 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tuohon aikaan seisakkeilla edes ollut lyhenteitä. Tästä aikataulusta voi siis lyhenteistä päätellä, millä paikoilla on jotain henkilökuntaa tai muuta ratainfrastruktuuria kuin pelkkä linjaraide. | ||||
|
24.01.2014 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| On tuolla melko monta kertaa käyty etenkin 90-luvulla. :) | ||||
|
24.01.2014 00:11 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan noissa vaunuissa perinteiset pohjaluukut vai ovatko ne umpipohjaisia? Vaunujen kotimaassa hiili puretaan usein ajamalla vaunut erityiselle purkuraiteelle, jossa vaunut ovat noin metrin korkeudella maan pinnasta ja sitten vain pohjaluukut auki. Keljonlahdessa ei toki sellaista raidetta ole. Jotenkin tehottomalta tuntuu tämä, että juna joudutaan vielä Jyväskylässä pätkimään neljään osaan. | ||||
|
23.01.2014 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Jospa junassa on ollut jollakin matkan osalla mukana myös kotimaisia vaunuja? Turvavaunujahan ne eivät ole, vaan mahdollistavat ruuvikytkimellisten vaunujen liittämisen junaan. Voi myös olla, että paluusuunnassa samassa junassa kulkee muitakin vaunuja. | ||||
|
|
23.01.2014 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Lievestuore? | ||||
|
21.01.2014 13:23 | Jouni Hytönen | ||
| Aika pitkäksi aikaa on tämä 2608 unohtunut etelään. Kesällä oli jo Tampereen kierroissa. | ||||
|
21.01.2014 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kohtaa junan numero on vain 77. | ||||
|
21.01.2014 00:04 | Jouni Hytönen | ||
| Kotisatama Ulan Bator? :D Mitähän kikkailua tuokin on? Mongolia kuuluu samaan merimahtien joukkoon kuin Sveitsi. | ||||
|
19.01.2014 20:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tämähän toimi junasuorituspaikkana vielä pitkään pysähdysten päättymisen jälkeen. Lokakuussa 1996 oli herkkua tarjolla kameroiden eteen - Suinulassa rakennettiin alikulkua ja kaikki liikenne ajatettiin sähköistämättömän kolmosraiteen kautta. Senhän tietää, mikä veturisarja pääsi vielä kerran tositoimiin Tampere-Pieksämäki-rataosalle. :) IC-juniin tuotiin pohjoisesta Dr16, ettei tarvittu aggregaattia. | ||||
|
19.01.2014 19:45 | Jouni Hytönen | ||
| Asetinlaitteen oikeassa reunassa kaksi punaista kampea - toinen oli lähtösiipiopastimen kampi. | ||||
|
17.01.2014 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Seinäjoen ja Vaasan välillä junapari H 565/566 kuljetti usein tavaravaunuja vielä 80/90-lukujen vaihteessa. Vuonna 1988 muistelen ko. junaparissa olleen säännöllisesti yhden Gbl/k-vaunun Pieksämäki-Vaasa-Pieksämäki. | ||||
|
|
17.01.2014 02:00 | Jouni Hytönen | ||
| Entäs Jalostaja Oy, https://vaunut.org/kuva/1046 ? Onko vielä hengissä? | ||||
|
17.01.2014 01:44 | Jouni Hytönen | ||
| Erittäin asiallinen talvitunnelma! | ||||
|
15.01.2014 15:19 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ollut vielä tuohon aikaan, vaan Eit 23158. | ||||
|
15.01.2014 15:09 | Jouni Hytönen | ||
| Ainakin tuohon Vinskaan olisi helppo tarvittaessa rakentaa uusi kohtauspaikka, kun kartassa näkyy laajahko aluevaraus sitä varten. | ||||