Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.06.2014 19:46 | Olli Aalto | ||
| Juu, ei kulje ja tosiaan puuttuu. Hajuhan on erittäin erikoinen, sellainen jännän omenainen :) | ||||
|
16.06.2014 14:36 | Olli Aalto | ||
| Eli ilmeisesti kori ei ole itsekantava, kun seinäpellit on pystytty vaihtamaan? | ||||
|
15.06.2014 23:24 | Olli Aalto | ||
| Kyllähän niillä tunneleiden läpi on ajeltu. Toistaiseksi kumpikaan ei ole vielä syttynyt palamaan. | ||||
|
15.06.2014 20:32 | Olli Aalto | ||
| Hajosinko edes Niklaksen kommentille :D Lätän takaohjaamohan on siitä hengenvaarallinen paikka (vaikka liikkelle lähtiessäkin) tehdä tuollaisia, että käsimerkin "uhri" voi vaikka hypätä roikkumaan astinlaudalle, ja vääntää "lukitun" oven auki :) | ||||
|
15.06.2014 00:04 | Olli Aalto | ||
| Eip/Ep? | ||||
|
13.06.2014 00:23 | Olli Aalto | ||
| Onhan niitä. | ||||
|
12.06.2014 15:19 | Olli Aalto | ||
| Jimi, https://vaunut.org/kuva/12843 | ||||
|
12.06.2014 15:13 | Olli Aalto | ||
| Loppuopastimet? Niitä on liikaa päällä. | ||||
|
11.06.2014 23:40 | Olli Aalto | ||
| Voisi kuvitella tuollaisen järjestelyn olevan täysin mahdollinen, sillä Joensuun varikon toiminnot on kuristettu viime vuosina ihan minimiin. Siihenhän nämäkin huoltokeikat liittyvät. Edit: aiempaa kommenttia täsmentäen, 787, joksi 786 Pieksämäellä kääntyy, vedetään näin ollen aina Dv12:lla. |
||||
|
|
11.06.2014 21:27 | Olli Aalto | ||
| Tällä radallahan Dr16:n käyttö rajoittuu lähinnä siihen, että se menee "illan viimeisen pikajunan veturina Pieksämäelle huoltoon" säännöllisesti ti & to, sekä usein myös näin keskiviikkoisin. Huollon jälkeen se palaa yöllisen rahdin (olikohan 4623) veturina takaisin Joensuuhun. Rajoittunutta käyttöä, mutta säännöllistä silti. Edit: ja kyllä muuten liikkuu Rikun mainitsemalla osuudella. Dr16-vetoinen rahti ei ole Ol-Kon välillä mikään harvinaisuus. |
||||
|
10.06.2014 00:26 | Olli Aalto | ||
| Noniin, rauhoitutaanpas nyt taas. | ||||
|
09.06.2014 20:09 | Olli Aalto | ||
| Topin suluissa mainitsemaa asiaa tulee *välillä* ihmeteltyä itsekin. | ||||
|
09.06.2014 18:39 | Olli Aalto | ||
| Tai sitten vain yksinkertaisesti tehdään esim. ruiskutuksen säätöä yms. toimenpiteitä, jolloin savutus loppuu. | ||||
|
07.06.2014 18:03 | Olli Aalto | ||
| Eifetin dieselin hyötysuhde hädin tuskin yli 40 % ja vaunun öljykattilan yli 70%, kenties jopa 80%. Siinäpä visainen kysymys pohdittavaksi, kumpaa kannattaa käyttää. | ||||
|
05.06.2014 21:13 | Olli Aalto | ||
| Tabletin malli on Fujitsu. Sitä tosiaan käytetään ylätason kyyläämiseen. Varsin kätevää, kun sen olinpaikkaa voi tarpeen mukaan vaihtaa välitason kioskin ja alakerran keittiön välillä. | ||||
|
05.06.2014 21:09 | Olli Aalto | ||
| Ja nyt myös tosiaan Savon radalla junaparissa 73/66. | ||||
|
01.06.2014 18:01 | Olli Aalto | ||
| Onneksi tähänkin kysymykseen löytyy ratkaisu: https://vaunut.org/kuva/23526 | ||||
|
01.06.2014 16:37 | Olli Aalto | ||
| Juurikin näin. VR:hän on aiemminkin tehnyt vastaavia väännöksiä, mm. pehelippua on myyty PerheLippu nimikkellä, laivajunaa LaivaJuna jne. | ||||
|
01.06.2014 15:22 | Olli Aalto | ||
| Vihainen kiinalainen näyttää olevan vielä paikallaan menneisyydestä kielien. | ||||
|
31.05.2014 01:10 | Olli Aalto | ||
| Sallittakoon vielä yksi OT. Olen kaikessa tuossa samaa mieltä, eläminen täällä on tosiaan kallista och en alltför stor del av mina landsmän är intoleranta. Sen tiedän - taustani vuoksi - millaiset ennakkoluulot ruotsinkielisiä kohtaan ovat. Ja tosiaan, rötösherroilla elämä hymyilee täällä - saunan lauteilla on hyvä sumplia asioita demokratialta piilossa. Näin nuoremman polven ihmisenä mahdollinen muutto sinne merentakaiseen paratiisiin ei ole mikään vieras ajatus minulle, juurikin näistä syistä. Asenneilmastossa ei liene tapahtunut täällä muutoksia parempaan päin 4-5 vuosikymmenessä. | ||||
|
|
30.05.2014 14:09 | Olli Aalto | ||
| En malta taaskaan olla linkittämättä http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/Sijoittaminen/Rahanarvonkerroin+laskuri/42717.html :) | ||||
|
|
30.05.2014 00:16 | Olli Aalto | ||
| [offtopic]Ja Ruotsin mm. halvempi ruokakori ei johdu siitä, että siellä on oma valuutta kurnu, vaan siitä, ettei siellä ole Suomen kaltaista oligopolia päivittäistavarakaupassa. Paremman kilpailun ansiosta yksittäinen jätti ei voi esim. polkea tuottajahintaa. Siksi nekin ovat lammikon takana parempia. Inflaatio taisi tosiaan olla huomattavasti kurittomampaa markka-aikana. Ihmisen muistihan on hyvin lyhyt. Suomen markassa sai tehdä myös toistuvia devalvaatioita kerta toisensa jälkeen, koska vahvan valuutan vuoksi vientituotteet eivät kiinnostaneet ulkomailla. Lisäksi työvoimakustannnuksrt ovat Suomessa Ruotsia suurempia, joka näkyy hinnoissa. Siihen ei siis vaikuta euro millään tavalla, vaan kyse on mm. palkankorotusten maltillisuudesta. Ruotsin ikärakenne on Suomea terveempi mm. huomattavasti laajemman maahanmuuton ansiosta. Kun työvoiman tarjonta on suuri, painuu sen hinta työmarkkinoilla alaspäin, mikä edesauttaa kustannusten (ja siten hintojen) kurissa pysymistä. Kaikki nämä ovat asioita, joihin kurnun säilyttämisellä ei ole mitään tekemistä. Suomen kilpailukyky on luokattoman huono, ja siksi sen kannattaa olla mieluummin euroalueen markkinoilla kuin kilpailla kaikkia muita vastaan omalla valuutallaan. On todella ikävää, Martin, että olet joutunut siellä populistisen propagandan uhriksi, ts. Suomea on käytetty "varoittavana" esimerkkinä kuitenkaan tietämättä tarkemmin todellisia syitä. [/offtopic] |
||||
|
27.05.2014 19:48 | Olli Aalto | ||
| Oli joo. "Tasoittamisen" jälkeen siihen jäi yhä korkeusero ja sitä käytettiin pitkään laskumäen tavoin, vaikkei siinä sellaista virallisesti ollutkaan. | ||||
|
|
27.05.2014 00:34 | Olli Aalto | ||
| Kyllä - vaihtoon menevät kaikki eristevillat, kattolaminaatit, kokolattiamatot ja ainakin osa sisäseinien laminaateista, sitten kun kunnostuksen aika vihdoin koittaa. Niin pahasti ovat rakenteet päässeet kastumaan. Asunnoksi tämä sopisi rakenteeltaan vallan hyvin - löytyyhän tästä kolme suihkua ja keittiö, pääministerin hytin ollessa pienen makuuhuoneen kokoinen. | ||||
|
|
25.05.2014 22:15 | Olli Aalto | ||
| Tabletti näyttäisi pyörittävän Androidia. | ||||
|
|
25.05.2014 22:14 | Olli Aalto | ||
| Sinnekö heidät lukitaan kokouksen ajaksi, ja jos tarvetta alakertaan menolle on, niin hypitään portin yli? Edit: koodilukko kyllä löytyy kabinetin ovesta. |
||||
|
|
25.05.2014 21:12 | Olli Aalto | ||
| Nurkassa tabletti ja IP-kameroille tyypillinen teksti. Yläkerran kamera kenties? | ||||
|
25.05.2014 16:35 | Olli Aalto | ||
| Näinhän se olikin. Kiitos tarkennuksesta | ||||
|
|
24.05.2014 23:19 | Olli Aalto | ||
| Tasavirran katkaisua vaikeuttaa luonnollisen nollakohdan puuttuminen. Kuvittele tasasähköä vaikka graafisen kuvaajan esittämänä, jossa y-akseli kuvaa jännitettä ja x-akseli aikaa, ja olkoon jännite vaikka se 3 kV tasainen. Piirtyvä kuvaajahan on vaakasuora viiva. Kun aika rientää, ei se missään vaiheessa käy nollassa saati sen alapuolella. Jos otetaankin vaihtojännite, jonka tehollisarvo on 3 kV ja taajuus 50 Hz, niin kuvaajaan tulee heti eloa. "Ylimmillään" jännitekäyrä käy 3,75 kV:ssä, ja alimmillaan tasolla -3,75 kV lävistäen samalla x-akselin, jossa jännite on nolla. Tämä suunnanvaihto tapahtuu 50 Hz taajuudella 50 kertaa sekunnissa. Kun jännite (ja sen mahdollistama virta) halutaan katkaista, on se vaihtosähkössä helppoa. Kun vaihtojännite on häviävän pienen hetken tasan 0 volttia ja virta 0 A, ei avauskärkien välille mahdollisesti syntyvä valokaari jatka palamistaan, vaan sammuu (melko helposti). Kuitenkin tasasähkössä, jossa jännite ei missään vaiheessa käy nollassa vaan pysyy samalla tasolla, ei valokaari sammu missään vaiheessa, vaan jatkaa sitkeästi palamistaan kärkien välillä. Ilmoitettu vaihtojännite on siis tehollisarvo, ts. keskiarvo. Todellisuudessa esim. 25 kV vaihtojännite on huippuarvossa ollessaan 31,25 kV, mutta siitä saatava teho on sama kuin 25 kV tasavirralla. |
||||
|
|
24.05.2014 21:56 | Olli Aalto | ||
| Joni, tuollainen korona, johon ei Suomessa 25 kV vaihtovirtajärjestelmässä ole totuttu, johtuu paitsi kuuran eristävästä vaikutuksesta, myös sähköjärjestelmästä. 3 kV jännitteisessä järjestelmässä virrat ovat aivan eri luokkaa (=paljon suurempia) kuin 25 kV:lla, joten korona on sen mukainen. Virta on se, joka saa aikaan kipinöinnin, johtojen palamisen yms. Lisäksi tuo on vielä 25 kV:sta poiketen tasavirtaa: tasasähkössä jännite ei missään vaiheessa käy nollassa niin kuin vaihtuvassa, joten tuo leimu saa ajan funktiona jatkuvasti energiaa ilmiön ylläpitämiseen. Samasta syystä tasavirran katkaisu on myös huomattavasti vaikeampaa kuin vaihtojännite. (korjatkaa jos meni mönkään) | ||||
|
24.05.2014 16:17 | Olli Aalto | ||
| Sentään sen verran. Muutamankin asteen ero auttaa jo paljon. Onko kenelläkään havaintoja, millaisesti Rk-sarjaa on poistettu liikenteestä uusien tieltä? | ||||
|
|
24.05.2014 13:16 | Olli Aalto | ||
| Toni, niin on, mutta se tieto ei suurinta osaa junan matkustajista lämmitä. Topi, vieläpä kattorakenteisiin koskematta :) Löytyy Rk-vaunuistakin, mutta niissä teho ei kovalla helteellä ole hääppöinen, näin empiirisillä havainnoilla. Rbkt taas luokkaa ok. Onkin kieltämättä kumma, ettei VR mainosta vaunukuvastossaan näin olennaista asiaa. | ||||
|
|
24.05.2014 12:16 | Olli Aalto | ||
| Rbkt:ssä on ilmastointi. Sinne siis pistäytymään jos on tukalat olot. | ||||
|
|
23.05.2014 19:03 | Olli Aalto | ||
| Vai että erityiset ja pakottavat syyt. Eiköhän se kuitenkin johdu ihan siitä, että korkean jännitteen ansiosta virrat ovat pienempiä ja siten paksummalle (ja kalliimmalle) ajolangalle ei 25 kV järjestelmässä yksinkeraisesti ole t a r v e t t a. Siinä säästetty materia voidaan käyttää johonkin tähdellisempään. | ||||
|
22.05.2014 23:52 | Olli Aalto | ||
| Mistä lähtien on alettu käyttää veturien sarjamerkinnöissä väliviivaa? | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
22.05.2014 20:15 | Olli Aalto | ||
| Vielä 90-luvulla oli hyvin yleistä, että talojen pihoissa saattoi nähdä jos jonkinmoisia mastoviritelmiä, joiden huipuilla oli haravat länteen suunnattuina. Sittemmin kaapeli-tv sekä Kruunupyyn ja Pyhävuoren (Kristinestad) mastoissa aloitetut lähetykset alkoivat syrjäyttää näitä viritelmiä. | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
22.05.2014 19:06 | Olli Aalto | ||
| Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on ollut perinteisesti kaikki se, mitä elämiseen on tarvittu, eikä tarvetta maakunnan (kieli)rajan ylittämiselle ole ollut. Jos kaupunkiin on asiaa, niin mennään Vaasaan, ja ehkä joskus Helsinkiin halki Etelä-Pohjanmaan ja hämäläismaakuntien, vaikkapa junalla. Ollessani lapsi ei äitini paljoa Suomen televisiota katsonut - ne olivat merentakaisia Ruotsin kanavia, jonka tarjonnan varassa elettiin. Tyypillistä on siis olla yhtä hyvin perillä niin Suomen kuin Ruotsinkin asioista. Siksi on helppoa elää hyvä elämä osaamatta sanaakaan suomea. Nyt asuessani Keski-Savossa olen törmännyt hieman vastaavanlaiseen ilmiöön. Ei täälläkään paljoa ylitellä Pohjois-Karjalan maakuntarajaa sen läheisyydestä huolimatta, koska siihen ei ole tarvetta. Viimeisimmästä käynnistäni naapurimaakunnassa on jo eräitäkin vuosia aikaa. |
||||
|
20.05.2014 23:02 | Olli Aalto | ||
| Tässä maassa kyllä osataan tehdä fiksuja kalustohankintoja. | ||||
|
20.05.2014 22:59 | Olli Aalto | ||
| Virossa näyttääkin 4G peittävän koko maan, joka ei Suomessa ihan vielä ole toteutunut. | ||||
|
18.05.2014 23:26 | Olli Aalto | ||
| Puuvaunuissa lämmöt jäivät tuona päivänä pariinkymmeneen asteeseen. Olikin mukava tehdä töitä, kun ei ollut kylmä eikä kuuma. | ||||
|
18.05.2014 23:22 | Olli Aalto | ||
| Jos "puoli ukkoa" on ikkunan ulkopuolella koko matkan sellaisessa koleudessa, niin kyllä siinä vilu tulee. | ||||
|
16.05.2014 00:21 | Olli Aalto | ||
| Kulkiko kauko-ohjauksen päälinkissä vielä jotain muutakin dataa kuin liikennepaikan puhelut ja k-o komennot? Entä liikennepaikkojen välisissä varmistuslinkeissä akselinlaskenta yms. tiedon rinnalla? Viimeksi mainittujen taajuus on lienee ollut 2 GHz:a korkeampi. | ||||
|
12.05.2014 22:15 | Olli Aalto | ||
| Käyttämättömyydelle on syynsä, sillä sitä veturia piinaa laakerivika, jonka vuoksi veturilla ei voi liikennöidä. Näin ollen mitään suunnitelmia veturin käytölle ei voi tehdä. | ||||
|
12.05.2014 22:04 | Olli Aalto | ||
| Saadun tiedon mukaan tänään alkuillasta 2632+2608+7 Rmm lähtivät Niinisalosta. Mahdollisesti myös viikon päästä saattaa olla liikennettä, sillä 19.5 Rovajärvellä alkaa kuulemma harjoitus ja on mahdollista, että Niinisalosta siirrytään sinne silloin junalla. | ||||
|
|
12.05.2014 21:11 | Olli Aalto | ||
| Mutta nyt tulevana lauantaina diesel jääkin kokonaan pois matkasta. Siispä höyryvetoinen Haapamäki–Jyväskylä-pikajuna aamupäivästä ja illalla sama takaisin. | ||||
|
11.05.2014 23:10 | Olli Aalto | ||
| Kuva sisältää elementtejä jotka ovat kiihottamista kansanryhmää vastaan. | ||||
|
10.05.2014 22:14 | Olli Aalto | ||
| Olisipa täälläkin fb:stä tuttu kommenttien tykkäysnappi :) Muuten siksipä ajankin Turun seudulle aina Kehä III:n kautta. | ||||
|
09.05.2014 00:46 | Olli Aalto | ||
| Liittyy pyöräkertoihin. v=vasen, o=oikea (puoli). 1 ja 2 ilmaisevat pyöräkerran numeroa. Vaunun oikea ja vasen puoli määräytyvät rj-päästä (2-pää) katsottuna, joka on samalla vaunun etupää. 1v ja 2v merkinnöistä voidaan siis päätellä näkemättä koko vaunua, että tämä on lämpöpään/takapään/1-pään teli. | ||||
|
06.05.2014 18:38 | Olli Aalto | ||
| Ovatko ratapenkkaan auratut kuidut vain kauko-ohjaukselle yms. Livin toiminnalle, vai onko niitä vuokrattu operaattoreillekin? | ||||
|
05.05.2014 14:36 | Olli Aalto | ||
| Aijai, eihän nyt voimavirtaliitäntää saisi kytkeä/purkaa virrallisena (siis kuorma päällä)... | ||||
|
|
04.05.2014 16:21 | Olli Aalto | ||
| Pelastava enkeli saapuu. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/80723 näkyy vanhanaikainen voimavirtaliitäntä hyvin. Ulkosyötön kojevastake on siis sijainnut aikaa ennen nurkkakaappeja oikeanpuoleisen puskimen alapuolella. Kun tätäkin kuvaa tarkastelee, niin siellähän se näkyy, jarruletkun takana. |
||||