3824-106827 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.10.2013 19:46 Olli Aalto  
  Kyllä minullakin on samanlainen käsitys kuin Jarkolla, että ainakin A2 (ja ennen muutostaan se A1) ovat olleet jatkuvasti piuhassa. Niidenhän piti olla kuulemma jatkuvassa lähtövalmiudessa, ja silloin kun tarve tulee, niin ei niitä paremmin ehdi ylöslämmittämään matkustuskelpoisiksi. Eikös VR:llä ole muuten ollut tähän saakka pitää myös muita matkustajavaunujaan jatkuvassa seisontalämmityksessä, vai onko ne laskettu kylmiksi silloin, kun käyttöä ei ole ollut pitkään aikaan tiedossa?
kuva 03.10.2013 20:19 Olli Aalto  
  Harmi, että nämä uniikit, "erikoisvarustellut" vaunut homehtuivat pilalle ja menevät siten romuksi näinkin nuorina. Korvaajia tuskin hankitaan, vaan nykyministerit huristelevat mieluummin Audeilla ja yhä enenevissä määrin E-mersuilla, sekä pohjoisemmassa takseilla.
kuva 02.10.2013 14:18 Olli Aalto  
  Allegro-junaan menevät matkatavarat läpivalaistiin Suomen asemalla ainakin jo toukokuussa, kun siihen tuolta nousin.
kuva 22.04.2013 19:39 Olli Aalto  
  Kertoisiko joku miten sähköjärjestelmän vaihdossa menetellään kun ajetaan Sm6:lla rajan yli? Lasketaanko 25 kV virroitin ennen rajaa ja rullaako juna todella virroitin alhaalla 3 kV alueelle, vai tehdäänkö vaihto toisella tavalla? Eli ennen rajan erotusjaksoa ampaisee 3 kV harava valmiiksi ylös (tässä vaiheessa sen pääkatkaisija on vielä auki), sitten aukeaa 25 kV puolen pääkatkaisija ja erotusjakson jälkeen 3 kV pääkatkaisija voidaan nyt sulkea, ja 25 kV harava laskea tarpeettomana?
kuva 27.03.2013 19:57 Olli Aalto  
  Ottaen huomioon myös, että Pieksämäki-Joensuu on kuolevaa seutua verrattuna Seinäjoki-Vaasa välin alueeseen. Näiden alueiden tulevaisuusnäkymät ovat nykymenolla täysin vastakkaiset, ja siksi mm. matkustajamäärien valossa sähköistyksen valumisen Vaasan radalle ymmärtää . Kasvavasta keskuksesta paremmat yhteydet pääkaupunkiin näet. Sähköratahan Joensuuhun on saatu jo ajat sitten.
kuva 24.03.2013 18:27 Olli Aalto  
  Kyllä löytyy, mutta niissä esiintyy niin vakavia häiriöitä, ettei ohjausvaunun käyttö niiden yli ole luotettavaa.
kuva 04.02.2013 18:08 Olli Aalto  
  Eikös ne helmat saaneet kyytiä silloin 1991.
kuva 31.01.2013 22:45 Olli Aalto  
  Kyllä vain. Näissä se on 910 mm ja Pasiloissa 710.
kuva 20.01.2013 20:25 Olli Aalto  
  Tämä on ilmiselvä EFiti.
kuva 18.01.2013 14:40 Olli Aalto  
  Ensin mainitsemastasi.
kuva 22.12.2012 00:31 Olli Aalto  
  Juu, tuollaisia Nylandsgataneita ei kyllä ymmärrä, jos niitä ei tosiaan muualla kuin asemalla esiinny. Mutta yhtäältä ruotsinkielisiäkin nimiä on väännetty väkisin suomeksi, kuten Bennäs Pännäisiksi ja varmaankin Larsmo - Luoto kuulunee monen mielestä samaan sarjaan - harvemmin olen kuullut suomenkielisten pohjalaisten puhuvan Luodosta Larsmon sijaan. I o för sig, korvaan karskahtavat nuo kaikki molemmin päin tahansa, ja voisin veikata, että jos esim. Östermyra (Seinäjoki) haluttaisiin väkisin herättää henkiin, niin todella pitkän ja vaikean tien kautta se kotiutuisi aidosti puhuttuun kieleen.. Jorois ja Nyslott ovat tietenkin asia erikseen. :)
kuva 21.12.2012 16:34 Olli Aalto  
  Ruotsinkielinen nimi on käytössä vieraissa kielissä tosiaan silloin, kun kunnassa enemmistökielenä on ruotsi. Siten esim. englanninkielisissä teksteissä ainakin periaatteessa lukee Pietarsaaresta puhuttaessa Jakobstad, mutta Vaasasta taas ihan vain Vaasa. Mutta kuulostaisi kyllä todella järjettömälle lisätyölle ohjelmoida ruotsinkieliset opastukset pois suomenkielisillä alueilla "ihan vain periaatteen vuoksi". Ja mitä ruotsinkielisten edunvalvontaelimeen/koko kansanosan äänitorveen tulee, niin vastoin Jorman väitettä se ei ole SFP, vaan Svenska Finlands Folkting ("Suomenruotsalaiset kansankäräjät"), jonka asema on määritelty lainsäädännöllä. Sen päätöksentekoelimeen valitaan edustajat puolueeseen katsomatta vaalimenestyksen mukaan kaikkien ruotsinkielisten kunnanvaltuutettujen joukosta. Jos joku siis kokee kielellisten oikeuksiensa tulleen loukatuiksi, niin Folkting on se paikka, jonne voi kannella ja joka älähtää, ei SFP.
kuva 16.12.2012 21:25 Olli Aalto  
  Mitä museovaunujen sähkölämmittelyihin 1500V-johdolla tulee, niin kyseinen järjestelmä on lähes poikkeuksetta käyttökiellossa näissä vaunuissa. Kyse on kuitenkin suurjännitelaitteista, ja eurot niiden saralla konsultoivat melko suuressa roolissa. Kun Valtteriakaan ei hirveämmin taida olla sähköveturilla vedelty, niin voisin lyödä vetoa, ettei 1500V-laitteiden määräaikaistarkastuksiin ole lapioitu rahaa. A100:n sähkölämmityksestä: vastuksien teho näyttää olevan 12 kW Oskarin linkittämän kuvan mukaan, joten sen systeemi on lienee samanlainen kuin A91:ssä. Sen vaunun kattilan vieressä olevat sähkölämmitysvastukset toimivat vaunun ollessa paikallaan ihan tavallisella 230/400V voimavirtaliitännällä. Mutta sähkölämmitteisissä E(F)i-sarjalaisissa tosiaan lämmitetään ikkunoiden alla olevia konvektoreita 1500/220V muuntajan syöttämänä silloin kun virtaa on tarjolla... P.S. Kaikki paksun lompakon omistavat ilmoittautukoon halukkaiksi järjestämään sähkölämmitteinen puupaikku Sr1-vetoisena! :)
kuva 26.11.2012 15:23 Olli Aalto  
  Myös paria 917/934 on jo tovi ajettu tuolla samanlaisella rungolla, mutta nyttemmin se näyttää muuttuneen aikatauluissakin tavalliseksi IC:ksi. Luonnollisesti Ex kerrostalojen ja Rkt:n välissä.
kuva 23.11.2012 21:48 Olli Aalto  
  Villen mielipide tuskin edustanee samalla myös kaikkien muiden mielipidettä?
kuva 30.10.2012 20:43 Olli Aalto  
  CEmt:n sähkökeskus on mykkä eli se ei inise samalla tavalla kuten valaistuksen keskusvaihtosuuntaaja (C)Eit:n eteisessä teki. Johtuen siitä, että CEmt:ssä ja muissa sinisissä vastaava vempele sijaitsee itse valaisimessa, mutta sellainenkin voi vikaantuessaan pitää häiritsevää ininää kuten vaikka kannettavan virtalähde.
kuva 08.09.2012 23:03 Olli Aalto  
  Ihan samanlainen systeemi tässä vaunussa on kuin plootuissa, ei sen erikoisempi.
kuva 03.09.2012 19:24 Olli Aalto  
  Olisikin mielenkiintoista tietää, miten Pendon ravintolavaunun sähkönsaanti on turvattu silloin, kun runko ei syystä tai toisesta ole valtakunnanverkkoon kytkeytyneenä...
kuva 12.07.2012 19:54 Olli Aalto  
  Sekä toinen, vapaasti majoituskäytössä oleva.
kuva 12.07.2012 18:48 Olli Aalto  
  1994 rahassa suihkullinen President Plus -hytti on maksanut siis 155 euroa. Vertailun vuoksi, tänään vastaavalla tavalla varustettu, huomattavasti ahtaampi hytti samalla reitillä yhden henkilön käyttöön tilattuna maksaa 185€ eli 835 mk vuoden 1994 rahassa. Vastaavasti yhteisen suihkun käyttöön oikeuttava President-hytti on lähtenyt paljon halvemmalla, 133 eurolla, kun tänään vastaavanlaisesta saa pulittaa 180€ eli 813 mk v. 1994. Hintaero on siis kaventunut. Pienemmässäkin Cmc:n President Plus -hytissä oli/on ihan riittävän kokoinen kirjoituspöytä tuoleineen ja tilava suihku- ja WC-tila (isompi, presidentin/pääministerin hytti oli/on kunnon lukaali), mutta toisaalta Edm:ssä on puolestaan jäähdytys.
kuva 28.05.2012 21:16 Olli Aalto  
  Sanotaanko, ettei näitä tule ikävä Vaasan radalla. Jos minulta ja vaasalaisilta kysytään.
kuva 10.05.2012 23:12 Olli Aalto  
  Kyllä kiwipediassa niin luki kunnes se huomattiin. Mutta samalla logiikalla A1 olisi pitänyt olla romutettu. Korjasin nyt kuitenkin tiedon tämän päivän tasolle.
kuva 08.05.2012 16:54 Olli Aalto  
  23512 sivuston vaunulistan mukaan. 514 on taas nykyinen 302.
kuva 05.05.2012 19:12 Olli Aalto  
  Kyllä palasi. Matkustin tuolloin kyseisessä junassa Pännäisistä Tampereelle.
kuva 03.05.2012 22:06 Olli Aalto  
  Tiedä vaikka suojeltu 50 vuoden kuluttua.
kuva 03.05.2012 21:59 Olli Aalto  
  Paitsi silloin ei, jos sinne alapohjan "kattoon" eli lattian alapintaan on menty ruiskuttamaan booria (homeenestoksi?). Tiedän muutamia tapauksia, joissa ryömintätilaan menneille on noussut rakkuloita juuri tuon boorin takia.
kuva 29.04.2012 21:20 Olli Aalto  
  Jotenkin on sellainen muistikuva, että tuollainen johdin kiemurtelisi myös yhden Cmc:n jarruletkun ympärillä.
kuva 15.04.2012 17:18 Olli Aalto  
  Ei ole 2-krs vaunuissa erillisiä tupakointitiloja. Siten IC2 junat on täysin savuttomia, ja asian käytyä junassa ilmi tuottaa se monelle tuskaa matkustaa esim. Pm-Tku väli.
kuva 07.04.2012 19:53 Olli Aalto  
  Vuonna 1911.
kuva 01.04.2012 16:45 Olli Aalto  
  Kyllä se on siksi alennettu.
kuva 29.03.2012 19:22 Olli Aalto  
  Kuului bitumihuopa näihin vaunuihin tai ei, niin puollan sen käyttöä sillä sen ominaisuudet ja kesto ovat lyömättömät. Näkyyhän sitä olevan käytetty esim. vaunussa BT 01155 https://vaunut.org/kuva/43230 ja monessa muussa. Kun rahaa ja resursseja on käytössä vähän, niin bitumihuovan käyttö museoliikennöitsijöiden vaunuissa on perusteltua jopa 30-vuotisella käyttöiällä.
kuva 28.03.2012 16:46 Olli Aalto  
  Kyllä vekkikattoisissakin on sellainen valokytkin suurimmassa osassa. Ovat vieläpä kohtuu näkyvillä.
kuva 11.03.2012 19:07 Olli Aalto  
  Kyllä, juuri niin se on.
kuva 11.03.2012 17:44 Olli Aalto  
  Kyllä puuttuu, joten sn on Suomen puolella 120. Kiskojarruja ei taideta pahemmin Venäjällä suvaita, kun Sibeliuksessakin käännettiin Vainikkalassa ennen rajanylitystä jarrulajiasettimet asennosta "R+Mg" asentoon "R".
kuva 10.03.2012 13:12 Olli Aalto  
  Juu ei ole. Vaunuista 2652 ja 23002 sellaiset kuitenkin löytynee.
kuva 03.03.2012 23:37 Olli Aalto  
  Vakuumipääkatkaisija = pääkatkaisija sijaitsee poterossa, jossa on tyhjiö. Eli sinne on todennäköisesti päässyt vuotamaan ilmaa, joka sitten aiheuttaa valokaaren, kun sähköllä on kerrankin jotain väliainetta jota pitkin kulkea (siis ilmaa). Vanhemmissa härveleissä (Sr1, Sm1-2) valokaari hönkäistään paineilmalla sammuksiin.
kuva 01.03.2012 22:16 Olli Aalto  
  Ainahan niissä on lukot olleet, tuolla alemmalla kolmioavaimella toimivilla.
kuva 17.01.2012 20:02 Olli Aalto  
  Ovet toimivat akustojännitteellä, muutenhan vaunuun jäisi esim. veturinvaihdon aikaan Kouvolassa jumiin. Wc ei toimi tarpeeksi monen huuhtelun jälkeen, koska se tarvitsee paineilmaa toimiakseen. Ja kun jännite ovijärjestelmältä häviää, niin sen saa käsin auki vetämällä siitä punaisesta kahvasta. Oven saa suljettua palauttamalla kahva "normaaliasentoon" ja sen jälkeen sulkemalla oven (joko käsin vetämällä tai sitten napista, jos sähköä on saatavilla). Tämän opin kantapään kautta erään kerran, kun yhden Expt-vaunun akuston sulake oli sanonut poks ja veturinvaihdon aikana ovet eivät tietenkään sen takia liikkuneet.
kuva 16.01.2012 20:19 Olli Aalto  
  Rx pystynee tuottamaan itse kaiken muun paitsi sähkölämmitykseen tarvittavan energian, päätellen siitä että näin on toteutettu sinisissäkin, joissa on samaa teholuokkaa oleva dieselgeneraattori. Ja jännite on ihan se tuttu 3-vaiheinen 230/400V. Mitä vaunujen kylmenemiseen/pimenemiseen tulee, niin Liikenneviraston mukaan Mikkelistä saa vain 25A kolmivaihesyötön, joten nuo vaunut ovat varmasti pimenneet ilman veturia tuona aikana. Eli edes plootujakaan ei saisi ulkopuoliseen sähköön tuolla liitännällä. Ja Topin kommenttiin korjaten, Dr16 veturit saa lämpiämään 1500 V kautta. :)
kuva 15.01.2012 20:55 Olli Aalto  
  Vieläkö tämä on pystyssä?
kuva 12.01.2012 20:45 Olli Aalto  
  Juu, sieltähän se käsijarru löytyy.
kuva 04.01.2012 21:47 Olli Aalto  
  Tuohan on vain teippaus, joten se voi hyvin lähteä loppuvuodesta...
kuva 13.12.2011 21:40 Olli Aalto  
  Kiitos tämän näyn (sähkövetoinen liikenne) mahdollistumisesta kuuluu Ulla-Maj Wideroosille ja Stefan Wallinille.
kuva 01.12.2011 19:56 Olli Aalto  
  Taidanpa tietää, mitä Niila tällä tarkoittaa. Eli perinteisillä suojastusopastimilla linjasuojastetuilla rataosilla on yleensä viimeinen suojaväli ennen liikennepaikkaa 2400 m pitkä. Tällöin siis ennen viimeistä suojaväliä oli normaali suojastusopastin, sitten siitä 1200 m eteenpäin tulo-opastimen esiopastin, ja siitä 1200 m eteenpäin se itse liikennepaikan tulo-opastin. Nyt tilanne on niin, että suojastusopastinhan näyttää samalla seuraavan suojastus- tai pääopastimen opasteen mikäli sen opaste on ajon salliva. Kun liikennepaikan tulo-opastin näyttää seis-opastetta, olisi viimeinen suoja 2400 metriä ennen liikennepaikkaa nyt keltaisella aja, odota seis-opasteella ja siitä 1200 m eteenpäin vielä esiopastinkin odota seis-opasteella. Kuljettaja alkaisi jarruttaa turhan aikaisin. Tästä haluttiin päästä eroon, ja päästiinkin korvaamalla viimeinen suojastusopastin normaalilla kaksivaloisella pääopastimella. Nyt, jos 2400 m päässä viimeiseltä suojalta oleva tulotolppa olisi punaisena, ei kuljettaja aloita jarrutusta turhan aikaisin, vaan vasta puolessa välissä tuota pätkää olevan esiopastimen kohdalla, koska osuuden ollessa vapaa antaa tuo kaksivaloinen ajaa ohi. Ajankohdaksi voisin veikata 70-luvun puoltaväliä.
kuva 30.11.2011 15:48 Olli Aalto  
  Vastaus tornien olemassaoloon näköjään löytyikin toisesta keskustelusta.
kuva 30.11.2011 15:31 Olli Aalto  
  Onko tähän mennessä miltään liikennepaikalta purettu linkkitornia pois tai rakennettu uutta tilalle, ja onkohan GSM-R antennit sijoitettu juurikin noihin?
kuva 29.11.2011 22:08 Olli Aalto  
  Niinpä, koska varmaa on, että 29902 on tehty ennemminkin 1976 kuin 1972, kuten lista antaa ymmärtää
kuva 28.11.2011 21:15 Olli Aalto  
  Kaiman linkkaamaasta listasta katsoin itsekin nuo tiedot, mistäs muualtakaan.
kuva 28.11.2011 15:26 Olli Aalto  
  Täytyy vielä korjata tuota, eli osa Eht-vaunuista muuttui Cht-vaunuiksi jo 1979 ja myös 1986, sekä ELht vaunuiksi myös 1986 ja 1987.
kuva 28.11.2011 15:09 Olli Aalto  
  Sellainen suhde niillä on Eipt:iin, että kaikilla on sama kantaäiti Eht, jotka muutettiin Cht- ja ELht-vaunuiksi 1985. 1992 muutettiin nuo yhteensä kolme vaunua y-vaunuiksi ja 1997-1998 loput uudemmat Cht:t Ci-vaunuiksi, jotka edelleen alennettiin takaisin 2. luokkaan, siis Eipt-vaunuiksi, 2004.
kuva 27.11.2011 21:51 Olli Aalto  
  Siihen aikaan, kun tuo merkki vielä merkitsi jotain, tuli merkin kohdalla kuljettajan antaa juna tulee -vihellinopaste, joka oli muistaakseni yksi pitkä kimeä vihellys.
<<   >>