Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07. 23:11 | Ismo Kirves | ||
| Tämä on hieno kuva. Kolme vemppua samassa kuvassa. | ||||
|
29.07. 08:56 | Ismo Kirves | ||
| Hyvä kun tämäkin tuli kuvatuksi. | ||||
|
03.07.2023 16:08 | Ismo Kirves | ||
| Koordinaatit lisätty. Valitettavasti kännykän linssi oli likainen. Kuvanottohetkellä luulin huurun johtuvan silmälaseista. Parempaakaan kuvaa ei tullut napsittua. Hallan satamassa on viimeisen vuoden aikana ollut vilkasta, kun laivojen puukuormia on purettu rekkoihin. | ||||
|
25.07.2022 15:48 | Ismo Kirves | ||
| Suomen kesäinen maisema ja höyryveturin äänet - mikä sen parempaa. | ||||
|
25.07.2022 15:45 | Ismo Kirves | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
05.04.2022 08:13 | Ismo Kirves | ||
| Mielenkiintoinen juna ja kuva. Julian mukaan aikaisin aamusta (5.4.) meni T 55789 Orivedeltä Seinäjoelle, ja ilmeisesti T 55794 kulkee Seinäjoelta Jyväskylään iltapäivällä. Jos en väärin tulkitse kuvaa, niin aivan kuvan alareunassa näkyy vanha radan linjaus. | ||||
|
17.02.2022 18:40 | Ismo Kirves | ||
| Pientä viimeistelyä vailla.. myös istuimen ennallistaminen ei olisi pahitteeksi. Muutama vuosi sitten katselin vierestä kun pari vanhempaa juupajokelaista mirkkua yritti ostaa automaatista lippua. Homma ei onnistunut, ja olivat sitä mieltä, että matkalle ei tarvita lippua kun automaatista ei sitä sitten saanut |
||||
|
11.11.2021 17:32 | Ismo Kirves | ||
| Tampereelta Haapamäelle matkatessani joskus 80-luvun alussa, Tampereelta klo 14.25 lähteneen VLV-lätän nopeus oli mittarin mukaan hetkellisesti 120 km/h Karpin kohdalla. Nelivaihteiset vaunut ja toinen oli juuri konepajakorjattu. Toisen vauhdikkaan ajon muistan Porin radalta 80-luvun alusta. Nousin Yltiällä Haapamäelle menevään lättään n. klo 19.02. Nopeus oli melkein koko matkan ajan 100 km/h ja sora pöllysi. Haapamäen tulokarteessa nopeus väheni 90 km/h:ssa. Porin suunnalta oli suora vaihdekuja aseman kolmosraiteelle. |
||||
|
11.11.2021 17:02 | Ismo Kirves | ||
| Porvoon radan laiturit purettiin lättäliikenteen lopettamisen (v. -81) jälkeen jossain vaiheessa 80-luvun alussa. Samoin kaarteiden kallistuksia loivennettiin, kun radalla oli enää tavaraliikennettä. Samassa yhteydessä radan pintaan laitettiin kevyttä sepeliä. Näin kertoi eräs VR:n ratapuolen työntekijä 90-luvulla. Haksin laituri rakennettiin uudestaan Porvoon Museorauatien toimesta muistaakseni v. 2004. Siitä johtuen vuodelta 2005 löytyy uusi sijaintimerkintä. |
||||
|
|
30.10.2021 10:24 | Ismo Kirves | ||
| Vahtitupahan siinä ja radan toisella puolella saunarakennus. Maanmittauslaitoksen vuoden 1950 ilmakuvassa näkyy hyvin tuo sijainti 56 + 097. | ||||
|
18.10.2021 14:37 | Ismo Kirves | ||
| Veturin lastauksissa voisi hyödyntää vanhalle terminaalille menevää kuormausraidetta. Siihen pääsee autolla viereen. | ||||
|
20.09.2021 16:37 | Ismo Kirves | ||
| Hieno kuva. Melkein voisi kuvitella kuvan olevan 60-luvulta. | ||||
|
17.08.2021 19:43 | Ismo Kirves | ||
| Yhdistyksen (PMR) jäsenet ovat aikoinaan tehneet aika paljon talkootunteja radan säilymisen puolesta, ratatöitä ym. Siinä mielessä liikennettä voisi olla enemmänkin. Nykyinen museoliikenteen määrä on aika pieni. Hinthaaraankin rakennettiin laituri ja veturin ympäriajo mahdollisuus. | ||||
|
Kuvasarja: Lätällä Porvooseen |
06.07.2021 13:01 | Ismo Kirves | ||
| Hyvä kuvasarja PMR:n ajopäivästä. Olisi toivottavaa, että radalle olisi enemmänkin käyttöä. Aikoinaan on tehty paljon talkooponnisteluja radan eteen Porvoon museorautatien keskuudessa. Radalle olisi hyvä saada säännöllinen kesäaikainen liikenne esim. museoliikennöitsijöiden yhteistyönä. Riittävä liikennemäärä takaa radan kunnossapitorahoituksen. Ajopäiviä voisivat olla kesäkuukaudet; ke, la ja su yhdistettynä laivaliikenteen vuoroihin. Nyt kun jokainen toimii omana yrittäjänä ja markkinoijana, synergiaetu voi jäädä hyödyntämättä. Markkinointiin kun panostaa, niin pääkaupunkiseudun läheisyys takaa sen, että matkustajia riittää. Pitäisi olla paikanvaraukseen perustuva yhteinen lippujärjestelmä, silloin ei matkustajien tarvitsisi arvuutella onko junissa tilaa vai ei. Matkallelähtöpäätös tulisi todennäköisemmin tehtyä, kun itse pääsee valitsemaan lipun junaan, jossa tietää olevan vapaita paikkoja. Ajojen tuotot jaettaisiin ajokauden päätteksi osallistujien kesken. Kaikki saisivat vakiotuoton ajopäivästä riippumatta. Suurin ongelma lienee kuitenkin kuljettajien saatavuus. |
||||
|
04.07.2021 12:13 | Ismo Kirves | ||
| Olisiko hellekäyrä muodostunut tasoristeyksen viereen. Syystä tai toisesta. | ||||
|
22.04.2021 08:51 | Ismo Kirves | ||
| Muistan bonganneeni 4152 Haapamäellä, silloin kun keltapäisiä alkoi ilmestyä. Taisi olla ainut vaunut, jossa huomioväri oli neonkeltainen. Muissa vaunuissa keltaisen sävy oli maltillisempi. | ||||
|
14.04.2021 17:58 | Ismo Kirves | ||
| Kyllä. Punainen on kirkas ja harmaakin on tarpeeksi harmaa - alakerta likaantuu kuitenkin aika nopeasti. | ||||
|
18.03.2021 21:07 | Ismo Kirves | ||
| Ehkä 2715. | ||||
|
16.03.2021 07:20 | Ismo Kirves | ||
| Kiitos tiedoista. Korjataan kuvateksti. Vähän ihmettelinkin, kun taustalla näkyy metsää. | ||||
|
15.03.2021 20:24 | Ismo Kirves | ||
| Porvoon museorautatien vaunuja oli, ja lisäksi Toijalan 4216. | ||||
|
17.02.2021 20:11 | Ismo Kirves | ||
| Noita pyörätelineitä olen nähnyt muillakin rautatiepaikkakunnilla 70-80-luvuilla. Tuo pyöräteline olisi edelleen käyttökelpoinen ratkaisu. Pyörät ovat sateelta suojassa ja vievät pienen tilan, kun ovat pakattu tiiviisti yhteen. Kukahan alkaisi valmistamaan niitä uudelleen. Katoksellisille pyörätelineille voisi olla kysyntää, kun pyöräily on lisääntynyt. | ||||
|
23.12.2020 22:12 | Ismo Kirves | ||
| Aivan. Sinnehän se menee. | ||||
|
03.07.2020 09:56 | Ismo Kirves | ||
| Ajotekniikassa haastavin lienee vaihtamistekniikka. Lättäaikakauden kuljettajilla oli käsittääkseni tavoitteena vaihtaa niin ettei verhotkaan heilahtaneet. Hyvä vaihtamistekniikkaa säästää myös vaihdelaatikkoa ja sen pantoja. Nestekytkin antaa jonkin verran anteeksi. Moottorin kierrosluvun säädöt täytyy olla kohdallaa, jotta kierrokset nousevat ja laskevat samanaikaisesti kaikissa vaunuissa. Jos näin ei ole, niin sitten alkaa tulla nykäisyjä. Kiihdytystilanteessa näitä voi yrittää pienentää vaihtamisaikoja pidentämällä, mutta silloin nopeus pääsee hieman laskemaan. Museoliikenteessä olen hieman ihmetellyt sitä ajotapaa, jossa vauhtia hiljennetään vaihtamalla alaspäin (tietysti vaihteen nopeusalueen puitteissa). Se kuluttaa vaihteistoa, varsinkin jos kierroksia ei nosteta riittävästi ennen pienemmän sisäänlaittoa. Lättäkaudella vauhti hiljennettin jarruilla ja sen jälkeen valittiin ajonopeutta vastaava vaihde ja passattiin kierrokset kohdilleen. Jarruklosseja on helpompi vaihtaa kuin purkaa vaihteisto ja vaihtaa pannat. |
||||
|
02.07.2020 15:36 | Ismo Kirves | ||
| Hieno kuva tallin kalustosta. | ||||
|
29.12.2019 18:39 | Ismo Kirves | ||
| Kyllä. Rosteripakoputkessa on oma soundinsa. | ||||
|
18.12.2018 21:00 | Ismo Kirves | ||
| Hienoon kuntoon on asema saatu. | ||||
|
08.06.2018 22:55 | Ismo Kirves | ||
| Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos lienee tämän systeemin virallinen nimi. Porvoon museorautatien aloittessa toimintaansa vasemmalle menevät turvaraiteen kiskot olivat vielä paikoillaan. Vasemmalla olevan sankan kuusimetsän siimeksessä oli myös juomakelpoinen lähde. Huurre Oy:n valmistaman junasuorituskopin taulusta saatiin varmistetun kulkutien värit heilauttamalla molemmat vivut edestakaisin. | ||||
|
08.06.2018 22:29 | Ismo Kirves | ||
| Varsin hurjalta tuo vauhti tuntui, kun kerran Porvoon radalla vastaavalla laiteella kokeiltiin ajoa. Akseli oli hieman kiero myös. Taisi olla neljä pykälää vaihteistossa. Nelosen pystyi laittamaan aika nopeasti. Väkivahva moottori kuljetti kevyttä koppaa nelosella varsin helpolla. | ||||
|
05.11.2017 19:16 | Ismo Kirves | ||
| .. | ||||
|
|
05.11.2017 19:13 | Ismo Kirves | ||
| Mutta jospa siinä on kuitenkin ollut pohjalla se vanha koppi. | ||||
|
|
05.11.2017 12:21 | Ismo Kirves | ||
| Onko Suomessa muualla jäljellä näin vanhaa vaihdekoppia. Sen verran minulla on tästä tietoa, että tämä vaihdekoppi on tuotu muulta, muistaakseni Alavudelta tai joltain muulta sen suunnan liikennepaikalta. VR:n Haapamäen rata-alue on sen laittanut tuolle paikalle 80-/90- lukujen taitteessa. Olin VR:llä kesätöissä 80-luvun lopulla ja koppi oli otettu talteen tuolloin Haapamäelle. | ||||
|
22.02.2017 16:35 | Ismo Kirves | ||
| En löytänyt omista muistiinpanoista tietoa tästä. Voihan olla, että kameran päivämäärä on ollut väärin. Eteläänpäin ovat kuitenkin menneet, kun perässä on pölkkyvaunujakin. | ||||
|
02.02.2017 20:54 | Ismo Kirves | ||
| Aivan, näinhän ne menivät. Hyvä, että korjasit. | ||||
|
03.01.2017 19:02 | Ismo Kirves | ||
| Kaikkien aikojen paras kuva näillä sivuilla! - ainakin minulle. Olen joskus pohtinut, onko kukaan ottanut kuvia juuri näistä Vr2:lla tapahtuneista vaihtotöistä kyllästämölle. Näköjää on. Hienoa, että on tullut tallennettua. Muistan kun näitä junia lähtiä kyllästömölle ratapihan pohjoispäästä. Punertavina talvi-iltapäivinä höyryt nousivat ratapihalla valonheittäjämaston korkuisina taivaalle. Vaihtotyöporukka kulki kätevästi veturin mukana umpinaisessa ja lämpimässä hytissä. Hopeisissa pönttövaunuissa oli Hankinta-osaston kreosiittia. Veturilla oli riittävästi nopeutta linja-ajoa varten. | ||||
|
03.01.2017 18:39 | Ismo Kirves | ||
| Pystyy tukemaan. Vaikutus tosiaan jää lyhytaikaiseksi ainakin kovemman liikenteen radoilla. Tässä kohtaa on pölkyt vaihdettu ja löysää on alla. Nykykoneet taitaa olla liian hienoja tällaisille radoille, kun ne on tarkoitettu tasaiselle pölkkyvälille. Ominaisuuksia ei voi hyödyntää. Sellainen Matisa, joka on Toijalan Veturimuseossa, on aikoinaan ollut soraradoille sopiva kone. Sillä on saanut linjan suoraksi. Toinen sopiva kone on ollut Mankisen konepajan pieni toppakone. | ||||
|
Kuvasarja: Onnettomuus Äänekosken Parantalassa 3.7.2007 |
26.10.2016 20:24 | Ismo Kirves | ||
| Ylinopeus ja suuri akselipaino... | ||||
|
05.10.2016 19:22 | Ismo Kirves | ||
| Hienoa, että tämänkin sarjan veturi on saanut uutta elämää. Sarja on mielestäni sopusuhtaisesti muotoiltu. Kaikki osaset on paikoillaan sopivassa tasapainossa toistensa kanssa. Minulle nro 1 Suomen höyryvetureissa. 50 km/h nopeus yhdistettynä nopeaan suunnanvaihtoon takasi aikoinaan rivakat vaihtotyöt ratapihalla verrattuna esim. nykyisiin "vaihtovetureihin" Dv12. | ||||
|
04.09.2016 10:55 | Ismo Kirves | ||
| Aivan, SRHS:n piikkiin ne alkuvuodet menevät. SRHS:ssa oli erillinen Porvoon rata osasto tai tms., joka hoiti Porvoon radan liikennettä. Samat henkilöt siirtyivät sitten PMR:n leipiin. Yhdistys oli muistaakseni perustettu jo vuonna 1993-94, mutta yhdistyksen ehdottamaa nimeä Porvoon Museorautatie ry ei aluksi hyväksytty yhdistysrekisteriin, koska nimessä olisi kuulemma pitänyt esiintyä yhdistys-sana. No meni se sitten kuitenkin läpi. 43-kiskot tuli Hinthaaran tasoristeykseen ratapihan remontin yhteydessä v. 2003. Ratapiha sepelöitiin kevyesti ja siinä vaihdettiin kaikki kiskot 43:siksi. Porvoon päässä sepelöity osuus on tehty pitkillä K30 kierrätyskiskoilla, 70-luvulla moottoritien rakentamisen yhteydessä. Tasaristeysten hälytyslaitteet on Liikenneviraston projekti, ei ole tarkempaa tietoa minulla laitetyypeistä. Junaan otetaan jokin moduli mukaan ja se kytkee varoituslaitokset päälle sitä mukaa kun juna etenee. |
||||
|
03.09.2016 10:36 | Ismo Kirves | ||
| Muutosta tapahtuu tällä alueella. Nämäkin tallit ovat valitettavasti katoavaa rautatieperinnettä juuri tässä alkuperäiskäytössä. Parin-kolmen vuoden päästä nämä pohjoiset tallit menevät Senaattikiinteistöjen bisneksiin ja kääntöpöytä poistuu käytöstä. Eteläinen kääntöpöytä otetaan ilmeisesti uudelleen käyttöön. Esim. PMR joutuu ulkosalle nykyisestä pilttuustaan. Nykyiset säilytysraiteet tallien vieressä säilynevät. Kiinteistökehittäjiä kiinnostavat nämä vanhat tiilirakennukset. Ehkä sen takia, että rautateiden tiiliarkkitehtuuri on ollut laadukasta. Tallit ovat suojeltuja rakennuksia, mutta alkuperäiskäyttöä ei niihin näköjään haluta. Pitää olla kaljanjuontipaikkoja kaupunkilaisille, hienommin sanottuna pöhinäpaikkoja. |
||||
|
03.09.2016 10:13 | Ismo Kirves | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen, että Hinthaaran ratapihaa rempattiin v. 2003 eri osapuolten yhteistyöhankkeena ja vähän eu-rahaakin oli saatu Hinthaaran kyläyhdistyksen kautta. Hankkeessa olivat mukana PMR, Höyryraide Oy, Hinthaaran kyläyhdistys, VR Track ja Ratahallintokeskus. Ja jokainen maksoi vähän omasta kukkarostaan. Hankkeen puuhamiehenä oli Höyryraide Oy, kun heillä oli tarve veturin pään vaihtamisessa Porvoon ja Hinthaaran välisessä liikenteessä. Hinthaaran kyläyhdistys rakensi laiturikatoksen ja puiston, VR Track uusi ratapihan sepelöinnit ja kiskot. Hinthaaran Keravan puoleiseen tulokaarteeseen mahdutettiin suora vaihde. Tämä pikkuratapiha saatiin mahtumaan tähän tilaan juuri ja juuri. Hieman mutkainen se on, mutta soveltuu parin puuvaunun ja höyryveturin liikenteeseen Porvoon ja Hinthaaran välillä. PMR rakensi laiturit vanhoista laiturikivistä, jotka oli saatu Ratahallinnon kautta vanhoista puretuista laitureista. Kivet tuotiin vaunukuormalla Helsingistä ja niitä käytettiin Hinthaaran lisäksi Haksissa ja Kiialassa. Laiturit saatiin rakennettua vanhan standardin mukaisesti, olihan kyseessä museorata. Kun Höyryraide lähti pois, niin hieman on jäänyt kaipaamaan paikallista turistiliikennettä Porvoon ja Hinthaaran välille. Liikennettä oli n. 10 vuotta sitten paljonkin, kun lättä ajoi Keravan ja Porvoon väliä ja höyry Porvoon Hinthaaran väliä. Mutta ratahan on nykyisin kenenkä vaan museoliikennöitsijän käytettävissä, että siitä vaan liikennettä pystyyn, että saadaan säilymään rata museokäytössä. |
||||
|
|
03.09.2016 09:01 | Ismo Kirves | ||
| Kuuleman mukaan niitä olisi tulossa Olliin, Ali-Vekkoskelle, Kinnariin ja Hinthaaraan. Tämä on muuten legendaarinen tasoristeys PMR:n harrastustoiminassa. Tässä tasossa pidettin yhdistyksen ensimmäiset isot talkoot 90-alussa. Tasoristeyksen lankut olivat aivan montuilla ja kiskot heiluivat. Ne piti siis uusia. Talkoolaisille ajettiin talkoolättä Helsingistä Hinthaaraan ja takaisin. Paikalla oli talkoolaisten lisäksi kuorma-auto kuljettajineen, traktorikaivuri, kasa sepeliä, kansilankkuja, paremmat K30-kiskot ja uudet pölkyt. Osa porukasta teki tasoristeyksen kantta paikan päällä. Kansi koostui elementeistä, jotka kasattiin kierrätyslankuista ja kierretangoilla niputettiin yhteen. Toinen porukka heilui pölkkyjen ja kiskojen parissa. Hommassa meni yli puoli vuorokautta ja lättä oli takaisin Helsingissä vasta myöhään illalla. Voidaan siis sanoa, että nämä talkoot aloittivat yhdistyksen talkootoiminnan. |
||||
|
12.08.2016 11:18 | Ismo Kirves | ||
| Eniten haastetta tuolla radalla on varmaan höyryveturille. Rata laskee Porvooseen päin mentäessä, mutta onhan siinä ylämäkiäkin esim. Hinthaarasta lähdettäessä on pari kilometrin päässä on Haksin mäki; mihin kannattaa ottaa maksiminopeudet. Porvoosta Olliin päin ajettaessa on ylämäkilähtö Haksissa ja hieman on ylämäkeä Hinthaarassakin. Haksin pysäkin lähellä nopeutta rajoittaa vielä kohollaan oleva siltarumpu. Ali-Vekkosken sillalta lähtien rata nousee entiselle Pyymaan entiselle seisakkeelle - siinä on lyhyellä matkalla aika jyrkkä mäki. | ||||
|
01.08.2013 14:41 | Ismo Kirves | ||
| Ja vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun akalla pöytää pyyhki. | ||||
|
17.02.2010 10:50 | Ismo Kirves | ||
| Mieleen tulee Orivesi ja sahan piippu. | ||||
|
29.12.2009 21:01 | Ismo Kirves | ||
| Onkohan bussin katolla näkyvä musta läppä Ollin esiopastin ? | ||||
|
29.12.2009 14:32 | Ismo Kirves | ||
| Ilmeisesti tasoristeysopastin. | ||||
|
29.12.2009 11:49 | Ismo Kirves | ||
| Purettu raide päättyi valomastoon. Raide purettu lienee siksi, että on vähemmän kunnossapidettävää. Tällä raiteella seisoi aikoinaan kyllästämölle lähteviä ja sieltä tulevia ratapölkkyvaunuja. Kolmiakselisia kreosoottivaunuja säilytettiin sillan alla raidepuskimessa kiinni. Kun Porin vetotieltä heitettiin pölkkyvaunuja tälle usein täydelle raiteelle, niin päätepuskin oli monesti kovilla. | ||||
|
|
29.12.2009 10:57 | Ismo Kirves | ||
| Huimat 1,3 km. On vanhalla ratalinjalla. | ||||
|
23.11.2009 09:54 | Ismo Kirves | ||
| Välivaunun sivuovista pystyy päättelemään. Dm8 välivaunussa niitä on 2 kpl ja Dm9 3 kpl. Ovien malli on myös erilainen. | ||||
|
26.07.2009 22:30 | Ismo Kirves | ||
| Veikkaisin Ristimäen ja Haapamäen väliä. | ||||
|
23.07.2009 09:56 | Ismo Kirves | ||
| Museokalustollahan on nykyisin max 70 km/h. Eli siitä nopeudesta täysi jarrutus. Hidastuvuuden tulee olla ko. kalustolle määrätyn jarrutuskäyrän mukainen. Eikös lätissä ole 'nopeat' jarrut. Jarrutushan alkaa kaikissa vaunuissa samanaikaisesti, kun kahvasta vedetään. | ||||