Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.08.2023 17:02 | Harri Haavisto | ||
| Onko Rautatiemuseolla "valmistajan mallia" Sr1:stä esillä? Sitä tutkimalla voisi kait parhaiten päätellä millainen Sr1:n alkuperäinen "haluttu/myynti" -väritys oli. Kuvissa, joissa veturi kiiltelee uutuuttaan, on harvoin mitään sopivaa tunnettua vertailukohtaa, josta voisi päätellä mihin suuntaan kuvan värit ovat vääristyneet. Käytetty sävy/väri tuntuu olevan erityisen herkkä likaantumiselle/kiillon menetykselle. Kun katselee kuvia joissa maali kiiltää uutuuttaan väri on selvästi punainen, mutta vähänkään likaantuneena se muuttuu nopeasti ruskean suuntaan (katsokaa vaikka esteenraivaajaa). Esim. tämän kuvan http://vaunut.org/kuva/130502 perusteella voisi vaikka lähes vannoa että väritys on VRS1111 UC/VRS1111 IP mutta kun katsoo jotain muuta kuvaa, niin ryhtyy heti epäilemään. Sikäli tilanne on helppo mallinrakentajalle, että jollei halua kuvata nimenomaan tehdasuutta veturia, lähes mikä tahansa punaruskea/haalea keltainen kelpaa. |
||||
|
|
19.08.2023 12:59 | Harri Haavisto | ||
| Jos yllä olevasta kuvasta ottaa värinäytteen seinän alaosasta etummaisen oven takaa, saa RBG arvoiksi 168, 103, 69. Kun nämä arvot syöttää netistä löytyvään RGB to RAL muuntajaan, tulee RAL koodiksi 8023 "Orange brown", siis ruskea sävy. Mallimaalina tuo RAL 8023 on taas esim. REVELL 36185/32185 valmistajan oman ilmoituksen mukaan (mikä on taas oma suonsa). Todennäköistä on että oikea sävyn määritelmö löytyisi pikemminkin jostain GOST standardista (jos sellainen oli) kuin RAL- standardista. |
||||
|
25.05.2023 13:30 | Harri Haavisto | ||
| Realismi ilman tuota photo alkua oli nimenomaan tuon aikakauden (1800-luvun puoliväli) tyylisuunta: "Realistien tavoitteena oli kuvata jokapäiväisiä hahmoja, tilanteita, ongelmia ja tapahtumia käyttäen todenmukaista kuvaamistapaa, jossa asioita pyrittiin kuvaaman sellaisina kuin ne elämässä olivat." (Wikipedia). Joten kyseessä ei liene minkään vaikutelman tavoittelu, vaan jonkin tasoinen väridokumentti tuon ajan (vuosiluku?) asemasta ja junasta, ei tarkka mutta kuitenkin todenmukaisuutta tavoitteleva. Eikö tuon ajan tavaravaunuissa ollut tyypillisesti lyhyet ns. hiekkavaunun puskimet asennettuina lankun pätkien päähän, joten voi olla että nuo "sillat" ovatkin puskurit. |
||||
|
|
24.05.2023 16:54 | Harri Haavisto | ||
| Voisiko tavaravaunuissa olla kyse matalalaitaisista avovaunuista, joihin on lastattu aikakauden "kontti" l. jonkin sortin iso tavarasäiliö? | ||||
|
08.02.2020 21:40 | Harri Haavisto | ||
| Olisikohan kuvassa 3 kpl. brittiläisiä V- tai W-luokan hävittäjiä (esim. HMS Vanity (D28) ). Niitä liikkui Itämerellä 1918-1919 Viron vapaussodan aikana. Tämä kuva HMS Vimystä https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Vimy#/media/File:HMS_Vancouver_IKMD-04360.jpg täsmää aika hyvin yksityiskohtien kanssa. |
||||
|
29.12.2017 17:19 | Harri Haavisto | ||
| Kirjattakoon tähänkin ketjuun kuvan http://vaunut.org/kuva/69089 keskustelusta löytyvä tieto: kuvassa esiintyvä keskustelua herättänyt henkilö on ilmavoimien evl Börje Söderström, joka toimi tuolloin Rytin 1. adjutanttina. | ||||
|
10.10.2015 10:30 | Harri Haavisto | ||
| Olisiko tuo "liikennemerkki" vanha seis-levy ja vartioidun ylikäytän veräjä radan "sulkevaa"mallia? | ||||
|
18.06.2015 21:12 | Harri Haavisto | ||
| Vaikuttaisi että kuvassa on kahdenlaisia sotilaita: oikealla leveitä koppalakkeja, pussihousuja ja paitoja joiden päällä vyö: venäläisiä? Vasemalla kapeita koppa-/lippalakkeja, mantteleita, vormutakkeja, pieksuja(?) : suomalaisia? Kyseessä on jokatapauksessa sen verran tärkeä tapahtuma että kuva on otettu, joten olisikohan kyseessä jonkinlainen rajalinjan tarkistus paikanpäällä tms. neuvottelu. |
||||
|
20.11.2014 08:48 | Harri Haavisto | ||
| Heikki, jotain kait kertoo noiden lyhyt akselivälisten telien ajo-ominaisuuksista sarjan BB16500 lempinimi "danseuse" l. tanssijatar. | ||||
|
21.10.2014 11:58 | Harri Haavisto | ||
| @Niila: Tausta ja taivas on ehkä toteutettu kevyelle muovikalvolle ja valaistu takaapäin, lasi olisi aivan liian raskasta siirrettävään rataan. Ainakin joissain ulkomaisissa lehdissä on esitetelty ko. tekniikkaa hyödyntäviä näyttelyratoja. @Kimmo: Kuten sanoit vanhemmat valmistalot ovat useimmiten toteutettu nimellistä pienempään mittakaavaan, mikä tietysti näkyy kun niitä sijoitetaan heti uudempien enemmän mittakaavan mukaisempien sarjojen viereen. Vanhojen ja uusien sarjojen sekoittaminen on kuitenkin miltei pakko, suomalaiseen maisemaan sopivia valmistaloja kun on niin vähän. Kun mukana on muutamia selvästi itsetehtyjä, ehkä pelkän valokuvan pohjalta toteutettuja malleja, niin tietty mittakaavakirjavuus sen kun kasvaa. Mutta todella hienosti tuossa on noita valmissarjojakin muokattu yhdistelemällä useamman sarjan osia, mikään ei ole ihan paketista kootun näköinen. @Tommi K.: Silkkaa rahanhukkaa tuollaiset tunnelit!!! |
||||
|
|
21.10.2014 11:03 | Harri Haavisto | ||
| Kannattaa odottaa vielä ennen lopullista tuomioita. Sinä lyhyenä aikana (harmi sinänsä tätä olisi katsellut pidempäänkin) mitä Pienoisrautatiepäivillä ehdin viettää tämän mallin vieressä, kuulin sivukorvalla tekijöiden innokkaita tulevaisuuden suunnitelmia: kuvasta vasemmalle päin ratapihan pää on tarkoitus peittää kannella, jotta piiloratapihan pää jäisi paremmin piiloon. Johonkin on tarkoitus mahduttaa ratikka, vaikkei esikuvassa sellaista olekaan jne. Kuvasta oikealle oli radan päässä iso maisemoimaton alue (tosin näppärästi työmaaksi naamioituna, pisteet sille!) mitähän kivaa sinnekin mahtaa tulla? | ||||
|
|
20.10.2014 20:51 | Harri Haavisto | ||
| Kaluston maalaus on onnistunut hienosti, mutta jotenkin pistää pahasti silmään tuo tiilijäljitelmäpahvista väkrätty asemarakennus. Muutoin talot ovat onnistuneet todella hienosti, tosin keskellä olevan keltaisen talon olen tunnistavinani Auhagenin sarjoista rakennetuksi. Mutta annettakoon se anteeksi näin laajan kokonaisuuden kyseessä ollen. | ||||
|
04.06.2014 22:08 | Harri Haavisto | ||
| Eikö tuo "Saksan Byrokraattinen Tasavalta" ole paremminkin Länsi-Saksa (BRD = die Bürokratische Republik Deutcshland) ;)? | ||||
|
15.05.2014 19:48 | Harri Haavisto | ||
| Entisen Siitaman aseman eteläpäässäkin on lyhyt oikaisu, josta osa on edelleen ajettavissa Paimenkoiran tienä. | ||||
|
|
15.05.2014 19:45 | Harri Haavisto | ||
| Säynäjärvi on kylläkin Siitamasta Tampereen suuntaan (no näitä sattuuu itse kullekin...). | ||||
|
|
15.05.2014 17:06 | Harri Haavisto | ||
| Kuten sanoin edellä, Vanhanradantie tuntui luontevalta päälinjalta ja se on kuvan kalliosta vasemmalle tämän "ratapihan" jäädessä sen ja uuden linjauksen väliin. Itse tien varrella on vain muutama, melko matala kallion kärjet pois "niistävä" leikkaus (tosin tietä on viimevuosina jonkin verran nostettu ja levitetty vanhasta, joten radalla ajon mielikuva on paljon väljähtäneempi kuin ennen), joten siinä mielessä vanha väite vahvistuisi. Tämä kuvassa näkyvä leikkaus taitaa olla louhinnan "sivutuote". |
||||
|
|
15.05.2014 15:36 | Harri Haavisto | ||
| Tuli tänään ajettua tuota Vanhanradantietä autolla kauppamatkalla Orivedelle ja ainakin nykyisessä tilassaan se vaikutti kovasti vanhalta pääradan pohjalta, myös jonkin matkaa vanhan kivilouhimon ohikin (jonka jäänteitä on todella hankala havaita pusikoitumisen takia), sen verran suoraan, tasaisesti ja saumattoman jouhevasti nykyinen tie kulki "metsäautotie" -jatkeineen. Nykyistä edeltävä päälinja siis kulki mielestäni tämän kuvan vasemman reunan ulkopuolella, tuossa koivikon takana, yhtyen nykyiseen linjaan tuosta kuvassakin näkyvästä pääradan vaihteesta hieman Oriveden suuntaan. Yritin kovasti tihrustaa tuota sateliittikuvaa, mutten keksinyt siitä Kimmon "löytämää" vanhempaa linjaa. Vanhanradantie kulkee lähes koko matkan melko korkealla ja kapealla penkereellä hieman soisen maaston ympäröimänä. Soisia paikkoja on erityisesti Vanhanradantien pohjoispuolella joten mahdollisen vanhemman linjauksen pitäisi koukata aika kauas nykylinjasta ne välttääkseen. |
||||
|
18.04.2014 10:15 | Harri Haavisto | ||
| Jahas, "rautatiet ovat vain helsinkiläisille" -kamppanja jatkuu... | ||||
|
28.03.2014 21:18 | Harri Haavisto | ||
| Mikähän keskuskomitea on päättänyt 1990 -luvulla, että jokaisen Suomen tasavallassa asuvan tulee osata kansainvälisten suhteiden kieltä eli PAKKOenglantia? Se, joka ei osaa, jää kielipuoleksi ellei jopa puoli-ihmiseksi. | ||||
|
27.12.2013 15:27 | Harri Haavisto | ||
| Siitaman "laiturisuuli" (platformskjul) oli n. 30-40 metriä nykyisestä alikulusta Oriveden suuntaan radan eteläpuolella eikä asemasta ole enää juuri mitään muuta jäljellä kuin hieman tasaisempi paikka radan vieressä. Kuvassa 71381 oleva punainen talo purettiin vartioidun tasoylikäytävän tien tieltä. Tasoylikäytävä korvasi kaksi aiempaa vartioimatonta tasoylikäytävää, toinen näistä oli aseman Oriveden päässä "valkoisen talon" kohdalla, toinen asemasta n. 100 metriä Tampereen suuntaan. Nykyinen ali-kulku korvasi vartioidun tasoristeyksen. |
||||
|
17.05.2013 08:26 | Harri Haavisto | ||
| Voi, voi, näitä "esson baarin miehiä", jos joskus viisikymmentä vuotta sitten joku ranskalainen auto on hypännyt pellolle, niin tokihan se on edelleen hyvä syy välttää nykyisiä turvallisuudeltaan todistetusti viiden tähden ranskalaisia. | ||||
|
11.01.2013 09:28 | Harri Haavisto | ||
| Löysin netistä Tampereen asemakaavan vuodelta 1917 ja siinä näkyi tuo "vasemman yläkulman" -raide (kuten myös nuo aseman eteen menevät raiteet) mutta siinä raide on piirretty päättyväksi ennen Sorinkatua, suurin piirtein nykyisen poliisilaitoksen taakse. | ||||
|
|
10.01.2013 14:44 | Harri Haavisto | ||
| Nykyinen Ratinan stadionin aluehan oli aikoinaan sorakuoppa, joten veisikö tuo vasemman ylänurkan raide sinne? | ||||
|
29.09.2011 09:07 | Harri Haavisto | ||
| Sen siitä saa kun ryhtyy mestaroimaan ;). No joka tapauksessa suomalaisella äännetarkkuudella Beugniot on lähempänä bön'jio:ta kuin bön'jooota tai bön'jööötä. Eli se "i" kannattaa ehkä laittaa sinne väliin "suomalaisessa" ääntämisohjeessa, ettei "o":ta tule vahingossa venytettyä liikaa ja että nj -äänne osuu paremmin kohdalleen, vaikkei se käytännössä sieltä "oikeaoppisesti" kuulu. |
||||
|
|
28.09.2011 11:53 | Harri Haavisto | ||
| Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin tavujako taitaa mennä: Beu-gniot [bø-njio ?]. | ||||
|
09.09.2011 20:05 | Harri Haavisto | ||
| Purettu kesällä 1993. | ||||
|
13.08.2011 08:02 | Harri Haavisto | ||
| Muistan lukeneeni jostain että yksi syy "väärinpäiseen" kallistukseen on parantaa näkyvyyttä sateessa. | ||||
|
27.05.2011 13:16 | Harri Haavisto | ||
| Rikollinen (se punavärin pöllijä) näyttää palanneen rikospaikalle. Onhan tuossa tolpan alaosassa vielä vähän varastettavaa. | ||||
|
|
27.04.2011 14:52 | Harri Haavisto | ||
| Kuvassa oleva upseeri vilahtaa lähikuvassa Hitlerin vierailukatsauksessa ( Timon linkki kohdalla 6:14), pysäytyskuvasta voinee yrittää tunnistaa mitkä siivet ovat arvomerkkien yläpuolella (se mikä tässä kuvassa näyttää "isoilta siiviltä" on itseasiassa ilmeisesti arvomerkit). Lisäksi pysäytyskuvasta selviää se ettei kyseessä ole Magnusson. |
||||
|
|
22.04.2011 12:24 | Harri Haavisto | ||
| Uhkaako tästäkin tulla luukkukeskustelu? Tuosta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1c/Ryti_Mannerheim.JPG löytyy kuva jossa sama henkilö esiintyy Mannerheimin ja Rytin taustalla, kuvatietojen mukaan otettu Ensossa 1944. Sanoisin Jannen tavoin että kyseessä on everstiluunantti G.E.Magnusson. |
||||
|
22.04.2011 12:16 | Harri Haavisto | ||
| Kimmon muistelema sähköveturi oli BB16500 (jolla on allaan aikalailla Dr13 telejä muistuttavat 2 akseliset telit http://idata.over-blog.com/0/10/94/13/divers/shema-bb-16500.gif ). Lisäksi saman telin jatkokehitelmiä käytettiin myöhemmin sekä CC72000 dieseleissä että sähkövetureissa CC 40100, CC 6500 ja CC 21000. | ||||
|
|
21.04.2011 14:19 | Harri Haavisto | ||
| Tämän sivun ( http://www.rathbonemuseum.com/FINN/FINM27Lt/FINM27LT.html ) perusteella sanoisin että kyllä tuo oikealla oleva henkilö on selkeästi Suomen ilmavoimien everstiluunantti m27 puvussa. | ||||
|
04.02.2011 07:54 | Harri Haavisto | ||
| "Muistutetaan tässä yhtedessä vielä siitä, että Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991 ja ajat ovat -myös Suomessa- muuttuneet sittemmin aavistuksen avoimemmiksi." Oikeastaan on tainnut käydä päinvastoin, kaiken yksityistämisen/yhtiöittämisen, yksityisyyden suojan ja terrorismipelon yms. myötä. Moni paikka jonne ennen pääsi jokamiehen oikeuksin on nyt aidattu, suojattu, valvolttu ja moni ennen puolijulkinen asia liikesalaisuuden piirissä. |
||||
|
29.01.2011 20:29 | Harri Haavisto | ||
| Amerikkalaisilla oli "paremmat" saksalaiset käytettävissään (V.Braun & co).... Mitä taasen tulee Tintteihin ja muihin sarjakuvajuniin, niin luin jostain (Franquinin haastattelu?) että usein piirtäjät käyttivät "dokumentaationa" Märklinin kuvastoa. Jossain Tintti sarjakuvassa vaunujen kytkimet tosiaan muistuttivat mielestäni kovasti jotain englantilaista isoa pienoismallikytkintä. |
||||
|
21.01.2011 13:28 | Harri Haavisto | ||
| Pikkukuvana näytti ihan kuin veturi olisi ajanut päätepuskimesta läpi ja olisi juuri tippumaisillaan kuoppaan.... | ||||
|
15.12.2010 21:11 | Harri Haavisto | ||
| Tästä ei voi muuta todeta kuin että jenkkejä ei saisi päästää muotoiluhommiin, ne on todella paras jättää ranskalaisille ja italialaisille. | ||||
|
03.12.2010 15:11 | Harri Haavisto | ||
| Suomi sidottiin liiaksi itäiseen taloussysteemiin, asia josta saimme maksaa karvaasti 1990 -luvun lamalla ja josta kärsimme osin vieläkin. Olisi kannattanut ostaa noidenkin susien tilalle Altshomilta lisää, vaikkapa jotain CC -sarjaa. | ||||
|
|
03.12.2010 11:55 | Harri Haavisto | ||
| Maan edusta? Päinvastoin, venäläistehänn annettiin selvästi ymmärtää että painostus tehoaa ja että suomalaisia voi pelotella ja kiristää... | ||||
|
|
03.12.2010 07:45 | Harri Haavisto | ||
| Tuon poliittisen pakon takia susien hankinta on oikeastaan paljon häpeällisempi juttu kuin noiden ranskalaiskaunottarien. | ||||
|
02.12.2010 18:08 | Harri Haavisto | ||
| Bisnes klass? | ||||
|
23.11.2010 20:22 | Harri Haavisto | ||
| Moni täällä tuntuu todellakin suorastaan ajavan suomen kielen alasajoa, sillä jos ei kannata opiskella ja käyttää ranskaa, saksaa, ruotsia jne. kun voi käyttää englantia, niin loogisesti vielä vähemmän kannattaa käyttää ja opiskella suomea. Jos jokin kieli pitää välttämätttä poistaa koulujen opetusohjelmasta, niin se on nimenomaan englanti, tuo suomen kielen syöpä ja syöjä. | ||||
|
|
23.11.2010 12:26 | Harri Haavisto | ||
| Realiteetti on myös se, että suurin osa Suomessa harjoitettavasta englannin pakko-opetuksesta menee hukkaan. Idealismi ja realismi ovat todellakin siis kaksi eri asiaa. | ||||
|
|
23.11.2010 09:15 | Harri Haavisto | ||
| Se joka väittää että englanti on globaali yleiskieli jolla tulee toimeen kaikkialla, ei ilmeisesti ole koskaan yrittänyt kommunikoida englanniksi esim. kiinalaisten, intialaisten, (suomalaisten) tai ranskalaisten kanssa ;) | ||||
|
|
23.11.2010 07:54 | Harri Haavisto | ||
| Eiköhän edelliset "vuodatukset" osoita aika hyvin mitä tarkoitin suomalaisten pakkomielteellä englantiin. Ulkomaat asetetaan paremmuusjärjestykseen ja ihmisarvokin näemmä mitataan englannin osaamisen asteella. Il sont fous ces finnois... |
||||
|
|
22.11.2010 21:29 | Harri Haavisto | ||
| Alkaa mennä aikalailla aihepiirin ulkopuolelle, mutta englannin ylivaltaa ja oletusarvoisesti "itsestään selvää" asemaa ei ilmeisesti saa Suomessa arvostella yhtään? Ulkomaalaiselle suomi ja ruotsi (jota kuten sanoit osataan rajoitetusti) eivät yleensä ole vaihtoehto, joten jäljellä jää vain englanti (jota toisin yleisesti kuvitellaan ei Suomessa osata yleisesti kovinkaan hyvin). Kuvittele miten pärjää Suomessa esim. vain espanjaa osaava henkilö; espanja sentään on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Mutta tuo maa leikkisi, miten olisi: Sveitsi (4-virallista kieltä+englanti), Belgia (flaami+ranska+englanti+saksa), Luxembourg (ranska+letzeburg+saksa+ englanti), Saksa (ranska+englanti+turkki) + Ranska (ranska + alueittain saksa + arabia + baski), yleensäkin kaikki keskieuroopan maat, joissa opiskellaan naapureiden kieliä enemmän kuin täällä englantiin pakkomielteen omaavassa Suomessamme. Loput löytyvät Afrikasta. Ja eikö rautateiden viralliset kansainväliset kielet ole edelleen saksa ja ranska, joita tuossa kumma kyllä ei esiinny lainkaan. |
||||
|
|
22.11.2010 13:55 | Harri Haavisto | ||
| Kolmella kielellä Suomessa? Tuskin edes sillä yhdellä (englanti), joka on Topilla ja muilla suomalaisilla oletuksena, jopa siinä määrin että he loukkaantuvat heti hölökohtaisesti kun jos ko. kieltä ei heille suvaita puhua matkakohteessa, esim. Saksassa tai Ranskassa. | ||||
|
|
22.11.2010 12:56 | Harri Haavisto | ||
| Niinpä, johtuen suomalaisten erittäin yksipuolisesti painottuneesta ja siten puuttellisesta kielitaidosta ei kenenkään englantia osaamattoman kannata kannata edes harkita Suomen matkaa. | ||||
|
|
22.11.2010 09:34 | Harri Haavisto | ||
| Kumma tuo suomalaisten vakaa uskomus että kaikki "ulkomaalaiset" puhuvat englantia. | ||||
|
03.09.2010 08:27 | Harri Haavisto | ||
| Kyllähän tuo teksti dieselin kyljessä hieman huvittaa. Tämä "en voyage..." väritys on muuten poistumassa käytöstä joten kannattaa kuvata jos kohdalle sattuu. | ||||
|
03.09.2010 08:22 | Harri Haavisto | ||
| Perässä on lähiliikennerunko joten taitaa noista pistokkeista suurin osa olla ohjausvaunua varten. | ||||
|
20.04.2010 19:20 | Harri Haavisto | ||
| Hieno kuva ja hieno tunnelma jota valittu "ääniraita" loistavasti tukee. Rupesi nimittäin muistissa soimaan Katri Helenan tulkinta tuosta kommentin alussa mainitusta kipaleesta. Se ei tosin ole ihan kuvan oton aikainen, mutta riittävän lähelle kuitenkin. | ||||