20.04.2010 19:20 | Harri Haavisto | |||
Hieno kuva ja hieno tunnelma jota valittu "ääniraita" loistavasti tukee. Rupesi nimittäin muistissa soimaan Katri Helenan tulkinta tuosta kommentin alussa mainitusta kipaleesta. Se ei tosin ole ihan kuvan oton aikainen, mutta riittävän lähelle kuitenkin. | ||||
01.12.2009 19:50 | Harri Haavisto | |||
Ranskaksi nimi lausutaan suurin piirtein "yi". | ||||
28.10.2009 21:33 | Harri Haavisto | |||
Makeisiin mielikuviin palatakseni, miltähän olisi maistunut kuulutus: Paikallisjuna xxx Hillo-Sokeri lähtee raiteelta 2.... |
||||
30.09.2009 13:52 | Harri Haavisto | |||
Olisiko tuossa puskinpalkissa kuitenkin vain sama numero 498 kahteen kertaan? Letku peittää toisen puolen nelosen ja höyrypilvi muuttaa kasin viitoseksi. (Kommentti vanhentunut kuvatekstin muutoksen vuoksi). |
||||
28.08.2009 09:53 | Harri Haavisto | |||
Kikkailu: Sr1 painoi rungon näkymättömiin Lielahden suuntaan. Jonkin ajan kuluttua (pitkähkö) runko tuli "8 -raidetta" (reunimmaisin) takaisin aseman ohi. Siitä, peruuttiko se vielä takaisin laituriin vai jatkoiko eteenpäin, ei ole havaintoa. | ||||
13.05.2009 07:32 | Harri Haavisto | |||
L'enchanteur on velho/lumooja, ei laulaja (chanteur). | ||||
05.02.2009 08:44 | Harri Haavisto | |||
Kuten tuolla "Idän rautatieaseman" kohdalla jo kommentoin, kuvassa ei periaatteessa ole pohjoisen rautatieasema vaan Pohjoisen rautatieasema. Pohjoinen viittaa tässä vanhaan rautatieyhtiöön "CHEMIN DE FER NORD" (Pohjoisen rautatie), lyhyesti NORD. | ||||
05.02.2009 08:26 | Harri Haavisto | |||
Oikeastaan tämä ei ole idän asema vaan Idän asema, sillä itä viittaa tässä vanhan rautatieyhtiön nimeen ei ilmansuuntaan. | ||||
28.01.2009 07:45 | Harri Haavisto | |||
Tuo kuvassa näkyvä "jäähdytyslaite" on vain vaunun jarrukoppi l. suoja jarrumiehelle. Ennen ilmajarruja ja junan läpikulkevan jarrujohdon yleistymistä (jolla koko junan jarrutusta voitiin ohjata veturista), jarrutus hoidettiin "käsipelillä" yhdestä tai usemmasta jarruilla varustetusta vaunusta. | ||||
26.01.2009 09:11 | Harri Haavisto | |||
DC taitaa olla "Direct climatisé" (suora ilmastoitu). Tuollainen määritelmä ainakin löytyi SNCFT:n sivuilta, kun etsi aikatalua kuvassa olevan lipun välille (T.T = Type Train vahvistui saman tien). PI taitaa sittenkin olla yksittäinen matkustaja (passager individuelle), siis ei ryhmä- tai muu alennusluokka. | ||||
26.01.2009 08:39 | Harri Haavisto | |||
Eihän sitä kovin usein ranskaa nykysuomessa vastaan tule, joten täytyy käyttää harvat tilanteet hyödyksi. Toden sanoakseni eipä tuo Red. minullekaan mieleen juolahtanut, mutta oli pikkusanakirjan ainoa vähänkin sopiva sana. Mitähän nuo lyhenteet T.T, DC ja PI tarkoittanevat? PI voisi olla kansainvälinen matkustaja. Mutta DC ja tupla T? Voisikohan T.T muuten olla: type de train=junatyyppi? |
||||
24.01.2009 16:57 | Harri Haavisto | |||
Pienenä niitinviilauksena: parcours on kait enemminkin reitti tai linja kuin määräasema. Red. voisi olla esim. réduction eli vähennys/alennus (eläkeläis-/lastenlippu tms.). | ||||
29.04.2008 13:12 | Harri Haavisto | |||
[Loiren verstaat ja takomot -yhtiö] [Elsasilainen koneenrakennusyritys] (Käyttäjä muokannut 29.04.2008 13:19) |
||||
03.01.2008 21:43 | Harri Haavisto | |||
Vaunu on ilmeisesti väliaikaiseksi konduktöörin vaunuksi muutettu Gd (kamina+ikkuna päädyssä). Pyörät näyttävät tavallista isommilta, joten vaunu voi olla venäläistä alkuperää/tyyppiä (Gdv?). Vaunu ei ole ilmestynyt tyhjästä (näkyy myös toisessakin kuvassa), vaan veturi on vain siirtynyt toiseen päähän junaa. Eli kuva linkittyy hyvin muihin kuviin. Edit: myöhästyin näemmä hiukan... (Käyttäjä muokannut 03.01.2008 21:45) |
||||
28.11.2007 13:36 | Harri Haavisto | |||
Italia? | ||||
23.11.2007 10:51 | Harri Haavisto | |||
"Ryssän kirkko" näyttäisi olevan vielä rakenteilla tai vastavalmistunut, joten kuva ajoittunee välille 1898-1902. Kuva on ilmeisesti otettu rautatien ylittäneeltä Tammelan sillalta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/rautas.htm . (Käyttäjä muokannut 23.11.2007 10:53) | ||||
22.11.2007 21:48 | Harri Haavisto | |||
Lutikka ehti ensin, mutta voisi todellakin olla Tampereen vanha asema. | ||||
22.11.2007 21:47 | Harri Haavisto | |||
Ortokromaattisen filmin aiheuttama "värivirhe" voi olla aika suurikin kuten oheisen linkin http://www.tekniskamuseet.se/templates/objectPage.aspx?id=18072 takana olevasta kuvasta huomataan (ruotsalainen vene "suomenlipun alla"). | ||||
22.11.2007 13:08 | Harri Haavisto | |||
Värejä arvioitaessa on syytä muistaa että vanhimmat käytetyt mustavalkofilmit olivat siniherkkiä tai ortokromaattisia, joilla puna-keltaiset sävyt toistuvat tummempina kuin uudemmilla ja "tutummilla" pankromaattisilla filmeillä. Eli asema on hyvinkin voinut tuolloin olla, kuten 1969, keltasävyinen. |
||||
12.11.2007 09:16 | Harri Haavisto | |||
Jatkoi IC83:ssa kello 9:10 (lähtö viisi minuuttia myöhässä syy: vaunujen odotus) Tampereelta pohjoiseen. (Käyttäjä muokannut 12.11.2007 09:16) | ||||
22.03.2007 15:13 | Harri Haavisto | |||
Riippuu vähän siitä kenen arkielämästä puhutaan. Tuon ajan yläluokalle ruotsi oli arkipäivää ja yläluokkahan se suurimmat jäljet on historiaan jättänyt ja näihin jälkiin törmännee myös Närpiön ulkopuolella ihan tavallisessa elämässäkin. Kieli on todellakin työkalu, joten miksi siis rajoittua vain yhteen ja käyttää vasaraa ruuvien kiinnitykseen? Mais cette idée est peut-être trop complique... Mutta eihän nämä kieliriidat tänne kuulu joten olisi molempien parempi vaieta asiasta? |
||||
22.03.2007 13:28 | Harri Haavisto | |||
Eli tingit kuitenkin periaatteestasi että puhut suomalaisille vain suomea? Ruotsilla ja venäjällä on sentään Suomessa jonkinlainen historiallinen ja kulttuurillinen tausta ja perinne. Englanti on puhdasta sodanjälkeistä tuontitavaraa. |
||||
22.03.2007 12:56 | Harri Haavisto | |||
Entäpä jos tämä "suomalainen" ei osaa suomea tai työnantajasi vaatii että jos paikalla on yksikin firman ei suomenkielinen työntekijä niin pitää käyttää englantia, myös suomalaisten kesken? No kommenttini johtui lähinnä siitä, että joskus ihmettelee sitä missä ihmeen "pirtuaali" -todellisuudessa nämä pakkoruotsin vastustajat oikein elävät. Todellinen uhka suomen kielelle ja kulttuurille kun tulee aivan muualta... |
||||
22.03.2007 11:55 | Harri Haavisto | |||
Jep, Samovarius, englantia tupataan nykyään joka paikkaan ihan turhan paljon. Mutta kun tuo junttikieli on "kuulia" ja kansainvälistä, niin joutahaan siinä armas äidinkielemme romukoppaan... | ||||
14.03.2007 21:17 | Harri Haavisto | |||
Yksi "teoreettisesti" mahdollinen paikka voisi olla vaikka Oriveden Hiedan laituri, mutta tuskin sekään on kyseessä. | ||||
27.02.2007 13:47 | Harri Haavisto | |||
Ranskalainen lempinimi tämän tyylisille vetureille on "Nez cassée" eli murtunut nenä. Samaa tyyliähän on monessa sarjassa näiden BB 15000 sarjalaisten lisäksi mm. CC:t 6500, 21000 ja 72000 (diesel). | ||||
19.09.2006 14:26 | Harri Haavisto | |||
No kyllähän suomen kieli, omalla tavallaan, omaa lähes 100% vastaavuuden kirjoitetun ja puhutun asun välillä (vieläpä molempiin suuntiin). Vertaa esim. englanti, joka nykyään on käytännössä "kuvakirjoitusta" länsimaisin merkein. Se on taas eriasia millä merkeillä mikäkin äänne merkitään. Eikä suomi loppujen lopuksi ole niin vaikeaa kuin yleensä kuvitellaan. | ||||
06.09.2006 08:14 | Harri Haavisto | |||
Vai pitäisikö sanoa "vanhan rautatieajan" loppua. Tuota "junaa" kun tyrkätään typerästi joka paikkaan: juna-aika, juna-asema, junarata (l. pienoisrautatie), junasilta, junasitä, junatätä... PS: Tuon "vanhan rautatieajan" voi lyhentää sitten vaikka VR:ksi |
||||
23.08.2006 22:21 | Harri Haavisto | |||
Minusta kuva voisi olla Peipohjasta (tai ajankohdan huomioon ottaen Kokemäeltä), Rauman/Porin pään ylikäytävä, jossa erikseen puomit kevyelle/raskaalle liikenteelle. Oikealla radan takana oli P.Isotalon kauppa varastoineen ja kuvaajan takana VR:n asuinrakennuksia. Muistaakseni tuohon ylikäytävän lähelle tuli aiemmin myös pistoraide veturitallilta. |