1499-89944 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.07.2014 18:24 Tapio Arvola  
  Onko kiskonkiinnityksessä jonkinmoinen ruuvi-jousikiinnitin? Enteileekö sepeli pölkkyjen alla sepeliä tukikerrokseksi tällä uudella pätkällä? Olikos niin, että nykyisellä Jokioisten asemalla on kevyt 22 kg kiskotus? Tuleeko radan jatkon myötä siihenkin "raskas" kiskotus?
kuva 01.07.2014 11:10 Tapio Arvola  
  Linja-auton rekisteritunnuksen VBS-461 perusteella heräsi kysymys, että voiko kuva olla vuodelta -73? Oliko Vaasan läänissä ehditty kesään mennessä jo aakkosissa noin pitkälle. Eikö ollut niin, että valkopohjaiset kilvet tulivat vuoden -72 aikana, mutta eivät kuitenkaan vuoden alusta. Katsoin Bussidatan listasta, että rekisterinumero on todella se miltä se tästä kuvakulmasta näyttää. Auto on vuodelta -63, mutta ollut kilvitettynä useilla eri tunnuksilla. Tämä on tällaista viilausta, mutta hieno kuva innoitti pohdiskeluun.
kuva 18.06.2014 22:27 Tapio Arvola  
  On harmi, että suurella vaivalla säästetty ja kunnostettu kalusto on paahteen ja kosteuden armoilla. Onneksi vetokalustoa sentään mahtuu pilttuisiin. Hienoa, että olette tehneet valtavan työpanoksen näiden aarteiden kunnostamiseksi, vaikka luonto kohteleekin niitä armottomasti. Olisi ihanteellista, ettei työpanosta tarvitsisi käyttää sään voimaa vastaan taisteluun.

Katos pelastaisi auringon säteiltä ja suoralta vesi- ja lumisateelta. Saisikohan sisäkosteutta pidettyä aisoissa katosolosuhteissa? Olen pohtinut mielessäni, että Riihimäen laiturikatosten kaltaiset rakenteet voisivat sopia tähänkin tarkoitukseen. Tosin tässä tapauksessa raiteiden päälle rakennettuina. Rahapuoli on tietenkin toinen juttu.
kuva 06.01.2014 22:00 Tapio Arvola  
  Mielestäni kiinnostavin katselusuunta junassa matkustettaessa on radalle. Yleensä siis taaksepäin, kun tavallisella rahvaalla ei ole ikkunaa eteenpäin. Vanhoina hyvinä aikoina suomalaisesta kalustosta oli melko helppo katsella taakse. Lättähatun peräohjaamo oli omaa luokkaansa. Sinisen kaluston päädyssä oli neljä kapeaa ikkunaa ja ulko-oven ikkunat parina askeleen etäisyydellä. Sieltä oli helppo seurata esim. Savon radan tai Rantaradan vanhoja penkkoja. Pettymys oli suuri, jos junan peräpäässä oli suljettuja vaunuja, jotka estivät näkymät. Näköala supistui aika ratkaisevasti, kun päätyikkunat vähennettiin kahteen.

Kerran muistan matkustaneeni Rantaradalla päätyikkunallisessa puukorisessa vaunussa, jossa on siis päätyoven molemmin puolin isot ikkunat. Siitä näkee samoilta jalansijoilta aika ison sektorin.

Pendojen ja nyttemmin Edojen myötä ratanäkymät ovat poistuneet aika suuresta osasta junia. Harmillista kehitystä.
kuva 06.12.2013 22:02 Tapio Arvola  
  Saumattua peltiä jonkin aseman katolta/tasanteelta/tornista. Kuvaussuunta kohti maata. Suorakaiteen muotoinen klöntti voisi olla valomainoksen osa. Olisko Tampereen aseman kellotornista kellon yläreunaa ja klöntti olisi klo 10:tä osoittava viiva? Siis keskustan suuntaan osoittava kello.
kuva 08.11.2013 12:55 Tapio Arvola  
  Tämähän sopisi myös tyttö&juna -kategoriaan. :) Onko muilla vastaavilla arkisilla koneilla nimiä? Jollekin rohjakkeelle sopisi Pena tai Reiska paremmin. Tietenkin fiinimmille ELLI ja EMMA -vaunuille naisen nimi sopii hyvin. Lisäksi niillä tarkkaillaan miesten tekemää työtä, niin kuin jotkut naiset joskus jossakin saattavat tehdä.
kuva 19.10.2013 13:25 Tapio Arvola  
  Risteysasemista Pasilakin on kokenut muutoksia Rantaradan lähdön suhteen. Vanhin lähtökaarre oli vanhalta ratapihalta eli ala-ratapihalta. Alapihaltakin taisi olla vanhempi ja uudempi versio. Uuden aseman tultua ylös Rantaradan lähtö muuttui nykyisille tienoille.

Linja-asemista Espookin on ollut erilainen kummastakin päästä. Länteenpäin on lähdetty kiertämällä nykyinen tunneli mäen pohjoispuolelta. Itäänpäin on lähdetty kohti tiukkaa kurvia. Nykyään Tuomarilaa lähestytään loivemmilla, joskin jyrkillä mutkilla. Ollaankohan suunniteltua Espoo-Tuomarila -oikaisua toteuttamassa lähiaikoina?
kuva 19.10.2013 12:32 Tapio Arvola  
  Tämähän laajenee kiinnostavasti. Kun Teemu mainitsi Hillosensalmen, täytyy mukaan ottaa myös pohjoispään entinen linjaus.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+rata&srs=EPSG%3A3067&y=6784990&x=488305&lang=fi

Jos haetaan risteysasemia, Pohjankurukin on ollut sellainen Fiskarsin kapearaiteisen aikoina. Idän suuntaan kuljetaan jo kolmatta linjausta, joista ainakin vuoden 1964 - 1991 linjausta voidaan pitää lähtökaarteena. Koko ratapiha kaarsi tällöin vasemmalle ja lopulta tunneliin. Jos lähtökaarteena pidetään ratapihan jälkeen alkavaa linjaosuutta, Pohjankurun lähtökaarre alkoi vasta tunnelin sisällä. Kahden vaihteen viritelmähän oli tunnelin sisäpuolella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=vanha+linja+tunnelissa&srs=EPSG%3A3067&y=6667050&x=308598&lang=fi
kuva 18.10.2013 23:52 Tapio Arvola  
  Jos laajennetaan kysymystä myös muihin kuin risteysasemiin, ainakin Salo tulee mieleen. Ratahan kaarsi Turun suuntaan aika jyrkästi vasemmalle kiertääkseen mäen, jonka läpi nykyisin ajetaan. Paimiostakin lähdetään Salon suuntaan jo kolmatta linjausta. Tosin jokainen on tullut edellistä lähemmäs asemaa, mutta loiventunut kuitenkin.
Alunperin ajattelin kysymyksessäni risteysasemia. Jos linja-asematkin otetaan mukaan, muutettuja kaarteita tulee melkoisesti lisää oikaisuja sisältävillä radoilla.
kuva 18.10.2013 23:40 Tapio Arvola  
  Karjaan vanha lähtökaarre taitaa olla ainoa, josta minulla on omia muistikuvia liikenteen ajalta ja kyllä paperikuviakin. Täytynee skannata tännekin nähtäville. Kaarresäde oli pieni ja rata kaartui heti 90 astetta. Veturin näkeminen taisi onnistua kolmevaunuisenkin junan viimeisen vaunun sivuikkunasta. Kaarteen jälkeen oli pätkä suoraa ja sitten vielä uusi kurvi samaan suuntaan. Vanha kaarre on arvattavissa nykyisessäkin kartassa, suora on merkitty polkuna.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kaarteen+keskikohta&srs=EPSG%3A3067&y=6663454&mode=rasta&x=313651&lang=fi
Uusi tylsempi ratalinja taidettiin ottaa käyttöön 1991 ta 1992.

Yksi vanha loivennettu lähtökaarre on Simpeleellä. Siellä tosin uusi kaarre alkaa lähempää asemaa kuin vanha. Kyse on siis Parikkalan suuntaan lähtevän linjan kaarteesta vanhalta Elisenvaaran radalta. Siellä sekä vanha lähtökaarre, että Elisenvaaran ratapenkka ovat selvästi näkyvissä. Onko niin, että vanhoja linjauksia kaarteessa on kaksikin, jyrkkä ja vielä jyrkempi? Nyt ei muisti jaksa muistaa, kun en ole vuosiin siellä liikkunut.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vanha+kaarre&srs=EPSG%3A3067&y=6812504&mode=rasta&x=628059&lang=fi
kuva 18.10.2013 20:46 Tapio Arvola  
  Kai päätarkoitus oli Toijalan lähtökaarteen loiventaminen ja sijoittaminen etelämmäs. Vanhahan lähti melkein heti asemalta kohti länttä. Ehkä vanha linjaus oli myös taajaman kehittymisen tiellä, vaikka radan paikalle ei kylläkään rakennettu mitään ennen aivan viime vuosia.

Tässä voisi knopitella: millä muilla asemilla on eri syistä tehty vastaavanlaisia lähtökarteen siirtoja kauemmas asemasta? Aloitetaan vaikka Kouvolasta. Siellähän radat pohjoiseen ja etelään kaarsivat muinoin hyvin läheltä asemarakennusta omiin suuntiinsa. Entä missä muualla?
kuva 01.10.2013 22:04 Tapio Arvola  
  Lohjan satamaradalla ainakin on tällainen ristiriitaisuus; on tehtyn uusi tasoristeys ja pätkä raskasta päällysrakennetta, mutta radan käytön/käyttämättömyyden todellisuus paljastuu heti em. osuuden jälkeen.
Eli veikkauksena Lohjanjärven liikennepaikalta Lohjalle päin, Sammattiin johtavan tien tasoristeykseltä itäänpäin kuvattuna.
(Nopeita ollaan. Kirjoittaessani kommenttia toinen kommentti putkahti jo edelle.)
kuva 22.08.2013 21:30 Tapio Arvola  
  Äkkiä katsoen näyttää mukavasti 80-luvulta. Pitkä sininen pikajuna, punakeltainen Sr1 ja mainoskin viimeisen vaunun kyljessä. Kangastuksia, mutta mitä sitten.
kuva 08.01.2013 21:35 Tapio Arvola  
  Yrösjoki tuntui niin tutulta nimeltä, että kaivoin hyllystä Mikko Alameren toimittaman Suuren Raideliikennealbumin (1980). Sieltähän löytyikin sivulta 118 Daniel Nyblinin valokuva kohteesta vuodelta 1910. Tämä kulvertti on ollut silloin uusi. Ei heinän heinää, eikä vesakkoakaan kulvertin ympärillä. Ratapenkan luiskakin on puhdasta, paljasta soraa. Hienolta taideteokselta näyttää. Sivuilla jatkuvat vielä viistot tukimuurit joen suuntaisesti ja joen luiskatkin on kuvan matkalta verhottu kivillä. Onkohan nykykuva otettu samalta puolelta kuin sata vuotta sitten? Silloin joki kaartaisi kuvaajan edestä vasemmalle. Tekijänoikeudellista syistä en taida uskaltaa skannata kuvaa tänne. Se kertoisi enemmän kuin sanalliset sepustukset.

Silloista on keskustelua myös täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3246.0
kuva 08.01.2013 12:31 Tapio Arvola  
  Vaikuttaisi aika isolta rummulta. Ei kai näitä ollut tapana ihan pikkukivistä kasata. Leveys 3 m paikkeilla, korkeus samoin? Kokoa kuvaa myös monikerroksinen muuraus sivussa, jossa vuosilukukin on. Pituutta onkin vaikeampi arvioida. Luultavasti päältä kulkee/on kulkenut leveäraiteinen rautatie. Onkohan alta ajateltu kulkemaan muutakin kuin vettä, kun on noin korkea? Tekstin loppuosa johdattelee siihen, että silta on rakennettu myöhemmin kuin sen päältä ilmeisesti kulkeva/kulkenut rautatie tai rautatien alkuperäinen linjaus. Jos taas sillan päältä onkin kulkenut maantie, täytyy tämän aukon olla jonkinlaista kiskokulkinetta varten, koska ollaan rautatiesivustolla. Voiko tätä vielä enempää spekuloida, kun paikasta ei ole aavistusta?
kuva 03.12.2012 23:55 Tapio Arvola  
  Kaivelin kuvia toukokuulta -82. Niissä näkyy, että Kelan ja Ketolan välillä on sepelipohjaista K43-rataa ja samalla tavalla aika öljyisen tummaa kiskojen välistä. Paikannuksen kannalta on harmillista, että tämä kuva on niin ahtaasti rajattu ja omat junan takaikkunasta otetut kuvat ilman zoomia pokkarilla otettuja ja aika epätarkkoja. Juuri tätä paikkaa en kuvistani varmuudella tunnista.
kuva 02.12.2012 22:01 Tapio Arvola  
  Hyvinkää-Karjaa taisi olla koko matkan soratukikerroksella. Tässä näyttäisi olevan sepeliä. Karjaa-Hanko taas oli K60-kiskotuksella ja soralla (Tammisaaren silloilla taisi olla K54), tässä näyttäisi olevan K43. Karjaa-Kirkkonummi -välillä oli ainakin K43/soraosuuksia ja K54/sepeliosuuksia. En muista oliko jossakin kohtaa tällaisia K43/sepelikohtia. Karjaa-Salo -välillä oli K43/sepeliosuuksia ja Salo-Turku taisi olla kokonaan sepelipohjaista, mutta Karjaa-Turku välillä ei tällaisia junia kulkenut. Ajankohta voisi olla 70-80 -luvun vaihde. Jos oikein näen kiskojen väliltä rata näyttää aika öljyiseltä.
kuva 27.08.2012 22:33 Tapio Arvola  
  Lisäsin kuvan samoilta tienoilta syksyllä 1989 https://vaunut.org/kuva/77020. Kun merkitsin paikkaa karttaan, siinä näkyvätkin nyt yhtäaikaa molempien kuvaajien nuolet. Vanha tasoristeys oli siis itäisemmän nuolen kohdalla.
kuva 27.08.2012 18:47 Tapio Arvola  
  Hiidenmässä oli seisake, Radan varrella -kirjan mukaan vuoteen 1974 asti. Itse olin tuolloin pikkupoika, mutta en muista lätän koskaan pysähtyneen siinä, vaikka 70-luvun alussa useamman kerran vuodessa matkustin Nummelasta Karjaalle. Ehkä seisake oli lopetettu jo vähän aikaisemmin. Hiidenmäentien tasoristeys oli aiemmin idempänä, suunnilleen karttalinkissä olevan nuolen kohdalla. Näyttäisi siltä, että tämä kuva on otettu vieläkin idempää, eli nuoli olisi hiukan väärässä paikassa. Varmaankin maastossa olevat päällystetyt kohdat liittyvät vanhaan tasoristeykseen ja vanhoihin tiejärjestelyihin. Nykyiset tien kaarteet molemmin puolin rataa on tehty uuden tasoristeyksen yhteydessä. Entinen tasoristeys oli viisto rataan nähden ja näkyvyys siten vaikea takaviistoon. Muistan, että K43 -pätkäkiskoradan aikana ainakin tämän tasoristeyksen "alla" olavassa kiskonliitoksessa oli hitsaussauma, jolloin junassakulkijat pääsivät hetken nauttimaan tasaisemmasta menosta. Muutenhan kiskot olivat lattapäiksi kuluneita ja ryskytys oli melkoista.
kuva 14.08.2012 19:46 Tapio Arvola  
  Laitoin ensin väärän kuvan, vaihdoin sen oikeaan Nummelan kuvaan. Itselläni näkyy nyt pikkukuvassa Lohja, mutta isossa kuvassa Nummela. No nyt pikkukuvakin vaihtui oikeaksi.
kuva 01.06.2012 12:21 Tapio Arvola  
  En huomannut heti kännykän pikku näytöltä, että koordinaatit olikin jo lisätty tietoihin. Tässä on ollut rankka nousu täyteen lastatulle junalle. Olikohan 40 m nousua Karkkilan asemalta parin kilometrin matkalla.
kuva 01.06.2012 11:58 Tapio Arvola  
  Kovin tutulta näytti heti. On tullut pyöräiltyä ja autoiltuakin tuosta. Jos oikein hahmotin, ollaan Karkkilan päässä heti 2-tien littymän jälkeen ja oikealla on Pajuojantie. Suunta Hyvinkäätä kohti. Seuravana Siikala tarvittaessa.
kuva 31.05.2012 22:46 Tapio Arvola  
  Oliskos Hyvinkään-Pyhäjärven Rautatie?
kuva 10.03.2011 21:59 Tapio Arvola  
  Olisiko teollisuusraiteella Kokemäenjoen pohjoispuolelle Ruosniemestä länteen.
kuva 13.09.2010 22:29 Tapio Arvola  
  Mielestäni Selki-Siippoo -maantien silta Selin ja Otalammen välillä mahdollistaa melko avaran otoksen molempiin suuntiin. Ei kylläkään sivukuvaa, mutta kauniisti kaarteilevaa ratalinjaa aika korkealta sillalta.
kuva 13.09.2010 22:24 Tapio Arvola  
  Nummelasta Hyvinkäälle lähtiessään deeverit möyrysivät aika kuuluvasti.
kuva 13.09.2010 22:21 Tapio Arvola  
  Tässä taisi olla niin paljon reunapusikkoa, että näiltä jalansijoilta vaunusto jäi puskien taakse. Halusin platformskjulin eriyisesti mukaan kuvaan.
kuva 13.09.2010 14:50 Tapio Arvola  
  Kiitos vielä Hannu Lehikoiselle ennakkoinformaatiosta.
kuva 25.04.2010 22:05 Tapio Arvola  
  Kuvaajan takanahan on ratavartijan mökki. Oliko niin, että mökille oli kuvanottoaikaan vain vesi- ja raideyhteys? Melkoinen asuinympäristö rautatieläisperheelle; saaressa ilman tieyhteyttä. Hillosensalmella ei ainakaan 60-luvun tiekartassa näy autoteitä.
kuva 25.04.2010 21:58 Tapio Arvola  
  Syksyllä 1979, 13-vuotiaana, aloittelin rautatieharrastuksessa uutta vaihetta; matkustamista junaharrastuksen vuoksi, siis ilman että olisin ollut menossa johonkin. Ensimmäisiä tällaisia matkoja oli Hki-Pm-Hki. Kouvolasta pohjoiseen lähdettäessä (P 75) seisoin takaeteisessä ja pian aloin seurailla puolelta toiselle kaartelevia vanhoja ratalinjauksia. Ne olivat tuolloin vielä erittäin selvästi havaittavissa. Penkathan oli jätetty paikoilleen, kun päällysrakenne oli purettu, eikä tasoitettu huomaamattomiksí niinkuin nykyisin on tapana. Nuo hylätyt rataosuudet tuntuivat pojasta käsittämättömän kiehtovilta. Mielikuvitus lähti liikkeelle. Miltä maisema, näytti silloin, kun oli vain nuo vanhat kaarteet. Millaista kalustoa radalla liikkui jne. Tämän Harjunjoen sillan kiviosat näkyivät hyvin uudelle radalle, eivätkä puskat menestyneet yhtä hyvin kuin nykyään. Huomaan, etten ole aikaisemmin missään nähnyt kuvia näiltä osuuksilta. Kiitos nostalgisesta kuvasarjasta. Toivottavasti näitä on vielä lisääkin.
kuva 15.12.2009 19:05 Tapio Arvola  
  Kiitos Eljas kiintoisasta kuvasta. Jos olisit tähdännyt vähän vasemmalle, kuva olisi vieläkin kiinnostavampi. Siellä näkyy vähän kesämökkimme eli ratavartijan asunnon kulmaa. Jos sinulla tai jollakin muulla on varastossa kuvia Hunsalasta tai HKR:ltä yleensä, ne olisivat mieluista nähtävää.
kuva 15.12.2009 18:51 Tapio Arvola  
  Tämä on se vanhan ykköstien silta entisten Hiidenmäen ja Muijalan välillä Hangonradalla. (Pöh. En ehtinytkään ensimmäisenä.) Sama siltahan siinä on kyseessä.
kuva 09.12.2009 21:38 Tapio Arvola  
  Melkein jo luulin, että vanhalla ykköstiellä tulvii Hangonradan sillan kohdalla. Siis aika samanoloinen kivisilta kuin Muijalan ja Hiidenmäen välillä. Onkohan tämännäköisiä muuallakin kuin nämä kaksi. Junassa matkatessa siltojen alemmat osat jäävät vähemmälle huomiolle.
kuva 27.10.2009 14:16 Tapio Arvola  
  Onnea vaan uuden veturin johdosta! Onko moottori 8,5 vai 11-litrainen? Minkälainen on voimansiirto ja vaihteisto? Scanian koneet ovat olleet suosittuja pikkuvetureissa ym. (Tve4, Tka 7). Ruotsalaislätät kulkivat Scanian liikuttamina, suomalaisenkin lätän kone oli kopio Scanialta.
kuva 26.10.2009 17:01 Tapio Arvola  
  Unohdinkin kokonaan yöjunien olemassaolon, kun pohdin veturinvaihtoja sähkö>diesel. Matkustajavaunujen liittämiset ja irroittamiset matkalla ovat myös harmillisesti vähentyneet. Esim. vielä 80-luvulla ne tarjosivat lisämielenkiintoa matkustamiseen.
kuva 25.10.2009 22:11 Tapio Arvola  
  Pikajunien veturit vaihdettiin muistini mukaan ainakin syksyllä -79 Imatra T:llä. Vuodesta -80 alkaen lomalippuilin useana kesänä ja aina tuli Dr 13 eteen Imatra T:llä. Pysähdysaika oli melko pitkä ja harrastaja ehti hyvin ulkoilla laiturilla. Pysähdystä ei ollut mainittu yleisöaikataulussa, mutta kyllä matkustajia silti tuli ja meni. Sähköistyksen laajeneminen on valitettavasti poistanut tällaiset kiinnostavat veturinvaihdot ja ovien lukitus turhat ulkoilut. Onkohan Vaasan IC:n veturinvaihto Seinäjoella ainoa? Hki - Savonlinna -porkkanasta jätettiin toinen runko Imatra T:lle. Ensimmäinen runko kohtasi vastaan tulevan porkkanan Simpeleellä. Imatra T:llä siihen liitettiin odottamassa oleva runko ja juna jatkoi Helsinkiin.
kuva 12.10.2009 23:34 Tapio Arvola  
  Kaikin puolin kirjavaa oli tuon ajan junakalusto. Ehkä pendojakin aletaan vetää parin vuoden päästä oikein veturilla, kun vanhimmat lähestyvät jo kiitojunarunkojen hylkäysikää.
kuva 12.10.2009 22:18 Tapio Arvola  
  Olen matkalla Nummelasta Turkuun isovanhempien luo. Karjaalla on vaihdettu lättähatusta pikajunaan. Kuva on siis Karjaa-Turku -väliltä. Omat arvailut kuvauspaikasta perustuvat myöhempiin muistikuviin maisemista. Olisiko ennen Ervelää tai sitten ennen Paimiota. En muista istuinko koko matkan tällä näköalapaikalla. Hämärä muistikuva on Halikon tunnelin läpi menosta. Tämän jälkeen albumissa on kuva, jossa on saavuttu Turun asemalle. Kuvassa kävelen poispäin laiturilta, jonka raiteet päättyivät puskimiin. Asemakatoksen kello näyttää hämärästi 12.20. Aseman edessä seisoo Dm8/9 ja ratapihan toisella laidalla Dm4. Vuoden -69 aikataulussa on MP27, joka sopisi tähän kellonaikaan. Vuonna 1969 sille ei ollut yhteyttä Hyvinkään suunnasta. Muuttuivatko Hyvinkää-Karjaa aikataulut vuonna 1970?
kuva 12.10.2009 20:29 Tapio Arvola  
  Kun tässä sopivasti viivytän lopullista paljastusta, saan itsekin paljon uutta tietoa tuon ajan rautatiehistoriasta. Kyllä tässä jo lähellä totuutta ollaan. Kun lueskelin uudesta Resiinasta Mikko Alameren juttua, huomasin, että näitä kiitojunarunkoja käytettiin eri puolilla pikajunien vaunuston osana.
kuva 12.10.2009 17:56 Tapio Arvola  
  No niin. Kiitojunarunko on oikea vastaus. KCik oli 1. luokkaa. Luulen, että tämä on rungon toisesta päästä, koska ei ollut tapana matkustaa niin leveästi. Oliko toisessa päässä myös tällainen aitiopaikka? Paikaksi on veikattu Rantarataa ja Porin rataa. Kummalla niistä ollaan ja millaisesta junavuorosta on kyse?
kuva 12.01.2009 20:02 Tapio Arvola  
  Eikös tämä ole siinä entisen Pitkänkaaren kohdalla nykyisestä radasta sivussa? Nämä entisten ratalinjojen varsilla olevat ratavartijanmökit ym. rautatierakennukset ovat omalla tavallaan kiehtova kokonaisuus. Jos ympäristö on hyvin säilynyt, niissä on jotakin sellaista aitoutta, mitä ei ole nykyisen radan vieressä pensaikon ja panssariaidan taakse sysätyn rakennuksen miljöössä.
kuva 26.10.2008 21:45 Tapio Arvola  
  Kuopiossa
kuva 29.09.2008 18:53 Tapio Arvola  
  Aikataulu lyhyesti Nm 9.35 - Kr 11.15-12.30 - Pku 12.40-15.10 - Lo 16.15 - "Lohjan kauppala" 16.40-19.05 - Lo 19.25 - Nm 19.40
kuva 29.09.2008 08:40 Tapio Arvola  
  Haluan vielä kiittää PMR:n joukkoja hienosta lättäreissun toteutuksesta. Itse olen siis syyllinen tämän Vihdin srk:n työntekijöiden tyky-päiväretken järjestämiseen. Kohteina olivat Mustion viljavarasto, Pohjankuru tunneleineen ja Lohjan satamarata. Koko päivä kului mukavasti ja joukko vaikutti tyytyväiseltä.
Samalla haluan esittää valitukseni tulevasta JKV-pakosta; voisi olla vaikka siirrettävä laite, jota vuokrattaisiin tarvitseville tahoille tai elävä JKV-tarkkailija, jota RHK vuokraisi junaan opastimia kyttäämään.
Toivon, että asiaan saadaan jokin kompromissi, että liikenne voi jatkua.
kuva 10.04.2008 20:28 Tapio Arvola  
  Mitä ovat nuo rakennukset kuusiaidan yläpuolella? Voisiko tämä olla sittenkin Paimion asemalta noin kilometri Turkuun päin ja Paimion kirkonkylä näkyisi taustalla? (Käyttäjä muokannut 10.04.2008 20:33)
kuva 25.01.2007 21:20 Tapio Arvola  
  Kahta teliä kaipaisin minäkin Hunsalassa olevaan HKR 25 -umpivaunuun.
kuva 24.01.2007 20:43 Tapio Arvola  
  Olin koulupoikana asemalla katsomassa, kun nämä tuotiin tavarajunassa viimeisinä vaunuina Hyvinkään suunnasta. Juna ajoi ohi aseman ja työnsi Dm 4 -raadot sivuraiteelle. Vaunujen ikkunat oli rikottu ja muutakin hävitystä tehty. Dm 4 :t purettiin paikallisen ammattikurssikeskuksen harjoitustyönä. Telejä ja telinosia oli vielä vuosia myöhemmin ao. oppilaitoksen pihalla.
kuva 02.01.2007 20:37 Tapio Arvola  
  Toisen kuvan otin kaukaa sillan toisesta päästä kohti lätän etupäätä. Siinä näkyy sillan alla virtaava leveä joki. Varmasti en saa selvää, onko jokisillan ja lätän välissä vielä toinen lyhyempi silta.
kuva 24.11.2006 22:10 Tapio Arvola  
  Virkkala?
kuva 09.11.2006 15:17 Tapio Arvola  
  Tuon ajan rataoikaisuissa vanhat penkat jätettiin melko koskemattomina rautatieharrastajien iloksi. Niitä oli vielä 80 -luvun alussa helppo seurata sinisen pikajunan takaeteisessä, jossa säntäilin välillä vasemmalle ja välillä oikealle ovi-ikkunalle ja neli-ikkunaiselle päätyovelle. Kouvola - Mikkeli ja Suonenjoki - Kuopio -väleillä on ollut aika elämyksellisiä ratalinjauksia ennen 70 -lukua . Uudemmissa rataoikaisuissa esim. rantaradalla on vanhat vallit tasoitettu nopeasti ja otettu viljelyyn tms.
kuva 09.11.2006 10:35 Tapio Arvola  
  Onko tuossa nopeusmerkissä sn 160 niinkuin näyttäisi? Silloin se viittaisi Mouhu-Otava -välille, jos Savonradalla ollaan.
<<   >>