Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2011 12:35 | Timo Salminen | ||
| Tuo latinan extra tietysti viittaa myös kaikenlaiseen ylimääräiseen. Kai se sitten tarkoittaa, että junien ekstraluokassa on olevinaan jotakin ylimääräistä - vai voisiko se tarkoittaa, että koko luokka on ylimääräinen? ;-) | ||||
|
|
09.11.2011 07:52 | Timo Salminen | ||
| Ekstra on suomalaisittain kirjoitettua latinaa (suomessahan ei ole x-kirjainta) ja merkitsee "ulkopuolella". Eko lienee lähinnä kreikkaa ja viittaa kotitalouteen (oikos). |
||||
|
06.11.2011 08:12 | Timo Salminen | ||
| Olisiko 1930-lukua vai kenties vielä vähän vanhempi? | ||||
|
06.11.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Veturi taitaa olla Hk5. | ||||
|
06.11.2011 08:06 | Timo Salminen | ||
| Ei tässä minun mielestäni tarvitse mitenkään "huonoa kuvakulmaa" pahoitella. Aiheuttaneeko pahoittelun kuvassa veturin eteen tuleva kääntöpöydän koppi? Mielestäni se pelkästään elävöittää kuvaa. | ||||
|
05.11.2011 08:19 | Timo Salminen | ||
| Suurimmassa vaarassa ovat yleensä noin 40 - 50 vuoden ikäiset rakennukset: ne ovat tulleet peruskorjausikään, mutta niiden historiallisia arvoja ei välttämättä vielä tunnisteta. Silloin esimerkiksi sisustat menevät herkästi kokonaan uusiksi. Kymmenen vuotta myöhemmin harmitellaan, mitä tuli tehtyä. Kierto voi kyllä viime vuosikymmenten rakennusten tapauksessa olla nopeampi. | ||||
|
03.11.2011 18:54 | Timo Salminen | ||
| Kansanperinne tuntee haapapuisia ratoja vähän sieltä sun täältä. Yleensä kerrotaan, että jonnekin haluttiin rata, mutta kun sitä ei muuten saatu, se tehtiin itse haapapuusta. Miksei rataa ole enää olemassa? Jänikset söivät sen. Tämä rata hämmästyttää siksi, että se on todella ollut olemassa; olen tähän päivään asti kuvitellut, ettei tällaista ole ollut muualla kuin tarinoissa. |
||||
|
26.10.2011 07:58 | Timo Salminen | ||
| Tarkoittaako se siis, että veturien tyyppimerkinnöissä ollaan ainakin osittain palaamassa alkuperäiseen 1800-luvun logiikkaan? Siinähän akselijärjestykseltään samanlaiset veturit saivat saman kirjaintunnuksen. | ||||
|
23.10.2011 18:45 | Timo Salminen | ||
| Jokinen kehottaa ajattelemaan ja etsimään uusia näkökulmia. Kannattaisiko hänen itsensäkin noudattaa omaa viisasta kehotustaan? | ||||
|
|
18.10.2011 19:01 | Timo Salminen | ||
| Selitys Jokiselle arkisuomeksi: tämä muistomerkki ei esitä mitään. Se kertoo, että Riihimäen - Pietarin rautatien avaamisesta liikenteelle on tullut kuluneeksi sata vuotta. Lopuksi vittaus Antti Ojalan kommenttiin 18.10.2011 kello 14.15. Se kannattaa lukea ajatellen. | ||||
|
|
18.10.2011 13:18 | Timo Salminen | ||
| Ei muistomerkin tarvitse välttämättä esittää mitään konkreettista. Ei-esittävää muistomerkkiä pitää vain muistaa katsoa toisin kuin esittävää eli siitä ei pidä hakea yhtä konkreettista kuvaa. Eivät presidenttien Paasikiven ja Kekkosen muistomerkitkään Helsingissä esitä, mutta silti ne ovat heidän muistomerkkejään. Aikanaan muistomerkkikilpailussa tämä ehdotus on kulkenut nimellä "Topparoikka", joka on jäänyt patsaan epäviralliseksi nimitykseksi paikkakuntalaiskielenkäytössä, vaikka taiteilija itse on sittemmin muistuttanut, että kyseessä ei ole radanrakentajamuistomerkki. Varsinaista nimeähän veistoksella ei ole. |
||||
|
|
18.10.2011 09:27 | Timo Salminen | ||
| Täällä paikkakunnalla tuo keskustelu on käyty jo yli 40 vuotta sitten, mutta jos joku haluaa ottaa uusinnan vorgissa, mikäpä sitäkään estää... Muistomerkki on kuitenkin jo täysin vakiintunut osa kaupunkikuvaa. | ||||
|
18.10.2011 08:18 | Timo Salminen | ||
| Tämä on osa sitä ennenkin mainitsemaani ja ihailemaani oululaista aktiivisuutta, joka ilmenee monilla muillakin aloilla. | ||||
|
17.10.2011 17:55 | Timo Salminen | ||
| Aika sarvipää. Kuvassa näyttää olevan myös Sr2. | ||||
|
11.10.2011 07:55 | Timo Salminen | ||
| Kyllä kai kuvassa sentään pitäisi olla sellainen kuvateksti, joka kertoo, mistä on kyse. | ||||
|
09.10.2011 20:09 | Timo Salminen | ||
| Väriyhdistelmä kuvaa hyvin tapahtunutta muutosta: vielä hiljattain saattoi olla pikemmin niin, että joka kolmas vaunu oli vihreä, mutta tässä on enää joka kolmas punainen. | ||||
|
07.10.2011 10:18 | Timo Salminen | ||
| En ole käynyt enkä nähnyt, mutta käsittääkseni työmaa on sama. | ||||
|
06.10.2011 08:07 | Timo Salminen | ||
| Silloin tietysti lähdettiin siitä ajatuksesta, että tupakoimattomatkin ovat tottuneet olemaan ainaisessa savussa ja pelkkä kilven kääntäminen riittää. Onneksi niin ei ajatella enää. | ||||
|
04.10.2011 13:14 | Timo Salminen | ||
| Vempuilla on kova kysyntä. Jokohan Vv15 1967 olisi vapaa? Ainakin kaksi muuta sen on tainnut syyskuussa 2005 varata. Oli tai ei, otan sen. Pariksi tulee Tv1. | ||||
|
02.10.2011 08:23 | Timo Salminen | ||
| Minkähänlaisia kinasteluja noilla penkeillä on nähty, kun vetoisella ikkunapaikalla istuva on tietenkin halunnut paikalleen enemmän lämmintä kuin käytävän puolella istuva? - Tämä on sitä rautatiematkustamisen kulttuurihistoriaa. | ||||
|
30.09.2011 08:05 | Timo Salminen | ||
| Tuntuu vähän erikoiselta, että rautatieasema, jonka ainakin pitäisi olla julkinen rakennus, piiloutuu tuollaisen säleikön taakse. | ||||
|
28.09.2011 18:49 | Timo Salminen | ||
| Dm1? | ||||
|
28.09.2011 18:49 | Timo Salminen | ||
| Kuva on kyllä hieno, mutta nuo möhkäleet eivät oikein sovi maisemaan... | ||||
|
28.09.2011 13:06 | Timo Salminen | ||
| Niitä. | ||||
|
|
28.09.2011 08:25 | Timo Salminen | ||
| Eipä tarkoittanut uusiopylväitä eikä kääntöpaikkoja vaan todella rakennelmia, sanoisinko melkein rakennuksen osia, ja nimenomaan samalta ajalta kuin nämä Rovaniemen muotovaliot. Tarkoittamani rakennelmat esiintyvät Tapionkin kuvissa näillä sivuilla. | ||||
|
|
27.09.2011 20:13 | Timo Salminen | ||
| Vielä kannattaa huomata nuo valaisinpylväät, 1960-luvun muotoilua parhaimmillaan. Ne itse asiassa muistuttavat eräitä rakennelmia toisaalla rataverkon varrella, vähän raskaampia tosin... Keksiikö joku, mitä? | ||||
|
26.09.2011 07:40 | Timo Salminen | ||
| Ainakin Laaksomiehen toinen veturi Tk3 1168 ja SRM:n Vk4 68 puuttuivat luettelosta. Muokkausta: kaupallisen höyrykauden jälkeenhän ovat lisäksi liikkuneet myös Hr1 1004 ja Tk3 1139. |
||||
|
24.09.2011 19:11 | Timo Salminen | ||
| Kirjahyllystä poimittua eli hyllyssäni olevan sanakirjan (Hirvensalo, Saksa - suomi suursanakirja, WSOY 1965, 6. painos 1993) suomennokset sanalle Zug: 1. veto, nykäisy; 2. liike, vauhti, käynti; 3. siirto; 4. (ilman) veto; 5. veto, kulaus; 6. henkäys, hengenveto; 7. piirto, veto; 8. kehotus, sysäys; 9. kulku, marssi, (lintujen) lento, muuttoretket; 10. kulkue, saattue; 11. (sotilas)joukkue; 12. juna; 13. (lintu-, heinäsirkka- ym. lentävä) parvi; 14. kalaparvi; 15. valjakko; 16. (tekn.) talja, vetopenkki, mäntä; 17. kellonnuora; 18. (soittimen) jalkio; 19. (kiväärin) rihla(npohja); 20. hameen kurenauha; 21. kengän venyke; 22. (kaivoksen) nostolaitteen nostokerta tai kerralla nostama määrä; 23. (leip.) rajaisvilja. Siitä sopii valita... ;-) Sen enempää asiasta tietämättä saattaisin kallistua tuon lintujen muuttoon liittyvän merkityksen kannalle, mutta tämä on pelkkä arvaus. |
||||
|
23.09.2011 20:38 | Timo Salminen | ||
| Ihmisten pukeutumisen perusteella arvioituna kuvan täytyy ehdottomasti olla vanhempi kuin 1930. Vrt. myös Jarmo Pyytövaaran kommentti 21.9.2011 klo 18.30. | ||||
|
23.09.2011 17:51 | Timo Salminen | ||
| Tämä on ongelmallinen kysymys, josta keskusteltiin muutama vuosi sitten Tilaushistoriakeskuksen järjestämässä, historiateosten kuvitusta käsitelleessä seminaarissa. Siellä vallitseva henki oli, että mitään korjauksia ei tule tehdä, ja se epäilemättä myös perusteltiin jotenkin. Miten, olen jo unohtanut. Itse edustan tässä maltillisempaa kantaa jokseenkin noilla perusteilla, jotka Eljas tuossa yllä esittää. Kuvamanipulaatio on sitten toinen juttu, ja siitähän tässä ei ole kyse. | ||||
|
17.09.2011 18:31 | Timo Salminen | ||
| Kristallipallo, joka kenties kertoo meille (ainakin rautateiden) tulevaisuuden? | ||||
|
16.09.2011 08:08 | Timo Salminen | ||
| Kelpo kuvasarja tuolla linkin takana. - Asema-aukiolla pidettiin siis tänäkin vuonna markkinat, tarjolla kaikkea, mitä nyt markkinoilla tapaa olla. | ||||
|
13.09.2011 19:09 | Timo Salminen | ||
| Tämä kuva käveli vastaani ja siksi kysymys: mikä on vaunujen Po 9811 ja 9826 tilanne nykyisin? Ovatko ne yhä olemassa? Kuvan vaunuhan muutti hiljattain Haapamäelle, jollen erehdy. | ||||
|
13.09.2011 18:53 | Timo Salminen | ||
| Siilinjärven nimen alkuosa merkitsee siis seitaa. | ||||
|
13.09.2011 07:39 | Timo Salminen | ||
| Numero lisätty kuvatekstiin, kiitos. | ||||
|
|
12.09.2011 20:12 | Timo Salminen | ||
| Pitäisikö junannumeron olla 646? Vrt. https://vaunut.org/kuva/71432 . | ||||
|
12.09.2011 20:10 | Timo Salminen | ||
| Päivän kehystetyt junat, vrt. https://vaunut.org/kuva/71451 . | ||||
|
|
12.09.2011 19:01 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstiin lisätty vielä yksi kalustotyyppi; sillan alta pilkottaa nimittäin vielä jotakin. Ko. paikassa oli ilmeisesti uusittu vaihteita viikkoa aiemmin. | ||||
|
12.09.2011 10:11 | Timo Salminen | ||
| Ainakin näihin aikoihin asti kaikki 2600-sarjalaiset ovat olleet täällä todella harvinaisia näkyjä. Voihan olla, että tilanne on muuttumassa. | ||||
|
12.09.2011 07:44 | Timo Salminen | ||
| Noita keskieurooppalaismittaisia vaunujahan lie ollut idän junissa aivan säännöllisesti. | ||||
|
|
12.09.2011 07:41 | Timo Salminen | ||
| Hetkinen, onkos tuo vasemman reunan kuvaaja sama, joka oli klo 16 aikaan HMVY.n junan lähtiessä pohjoista kohti aivan ykköslaiturin pohjoispäässä, seurassaan Topparoikka-paitaan pukeutunut ja kahdella kameralla aseistautunut kuvaaja? Siis mm. ihmettelemässä, mitä Dv12 2633 tekee Ri:llä. | ||||
|
Kuvasarja: Museojuna Tampereen rautatieasemalla |
11.09.2011 20:06 | Timo Salminen | ||
| Väitettiinhän VR:n verkkosivuillakin, että Riihimäen asematapahtumassa on nähtävillä vanhoja vetureita "Dv12, Dv13 ja Dv12"... | ||||
|
11.09.2011 20:03 | Timo Salminen | ||
| Kun tänään oli tilaisuus katsella puuvaunuja kahden erilaisen dieselin perässä, tuntui, että kyllä ne jotenkin sopivat paremmin yhteen juuri tämän Hurun kanssa. Ranskalaisen maailma on liian erilainen. Sinisten teräsvaunujen kanssahan Alsti on sitten taas omiaan. | ||||
|
11.09.2011 19:46 | Timo Salminen | ||
| Etualalla näkyvä ulkorakennus kuuluu rautateiden asuinrakennukseen, joka muiden ohella oli hiljattain myytävänä. Juuri julkisuudessa olleen tiedon mukaan Senaatti-kiinteistöt ei saanut yhtään riittävän hyvää tarjousta ja rakennukset jäivät toistaiseksi myymättä. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen asemalla 11.9. |
11.09.2011 19:44 | Timo Salminen | ||
| Onpa mainio sarja virkistävän erilaisia kuvakulmia! | ||||
|
09.09.2011 12:33 | Timo Salminen | ||
| Tosin höyryveturit osattiin hylätä silloin, kun ne tulivat hylkäysikään ja moni jo ennenkin, mutta Kekkosta ei, vaan museoesinettä pidettiin sitkeästi aktiivipalveluksessa. | ||||
|
08.09.2011 07:32 | Timo Salminen | ||
| PPP:n kanssa puhumme ainakin osittain ilmeisesti toinen aidoista ja toinen aidan seipäistä. Sen sijaan Jpl:n kommenttiin voi yhtyä täysin. Ja siitä epäilemättä olemme kaikki yhtä mieltä, että toivomme myös tälle kuvan veturille mahdollisimman hyvää tulevaisuutta. |
||||
|
|
07.09.2011 19:36 | Timo Salminen | ||
| Edellisissä kommenteissa näyttää nyt olevan pari väärinkäsitystä sanomisistani ja niiden perusteista. Ensiksikään historiallista arvoa ei määritä se, kuinka suuri osa jonkin laitteen tai rakennelman osista on kulkenut mukana alusta eli tehtaalta asti, vaan se, millaiseksi kyseinen laite tai rakennelma on kehittynyt käyttöaikansa päättymiseen mennessä. Tämän veturin osalta raja kulkee siis vuodessa 1972. Entisöiminen alkuperäiseen asuun eli palauttaminen johonkin palvelusvuosien varrella kadonneeseen lähtötilaan, ei nykyisten periaatteiden mukaan yleensä ole tavoitteena. Uusien osien ja materiaalien lisäämistä museoesineeseen pyritään välttämään. Joissakin tapauksissa uusia osia on pakko lisätä, ja ajokuntoisena ylläpidettävässä historiallisessa rautatiekalustossa niitä tapauksia tullee vastaan keskivertoa useammin. Tavallaan käyttöaikainen ylläpito jatkuu. Silloin kuljetaan siis jossakin museaalisuuden ja käytännöllisyyden rajamaastossa. Toiseksi en kirjoittanut mitään menetelmistä sinänsä. Menetelmät ja välineet valitaan asetetun päämäärän mukaan. Tausta: jossakin vaiheessa myös jonkin verran museonäyttelyitä suunnitelleena olen joutunut näitäkin kysymyksiä itselleni selvittämään ja muun muassa ymmärtämään sen, että (kaikenlaisten) esineiden kunnostus on jotakin, mitä varten on olemassa omat ammattilaisensa. Suomalaisen historiallisen rautatiekaluston yleinen ongelma on se, että kun vain pieni osa siitä on liikennöintikuntoista, näitä harvoja yksilöitä joudutaan kohtuuttomasti rääkkäämään, mistä seuraa niin sanotusti kohtuutonta huolto- ja korjaustarvetta. Jos käyttökuntoista kalustoa olisi enemmän, yksilökohtainen rasitus olisi pienempi ja mainitut museaaliset näkökohdat olisi helpompi ottaa huomioon. Jos pitäisi veikata, tuleeko tästä kapineesta koskaan ajokuntoista, kallistuisin pikemmin arvaamaan, ettei tule, mutta kuka sitäkään tietää. |
||||
|
|
07.09.2011 15:19 | Timo Salminen | ||
| On: "... on erikoista, jos kunnostukselle, jopa kunnostajille määritellään tiukkoja laatuvaatimuksia, kun veturin säilytys kuitenkin on ollut laadultaan täysin kelvotonta." (PPP 7.9.2011 klo 10.18.) | ||||
|
|
07.09.2011 12:33 | Timo Salminen | ||
| Vaikka esineen säilytys olisi ollut mitä tahansa, se ei silti tarkoita, että sen kunnostus saa olla mitä tahansa - varsinkaan, kun kyseessä on ainutlaatuinen kappale. Ei minulla siitä ole mitään varsinaista tietoa, mutta lienee lupa olettaa, että ammattimaisesti hoidettuna laitoksena SRM tiedostaa tällaiset näkökohdat. Säilytysolosuhteiden yleinen todellisuus meikäläisissä oloissa on kaikkien tiedossa. | ||||
|
|
07.09.2011 08:40 | Timo Salminen | ||
| Tämän laitteen yhteydessä on muistettava, että kyseessä on museoesine, jonka kunnostus on tehtävä museaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Se tarkoittaa ennen kaikkea konservointia, ei uudelleen rakentamista. Konservointialan koulutusta kenelläkään harrastajista ei liene. Nämä vaatimukset oletettavasti tiedostetaan myös SRM:ssa. Olisiko sittenkin niin, että hintaakin nostaa se, että esimerkiksi peltejä ei pidä eikä saa vaihtaa? | ||||