28.09.2011 18:49 | Timo Salminen | |||
Kuva on kyllä hieno, mutta nuo möhkäleet eivät oikein sovi maisemaan... | ||||
28.09.2011 13:06 | Timo Salminen | |||
Niitä. | ||||
28.09.2011 08:25 | Timo Salminen | |||
Eipä tarkoittanut uusiopylväitä eikä kääntöpaikkoja vaan todella rakennelmia, sanoisinko melkein rakennuksen osia, ja nimenomaan samalta ajalta kuin nämä Rovaniemen muotovaliot. Tarkoittamani rakennelmat esiintyvät Tapionkin kuvissa näillä sivuilla. | ||||
27.09.2011 20:13 | Timo Salminen | |||
Vielä kannattaa huomata nuo valaisinpylväät, 1960-luvun muotoilua parhaimmillaan. Ne itse asiassa muistuttavat eräitä rakennelmia toisaalla rataverkon varrella, vähän raskaampia tosin... Keksiikö joku, mitä? | ||||
26.09.2011 07:40 | Timo Salminen | |||
Ainakin Laaksomiehen toinen veturi Tk3 1168 ja SRM:n Vk4 68 puuttuivat luettelosta. Muokkausta: kaupallisen höyrykauden jälkeenhän ovat lisäksi liikkuneet myös Hr1 1004 ja Tk3 1139. |
||||
24.09.2011 19:11 | Timo Salminen | |||
Kirjahyllystä poimittua eli hyllyssäni olevan sanakirjan (Hirvensalo, Saksa - suomi suursanakirja, WSOY 1965, 6. painos 1993) suomennokset sanalle Zug: 1. veto, nykäisy; 2. liike, vauhti, käynti; 3. siirto; 4. (ilman) veto; 5. veto, kulaus; 6. henkäys, hengenveto; 7. piirto, veto; 8. kehotus, sysäys; 9. kulku, marssi, (lintujen) lento, muuttoretket; 10. kulkue, saattue; 11. (sotilas)joukkue; 12. juna; 13. (lintu-, heinäsirkka- ym. lentävä) parvi; 14. kalaparvi; 15. valjakko; 16. (tekn.) talja, vetopenkki, mäntä; 17. kellonnuora; 18. (soittimen) jalkio; 19. (kiväärin) rihla(npohja); 20. hameen kurenauha; 21. kengän venyke; 22. (kaivoksen) nostolaitteen nostokerta tai kerralla nostama määrä; 23. (leip.) rajaisvilja. Siitä sopii valita... ;-) Sen enempää asiasta tietämättä saattaisin kallistua tuon lintujen muuttoon liittyvän merkityksen kannalle, mutta tämä on pelkkä arvaus. |
||||
23.09.2011 20:38 | Timo Salminen | |||
Ihmisten pukeutumisen perusteella arvioituna kuvan täytyy ehdottomasti olla vanhempi kuin 1930. Vrt. myös Jarmo Pyytövaaran kommentti 21.9.2011 klo 18.30. | ||||
23.09.2011 17:51 | Timo Salminen | |||
Tämä on ongelmallinen kysymys, josta keskusteltiin muutama vuosi sitten Tilaushistoriakeskuksen järjestämässä, historiateosten kuvitusta käsitelleessä seminaarissa. Siellä vallitseva henki oli, että mitään korjauksia ei tule tehdä, ja se epäilemättä myös perusteltiin jotenkin. Miten, olen jo unohtanut. Itse edustan tässä maltillisempaa kantaa jokseenkin noilla perusteilla, jotka Eljas tuossa yllä esittää. Kuvamanipulaatio on sitten toinen juttu, ja siitähän tässä ei ole kyse. | ||||
17.09.2011 18:31 | Timo Salminen | |||
Kristallipallo, joka kenties kertoo meille (ainakin rautateiden) tulevaisuuden? | ||||
16.09.2011 08:08 | Timo Salminen | |||
Kelpo kuvasarja tuolla linkin takana. - Asema-aukiolla pidettiin siis tänäkin vuonna markkinat, tarjolla kaikkea, mitä nyt markkinoilla tapaa olla. | ||||
13.09.2011 19:09 | Timo Salminen | |||
Tämä kuva käveli vastaani ja siksi kysymys: mikä on vaunujen Po 9811 ja 9826 tilanne nykyisin? Ovatko ne yhä olemassa? Kuvan vaunuhan muutti hiljattain Haapamäelle, jollen erehdy. | ||||
13.09.2011 18:53 | Timo Salminen | |||
Siilinjärven nimen alkuosa merkitsee siis seitaa. | ||||
13.09.2011 07:39 | Timo Salminen | |||
Numero lisätty kuvatekstiin, kiitos. | ||||
12.09.2011 20:12 | Timo Salminen | |||
Pitäisikö junannumeron olla 646? Vrt. http://vaunut.org/kuva/71432 . | ||||
12.09.2011 20:10 | Timo Salminen | |||
Päivän kehystetyt junat, vrt. http://vaunut.org/kuva/71451 . | ||||
12.09.2011 19:01 | Timo Salminen | |||
Kuvatekstiin lisätty vielä yksi kalustotyyppi; sillan alta pilkottaa nimittäin vielä jotakin. Ko. paikassa oli ilmeisesti uusittu vaihteita viikkoa aiemmin. | ||||
12.09.2011 10:11 | Timo Salminen | |||
Ainakin näihin aikoihin asti kaikki 2600-sarjalaiset ovat olleet täällä todella harvinaisia näkyjä. Voihan olla, että tilanne on muuttumassa. | ||||
12.09.2011 07:44 | Timo Salminen | |||
Noita keskieurooppalaismittaisia vaunujahan lie ollut idän junissa aivan säännöllisesti. | ||||
12.09.2011 07:41 | Timo Salminen | |||
Hetkinen, onkos tuo vasemman reunan kuvaaja sama, joka oli klo 16 aikaan HMVY.n junan lähtiessä pohjoista kohti aivan ykköslaiturin pohjoispäässä, seurassaan Topparoikka-paitaan pukeutunut ja kahdella kameralla aseistautunut kuvaaja? Siis mm. ihmettelemässä, mitä Dv12 2633 tekee Ri:llä. | ||||
Kuvasarja: Museojuna Tampereen rautatieasemalla |
11.09.2011 20:06 | Timo Salminen | ||
Väitettiinhän VR:n verkkosivuillakin, että Riihimäen asematapahtumassa on nähtävillä vanhoja vetureita "Dv12, Dv13 ja Dv12"... | ||||
11.09.2011 20:03 | Timo Salminen | |||
Kun tänään oli tilaisuus katsella puuvaunuja kahden erilaisen dieselin perässä, tuntui, että kyllä ne jotenkin sopivat paremmin yhteen juuri tämän Hurun kanssa. Ranskalaisen maailma on liian erilainen. Sinisten teräsvaunujen kanssahan Alsti on sitten taas omiaan. | ||||
11.09.2011 19:46 | Timo Salminen | |||
Etualalla näkyvä ulkorakennus kuuluu rautateiden asuinrakennukseen, joka muiden ohella oli hiljattain myytävänä. Juuri julkisuudessa olleen tiedon mukaan Senaatti-kiinteistöt ei saanut yhtään riittävän hyvää tarjousta ja rakennukset jäivät toistaiseksi myymättä. | ||||
Kuvasarja: Riihimäen asemalla 11.9. |
11.09.2011 19:44 | Timo Salminen | ||
Onpa mainio sarja virkistävän erilaisia kuvakulmia! | ||||
09.09.2011 12:33 | Timo Salminen | |||
Tosin höyryveturit osattiin hylätä silloin, kun ne tulivat hylkäysikään ja moni jo ennenkin, mutta Kekkosta ei, vaan museoesinettä pidettiin sitkeästi aktiivipalveluksessa. | ||||
08.09.2011 07:32 | Timo Salminen | |||
PPP:n kanssa puhumme ainakin osittain ilmeisesti toinen aidoista ja toinen aidan seipäistä. Sen sijaan Jpl:n kommenttiin voi yhtyä täysin. Ja siitä epäilemättä olemme kaikki yhtä mieltä, että toivomme myös tälle kuvan veturille mahdollisimman hyvää tulevaisuutta. |
||||
07.09.2011 19:36 | Timo Salminen | |||
Edellisissä kommenteissa näyttää nyt olevan pari väärinkäsitystä sanomisistani ja niiden perusteista. Ensiksikään historiallista arvoa ei määritä se, kuinka suuri osa jonkin laitteen tai rakennelman osista on kulkenut mukana alusta eli tehtaalta asti, vaan se, millaiseksi kyseinen laite tai rakennelma on kehittynyt käyttöaikansa päättymiseen mennessä. Tämän veturin osalta raja kulkee siis vuodessa 1972. Entisöiminen alkuperäiseen asuun eli palauttaminen johonkin palvelusvuosien varrella kadonneeseen lähtötilaan, ei nykyisten periaatteiden mukaan yleensä ole tavoitteena. Uusien osien ja materiaalien lisäämistä museoesineeseen pyritään välttämään. Joissakin tapauksissa uusia osia on pakko lisätä, ja ajokuntoisena ylläpidettävässä historiallisessa rautatiekalustossa niitä tapauksia tullee vastaan keskivertoa useammin. Tavallaan käyttöaikainen ylläpito jatkuu. Silloin kuljetaan siis jossakin museaalisuuden ja käytännöllisyyden rajamaastossa. Toiseksi en kirjoittanut mitään menetelmistä sinänsä. Menetelmät ja välineet valitaan asetetun päämäärän mukaan. Tausta: jossakin vaiheessa myös jonkin verran museonäyttelyitä suunnitelleena olen joutunut näitäkin kysymyksiä itselleni selvittämään ja muun muassa ymmärtämään sen, että (kaikenlaisten) esineiden kunnostus on jotakin, mitä varten on olemassa omat ammattilaisensa. Suomalaisen historiallisen rautatiekaluston yleinen ongelma on se, että kun vain pieni osa siitä on liikennöintikuntoista, näitä harvoja yksilöitä joudutaan kohtuuttomasti rääkkäämään, mistä seuraa niin sanotusti kohtuutonta huolto- ja korjaustarvetta. Jos käyttökuntoista kalustoa olisi enemmän, yksilökohtainen rasitus olisi pienempi ja mainitut museaaliset näkökohdat olisi helpompi ottaa huomioon. Jos pitäisi veikata, tuleeko tästä kapineesta koskaan ajokuntoista, kallistuisin pikemmin arvaamaan, ettei tule, mutta kuka sitäkään tietää. |
||||
07.09.2011 15:19 | Timo Salminen | |||
On: "... on erikoista, jos kunnostukselle, jopa kunnostajille määritellään tiukkoja laatuvaatimuksia, kun veturin säilytys kuitenkin on ollut laadultaan täysin kelvotonta." (PPP 7.9.2011 klo 10.18.) | ||||
07.09.2011 12:33 | Timo Salminen | |||
Vaikka esineen säilytys olisi ollut mitä tahansa, se ei silti tarkoita, että sen kunnostus saa olla mitä tahansa - varsinkaan, kun kyseessä on ainutlaatuinen kappale. Ei minulla siitä ole mitään varsinaista tietoa, mutta lienee lupa olettaa, että ammattimaisesti hoidettuna laitoksena SRM tiedostaa tällaiset näkökohdat. Säilytysolosuhteiden yleinen todellisuus meikäläisissä oloissa on kaikkien tiedossa. | ||||
07.09.2011 08:40 | Timo Salminen | |||
Tämän laitteen yhteydessä on muistettava, että kyseessä on museoesine, jonka kunnostus on tehtävä museaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Se tarkoittaa ennen kaikkea konservointia, ei uudelleen rakentamista. Konservointialan koulutusta kenelläkään harrastajista ei liene. Nämä vaatimukset oletettavasti tiedostetaan myös SRM:ssa. Olisiko sittenkin niin, että hintaakin nostaa se, että esimerkiksi peltejä ei pidä eikä saa vaihtaa? | ||||
07.09.2011 08:01 | Timo Salminen | |||
Kuva vahvistaa taannoin sanomaani: kun kerran väritystä lähdettiin uudistamaan, se olisi pitänyt suunnitella kokonaan uusiksi eikä vain vaihtaa punaisen tilalle vihreää ja vähän muuttaa jotakin raitaa. Samaa mieltä Jarkon kanssa, kalpea ja lattea. | ||||
05.09.2011 19:50 | Timo Salminen | |||
Keväällä kuullun mukaan esteen nimi olisi 160 000 €. | ||||
05.09.2011 08:25 | Timo Salminen | |||
Mutta onko tuo ChME Viron rautateiden käyttämä muoto? Ei välttämättä. Vetureiden kylkiin siellä ei taideta maalata mitään sarjatunnuksia, mutta käytetäänkö niitä kalustokirjanpidossa ja millaisina? | ||||
04.09.2011 19:57 | Timo Salminen | |||
Virolainen järjestelmä: http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?p=2&p1=6&id=37 . Poikkeaa suomalaisesta ainoastaan с-, х- ja ы-kirjainten osalta. | ||||
04.09.2011 19:01 | Timo Salminen | |||
Tuo "epätieteellinen englantilainen" järjestelmä ei ole käytössä virossa vaan virolaisilla on ihan omansa - joka tosin taitaa tässä nimenomaisessa tapauksessa mennä yksiin suomalaisen kanssa. ISO9:ssä pitäisi käsittääkseni vielä avoin e merkitä È:llä, siis aksentti "grave". | ||||
04.09.2011 14:09 | Timo Salminen | |||
Pieni oikolukumerkintä mainion kuvan tekstiin: kolmannen venäläisen merkin pitäisi olla Э, ei З. Jälkimmäinen merkitsee siis z-äännettä. | ||||
27.08.2011 19:39 | Timo Salminen | |||
Savuttomuus on kyllä omasta näkökulmastani yksi parhaita uudistuksia, ellei paras, joka rautatiematkustamisessa on tapahtunut, enkä pahastuisi, vaikka se koskisi aivan kaikkia junia. Entisessä vaunujen osastojaossa savua tuppasi levittäytymään myös tupakoimattomien osaston puolelle varsinkin silloin, kun väkeä kulki vaunun läpi, eivätkä väliovetkaan tiiviitä olleet. Istumapaikka piti siis yrittää aina hakea sieltä päästä vaunua, joka oli mahdollisimman kaukana tupakkaosastosta. Nykyisen lippujärjestelmän voimassa ollessahan se olisi huomattavasti hankalampaa. | ||||
27.08.2011 19:32 | Timo Salminen | |||
Kun lähdettiin ihmisten ilmoille, vaihdettiin siivot vaatteet päälle. Edes kesämökiltä ei lähdetty kyläkauppaan ilman, että vaihdettiin kauppahousut jalkaan, siis pukeuduttiin siistimmin kuin omissa oloissa. | ||||
24.08.2011 12:05 | Timo Salminen | |||
Saksalaisessa translitteraatiossa kirjainyhdistelmä sh tarkoittaa ž-äännettä. Š eli suhu-s on saksalaisilla sch. Paikka lienee siis Kožva. | ||||
23.08.2011 18:38 | Timo Salminen | |||
Niin, ja pitää vielä tarkentaa sen erikoisuuden verran, että naapuritalo tai sen tontti ei ole koskaan ollut Paloheimon omaisuutta vaan on hankkinut kiskot jostakin muuten. Aitakin on tietääkseni vasta 1980-luvulta. | ||||
23.08.2011 18:29 | Timo Salminen | |||
Ei tuolla, nuo ovat entistä VR:n kiskoa kaikki kuten aikanaan koko aluekin. Sen sijaan RLR:n kiskoa oli vielä jokin aika sitten lähes kaikkien Paloheimo-Yhtymälle jossakin vaiheessa kuuluneiden tonttien rajoilla. Nyt on hävitysvimma iskenyt ja melkein kaikki on viime vuosien aikana korvattu mikä pensasaidoilla, mikä milläkin. Jäljellä olevat voi laskea yhden käden sormin. Itse satun asumaan talossa, jonka naapuritalo on ympäröinyt tonttinsa RLR-aidalla, siis myös tämän meidän talon vastaiselta rajalta. | ||||
23.08.2011 09:32 | Timo Salminen | |||
Onko meillä lisää pienikokoisia rautatieläisiä, vrt. http://vaunut.org/kuva/11869 ? | ||||
22.08.2011 08:53 | Timo Salminen | |||
Ymmärsin tehtaan edustajien puheista, että kaikkien istuimet kunnostetaan. Vaihdeta siis ei. | ||||
21.08.2011 15:06 | Timo Salminen | |||
Keskustelun puolella tuosta Vaasan uudesta suorasta yhteydestä kertoviin uutisiin taisi olla kaksikin linkkiä muutama päivä sitten. | ||||
21.08.2011 08:56 | Timo Salminen | |||
Lappila on sentään ihan kunnon taajama, joten voisi olettaa tulevan enemmänkin. Ehkä päävirta suuntautuu Lahteen päin. | ||||
17.08.2011 20:33 | Timo Salminen | |||
Saksaksi Kleinbahn, mutta en minäkään tätä pienoisrautatieksi nimittäisi. | ||||
16.08.2011 17:42 | Timo Salminen | |||
381. | ||||
13.08.2011 18:49 | Timo Salminen | |||
Mitenkäs se olikaan: vain kanavarkaat kulkevat ilman lakkia, sanottiin. - Kuvaajan nimelle on kohta kuvanlisäyssivulla vähän kuvatekstin jälkeen. | ||||
11.08.2011 14:19 | Timo Salminen | |||
Markku: onhan tuo täällä moneen kertaan jo todettu, että näiden istuimia ei saneerauksessa vaihdeta vaan ainoastaan verhoillaan. Sisäkuvakin muistaakseni on. - Mitä Eil-istuimien mukavuuteen tulee, itse sijoitan ne VR-istuinmukavuusasteikon häntäpäähän. Lyhyt istuin ja pysty selkänoja, melkein kuin orrella tai riu'ulla istuisi... Olisivat minun puolestani saaneet vaihtaa parempiin. | ||||
09.08.2011 18:36 | Timo Salminen | |||
Jospa tuo veturi onkin akkukäyttöinen Sr2a. ;-) | ||||
07.08.2011 09:14 | Timo Salminen | |||
On myös niitä, jotka tietoisesti ovat tehneet valinnan olla lentämättä, vaikkei siihen lentopelkoa liittyisikään. Kuulun itse näihin. Tähänastisten vajaan 44 elinvuoteni aikana olen tehnyt ainoastaan yhden edestakaisen lentomatkan, kesällä 2009 Helsingistä Frankfurtiin. Muun ratkaisun perusteleminen senkertaisen matkan maksajalle olisi voinut olla työlästä. Jonkin verran tuo periaatteesta poikkeaminen edelleen harmittaa. | ||||
06.08.2011 19:09 | Timo Salminen | |||
Olisiko syy reilunkokoisiin istumapaikkoihin tämä: http://vaunut.org/kuva/70863 ? |