Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.07.2011 18:58 | Timo Salminen | ||
| Vanhaherra katsoo rouvaansa vähän epäilevänä: "Selviätkö sinä Alma nyt varmasti noista portaista? Ne ovat vähän jyrkät." | ||||
|
03.07.2011 18:29 | Timo Salminen | ||
| Ilkka Teerijoen postivaunuhistoria Postivaunun matkassa (Postimuseo 1999) kertoo sivun 30 kuvatekstissä näistä vaunuista, että "yksi vaunuista vältti romutuksen ja on nykyisin Postimuseossa Helsingissä". Tällä välin kuluneiden 12 vuoden aikana vaunu olisi siis siirretty Helsingistä Toijalaan ja nyt siis Haapamäelle. Jpl antaa kommentissaan 3.7.2011 klo 13.51 ymmärtää, että koska yhdistys huolehtii, muu keskustelu aiheesta ei ole suotavaa. Monessa muussakin yhteydessä useankin ihmisen lausumana tai lausumatta jättämisenä on muun muassa näillä sivuilla käynyt ilmi, että museaalista rautatiekalustoa koskevaa keskustelua pitäisi välttää. Siitä huolimatta (ja HMVY:n jäsenmaksun maksaneena) en voi olla toteamatta niitä näkökulmia, joita itse tällaisen esineen yhteydessä pidän keskeisimpinä. 1) Aivan ensimmäiseksi vaunulle on taattava kunnolliset säilytysolosuhteet sisätiloissa. 2) Jos ja toivottavasti kun vaunun kunnostukseen jossakin vaiheessa ryhdytään, hanketta ei pidä toteuttaa pelkästään harrastajavoimin vaan siihen on valjastettava mukaan museoalan asiantuntemusta, jota saa esimerkiksi maakuntamuseoiden kautta. 3) Jos halutaan säilyttää vaunun museaalinen arvo, on ensisijaisesti keskityttävä konservointiin ja vasta toissijaisesti entisöintiin. Tämä tarkoittaa siis, että periaatteessa mitään olemassa olevaa ei pidä korvata, jollei korvaaminen ole vaunun säilymisen kannalta välttämätöntä. Palauttamista johonkin alkuperäisenä pidettyyn asuun ei siis pidä ottaa tavoitteeksi, koska silloin hävitetään esineen myöhempi historia ainakin osittain. Periaate on siis sama, jota myös rakennusten restauroinneissa on 1900 - 2000 -luvuilla noudatettu. 4) Vaunun saattamista liikennöintikuntoon on syytä harkitakin vain siinä tapauksessa, että se voidaan tehdä edellä mainitsemaani museaalista arvoa vähentämättä. |
||||
|
|
02.07.2011 20:01 | Timo Salminen | ||
| Vai onkos niin, että tämä onkin vanhempaa sarjaa ja tyyppiä kuin SRM:n vaunu? - Sitä sopii pohdiskella, kuinka mielekästä tässä vaiheessa on edes ajatella vaunun kunnostamista ajokuntoon. Ensisijaisesti kai olisi keskityttävä huolehtimaan siitä, että se saa asianmukaisen säilytystilan eikä pääse rapistumaan enempää. | ||||
|
|
02.07.2011 19:05 | Timo Salminen | ||
| Rautatiemuseossa on jo tällainen, nro 9950. | ||||
|
27.06.2011 19:50 | Timo Salminen | ||
| Tätä kuvaa katsoessani en voi välttyä ajatukselta, että VR:n pitäisi maalata ainakin nämä raakapuuvaununsa tarkoituksellisesti muutamalla eri värillä. Iloisenkirjava kokoonpano voisi olla piristävä näky. | ||||
|
26.06.2011 12:58 | Timo Salminen | ||
| Eikös 1150 ole oikeastaan VR:n omaisuutta mutta Keitele-museon käytössä? | ||||
|
25.06.2011 08:11 | Timo Salminen | ||
| Ylen monopoli? Eihän sellaista ole ollut 30 vuoteen. Herätys, Hakala! | ||||
|
22.06.2011 10:21 | Timo Salminen | ||
| Näitä näkyy muistaakseni myös Hämeenlinnassa varsin säännöllisesti. | ||||
|
21.06.2011 19:54 | Timo Salminen | ||
| Puihin ja pensaisiin pitää tietysti lisätä vielä yksi näkökulma: sääty. Säätyläisten kulttuurimaisemassa on pelkän huvin vuoksi istutettuja puistoja ollut runsaat 200 vuotta kauemmin kuin rahvaan maailmassa. | ||||
|
|
21.06.2011 09:13 | Timo Salminen | ||
| Puistomaisuuden ihannetta alettiin levittää osana romantiikan ja nationalismin ideologiaa 1800-luvun mittaan. Siihen asti asutuksen lähellä olleet puut oli yleensä enimmäkseen hakattu polttopuiksi, eli vaikkei puuttomuutta sinänsä erityisesti tavoiteltu, siihen päädyttiin käytännössä. - Sen sijaan en sanoisi, että oikea kulttuurimaisema on aina puuton, sillä kulttuurimaisemia on eri-ikäisiä ja eri tyyli-ihanteiden mukaisia. | ||||
|
20.06.2011 09:05 | Timo Salminen | ||
| En minäkään vastaa kyselyyn, koska en ole varsinaissuomalainen (isoäitini isän suku oli kyllä Loimaalta), mutta tuo kyselty muoto ei ehkä ole ihan niin täysin ja kokonaan tuulesta temmattu, kuin äkkiseltään ajattelisi. Nimittäin varsinaissuomalainen murrehan on melkein kuin viroa, ja illatiivimuodon "Turkuun" voi kääntää viroksi kahdella tavalla, joita molempia käytetään: Turusse tai Turgu. Tuollainen virolaishaamu siellä kai ainakin menosuuntaan kummittelee. | ||||
|
18.06.2011 08:08 | Timo Salminen | ||
| Onko pendolinot siis haluttu erottaa IC-junista siten, että IC:ssä on ekstraluokka ja pendossa ekstraekstraluokka? | ||||
|
17.06.2011 18:58 | Timo Salminen | ||
| Ja tuo kyseinen 26. maaliskuutahan oli siis vuonna 1949. - Jaa, voisiko kuvaaja korjata paikannimessä viimeisen ä:n tilalle a:n, siis Pääsküla? Löytyy sitten tarvittaessa helpommin. | ||||
|
14.06.2011 07:24 | Timo Salminen | ||
| Teksti näyttäisi olevan jopa harvinaisen paikkansapitävää. Kirjoittaja on tuntenut alkuperäislähteet ja niihin liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet ilmeisen hyvin. | ||||
|
12.06.2011 08:45 | Timo Salminen | ||
| Parikka? | ||||
|
12.06.2011 08:45 | Timo Salminen | ||
| Parikka? | ||||
|
11.06.2011 19:25 | Timo Salminen | ||
| Sikäli pitää vielä tarkentaa, että Itävalta oli olemassa yhtenä Saks.-room. keisarikunnan ruhtinaskuntana samalla tavalla kuin esim. Preussi, Baijeri tai Saksi, mutta jostakin "Saksasta" erillisenä valtakuntana ei. | ||||
|
|
11.06.2011 19:18 | Timo Salminen | ||
| Mozartin aikana, siis 1700-luvun lopussa, sen enempää Saksaa kuin Itävaltaa ei ollut olemassakaan vaan kaikki se, mikä nykyään kuuluu jompaankumpaan ja joukko muita maita vielä lisäksi, muodosti yhden Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Sen keskus oli tuolloin Wien. Joukko suurempia ja pienempiä kuninkaita ja ruhtinaita hallitsi omia maitaan keisarin muodollisessa alaisuudessa, ja Mozart oli syntyisin Salzburgin ruhtinaskunnasta. Sitä johti arkkipiispa. Erityinen Itävallan keisarikunta perustettiin 1804 ja Saksa vasta 1871. | ||||
|
08.06.2011 12:01 | Timo Salminen | ||
| Osaselitys sille, miksi kuvaaja sai matkustaa yksinään Hy - Ri -välillä, on tietenkin myös se, että hän näyttää olleen ensimmäisessä vaunussa. Riksulaiset asettuvat mieluummin lähemmäs junan loppupäätä, koska sieltä pääsee sujuvammin tunnelin portaisiin. Etupäätä puolestaan kansoittavat muun muassa hyvinkääläiset, joiden kolmesta kulkureitistä kaksi sijaitsee laiturin pohjoispäässä. - PPP:n mielleyhtymä ei taida antaa ihan koko kuvaa matkustajakunnasta, vaikka se osaan sopiikin... | ||||
|
|
08.06.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Tuota... edellisessä kommentissa on yksi yksityiskohta, jota en totisesti tunnista. Kulku on nimittäin kaikkea muuta kuin tasaista. Jos Eil-vaunussa kirjoittaa aivan perinteisesti kynällä paperille, käsiala on kuin minkäkin Parkinson-potilaan tai muun tutajavan vanhuksen kynästä, sillä vaunu hytkyy koko ajan puolelta toiselle. | ||||
|
07.06.2011 18:16 | Timo Salminen | ||
| Tänään kaikki Hgissä näkemäni linjan 5 vaunut (3 kertaa) olivat manneja, joko välipalan tai ilman kanssa. | ||||
|
06.06.2011 19:56 | Timo Salminen | ||
| Auringonlaskun juna... Symboloiko tämä rautatieliikenteen tulevaisuutta Suomessa? | ||||
|
04.06.2011 18:57 | Timo Salminen | ||
| Pakko sopia... Toin Ruotsista matkatuliaisinani flunssan ja aivotoiminta näyttää olevan tavallistakin kankeampaa. | ||||
|
04.06.2011 13:54 | Timo Salminen | ||
| Kyllä, ei tosin välittömästi. Tästä vajaan kilometrin verran lounaaseen eli kuvaajan selän taakse sijaitsee Årstabergin asema ja sen jälkeen on tuo ratapiha. | ||||
|
25.05.2011 12:42 | Timo Salminen | ||
| Mistäs tuo 4163:n numeroiden kirjasintyyppi on poimittu? Näyttää oudolta. | ||||
|
25.05.2011 08:15 | Timo Salminen | ||
| Heikottaa... Suunnitelmasta tulee mieleen 1930-luvun Neuvostoliitto, jossa museoveturitkin romutettiin, kun teollisuus tarvitsi kaiken saatavissa olleen metallin käyttöönsä. Nyt asioihin perehtyneiden tahojen pitäisi esittää HKL:lle jokin rakentava suunnitelma, miten vaunut voitaisiin säilyttää. Ongelma tietysti on, ettei säilytystilaa taida tarjota kukaan muu kuin HKL itse. Onko Helsingin kaupunginmuseo mahtanut ottaa kantaa asiaan? Sen intresseissä ainakin olisi puolustaa kaikkea pääkaupungin kulttuurimaisemaan kuuluvaa. Sitä paitsi Helsinki pääkaupunkina on tavallaan koko maan yhteistä omaisuutta, jolloin tämänkään kysymyksen merkitys ei ole pelkästään paikallinen. | ||||
|
24.05.2011 19:33 | Timo Salminen | ||
| Viime viikolla oli jo 5/7. Tällä viikolla en ole nähnyt. | ||||
|
22.05.2011 13:36 | Timo Salminen | ||
| Niin ja samalla se tietysti juhlistaa myös Lisztin kuoleman 125-vuotisjuhlavuotta. | ||||
|
|
22.05.2011 13:34 | Timo Salminen | ||
| Paljonkohan venäläiset ovat maksaneet tuosta, että 1800-luvun puolivälin Königsbergiä nimitetään Kaliningradiksi... Veturi näyttää siis juhlistavan Lisztin syntymän 200-vuotisjuhlavuotta ja ylhäällä luetellaan Lisztin elämään liittyneitä kaupunkeja. Kaliningradista ei silloin ollut kukaan kuullutkaan. | ||||
|
21.05.2011 09:16 | Timo Salminen | ||
| Kuvaan on kirjoitettu "Moottoriveturi Iisalmeen", minkä perusteella olettaisi, että kuva olisi otettu jossakin muualla kuin Ilm:ssa. Ylivieskassako ehkä? Joku varmasti tunnistaa laiturien ja rakennuksen perusteella. | ||||
|
18.05.2011 08:06 | Timo Salminen | ||
| Vaunu nro 1. Numero on jostakin syystä maalattu peittoon vaunua viimeksi maalattaessa. | ||||
|
14.05.2011 08:12 | Timo Salminen | ||
| Kyllä, ja se näytti aiheuttavan jonkin verran edestakaisinjuoksentelua Psl laiturilla junan saapuessa. Itse asetuin varmuuden vuoksi odottelemaan junan puolivälin paikkeille, vaikka tähtäsin kuukausilippulaiskiintiöpaikkavaunuun 4. Sama nurinperisyys oli myös Riihimäen laiturinäytöissä; keskitetyssä järjestelmässä myös virheet ovat yhteisiä... | ||||
|
09.05.2011 09:13 | Timo Salminen | ||
| Tänä aamuna 2038 seisoi Riihimäen sivuraiteella. | ||||
|
05.05.2011 19:57 | Timo Salminen | ||
| Jollen erehdy, Sr1 3045 oli tänä aamuna Riihimäellä tavarajunassa ja täällä sen parina oli 3070. Saapui n. klo 7.30. Liekö sama pari tässä? | ||||
|
05.05.2011 18:31 | Timo Salminen | ||
| Tänä keväänä tuntui, että joutsenesta (siis laulu-) on tullut melkein kaupunkilintu, kun niitä oleskeli eteläsuomalaistenkin peltojen sulamnisvesissä parhaimmillaan parikymmentä samaan aikaan. Tällaisia paikkoja oli radan varressa ainakin Monnissa ja Jokelan eteläpuolella. - Ehkäpä siis joutsenenkuva alkaa sopia myös Sm4:n ja Eilin kylkeen... | ||||
|
04.05.2011 08:20 | Timo Salminen | ||
| Lisäsin oman kuvani tekstiin linkin tähän kuvaan. | ||||
|
02.05.2011 19:53 | Timo Salminen | ||
| Esimerkiksi Riihimäestä klo 7.14 lähtevä H-juna taidetaan jo ajaa Sm4-kalustolla (4 yksikköä). Näin oli ainakin viime tiistaiaamuna, kun sen omin silmin näin. Suunta on siis JN:n edellä mainitsema. | ||||
|
|
30.04.2011 13:42 | Timo Salminen | ||
| Pari päivää takaperin tuli todistetuksi, että niitä voi nähdä myös jonossa, sillä muistaakseni torstaiaamuna joskus 8.35 - 8.40 aikoihin saapui jostakin Pasilaan ja jatkoi Hkiin kahdesta Sm5:stä koottu juna. Jälkimmäinen yksikkö oli ilmeisesti 05. | ||||
|
29.04.2011 18:55 | Timo Salminen | ||
| Tänään havaittu ratapiharusakko Järvenpäässä. | ||||
|
28.04.2011 20:06 | Timo Salminen | ||
| Taisi selvitä ainakin yksi toistuvainen syy 175:n myöhästelylle tänään. Tulin nimittäin ko. junalla Hgistä Riihimäkeen, ja vauhti alkoi hiipua Keravan paikkeilla. Järvenpäähän asti tultiin hitaanpuoleisesti ja niinhän sitten Saunakalliossa seisoi konttijuna, josta pääsimme siellä ohi. Vaikkei Vuosaaren-liikenne varmaan ole ainoa syntipukki, yksi ainakin. | ||||
|
24.04.2011 09:33 | Timo Salminen | ||
| 11:sta, po. 11:een. | ||||
|
13.04.2011 20:29 | Timo Salminen | ||
| Toissa kesänä muistan, että sinivaunuisessa Porin taajamajunassa oli Tampereella ihmisiä, joiden olisi pitänyt olla samalla raiteella seisseessä Jyväskylän pendolinossa. Ovathan ne niin samannäköisiä - ja totta puhuen pendolinohan voikin olla melkein minkä näköinen hyvänsä. Tosin Porin-junan henkilökunta oli osannut varautua tilanteeseen ja ohjasi matkustajat kuulutuksin oikeaan junaan ennen kuin kumpikaan ehti lähteä. | ||||
|
10.04.2011 18:51 | Timo Salminen | ||
| Sitä paitsi kuvassa on aivan ilmieläviä pikku-ukkoja... | ||||
|
03.04.2011 08:51 | Timo Salminen | ||
| Tuota Haapamäki-kohtaloa jäin miettimään. Pääpiirteissään Tuukan selitys epäilemättä pitää paikkansa, mutta toisaalta pitäisikö sitten oikeastaan Haapamäen ratapihalla kasvaa jo kunnon metsä? Magdeburgissa tuntuisi siis alennustilan taustalla olevan lisäksi jotakin muutakin. Idän yleinen alakuloko? No, oli mitä oli, pääselitys lie kuitenkin löytynyt. | ||||
|
03.04.2011 08:43 | Timo Salminen | ||
| Missäs tällainen Kermaania sijaitsee? Kartat eivät näyttäisi äkkiseltään tuntevan. Ubi Germania est? | ||||
|
|
02.04.2011 08:20 | Timo Salminen | ||
| Kun en ole Magdeburgissa koskaan käynyt, kuva herättää miettimään, onko kyse siitä, että koko kaupungin merkitys on vajonnut olemattomaksi vai onko metsittymisen (niin konkreettisen kuin kuvaannollisen) taustalla jokin muu syy. Valaisua? | ||||
|
01.04.2011 18:37 | Timo Salminen | ||
| Mitä ilmeisimmin, että veturi on ollut käytössä vuodesta 1884 vuoteen 1976. Jotakin paikallista tuo käyttö näyttäisi myös olleen. | ||||
|
19.03.2011 08:07 | Timo Salminen | ||
| Tuota ovea ajoin kysymykselläni takaa. Onkohan noita tulossa rautatiekalustoon enemmänkin ja kuka saa tilauksen toimitettavakseen?? ;-) | ||||
|
18.03.2011 18:53 | Timo Salminen | ||
| Harvoin olen nähnyt kuvaa, jossa pupu olisi näin nimensä mukainen, pupumainen. Tässä todella jänis pakenee henkensä kaupalla! | ||||
|
12.03.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Seuraava ruutu: https://vaunut.org/kuva/28559 . | ||||
|
12.03.2011 08:09 | Timo Salminen | ||
| Edellinen ruutu: https://vaunut.org/kuva/68405 . | ||||