Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2008 19:11 | Timo Salminen | ||
| Aseman likaiset seinät oikein korostuvat uutta lunta vasten. Höyryaikakausi oli jo Helsingissä ohi, mutta seiniä ei näemmä vielä ollut maalattu uudelleen. | ||||
|
13.11.2008 19:09 | Timo Salminen | ||
| Mielenkiintoista, myös Sm2:n keulan keltaiset turvamaalaukset päättyvät samalla tavalla suorasti kuin Sm1:n alkuperäiset. Missäs vaiheessa liekkimuotoon siirryttiin? - Ja aseman mainosteksteissä Mosset ja makkarat. (Käyttäjä muokannut 13.11.2008 19:15) | ||||
|
13.11.2008 08:36 | Timo Salminen | ||
| Arto, enpä minä kuvaa moittinut. Pahoitteluni, jos sellaisen käsityksen sait, sillä kuva on oikein mainio. Minusta vain tuon junan olemuksesta tulee poikkeuksetta kaikissa kuvissa jotenkin muovimainen tai epätodellinen vaikutelma, ja siksi leikilläni ehdotin, että jospa sitä ei olekaan olemassa. Vika ei siis ole kuvan eikä kuvaajan! | ||||
|
13.11.2008 08:17 | Timo Salminen | ||
| Maisemat olivat sen arvoiset, että kannatti kiivetä. En nimittäin itsekään vaivautunut odottamaan bussia ja maksamaan matkasta ylös. - Linna itse on nykyisellään suureksi osaksi 1800-luvun rekonstruktio. | ||||
|
13.11.2008 08:16 | Timo Salminen | ||
| Käsittääkseni on gothalainen. - Ja tämänkin kuvan kuvauspäivä näyttää olleen perjantai, eli kyllä näillä ajettiin silloinkin myös arkisin. Korjataan kuvatekstiin. | ||||
|
|
12.11.2008 19:39 | Timo Salminen | ||
| Tämän kuvan värimaailmasta tulee epätodellinen tuntu. Entä jos koko junaa ei olekaan olemassa vaan kyseessä onkin vain tietokonegrafiikan luomus? ;-) | ||||
|
12.11.2008 12:58 | Timo Salminen | ||
| Tramvaj v Gelsingforse... | ||||
|
12.11.2008 12:54 | Timo Salminen | ||
| Mieluiten koko sillisalaatti näkyville, kiitos. Kuva olisi silloin huomattavasti kiinnostavampi yhden siirtymäkauden dokumenttina. | ||||
|
10.11.2008 08:17 | Timo Salminen | ||
| Tuo televisiosarjan masokistikaupunkiluettelo on varsin mielenkiintoinen. Näin rautatienäkökulmasta osa jää marginaaliin, koska niihin ei pääse junalla. Muuten taas - no, ensiksi Riihimäkeä olen kai paikkakuntalaisena ja myös jonkinasteisena kotiseutuyhdistysaktiivina jäävi arvioimaan - mutta on vähintään hämmentävää lukea tuosta luettelosta esimerkiksi Kajaanin nimi, enkä minä mukaan laskisi Kouvolaa, Heinolaa ja Forssaakaan (ja sittenhän koko luettelosta ei jääkään paljon mitään jäljelle...). Forssalla on kyllä mennyt viime aikoina monella tavalla huonosti, mutta se on toinen asia. Kaikissa luettelon kaupungeissa en ole käynyt edes pistäytymällä, joten mielikuvaakaan ei oikeastaan ole. HS:n toimittajakin toi ilmi, ettei ankea maine ole välttämättä mitenkään perusteltu kuten eivät mielikuvat yleensäkään. | ||||
|
09.11.2008 18:59 | Timo Salminen | ||
| Maantie Herajoen kylästä Hausjärven kirkonkylälle kulki siitä, missä nyt on Istuinkiven silta (jolla tämän kuvan kuvaaja siis seisoo) ja väitetään, että juuri siinä olisi ollut jonkinlainen kirkollemenijöiden levähdyspaikka, ilmeisesti iso kivi tai vastaava. Tosin muitakin selityksiä olen lukenut, mutta tämä on vakiintunein. | ||||
|
06.11.2008 08:56 | Timo Salminen | ||
| Älä tuijota! | ||||
|
06.11.2008 08:54 | Timo Salminen | ||
| Onko tuolla vaunun puskimen päällä vaivaisukko? | ||||
|
06.11.2008 08:48 | Timo Salminen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuvasivu.php/39748 . | ||||
|
06.11.2008 08:45 | Timo Salminen | ||
| Eikös asemarakennus ole suojeltu, mutta oliko se MV:n suojelema vai vain kaavalla suojeltu, sitä en muista. Onko täällä vaasalaisia? Jos on, kertokaa. Aiemmassa Vaasan asema -keskustelussa oli kuitenkin linkki kaava-aineistoon, ja siinä muistelen maininnan suojelusta nähneeni. (Käyttäjä muokannut 06.11.2008 08:45) | ||||
|
|
05.11.2008 20:25 | Timo Salminen | ||
| Jatketaanpa vielä. Tästä kuvasta näkyy oikein hyvin, miten tuo katos sinänsä edustaa hyvinkin tyylikästä vähäeleistä modernismia. Mutta millaisen viestin välittää se, että tuollainen läimäistään päin kasvoja yli satavuotiaalle puiselle asemarakennukselle? Mielestäni sanoma on se, että sitä yli satavuotiasta puista asemarakennusta ei haluta ainakaan ensimmäisenä näyttää junasta laskeutuville matkustajille, koska sen ajatellaan antavan "tuohikulttuurisen" kuvan kaupungista. Uuden julkisivun avulla yritetään luoda mielikuvaa edistyksellisyydestä ja nykyaikaisuudesta, jonka symboleiksi kohotetaan teräs ja lasi. Olisiko Vaasan imago kärsinyt liikaa, jos tämä olisi toteutettu jollakin alkuperäisen asemarakennuksen luonteen paremmin huomioon ottavalla tavalla? | ||||
|
|
05.11.2008 18:07 | Timo Salminen | ||
| Mutta tuolta sillalta... | ||||
|
05.11.2008 17:47 | Timo Salminen | ||
| Uralin autotehdas syntyi, kun ZiS- eli myöhempi ZiL-tehdas siirrettiin toisen maailmansodan aikana itään turvaan. On siis olemassa historiallis-genealoginen yhteys. Se on tietysti aivan toinen asia kuin se, onko niiden valmistamien laitteiden välillä jotakin teknistä yhteyttä vai ei. Siitä en tiedä, eikä se minua edes kiinnosta. (Käyttäjä muokannut 05.11.2008 17:47) | ||||
|
|
05.11.2008 08:46 | Timo Salminen | ||
| Heh, täytyi oikein ryhtyä varmistelemaan omia muistikuviaan, ja kuinka ollakaan, alkuperäinen väitteeni, että kyseessä on GAZ, menikin oikein: http://gazgroup.ru/ . Alkuaan kuitenkin ZiS-perua, Zavod imeni Stalina. Koska ZiS-tehtaan nimi myöhemmin muutettiin poliittisista syistä ZiLiksi, on tällä sukulaisuussuhde sinnekin päin. | ||||
|
|
04.11.2008 19:45 | Timo Salminen | ||
| Korjaan itseäni: ZiL, Zavod imeni Lihatshova. Ural on käsittääkseni ZiLin tehtaan tuotantoa. | ||||
|
04.11.2008 19:13 | Timo Salminen | ||
| Tuota noin - eikös tuo pakettiauto ole RAF eli Rigas Autofabrika? Kun tässä nyt kerran tälle puolelle mentin... | ||||
|
|
04.11.2008 19:03 | Timo Salminen | ||
| Käsittääkseni GAZ eli Gor'kovskij Avtozavod ja arvaisin olevan 1990-luvulta. En tosin ole mikään autotuntija, joten asiantuntevammat tarkentakoot. | ||||
|
03.11.2008 19:11 | Timo Salminen | ||
| Haluaisin olla kannustava, mutta... kun kuvan aihe on perin tavanomainen ja kuvatekstikin sanoo suunnilleen, että "mitä väliä sillä on, mitä tämä kuva esittää", niin... Entä jos kokeilisit kuitenkin kehittää kuvatekstiin jotakin vähän kertovampaa? Se voisi auttaa aika paljon. | ||||
|
03.11.2008 18:29 | Timo Salminen | ||
| Korjaa ny se paikkakenttään kans... | ||||
|
03.11.2008 18:15 | Timo Salminen | ||
| Hienoa! | ||||
|
03.11.2008 18:11 | Timo Salminen | ||
| Koska tämän keskustelun linkeistä puuttuu vielä kaksi sinivaunujen penkkimallia, linkitetäänpä nekin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/11531 , https://vaunut.org/kuvasivu.php/11533 (sama tyyppi kuin edellisessä, mutta nämä penkit ansaitsevat kaksikin linkkiä - huomattakoon myös Lari N:n lupaus jälkimmäisen kuvan kommentissa...), https://vaunut.org/kuvasivu.php/210 . | ||||
|
|
03.11.2008 13:25 | Timo Salminen | ||
| No niin, tuo Tapion kuva, jonka olin sentään nähnyt aiemminkin, varmisti omat muistikuvani, joista tuoreimmatkin lienevät 1980-luvun lopusta. Tattin kuvassa olevassa vaunussa näyttää olevan harmaat päätyseinät. - Ja olivathan ne selkänojat säädettävät, vaikka penkkien kulmikkaaseen luonteeseen olisi kyllä sopinut säätymättömyyskin. (Käyttäjä muokannut 03.11.2008 13:26) | ||||
|
|
03.11.2008 08:25 | Timo Salminen | ||
| Pienoismalli ei näytä aivan uudelta, eli enpä ihmettelisi, vaikka olisi sama malli. Täytyypä katsoa tuo filminpätkä, jahkas ehtii. - Itselleni tuli yhtäkkiä uskonpuute: olivatko sekä saksalaisten että ensimmäisten suomalaisten vaunujen sisä- eli väliovet samanlaiset, käsin suljettavat? Muistan, että sellaiset ovet oli ainakin vaunuissa, joiden penkkimalli oli jo muuttunut (tällaisiksi kuin vielä tässäkin, sinänsä myöhemmässä vaunussa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/234), mutta en saa enää palautettua mieleeni aukotonta sisäkuvaa näistä saksalaisista. (Käyttäjä muokannut 03.11.2008 08:29) | ||||
|
|
02.11.2008 20:12 | Timo Salminen | ||
| Vielä yksityiskohtia, jotka ovat jääneet mieleen mutta jotka eivät pienoismallissa luonnollisista syistä erotu: taivaansiniset sisäseinät, puiset hyllyt, osastojen ovet, joissa ei ollut ovipumppuja vaan jotka piti myös sulkea ihan itse tavallisesta käännettävästä ovenkahvasta. Tämä ovien sulkemisen taito tuntui ainakin loppuaikoina olevan kovin harvinainen vaunujen läpi kulkeneiden matkustajien joukossa... | ||||
|
|
02.11.2008 19:50 | Timo Salminen | ||
| Noissa penkeissähän ei ollut niskatyynyjä vaan selkänojan yläosan yli vedetty enemmän tai vähemmän valkoinen kangashuppu. Niin näyttäisi pienoismallissakin olevan. Istuimet olivat todennäköisesti epämukavimmat, joilla olen joutunut matkustamaan ja sitä korosti vielä jalkatuen luonnottoman korkea asento. Olivatkohan selkänojat lainkaan säädettävät? Tätä en enää muista. | ||||
|
02.11.2008 13:11 | Timo Salminen | ||
| Taas sattumalta vastaan tullut kuva, josta tulee väistämättä mieleen lausahdus, jonka vaasalainen lääkäri Karl Hedman kirjoitti vuonna 1916: "... hvarje gång jag på resor i utlandet och is. i Sverge sett huru mycket de hafva och huru oändtligt litet det fattiga Finland. Med vemod har jag hvar gång vid landstigningen i Åbo känt skilnaden mellan dem och oss." Pätee myös nykyiseen rautateiden museokalustoon... | ||||
|
02.11.2008 13:05 | Timo Salminen | ||
| Silmäpuoli susi räntäsateessa. | ||||
|
02.11.2008 09:06 | Timo Salminen | ||
| Ainakin minä täysin olemattolla asiantuntemuksellani ja kirjahyllyyn tukeutuen väittäisin tuota 111:ksi. | ||||
|
02.11.2008 09:03 | Timo Salminen | ||
| Muotoilussa on ilmeisesti haettu jotenkin samaa henkeä 1960-luvun vaunujen kanssa. Väritys sitä vielä korostaa. | ||||
|
01.11.2008 18:55 | Timo Salminen | ||
| Tuota noin - eikös Pm:ssä sentään ollut nykyinen asemarakennus jo tämän kuvan ottoaikaan? Väitän sitä 1970-luvun tuotteeksi, siltähän se näyttää sekä hyvässä ja pahassa. | ||||
|
31.10.2008 13:33 | Timo Salminen | ||
| Tarkoitettu lyhytjalkaisille suomalaisille, siniset teräsvaunut pidempine askelmaväleineen pitkäjalkaisille saksalaisille? Tukisivatkohan antropologiset mittaukset tällaista päätelmää? | ||||
|
31.10.2008 13:31 | Timo Salminen | ||
| Ennen vuotta 1942 voimassa olleen merkintäjärjestelmän kirjaimethan eivät oikeastaan "tarkoittaneet" mitään vaan olivat täysin sopimuksenvaraisia. Seitsemänkymmenluvun alussa, jo ennen uudistusta, tapahtui myös yksi mielenkiintoinen numerointilogiikan muutos. Nimittäin kun dieselvetureita alkoi 1950-luvulla tulla käyttöön, niiden sarjamerkintöjen numerot oli aloitettu toiselta kymmeneltä. Siten syntyivät sellaiset sarjalitterat kuin esimerkiksi Hr11 tai Vr11. Jos sähköveturisarjat olisi 1970-luvun alussa numeroitu saman logiikan mukaan, nykyisin Sr1:nä tunnettu sarja olisi varmaankin Sr21, siis raskas sekajunaveturi 21, mutta tätä ei noudatettukaan. (Käyttäjä muokannut 31.10.2008 13:31) | ||||
|
31.10.2008 09:47 | Timo Salminen | ||
| Eipä taida säilyä alkuperäisasussa, näyttää nyt, kun olemme kahta vuotta ja runsasta kuukautta viisaampia. | ||||
|
30.10.2008 19:11 | Timo Salminen | ||
| Tässäkin ruskeaksi maalattu veturi; viittaan kommentteihin Hyvinkään Sk1 135:stä. | ||||
|
30.10.2008 18:55 | Timo Salminen | ||
| Taas yksi kuvahelmi löytyi etusivun arvonnassa. Talvitunnelmaa yli 40 vuoden takaa. | ||||
|
30.10.2008 15:10 | Timo Salminen | ||
| Juna, jonka pää ja häntä eli ensimmäinen ja viimeinen osanen ovat edelleen olemassa ja liikkeellä, jollen erehdy. | ||||
|
30.10.2008 09:03 | Timo Salminen | ||
| Kaipa tuohon tarvittaessa voidaan ripustaa verhot eteen, vaikka narulla... | ||||
|
30.10.2008 08:56 | Timo Salminen | ||
| Elokuussa ollessani kuvaamassa Länsisatamaan menevää junaa kuilussa käveli ihmisiä pariin - kolmeenkin kertaan. Silloinkin yhdelle porukalle tuli kiire juosta alta pois. | ||||
|
30.10.2008 08:54 | Timo Salminen | ||
| "... siinä kunnossa, missä se on ollut kaupallisesta liikenteestä poistettaessa." Millähän tämä oivallus saataisiin läpi Suomessa? Hyviä ideoita? | ||||
|
29.10.2008 08:03 | Timo Salminen | ||
| Kun muistaa, kummin päin veturit olivat loppumatkasta... | ||||
|
29.10.2008 08:02 | Timo Salminen | ||
| Oliko sininen IC itse asiassa yksi runko, joka ajeli edestakaisin? (Käyttäjä muokannut 29.10.2008 08:02) | ||||
|
28.10.2008 19:16 | Timo Salminen | ||
| Erehdynköhän, kun väitän, että Waltershausen olisi ollut metsäradan pääteasema? Näin muistelisin. Sen kautta kai sitten kulki Friedrichroda - Fröttstädt -valas, ja yhteys Erfurtiin selvisi äskeisestä Dakkuksen kommentista. | ||||
|
|
28.10.2008 18:38 | Timo Salminen | ||
| Lunttasin tuossa hiukan, ja olen näemmä matkustanut metsärataa Gothasta Waltershausen-nimiselle rautatieasemalle ja sieltä edelleen Valaalla Fröttstädtiin (olen aikanaan ainakin itse kirjoittanut jälkimmäisen nimen toisen tavun ä:llä). Epäilemättä Fröttstädtistä oli edelleen yhteys Erfurtiin. Majapaikkani oli nimittäin siellä ja jollakin minä loppumatkan sinnekin olen mennyt. | ||||
|
28.10.2008 18:09 | Timo Salminen | ||
| Eikös jossakin vaiheessa ehkä 1990-luvulla puhuttu myös VR:n puolelta, että näillä olisi alettu aivan lähitulevaisuudessa ajaa Raumalle, mutta sitten tuli kalustopula pääkaupunkiseudulla tai jotakin? | ||||
|
|
28.10.2008 18:05 | Timo Salminen | ||
| Hetkinen, taisin matkustaa tällä vuonna 2002, ja kyllä siinäkin vuorossa tosiaan riitti vallan kiitettävästi matkustajia. | ||||
|
27.10.2008 20:07 | Timo Salminen | ||
| Linkin takaa löytyi oikein mainio, tiivis mutta monipuolinen kuvasarja. | ||||
|
27.10.2008 19:48 | Timo Salminen | ||
| Mitäpä siihen voi muuta sanoa kuin voi virasto! - Kiitokset myös veturimiehistölle onnistuneesta matkasta. (Käyttäjä muokannut 27.10.2008 19:48) | ||||