Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.04.2015 19:16 | Timo Salminen | ||
| Tuollaisen odottaisi näkevänsä jossakin lasten junakirjassa. | ||||
|
23.04.2015 19:15 | Timo Salminen | ||
| Tuollaiset osakorotuksethan on Suomessa esim. Riihimäen aseman 1. ja 2. laiturilla, harmillisesti vain paikassa, jossa käytännössä mikään juna ei pysähdy... | ||||
|
22.04.2015 07:22 | Timo Salminen | ||
| Mitähän tuo edellä ehdotettu uusi sarjamerkki oikein tarkoittaa? Ravintola-ohjaus-makuu-mikävaunu? Mitä sisältää kirjainyhdistelmä ux? Monipuolinen se olisi joka tapauksessa ja vaatinee suuria muutostöitä... | ||||
|
17.04.2015 13:03 | Timo Salminen | ||
| Jo esim. kuvan http://vaunut.org/kuva/100570 pelkästä katsomisestakin saa vähintään päänsäryn. On siinä sellaiset pakokaasupilvet. | ||||
|
17.04.2015 08:00 | Timo Salminen | ||
| Taitaa vasemmalla olla Vr1 eikä Hv4? | ||||
|
16.04.2015 07:50 | Timo Salminen | ||
| Petrin linkittämästä Google-kuvasta: ovatkohan noiden kadunvarren talojen asukkaatkin vartiointiliikkeen jatkuvassa tarkkailussa??? | ||||
|
Kuvasarja: Tootsi - Lavassaare turveradoilta |
11.04.2015 18:31 | Timo Salminen | ||
| Liittäisitkö myös loput turveratakuvat sarjaan? | ||||
|
04.04.2015 18:50 | Timo Salminen | ||
| Toivottavasti ei sentään ollut ylinopeutta... | ||||
|
30.03.2015 10:15 | Timo Salminen | ||
| Ihmisethän pitävät nykyään kotonaankin sälekaihtimet yötä päivää kiinni - monet siis, eivät sentään kaikki. Sulkevat häiriötekijät ulos? | ||||
|
22.03.2015 09:00 | Timo Salminen | ||
| Liittäisitkö tämänkin kuvan sarjaan muiden kanssa? | ||||
|
22.03.2015 08:21 | Timo Salminen | ||
| Tämä Albin Aaltonen on mielenkiintoinen kuvaaja, koska hän kiersi vuosien ajan ympäri Suomea ja teki mahdottoman määrän erilaisia valokuvapostikortteja. Aaltosen kortithan eivät ole painettuja vaan valokuvavedoksia. Hänen Riihimäki-tuotantoaankin riittää 1950-luvun puolivälistä vuoden 1970 paikkeille. | ||||
|
22.03.2015 08:18 | Timo Salminen | ||
| Riihimäeltäkin on kaksi samassa sarjassa julkaistua korttia, joista ainakin toinen mitä ilmeisimmin esittää asemaa aivan vasta valmistuneena. Sen numero on 815 ja tekstinä pelkkä Riihimäki samalla kirjasintyypillä kuin tässä. Toinen Ri-kortti on nro 1015 ja teksti Riihimäki. Asema ja postitalo, ja se on vähän myöhemmin kuvattu, koska aseman edessä on jo istutuksia. Voi siis olettaa, että kuvaaja on käynyt ikuistamassa sekä Riihimäen että Lahden uudet asemat vuonna 1935 ja julkaissut niistä kortit. Millainen olikaan toisaalla täällä sivuilla oleva kuva, jonka pääteltiin mahdollisesti esittävän Kuopion asemaa uutena? | ||||
|
08.03.2015 14:17 | Timo Salminen | ||
| Ja sisällä vallitsee pimeyden valtakunta... Nuo tummennetut ikkunat eivät ole mistään kotoisin: auringonpaisteella ne eivät estä häikäisyä kunnolla, ja pimeänä talviaamuna niiden takana tuntuu, kuin päivä ei valkenisi lainkaan. | ||||
|
03.02.2015 14:06 | Timo Salminen | ||
| Sikäläiset tuntuvat itse asiassa useinkin menevän pelkkään Koskiin. | ||||
|
27.01.2015 07:59 | Timo Salminen | ||
| Keritsinvirranpoisottaja? | ||||
|
02.01.2015 14:47 | Timo Salminen | ||
| Mutta jollen muista väärin, kaupunki otti äskettäin raiteen ylläpitääkseen siltä varalta, että sille olisi tulevaisuudessa tarvetta. | ||||
|
02.01.2015 07:56 | Timo Salminen | ||
| Syksyllä 2010 matkustaessani yöjunalla Kööpenhaminasta Müncheniin junamme seisoi puoli tuntia tuolla sillalla, juuri kuvassa näkyvien rakennusten kohdalla. Saman puoli tuntia myöhässä se kulki perille asti. Eräs saksalainen tuttavani, joka työskentelee DB:n palveluksessa, tuntui (tapauksesta hänelle kerrottuani) pitävän vähintäänkin sopimattomana, ettei myöhästystä saatu kiinni. | ||||
|
31.12.2014 07:55 | Timo Salminen | ||
| Sinivalkoinen lienee yhä Tallinnan [muuten, lisääthän puuttuvat n:t] raitiovaunujen "oikea" väritys, vaikka enemmän taitaa näkyä kaikkea muuta. | ||||
|
30.12.2014 09:45 | Timo Salminen | ||
| Veerasta en tiedä, mutta eräs nyttemmin edesmennyt veturinkuljettaja painotti minulle aikanaan useammin kuin kerran, että nimenomaan 1001 oli ainoa Ukko-Pekka; 1002 oli Ellen ja muut sarjan veturit pelkkiä Pekkoja. Rinnalla on tietysti voinut elää toisenlaisiakin käsityksiä jo tuolloin. | ||||
|
26.12.2014 17:56 | Timo Salminen | ||
| Vrt. esim. http://vaunut.org/sarja/676 . | ||||
|
13.12.2014 13:15 | Timo Salminen | ||
| Kesästä 1984 en pysty sanomaan, mutta kesällä 1987 P65 on kulkenut, saapumisaika Rovaniemelle 9.12. | ||||
|
10.12.2014 13:50 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstissä mainitut hinnat taitavat päteä nimenomaan verkkokaupassa. Junasta ostettuna Tallinna - Tartto 2. lk maksaa 10,90, ja 1. lk varmaan samassa suhteessa enemmän. Erityisen tervetullut tuore lisä yhteyksiin on iltapäivällä klo 13.16 Tallinnasta lähtevä pikajuna, johon ehtii hyvin Helsingistä klo 10.30 lähtevältä laivalta. Tuli tuo todettua toissapäivänä. | ||||
|
22.11.2014 18:44 | Timo Salminen | ||
| Mene numerojärjestyksessä seuraavaan kuvaan. Tuohon aikaan kuvasarjankokoamistoimintomahdollisuutta ei tainnut olla olemassakaan. | ||||
|
20.11.2014 18:49 | Timo Salminen | ||
| Ja höpö höpö tuohon, mitä Salminen yllä vajaa kuukausi sitten kirjoittaa. Sama Salminen matkusti tänään Eil 25003:ssa paikalla nro 68, ja numeroituja olivat kaikki muutkin paikat sekä siinä että naapurivaunussa, tavallisilla ja pistekirjoitusnumeroilla. | ||||
|
18.11.2014 09:58 | Timo Salminen | ||
| Ks. http://vaunut.org/kuva/97153 . | ||||
|
16.11.2014 12:30 | Timo Salminen | ||
| Nyt saatan kuvitella, mutta olikohan työläisjunissa jossakin vaiheessa oma tariffinsa eli omat matkalippunsa, jotka eivät kelvanneet muissa junissa? | ||||
|
02.11.2014 09:28 | Timo Salminen | ||
| Katosten lippoja kai lyhennetään vähän - ja käsittääkseni 2. ja 3. laiturin katokset eivät jostakin syystä ole suojeltuja, vain asemaan kiinteästi kuuluva 1. laiturin katos. | ||||
|
01.11.2014 18:51 | Timo Salminen | ||
| Mutta kulkuominaisuuksiltaan miellyttävin juna, jolla olen koskaan matkustanut. | ||||
|
01.11.2014 18:49 | Timo Salminen | ||
| Mitä nuo ratapihalla seisovat junat ovat? | ||||
|
01.11.2014 18:48 | Timo Salminen | ||
| Juuri siksi tanskalaisille ei kannata puhua ruotsia. Valittipa hiljattain myös eräs riikinruotsalainen kollegapariskunta, ettei tanskalaisten puheesta ota mitään tolkkua. | ||||
|
28.10.2014 08:30 | Timo Salminen | ||
| Ääni matkustukselle ilman taustaohjelmaa. | ||||
|
|
27.10.2014 19:37 | Timo Salminen | ||
| Eileistä paikkanumerot poistuivat saneerauksen yhteydessä eli melko hiljattain. | ||||
|
20.10.2014 07:58 | Timo Salminen | ||
| Sitten täytyy varmaan uusissa vetureissa ohjaamon varustukseen liittää sellainen entisaikojen koulunkellon tapainen varren päässä oleva, kädessä heiluteltava kello. Lehmänkellokin käy paremman puutteessa. Kuljettaja aina tarpeen mukaan työntää räpylänsä ulos ikkunasta ja kilisyttää sitä. ;-) | ||||
|
19.10.2014 12:53 | Timo Salminen | ||
| Latinan taurus = sonni. | ||||
|
Kuvasarja: Tapanilasta Malmille |
18.10.2014 19:03 | Timo Salminen | ||
| Eräässä välissä tuolla seisoi vuosikaudet jonkinlainen suurenpuoleinen venhe. Alkaessani kulkea Ri - Hki -väliä vuonna 1986 se oli vielä pressuilla peitettynä. Jossakin vaiheessa peite hävisi ja lopulta hävisi koko vesikulkuväline. Todennäköisesti kyseessä oli keskeneräinen runko, mutta miksi lie jäänyt sijoilleen? | ||||
|
05.10.2014 19:28 | Timo Salminen | ||
| Ja tuossa vuotta 1995 edeltävässä sarjamerkinnässä t tarkoitti terästä, siis erotukseksi puuvaunusta, jonka rakennusainetta ei pidetty tarpeellisena ilmoittaa erikseen. | ||||
|
02.10.2014 18:35 | Timo Salminen | ||
| Onko sijoituspaikkakysymykseen tullut vielä minkäänlaista uutta valoa? Matkakeskuksessahan olisi tyhjää tilaa aina vain enemmän ja enemmän... | ||||
|
29.09.2014 07:45 | Timo Salminen | ||
| Ettei vain olisi alla sama teksti, joka oli Riihimäen asemalla olleessa kilvessä vielä jokunen vuosi sitten: Radalla kulkeminen ja veräjien aukijättäminen sakon uhalla kielletty. Vähän viittaisivat luettavissa olevat kirjaimet siihen suuntaan. Tuosta Ri kilvestä taitaa olla parikin kuvaa jossakin näillä sivuilla. |
||||
|
24.09.2014 18:55 | Timo Salminen | ||
| Ovinapit lienevät Porkkanasta. En tiennytkään, että siitä oli olemassa kapearaideversiokin. ;-) | ||||
|
24.09.2014 07:42 | Timo Salminen | ||
| Ja poikkeustapauksissa jopa R-junissa kuten eilen Riihimäeltä klo 7.52. Juna saapui Hkiin noin viisi minuuttia myöhässä. | ||||
|
20.09.2014 08:17 | Timo Salminen | ||
| Yksi keskeinen ainakin uupuu vielä Liivinmaalta: Fellin. Jos mennään etelämmäs ja toiselle kielialueelle, ei sovi unohtaa Kovnoa. Nykyisen Puolan alueelta taas, josta koko keskustelu alkoi, muistettakoon esim. Danzig, Breslau ja Posen. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten vahvemmat ovat siirrelleet, pilkkoneet ja koonneet Puolaa aina kulloisenkin suurpoliittisen tilanteen ja omien halujensa mukaan. |
||||
|
|
18.09.2014 17:39 | Timo Salminen | ||
| Mitau tuolla kai oli mutta Libau puuttui. | ||||
|
|
18.09.2014 08:20 | Timo Salminen | ||
| Wesenberg, Hapsal, Arensburg, Oberpahlen, Laisholm, Walk, Werro... | ||||
|
|
17.09.2014 07:52 | Timo Salminen | ||
| Baltiahan noita on täynnä (kuten juuri esim. Mitau = Jelgava ja Memel = Klaipéda) pitkäaikaisen saksalaisasutuksen vuoksi. Osa on maakielisistä nimistä väännettyjä, etenkin monet pikkupaikkojen nimet, mutta suuri osa kokonaan eri nimiä. | ||||
|
|
16.09.2014 08:30 | Timo Salminen | ||
| Ei ole mitään erityistä suomalaista nimeä. | ||||
|
11.09.2014 19:37 | Timo Salminen | ||
| Eilien lämmitys... Eil-junan lähtiessä Helsingistä lämmitys katkaistaan yleensä jo lähtöasemalla, talvipakkasilla lämmintä saatetaan antaa vähän pidempään. Erinäiset kerrat on saanut Järvenpään paikkeilla kiskoa takkia niskaan ja jollei vielä siinä, niin joka tapauksessa viimeistään Hyvinkäällä on kylmä. On siis suhteellisen samantekevää, mikä on lämmityslaitteen teho, kun ei sitä kuitenkaan käytetä. | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
11.09.2014 18:56 | Timo Salminen | ||
| "Joku muu" alkoi itse laskea suhdelukuja. Lukuni ovat tosin sikäli vajavaiset, ettei niissä ole sellaisia yksityisradoille hankittuja vetureita, jotka eivät koskaan siirtyneet VR:lle. Lisäksi jätin tietoisesti pois käytettyinä ulkomailta hankitut veturit eli sarjat Hr2 - 3 sekä sotasaalisveturit. Näillä reunaehdoilla päästään seuraavaan tulokseen (luvut pyöristetty lähimpään täyteen prosenttiin): - 1860-luku 43 uutta veturia, säilynyt 5 % - 1870-l. 56 vet., säil 2 % - 1880-l. 50 vet., säil. 8 % - 1890-l. 137 vet., säil. 0 % - 1900-l. 204 vet., säil. 3 % - 1910-l. 119 vet., säil. 6 % - 1920-l. 222 vet., säil. 12 % - 1930-l. 76 vet., säil. 20 % - 1940-l. 116 vet., säil. 34 % - 1950-l. 60 vet., säil. 43 % Ja kysehän on tässä siis pelkistä höyryvetureista. Muu kalusto ei ole luvuissa mukana. Luvuissa kuvastuva uusimman kaluston yliedustus osoittaa havainnollisesti sen, miten veturien säilymisen taustalla ovat olleet pääasiassa oletetut käytännön tarpeet. Tämä sinänsä on tiedetty koko ajan ennenkin. Valitettavaa on erityisesti 1890-luvun kaluston toivoton aliedustus - siitä huolimatta, että suuri osa siitä oli amerikkalaisperäistä. Luvut laskettu Eonsuu & al., Suomen veturit 1 taulukoiden mukaan. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
04.09.2014 20:09 | Timo Salminen | ||
| Kuvasarja innoitti jälleen kerran pohdiskelemaan suomalaisen museaalisen rautatiekaluston säilytyspolitiikkaa aikojen kuluessa - vai pitäisikö pikemminkin puhua sen puutteesta. Osviitaksi laskin oman kirjanpitoni mukaan, paljonko eri vuosikymmenillä valmistuneita Suomessa liikennöineitä leveäraiteisia höyryvetureita on säilynyt ja päädyin seuraaviin lukuihin: - 1860-luku 2 - 1870-luku 1 - 1880-luku 4 - 1890-luku 0 - 1900-luku 7 - 1910-luku 7 - 1920-luku 27 - 1930-luku 15 - 1940-luku 39 - 1950-luku 26 Yhteensä siis 127 veturia, joista käsittääkseni 17 asuu nykyään ulkomailla. Joku muu laskekoon seuraavaksi noista säilyneiden veturien lukumääristä suhdeluvut sille, kuinka suuren osan kullakin vuosikymmenellä hankituista vetureista ne muodostavat. Luvut saattavat olla mielenkiintoiset. |
||||
|
02.09.2014 09:27 | Timo Salminen | ||
| Eikös tämä ole se veturi, joka oli vuosikymmenet leluna Lastenlinnan pihalla? Lienee riisuttu siinä vaiheessa. Muistankohan oikein, että saksalaiset eivät ehtineet tehdä Baltian maiden raideleveyden kaventamista loppuun asti vaan se oli kesken vielä 1944? |
||||
|
29.08.2014 07:54 | Timo Salminen | ||
| Mutta oletteko huomanneet sitä, minkä minä ainakin kuvittelen huomanneeni: pohjoissaksalaiset autoilijat ovat mielestäni ainakin jalankulkijaa kohtaan kohteliaampia kuin eteläsaksalaiset? | ||||
|
15.08.2014 07:43 | Timo Salminen | ||
| :-O ... :-DD | ||||