Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.03.2014 19:22 | Timo Salminen | ||
| Olemassa tuntuu olevan ainakin eräänlainen yleinen puhelinvaihteenhoitajanuotti, jota on mahdoton näin kirjallisesti kunnolla kuvata. Omissa korvissani kaikuvat ainakin: "Yliópistoo", "Museovírastoo", joissa paino on yhdyssanan jälkimmäisen osan ensimmäisellä tavulla ja viimeisen tavun intonaatio on loppua kohti kohoava. | ||||
|
23.03.2014 12:45 | Timo Salminen | ||
| Vai että vielä suuri voitto... | ||||
|
23.03.2014 12:44 | Timo Salminen | ||
| Kolmas merkki ei ole З vaan Э. | ||||
|
12.03.2014 19:56 | Timo Salminen | ||
| Eihän tuota ainakaan näissä kommenteissa kukaan ole vastustanut. | ||||
|
12.03.2014 19:54 | Timo Salminen | ||
| Ainakin Viron linja-autoasemilla ennakkomyyntikassoista sai lippuja esimerkiksi seuraavan päivän (jne.) vuoroihin. Sitten oli eri luukku, josta sai liput aivan kohta lähteviin, ja vielä kolmannet luukut, joissa annettiin aikatauluneuvontaa. Ehkä Narvan rautatieasemallakin on ollut sama käytäntö. En tiedä, koska en ole käynyt Narvassa. | ||||
|
|
12.03.2014 18:37 | Timo Salminen | ||
| Muuten ei liene aivan hullun näköinen, mutta kyllä siinä on tainnut mittakaavavirhe tulla. Olisiko mennyt jotenkin tähän tapaan: arkkitehdin on ollut tarkoitus merkitä piirustuksiin mittakaavaksi 1:100 mutta hän onkin tullut vahingossa merkinneeksi 1:150, vastaava mestari on vähän ihmetellyt mutta on sitten ajatellut, että kaipa arkkitehti mittakaavat hallitsee, ja kun arkkitehti on huomannut, miten pääsi käymään, hän on pitänyt suunsa kiinni... Eikä maksajakaan huomannut mitään. | ||||
|
21.02.2014 18:49 | Timo Salminen | ||
| Ja lyhyissä numeroissa on oikeinkin selvä logiikka: ensimmäinen numero kertoo, onko kyseessä sähkö- (1) vai dieseljuna (2), toinen ilmoittaa vaunujen lukumäärän ja kaksi viimeistä muodostavat juoksevan numerosarjan, jossa muistaakseni sähköt ja dieselit ovat sekaisin. | ||||
|
01.02.2014 19:35 | Timo Salminen | ||
| Jos nykyisessä valaistuskulttuurissa jokin häiritsee ja ärsyttää, se on se, että käytetään valaistusta silloinkin kuin ei tarvitsisi. Suomeksi: sähkö palaa, vaikka päivänvalolla näkisi. Eikä siinä ole lampun lämpötilalla mitään merkitystä. | ||||
|
28.01.2014 20:01 | Timo Salminen | ||
| "Ei ole vaja" on eesti keelt. | ||||
|
18.01.2014 18:48 | Timo Salminen | ||
| Vaikkei tämä veturi kapea olekaan, tässä yhteydessä tekevi mieleni lausua kiitokset viime Resiinassa olleesta erinomaisen ansiokkaasta Kuusankosken - Voikkaan rautatietä käsitelleestä artikkelista. Kulttuurihistoriakin, joka tahtoo aivan liian usein jäädä teknisen tarkastelun varjoon, oli siinä saanut ansaitsemansa paikan. Näin toispaikkakuntalaisena jäin oikeastaan kaipaamaan vain jonkinlaista karttaa jutun yhteyteen. | ||||
|
12.01.2014 19:21 | Timo Salminen | ||
| Leo kaipasi Suomeen enemmän kohteliaisuutta ja nimenomaan teitittelyä. Väitänpä, ettei kohteliaisuus ainakaan riipu puhuttelumuodosta: sinutellen voi olla kohtelias ja teititellen epäkohtelias, sävy ja asenne ratkaisevat. Itse pidän huomattavasti enemmän skandinaavisesta yksinkertaisuudesta kuin saksalaisista koukeroista, jotka ovat lähinnä rasittavia. Suomalaisen ravintolavaunuasiakaspalveluhenkilökunnan palvelualttiudessa minulla ei ole koskaan ollut mitään moittimista. | ||||
|
08.01.2014 07:32 | Timo Salminen | ||
| Kyllä vanha markan ja euron välinen muuntokerroin on yhä pätevä: markka kytkettiin aikanaan kiinteällä kurssilla euroon ja euron arvon muuttuessa edesmenneen markan arvo muuttuu samassa tahdissa. | ||||
|
|
07.01.2014 17:20 | Timo Salminen | ||
| Olivatko nuo pullat aitoja? ;-) | ||||
|
07.01.2014 13:47 | Timo Salminen | ||
| Tämä(kin) veturi liikkeellä: http://www.swr.de/eisenbahn-romantik/archiv/772-200-jahre-dampf-eisenbahn-in-leeds/-/id=2250046/nid=2250046/did=9835892/47b19s/index.html . Linkkisivulta oikealta pääsee varsinaiseen videoon. | ||||
|
08.12.2013 13:32 | Timo Salminen | ||
| Näytti olevan oikein rappioromantiikkaa sillä suunnalla. | ||||
|
07.12.2013 08:21 | Timo Salminen | ||
| Aina oltuaan jossakin mukana ja katsellessaan toisten samassa tilanteessa ottamia kuvia jää miettimään, mikä nimi ja millaiset kasvot kuuluvat yhteen. Tällä kertaa taidan pystyä yhdistämään, sillä lienen itse ollut kameroineni tämän kuvan ottajan selän takana vähän matkan päässä. | ||||
|
30.11.2013 08:22 | Timo Salminen | ||
| Mahtaako muuten tuo Lyypekin laiturikatos olla kokonaan uusi, vanhan kaltainen, vai entinen vanha katos, joka on vain koottu uudelleen alkuperäistä korkeammalle (ks. betonijalusta kuvassa vasemmalla)? | ||||
|
17.11.2013 14:23 | Timo Salminen | ||
| Mene Hallintaan, valitse oikea kuva ja korjaa siellä. | ||||
|
10.11.2013 13:57 | Timo Salminen | ||
| Se näyttää perustuvan ajatukseen siitä, että ratkaisevia ovat ajetun radan kilometrit, joita saa olla korkeintaan 200. Sen sijaan junan kulkemilla metreillä ei näytä olevan merkitystä. Onko missään sanottu, saako tuon enintään 200 km:n mittaisen pätkän ajaa useaan kertaan edestakaisin päivän aikana? Luulisi, että saisi. | ||||
|
09.11.2013 08:11 | Timo Salminen | ||
| Tämä laiturinreunan karhennus on mielenkiintoinen merkki ajattelutavan muutoksesta. Parikymmentä vuotta sitten Virossa oli tapana pinnoittaa uusien ja kunnostettujen rakennusten ulkoportaita aivan sileiksi hiotuilla kivilaatoilla, ilmeisesti, koska se oli hienoa, urbaania, eurooppalaista jne. Kukaan ei vain tullut ajatelleeksi, että kun sellaiselle kivilaatalle astuu lumisilla kengillä... Pahin villitys meni kyllä onneksi melko nopeasti ohi. | ||||
|
06.11.2013 19:46 | Timo Salminen | ||
| Vanhan (tarkkaan ottaen keskimmäisen) sarjamerkintäjärjestelmän aikanahan lisäksi sarjan numero kertoi voimanlähteen: höyryveturisarjojen numerot alkoivat 1:stä (esim. Hr1) ja dieselveturien sarjat 11:sta (esim. Hr11). Sen logiikan mukaan ensimmäisen raskaan sekajunasähköveturisarjan olisi pitänyt oikeastaan olla Sr21 eikä Sr1 - tai vaihtoehtoisesti henkilöjunaveturiutta painottaen Hr21. | ||||
|
04.11.2013 08:03 | Timo Salminen | ||
| Muistaakseni YIT omisti matkakeskuksen ainakin aluksi, mutta nykytilanteesta en ole varma. | ||||
|
|
03.11.2013 18:46 | Timo Salminen | ||
| Johonkin muuhun paikkaan seisomaan. Kukaan ei taida vielä tietää, mihin. Tähän kaupunki ei sitä kai enää halua, koska paikka on ahdas ja keskellä katua. Ehkä joku on minua viisaampi tästä tai ehkä ei? Kuulemma kaupunki oli matkakeskusta rakennettaessa ehdottanut YIT:lle, että veturille olisi järjestetty paikka rakennuksen sisältä, mutta ehdotus ei kelvannut. |
||||
|
31.10.2013 14:06 | Timo Salminen | ||
| Tähän tarkoitukseen käytettiin usein hyvin ohutta paperia, niin ohutta, että siitä miltei näkyy läpi. | ||||
|
29.10.2013 10:10 | Timo Salminen | ||
| Tämä nimenomaan on juuri sitä yksilöllistä tuntumaa, mutta eivät nämä minusta ole epämukavammat kuin sinisten vaunujen istuimet, vaikka ovatkin kovemmat. Milteipä pidän näistä enemmän. | ||||
|
|
28.10.2013 12:40 | Timo Salminen | ||
| Tietenkin se on yksilöllistä, mutta ei näissä minun kokemukseni mukaan mitään erityistä vikaa ole. Olen istunut pitkiäkin matkoja tällaisilla istuimilla ilman mitään erityistä paikkojen kipeytymistä. Muotoilu on ainakin minun tuntumani mukaan parempi kuin oikeastaan missään muussa suomalaisessa junanistuimessa. | ||||
|
22.10.2013 09:43 | Timo Salminen | ||
| Metritavaraa, josta sahataan sopivia pätkiä? ;-) | ||||
|
17.10.2013 07:52 | Timo Salminen | ||
| Ei tästä välttämättä muuten hullumpi tule, mutta aivan kuin arkkitehdille olisi sattunut mittakaavavirhe... | ||||
|
17.10.2013 07:50 | Timo Salminen | ||
| Ei näytä joku osaavan yhdyssanoja ruotsiksi. | ||||
|
16.10.2013 12:10 | Timo Salminen | ||
| Käykääpä, tamperelaiset, kuvaamassa tämänhetkinen tilanne vertailuksi. | ||||
|
12.10.2013 19:43 | Timo Salminen | ||
| Pikkukommentti sivuasiasta: laki asunto-osakeyhtiöistä säädettiin vuonna 1926. Yhtäkkiä en pysty varmistamaan, oliko samasta asiasta ollut lakeja jo aiemmin, mutta joka tapauksessa järjestelmä on huomattavasti 1960-luvun kaupungistumisaikaa vanhempi. Syy lienee tuolloinkin ollut juuri sama, jonka Eljas mainitsee eli pakottava tarve kerätä rakentamisen vaatima pääoma jostakin. | ||||
|
11.10.2013 18:05 | Timo Salminen | ||
| Olisiko taistelun vuosi ollut 1713? Vuonna 1723 Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi rauha. - Ratakiskoja 1870-luvulta saattaisi löytyä Riihimäeltä aidanpylväinä, kun viitsisi nuuskia. | ||||
|
08.10.2013 07:42 | Timo Salminen | ||
| Vastataanpa Pyrhös-Kimmolle melkein seitsemän vuoden takaiseen kommenttiin, koska huomasin sen vasta nyt: kyllä me matkustimme Lahden ja Kouvolan kautta Dm8-kyydillä. Onhan kyseessä voinut olla jokin poikkeuskalusto, tiedä häntä. | ||||
|
07.10.2013 19:09 | Timo Salminen | ||
| Niin kumman nyt pitikään olla näkyvämpi ja kumman maastoväri? Kyllä tässä siis taidetaan parodian puolella olla. | ||||
|
04.10.2013 18:38 | Timo Salminen | ||
| Sillan lähellä kasvavat pensaat ainakin olisivat houkuttelevan samankaltaiset. | ||||
|
|
04.10.2013 07:52 | Timo Salminen | ||
| Jarmolla on siis ilmeisesti varma tieto sijainnista, kenties samanlainen kuva, johon paikka on merkitty? | ||||
|
|
03.10.2013 13:14 | Timo Salminen | ||
| Mielenkiintoisia näkökohtia. Puhelinlinjaa minäkin silmilläni alusta asti olen etsinyt vaan ei näy. Täytyy siis olla junan takana. Sillan varjosta voisi ehkä tosiaan päätellä radan yksiraiteiseksi. Lisättäköön vielä varmuuden vuoksi, että kuvan ajoitus on pelkkä oletus. Terminus post quem on 1912, jolloin ensimmäiset H7-veturit tulivat käyttöön - jos siis tunnistukseni kuvasta osui oikeaan. | ||||
|
02.10.2013 19:25 | Timo Salminen | ||
| Vrt. venäläisen kaluston epätasaisesti punaisella suditut keularaidat. | ||||
|
30.09.2013 08:07 | Timo Salminen | ||
| Kannattaisiko kuvien reunoihin näkyviin jääneet diankehykset (tms.) rajata kuvankäsittelyllä pois? Varsinaisen skannauksen laatua en osaa moittia. | ||||
|
29.09.2013 19:28 | Timo Salminen | ||
| Merkitään, ehkä vielä pienen kysymysmerkin kera, kunnes lopullinen varmistus on saatu. En ollutkaan huomannut tuota Jarmon kommenttia aiemmin. | ||||
|
27.09.2013 19:44 | Timo Salminen | ||
| Itse asiassa mitään lupausta katoksen alle pääsystä ei taida vielä olla, pelkkä toive vain. Toivoa kuitenkin sopii parasta. | ||||
|
27.09.2013 07:42 | Timo Salminen | ||
| Mitä tapahtuu, jos kummankin Edon ohjaamossa on kuljettaja ja heille syntyy erimielisyyttä siitä, kumpaan suuntaan lähdetään? | ||||
|
23.09.2013 09:04 | Timo Salminen | ||
| P36. | ||||
|
22.09.2013 20:09 | Timo Salminen | ||
| Olen käynyt Baijerissa vain kerran, pikaisesti syksyllä 2010, mutta yksi silmiinpistävä piirre oli nimenomaan yleinen siisteys - myös muihin näkemiini Saksan osiin verrattuna. Kyllä Baijeri selvästi on monessa suhteessa eri maata. | ||||
|
|
22.09.2013 12:56 | Timo Salminen | ||
| Siinä lukee nimenomaan Bagage. Jätin vaunun sarjamerkin tunnisteista toistaiseksi pois, koska en niitä käytännössä tunne. Lisäys: Ga lisätty tunnisteisiin. | ||||
|
19.09.2013 19:51 | Timo Salminen | ||
| :-D | ||||
|
18.09.2013 10:05 | Timo Salminen | ||
| Poikkeuksia 70:n maksiminopeudesta lienee nähty kuten esim. tässä: http://www.youtube.com/watch?v=WR6-DWTPN9o . | ||||
|
|
17.09.2013 20:03 | Timo Salminen | ||
| Itse asiassa päädyn puista oikeanpuoleinen ei olisi ongelma: sellainen on melkein joka asemalla. Sen sijaan tuo vasemmanpuoleinen on hankalampi, sillä sitä vastaavaa ei näy oikein minkään aseman kuvissa. Jos Auran asemalle olisi rakennettu välilaituri joskus 1910-luvulla, se voisi ehkä tulla kyseeseen. Toinen mahdollinen olisi nähtävästi vielä Kyrö. Selvitellään... | ||||
|
|
17.09.2013 14:57 | Timo Salminen | ||
| Kiitos Matku-kuvasta (tässähän pääsee itse helpolla...). Matku ei käy: välilaituri puuttuu. Kyllä tämä siis nähtävästi Liedosta on. | ||||
|
|
17.09.2013 12:09 | Timo Salminen | ||
| Jos (kun) aseman laajennus oli rakennettu suunnilleen 1908 ja laudoitettu (kai se hirsistä tehtiin) ehkä pari - kolme vuotta myöhemmin, linkkikuva voi olla aikaisintaan noin vuodelta 1911. Paljonko puut olisivat ehtineet kasvaa siitä ennen kuin rautatieläisillä oli uudet vaatteet niskassaan? Voisi varmaan olla mahdollista, ettei kaikilla pikkuasemilla siirrytty uuteen kuosiin välittömästi vaan vanhoja virkapukuja oli käytössä vielä jonkin aikaa. - Viiala tämä ei siis ilmeisesti kuitenkaan raiteidensa ja laituriensa perusteella ole. Matkun osalta tilanne on vielä selvittämättä. | ||||
|
|
16.09.2013 17:35 | Timo Salminen | ||
| Kiitokset vertailukuvalinkistä. Siinä kiinnittävät huomiota ainakin puinen välilaituri ja rakennuksen tummat vuorilaudat. | ||||