Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Seisakkeita |
01.02.2013 18:49 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuvasarja, toivottavasti tulee vielä lisääkin kuvia tähän sarjaan. | ||||
|
31.01.2013 13:15 | Oskari Kvist | ||
| Ai tämännäköisiä Soekit alunperin olivatkin? Onko ulkokuori ruostumatonta terästä vai... ? | ||||
|
31.01.2013 00:56 | Oskari Kvist | ||
| Milloinkas täällä on ollut viimeksi henkilöliikenteen pysähdys? | ||||
|
27.01.2013 11:57 | Oskari Kvist | ||
| Paljonko yläkertaan saataisiin lisää tilaa jos Pasilan ristikkosillat olisivat normaalin aukean tilan ulottuman mukaisesti rakennettu? | ||||
|
25.01.2013 17:41 | Oskari Kvist | ||
| Eikun joo, ovat ne venäläisiä vaunuja, raidasta, teleistä ja niiden sijainnista huomaa. Näytti vaan niin paljon Sobeilta noi äkkiseltään, kun ovat huurussa. | ||||
|
|
25.01.2013 17:40 | Oskari Kvist | ||
| Mikäs juna se tämä on.... Näyttää kovasti Sob-vaunuilta noi jälkimmäiset. Vai n e änkö väärin, ovatko ne venäläisiä vaunuja? | ||||
|
25.01.2013 01:14 | Oskari Kvist | ||
| Olikohan ratapihan eteläpään tasoristeys vielä käytössä, ja entäs tästä seuraavat tasoristeykset etelään ja pohjoiseen? | ||||
|
24.01.2013 11:57 | Oskari Kvist | ||
| Kuinkahan paljon tässä lisärakennuksessa on raidepituutta ja kuinka paljon tämä maksoi? Eräisiin muihinkin museokalustoa omaaviin paikkoihin olisi hyvä saada tällainen kunnollinen, ilmastollisilta olosuhteilta suojattu ja suljettu kylmähalli. Muuten kalusto vaan ruostuu ja homehtuu ulkona, ja sen kunnossapitokustannukset (maalaus, homeen poisto, yms yms...) ovat huomattavasti suuremmat ulkosäilytyksessä mitä hallisäilytyksessä. | ||||
|
24.01.2013 11:53 | Oskari Kvist | ||
| Milloinkahan viimeksi on vakituisessa liikenteessä Dr13 vetänyt Gbln-vaunuja? | ||||
|
22.01.2013 21:08 | Oskari Kvist | ||
| On kyllä vähän omituista että 120 junaa vuorokaudessa omaavalla radalla on vartioimattomia tasoristeyksiä. Suomessa ei tulisi tämmöinen kuuloonkaan. Vähän sama että nykyään jossain pääradalla olisi vartioimaton tasoristeys, tosin nopeudet ovat huomattavasti pienempiä täällä USA:ssa ja toisekseen viheltäminen tasoristeyksessä luo jonkun verran turvallisuutta. | ||||
|
17.01.2013 00:15 | Oskari Kvist | ||
| Mikäs, mikäs... Vastajohdinta ei ole, eikä myöskään maadoitusjohdinta (kummallista), liekö virtojakaan langassa..... Tasoristeyksen varoituslaitoskaan ei näytä kovin "viralliselta". Luntakin on kiskojen päällä paljon. | ||||
|
17.01.2013 00:05 | Oskari Kvist | ||
| Adobe Photoshop osaa HDR-kuvien koonnin myös. | ||||
|
16.01.2013 18:03 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta Dm12:lla voidaan ajella Oulusta Haaparantaan henkilöliikennettä ainakin aluksi ennen sähköistystä. | ||||
|
|
16.01.2013 16:00 | Oskari Kvist | ||
| Tuotakin sääntöä voitaisiin minun mielestä lieventää, en näe siinä mitään turvallisuutta vähentävää tekijää kun kuljettaa matkustajia vaihtotyönä liikennepaikalta toiselle. Esim. Suonenjoella mansikkakarnevaalien yhteydessä höyryvetoinen museojuna kävi kääntymässä Yläkosken liikennepaikkamerkin edessä, eikä siinä ollut tietenkään mitään mieltä. Jos säännöt olisivat olleet sallivammat, oltasiin tod. näk. käyty Iisveden liikennepaikalla asti. Tuohon säännökseen voitaisiin kyllä tehdä poikkeus "ei koske museoliikennettä". Ja entäs rajat ylittävä matkustajaliikenne? Haaparanta-Tornio-välillehän taisi tulla jotain poikkeuksia myös tuohon sääntöön? | ||||
|
15.01.2013 22:44 | Oskari Kvist | ||
| Hmm, joku lähtöopastin on nyt kyllä edelleen väärinpäin tuossa 1998-kuvassa. | ||||
|
15.01.2013 17:28 | Oskari Kvist | ||
| Kuvastahan puuttuu enää veturin uuden mallinen logo, sitten imagokatastrofi olisi valmis. | ||||
|
09.01.2013 12:42 | Oskari Kvist | ||
| Tekniikka antaa mahdollisuuksia, tässäkin 1DX-rungossa on melkoisen ilmiömäinen suorituskyky. Ilman jalustaa pokkarilla kuvaamalla olisi tullut suttua ja sekundaa. | ||||
|
06.01.2013 13:09 | Oskari Kvist | ||
| Olisikohan vertailukuvan ottaminen tältä paikalta nykyisin täysin mahdotonta? Onko rautatiealue levinnyt kuinka paljon tässä? | ||||
|
06.01.2013 03:01 | Oskari Kvist | ||
| Mutta nyt ollaankin radan länsipuolella, eli ollaan siis Vieremän kunnassa. Ei halota hiuksia kuvauskunnasta enää tämän enempää. | ||||
|
04.01.2013 12:40 | Oskari Kvist | ||
| Linjasuojastusopastimen (ex Kv-Lh-suojastus) ripustus on kyllä asjanmukainen. Missä mahtoi olla ensimmäinen suojastusopastin vielä vuonna 2001 Kouvolasta Harjuun päin lähdettäessä? | ||||
|
04.01.2013 12:09 | Oskari Kvist | ||
| Olisiko tästä kuvasta mahdollista saada vaihdettua hiukan suurempaan, 900 px korkeaan versioon? :) | ||||
|
04.01.2013 12:01 | Oskari Kvist | ||
| Vieläköhän kuvan vasemman laidan tasoristeys on jäljellä? | ||||
|
04.01.2013 11:49 | Oskari Kvist | ||
| Tuli muuten vasta nyt mieleen, että tämähän on 3-raiteinen tasoristeys, joista kolmas raide tältä puolen lukien on "käyttämättömin". Edelleen on vähän epävarmaa että mikä on todellinen sijainti. Oliko Kuurilassa tuohon aikaan 3 raidetta? | ||||
|
01.01.2013 17:04 | Oskari Kvist | ||
| Valitettavaa on se, että Suomalainen veturiteollisuus koki tuossa tappion, kuten myös Dr16:n jatkotilausten peruuntuessa. Jos Dr16-tilauksia oltaisiin jatkettu, ja luontevana jatkona Sr2:t tilattu Valmetilta M4000/4500E-vetureina, olisi Sr2:sta tullut todennäköisesti tekniikaltaan DSB EA:ta muistuttavia vetureita: http://youtu.be/PBEhVj9KMu4?t=54s Speksit nimittäin ovat aika lailla samat, 4000 kW, ja taajuusmuuttajaohjatut asynkronimoottorit. Olivatko Dr16:n protosarjan ongelmat aikanaan liian isoja ja siitä johtuen jatkotilaukset peruuntuivat? |
||||
|
31.12.2012 20:46 | Oskari Kvist | ||
| Onpas erittäin tyylikäs aikansa tavarajuna. | ||||
|
29.12.2012 19:15 | Oskari Kvist | ||
| Tästäkin kuvasta ilmenee se, että uudessa värityksessä ohjaamon lasien ympärillä ei pitäisi olla valkeaa. Ei tässä eikä myöskään missään muussakaan kalustossa. Häviää sellainen tietty "särmä". Kyllä lasien ympärillä kuuluu olla mustaa. | ||||
|
27.12.2012 21:11 | Oskari Kvist | ||
| Minkähänlainen olisi Dm12 sähköisenä? Jos junassa olisi normaali Dm12 ja "sähköinen" Dm12, olkoon nyt vaikka Sm7, ja nuo olisivat moninajokelpoisia, siinä olisikin hyvä duokäyttöinen juna joka kulkisi langan alla sähköllä ja langatta dieselinä. Toiseen yksikköön voisi hyvin jättää ilman sähköistysvarusteita ja toisen pelkäksi sähköllä ajettavaksi. Vaatisi vain vähän ohjaustekniikan muutoksia ja lisäyksiä. Kyllä kai nyt 2-moottorisena tuollainen yksi Dm12 jaksaisi liikutella sähköistämättömällä rataosalla perässä myös toista samanpainoista yksikköä, joka ei silloin osallistu junan liikutteluun... 2 kpl Dm12:n kokoluokan moottorivaunuja olisi varmaan sähköistettynä ihan hyviä siinä vaiheessa kun Iisalmi-Ylivieska-rataosa saa sähköt. Tosin tiedä nyt, miten liikennepolitiikka etenee, jääkö Iisalmi-Ylivieska-välille henkilöliikennettä ollenkaan enää sitten.. |
||||
|
27.12.2012 20:07 | Oskari Kvist | ||
| Muistelisin että näin tällaisen myös Ohenmäessä. | ||||
|
25.12.2012 12:39 | Oskari Kvist | ||
| Onpas kyllä pysäyttävä kuva. | ||||
|
25.12.2012 02:24 | Oskari Kvist | ||
| Kyllä, kolmoselta on pääsy asematunneliin, kuten on myös laituripolun tasoristeykseltä. | ||||
|
24.12.2012 14:18 | Oskari Kvist | ||
| Control+Alt+Delete? :) No jospa ei kuitenkaan, luulisi että ohjelmiston uudelleenasennuksella voisi tokeentua. Lieköhän kuinka hankala toimenpide. | ||||
|
23.12.2012 02:22 | Oskari Kvist | ||
| Hurunhan ohjaamosta tämä on? :) | ||||
|
16.12.2012 15:55 | Oskari Kvist | ||
| Mikko: Ei auttaisi mitään tässä tilanteessa, tietääkseni täällä on käytössä akselinlaskentaan perustuva raiteen vapaanaolon valvontajärjestelmä. | ||||
|
12.12.2012 01:06 | Oskari Kvist | ||
| Mutta joita voisi esim. Proxion osin käyttää, mahdollisesti saneerattuna, mikäli sillä olisi vetokalustoa jolla vetää niitä. Mutta VR kieltäytyy myymästä vaunuja.... | ||||
|
|
11.12.2012 23:42 | Oskari Kvist | ||
| Vaunujen M Ä Ä R Ä. Onkos tässä nyt peräti 15 vaunua. Liekö koskaan ollut näin pitkiä kaupallisen liikenteen sinisiä junia. | ||||
|
10.12.2012 00:38 | Oskari Kvist | ||
| Joo, noiden lisäksi Mommilassa ilmeisesti taisi olla tuo LME. | ||||
|
09.12.2012 21:18 | Oskari Kvist | ||
| Onko vaihdelyhdyissä valaistusta vai N E Änkö vääriin? | ||||
|
|
09.12.2012 17:56 | Oskari Kvist | ||
| Ja tietenkin suorittajat joka asemalla, vieläpä. Releasetinlaitteitakin taisi rataosalla olla parilta muultakin valmistajalta kuin pelkästään Siemensiltä. SEL ja LME, ellen väärin muista. | ||||
|
|
09.12.2012 17:52 | Oskari Kvist | ||
| Voimakkaasti jalkaanmenevää, sekä liikkuva kalusto että infra Ri-Lä tuolloin. Kaksiraiteista, suojastusopastimin yksisuuntaisesti suojastettua, sähköistämätöntä rataa jossa tasoristeyksiä on turvattu pääosin valo-ja äänivaroituslaitoksilla. | ||||
|
08.12.2012 17:51 | Oskari Kvist | ||
| Ei taida maksaa vaivaa. | ||||
|
08.12.2012 13:01 | Oskari Kvist | ||
| Kylkimainoksellisuus. | ||||
|
|
07.12.2012 23:20 | Oskari Kvist | ||
| Veturin Sn 160-kelpoisuuskin. | ||||
|
|
07.12.2012 23:19 | Oskari Kvist | ||
| Keltaraitaisuus, yksivaloheittimellisyys, sileäkattoisuus, ilmastoimattomuus, tilanteen juhlistettavuus. | ||||
|
Kuvasarja: Miniatur Wunderland |
03.12.2012 11:00 | Oskari Kvist | ||
| Tämän paikan rakentamisessa ja yrityksen perustamisessa ei kuunneltu konsultteja "ei tää kannata" vaan tehtiin tavoitteellista työtä niin tarkasti kuin vaan mahdollista. Ja työn jälki puhuu puolestaan. Käytetyt henkilötyötunnit rakentamiseen ovat luokkaa 100000. | ||||
|
02.12.2012 21:58 | Oskari Kvist | ||
| Dm9 tunnisteisiin? | ||||
|
02.12.2012 21:36 | Oskari Kvist | ||
| Dr16 2803:n valmistusajasta voisi kyllä päätellä jotain. Ja myös tuosta ison valonheittimen korvauksesta kahdella pienemmällä. Veturin historiasta enemmän tietävät voisivat tietää. Veikkaisin että 80-90-luvun vaihdetta eletään. | ||||
|
28.11.2012 18:56 | Oskari Kvist | ||
| Katoavaa, eikun siis kadonnutta kansanperinnettä. | ||||
|
28.11.2012 18:54 | Oskari Kvist | ||
| Vilja kypsyy, ja lehdet ovat vihreitä, joten esittäisin heinäkuuta kuvausajankohdaksi. | ||||
|
27.11.2012 22:54 | Oskari Kvist | ||
| Rataa siirrettiin kaivoksen syödessä maat entisen ratapohjan alta. Opastin on vieläkin samassa paikassa, sillä erotuksella että se ohjaa liikennettä nykyään tuohon turvapätkän suuntaan kaarteeseen ja entinen ratapohja toimii taas turvapätkänä. | ||||
|
|
27.11.2012 19:15 | Oskari Kvist | ||
| Joo, niin näkyy olevankin. Nyt täytyy vielä korjata tuota edellistä lausuntoani, suojastusopastin pystytettiin ehkä jo vuonna 1987, mutta käyttöön suojastus taisi tulla vuonna 1988 (koko rataosalla). Joka tapauksessa 1987-1988. | ||||
|
|
27.11.2012 13:48 | Oskari Kvist | ||
| Taipaleen Ganz-releasetinlaite otettiin käyttöön vuonna 1986 (syksyllä?) ja nuo ovat todellakin Te pohjoispään lähtötolpat. Se rajaa huomattavasti tämän kuvan aikahaarukkaa 1986-1987. Suojastusopastinta ei vielä näy, se tuli vuonna 1988, en muista mikä vuodenaika.. | ||||