Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01.2016 22:13 | Oskari Kvist | ||
| Onko muuten ylipäänsä olemassa vaunuja joilla voi hyödyntää tätä veturin 280 km/h nopeutta, vai onko tämä nopeus tarkoitettu esim. ICE-junien hinaukseen niiden matkanopeudella? | ||||
|
31.12.2015 00:58 | Oskari Kvist | ||
| Mikä tämän tasoristeyksen nimi oli? | ||||
|
Kuvasarja: HMVY:n kevätretki 2008 |
27.12.2015 13:06 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuvasarja! :) | ||||
|
24.12.2015 21:34 | Oskari Kvist | ||
| Mikähän tuo kuvan Dodgen etupuolella Citroen oli tyypiltään, se BX:n edeltäjä? | ||||
|
23.12.2015 23:48 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
21.12.2015 20:20 | Oskari Kvist | ||
| Mikähän entisissä tauluissa oli vikana? | ||||
|
18.12.2015 22:02 | Oskari Kvist | ||
| Hieno ajankuva kyllä. | ||||
|
18.12.2015 21:49 | Oskari Kvist | ||
| Näyttää SIG-teliltä tässä vaunussa oleva teli. | ||||
|
17.12.2015 22:15 | Oskari Kvist | ||
| Rikun linkkaamalla NEOT:in sivulla: "Polttonesteet tulevat terminaalille säiliövaunuilla. Tuotteet varastoidaan maanalaisissa kallioluolissa ja toimitukset asiakkaille suoritetaan säiliöautoilla. Luolien varastointikapasiteetti on 130 000 kuutiota." Sivu on melko uusi, ja http://www.neot.fi/maakuljetus/rautatiekuljetukset sivulla ei ole mainintaa Kuopion terminaalin kuljetuksista, joten ilmeisesti kyseessä on hiljattain tehty päätös siitä että kuljetukset kulkevat nyt rautateillä. Ihailtavaa toimintaa kyllä, kerrankin näin päin (kumipyöriltä rautateille) maassa jossa yleensä suunta on päinvastainen (rautateiltä kumipyörille). "Toiminnan kehittäminen kustannustehokkaammaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi on jatkuva päämäärämme." Kuopion rautatieliikenteeseenkin saatiin kauan kaivattua vaihtelua. Mitenkähän taajaan liikennettä terminaalille on jatkossa, jää nähtäväksi? 22 täyttä vaunua on noin 22 x 83 m^3 = 1826 m3. Taas http://www.neot.fi/terminaalit: "Vuosittainen tuotteiden läpimenovolyymi vaihtelee 1 200 000 - 1 400 000 kuution välillä." Tuosta jos laskee keskiarvoksi esim. 1 200 000 / 6 (terminaalien määrä) = n. 200000 m3/a (kenties vähemmänkin?) / 365 päivää = 547 m3/ päivä. Sitten 1826 m3 / 547 m3/päivä = n. 3,33 päivää. Tuolla keskiarvolla perusteella junallinen polttoaineita menee yhdelle terminaalille reilussa kolmessa päivässä. Tosin tuossahan kyseessä oli bensiinivaunuja. Veikkaisin että bensiinillä menekki on huomattavasti vähäisempi. Mahtaakohan dieseliä mennä tuonne junakuljetuksina? |
||||
|
17.12.2015 21:35 | Oskari Kvist | ||
| Taustan tulotolpassa näyttäisi olevan vihreää ja alivuokralaisen vilkkuesiön vilkahdus juuri pimeänä. Minkähän liikennepaikan tulotolppa tuo? | ||||
|
13.12.2015 21:56 | Oskari Kvist | ||
| Arvelisin että lämpötilasta johtuva kiskon pituuden muutus tasoittuu sen avulla. | ||||
|
12.12.2015 00:13 | Oskari Kvist | ||
| Olisikohan tältä paikalta nykypäivänä vertailukuvaa saatavilla? | ||||
|
11.12.2015 23:38 | Oskari Kvist | ||
| Setralla oli joku V8-moottorilla oleva linja-auto, olikohan Savonlinjoilla joku GT-HD matkabussi. Pieksämäellä se näkyy olevan jossakin linjaliikenteessä ja siinä on aika miehekkäät äänet, kuulee kyllä missä se menee. | ||||
|
09.12.2015 23:17 | Oskari Kvist | ||
| Myös http://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot/palaute tämä toimii. | ||||
|
Kuvasarja: Le petit train jaune (pieni keltainen juna) |
09.12.2015 22:01 | Oskari Kvist | ||
| Näyttää olevan sähköistetty virtakiskolla? | ||||
|
09.12.2015 21:49 | Oskari Kvist | ||
| Jorma on kyllä hyvin ennustanut tulevan tilanteen, vajaa kymmenen vuotta ja trendi on hyvin pitkälti juurikin tätä kuvattua. | ||||
|
09.12.2015 21:44 | Oskari Kvist | ||
| Tässä lienee muuntajankuormausraide? | ||||
|
09.12.2015 21:43 | Oskari Kvist | ||
| Nämähän näyttävät äkkiseltään melkein Destian sepelivaunuilta. | ||||
|
06.12.2015 20:45 | Oskari Kvist | ||
| Eksoottinen ilmestys tämä tasoristeys. | ||||
|
|
21.11.2015 00:33 | Oskari Kvist | ||
| Tämä jos ei ole vaarallinen tasoristeys ollut, niin ei mikään. Vartioimaton, kahden raiteen ylittävä ja pääradalla. Montakohan junaa päivässä tuolloin, varmaan luokkaa 110? | ||||
|
21.11.2015 00:28 | Oskari Kvist | ||
| Oho, onpa hieno kuva! | ||||
|
11.11.2015 22:57 | Oskari Kvist | ||
| Loppupeleissä, paljonkohan käytettävissä olevaa tehoa on tuolla (Vartiuksen radalla), kun teoriassa tässä kolmikossa maksimiteho on 18,6 MW? Jossakin mainittiin ajolangan nimellisvirraksi 800 A (tämä tekisi suoraan 20 MW), mutta onko missään sellaista syöttöasemaa tai syöttöasemaparia missä tuota tehoa voisi käyttää, ja onko missään mitoitettu ajolankaa siten että se kestää tuon nimellisvirran kuormitusta? Ja toisaalta, mikä on jännitteen alenema ajojohdossa tuolla teholla? Tietysti kokonaan toinen asia on, että kuinka kauan tuollainen maksimimittainen juna, 5500 tonnia, vaatii täyttä tehoa kiihdytykseen ja mäkiin. Tietysti esimerkiksi Härmänmäen nousussa tehoa vaaditaan valtavasti että juna pysyy asetellussa vauhdissa, jos nopeusasettelu on se 80 km/h. Käsittääkseni kun aiemmin ajettiin 3x Sr2 noita junia, niin pääsi mäen nousemaan n. 70-80 km/h, mutta tällä hetkellä vain n. 50 km/h kun ajetaan 2x Sr2? |
||||
|
11.11.2015 22:09 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuva. :) | ||||
|
03.11.2015 00:17 | Oskari Kvist | ||
| Jouni: Teknisesti se Eifet-vaunujen käyttö olisi hyvinkin mahdollista, mutta kun elämme monopoli-liikennöitsijän vallan alla, niin se ei ole (vielä) toistaiseksi mahdollista. | ||||
|
30.10.2015 00:28 | Oskari Kvist | ||
| Mitä radalle on hiljattain käynyt, onko sitä vielä purettu? | ||||
|
29.10.2015 23:58 | Oskari Kvist | ||
| Mielenkiintoinen dokumenttikuva tämäkin. | ||||
|
29.10.2015 23:22 | Oskari Kvist | ||
| Suomessa rekkajunalle tämmöistä taustaa on ollut lähes mahdoton saada. Edit: jaa niin tämä olikin konttijuna. | ||||
|
29.10.2015 23:21 | Oskari Kvist | ||
| Onko Saksassa/Euroopassa vielä niin paljon vaunukuormaliikennettä että laskumäet kannattavat? Toki niiden edellytykset ovat toista luokkaa kuin mitä Suomessa. | ||||
|
29.10.2015 00:42 | Oskari Kvist | ||
| Ex-vaunuissa sentään on kaikissa automaattiovet, ja sisäovet, jotka eivät sulkeudu ihmisten päälle silloin kun oven välissä on ihminen. Ex-vaunuissa kun ovien välissä valokennot, toisinkuin 2-kerrosvaunuissa. Myös WLAN löytyy noista joten sääli on jos romuksi menevät ne kohta. | ||||
|
27.10.2015 22:26 | Oskari Kvist | ||
| Mitä pendolino tekee Vainikkalassa, korvaa Sm6:tta? | ||||
|
22.10.2015 22:35 | Oskari Kvist | ||
| Uusihan se on, liikenne lakkaa kohta. | ||||
|
21.10.2015 22:56 | Oskari Kvist | ||
| Ex-vaunuissa on sekin hyvä puoli, että väliovet eivät sulkeudu päälle ovissa olevien valokennojen ansiosta, toisin kuin missä tahansa kaksikerrosvaunussa, joissa ei ole väliovien kohdalla valokennoja. Hyvin monta kertaa käy se tilanne, että kaksikerrosvaunussa asemalle saavuttaessa tulee molemmille oville ruuhka, aukinaisen oven väliin jää ihminen, ihmisen jalka tai matkalaukku, tms. ja ovi sitten lähtee itsestään sulkeutumaan. Vaikka ovessa onkin turvareuna joka tarpeeksi kovan törmäyksen jälkeen avaakin oven uudelleen, niin se kyllä puristaa jo jonkun verran tai voi aiheuttaa kompastumisen. Yksikerroksinen IC-kalusto on tällä hetkellä matkustusmukavuudeltaan parasta luokkaa matalan painopisteen ansiosta. Kun nämä menevät romuksi, niin valitettavan hyväkuntoista pistetään pataan, sillä eihän näissä kai pitäisi olla sinisten ongelmia? Ja hyvinkin moderneja ovat. Joku kilpailija voisi olla hyvinkin kiinnostunut näistä. |
||||
|
21.10.2015 21:01 | Oskari Kvist | ||
| Tämä on siis ensimmäisen sukupolven taajuusmuuttajavetureita, vaiko jollain muulla vaihtovirta-ajomoottoritekniikalla (syklokonvertteri?) toteutettu? | ||||
|
20.10.2015 22:43 | Oskari Kvist | ||
| Vaikuttaisi siltä, että tieopastinyksikkö on tässä tapauksessa perinteinen liikennevalo, kolme-valoyksikköinen (punainen, keltainen, vihreä) valurauta-LME, mutta puomit ovatkin sitten ihan perus mekaaniset kokopuomit. Kello itsessään on integroitu puomilaitteisiin. | ||||
|
20.10.2015 17:36 | Oskari Kvist | ||
| Tämäkin laituri on jossakin vaiheessa purettu. | ||||
|
20.10.2015 00:13 | Oskari Kvist | ||
| Olisiko jollakulla noista kokopuomeista lähempää kuvaa? | ||||
|
18.10.2015 23:07 | Oskari Kvist | ||
| Hieno aikansa kuva kyllä. | ||||
|
Kuvasarja: Dr18 |
15.10.2015 22:16 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuvasarja! :) | ||||
|
15.10.2015 21:14 | Oskari Kvist | ||
| Monitoiminäytössä taitaa näkyä sen hetkinen vetovoima, tuossa 8 kN. Vasemmanpuolimmaisimpana taitaa olla moottorin kierrosluku, seuraavana moottorin lämpötila, sitten ratamoottorivirta (kA), ja projektoitu vetovoima %:na. | ||||
|
12.10.2015 23:52 | Oskari Kvist | ||
| Tämä paikka ei hirveästi ole muuttunut nykypäivään, lähinnä sillan kaiteet ja deeverit vähän saneeratumpia nykyään. | ||||
|
12.10.2015 23:44 | Oskari Kvist | ||
| Hiukan ollut avarampaa aikanaan kuin mitä nykyään, puskat ovat kasvaneet radan ympärille. Tasoristeys on Hernejärvi (tunnetaan nykyisin nimellä Parkatintie Läntinen). | ||||
|
12.10.2015 23:43 | Oskari Kvist | ||
| Onkos tämä Nivalan entinen esiopastin? | ||||
|
11.10.2015 21:14 | Oskari Kvist | ||
| Tätä tasoristeystä ei taida olla enää olemassa? | ||||
|
11.10.2015 14:53 | Oskari Kvist | ||
| Nämä pääradan vanhojen tasoristeyksien kuvat ovat aina mielenkiintoista katseltavaa. | ||||
|
08.10.2015 22:01 | Oskari Kvist | ||
| Onko tästä tasoristeyksestä videota? | ||||
|
05.10.2015 23:23 | Oskari Kvist | ||
| Vai olisiko se sittenkin tämmöinen: http://vaunut.org/kuva/98966 | ||||
|
04.10.2015 19:44 | Oskari Kvist | ||
| Kimmo: Eikös tuossa ole ollut mediassa sitä puhetta, että kilpailu avattaisiin VR:n lopettamille (ja kohta lisää karsituille) reiteille, täysin ilman yhteiskunnan tukia. Sinne saa sitten tulla ajelemaan, omilla rahoilla. Kyse ei tässä ole kilpailuttamisesta. Jokin minimaalisen kulurakenteen (kalusto taloudellista ja uutta/parhaiten tarkoitukseen sopivaa, kaluston käyttö tehokasta, markkinointi tehokasta, aikataulut parhaiten asiakkaita palvelevia) omaava operaattori varmasti pystyy VR:ää parempaan tulokseen näillä reiteillä. Jos miettii esimerkiksi Jyväskylä-Seinäjoki-väliä, niin onhan siinäkin kahden suurkaupungin väli ja taajamia ihan kohtuullisen tiheään. Toinen hyvä mahdollisuus on myös Mänttä. Tästä iänikuisesta negatiivisen kierteen rautatiehenkilöliikenteen kulttuurista ei pääse muuten kuin sillä, että annetaan muille mahdollisuus yrittää. |
||||
|
|
04.10.2015 19:35 | Oskari Kvist | ||
| Kimmo: Ehkä päinvastoin, sillä Dm12 on tunnetusti polttoaineenkulutukseltaan kalleimmasta päästä pohjoismaisia dieselmoottorivaunuja, eikä siinä ole läpikulkumahdollisuutta. http://www.digipaper.fi/vml/127771/ sivulla 9: "Automaattien tultua käyttöön, on myynti romahtanut. "Eihän kukaan ole niin typerä, että lipun ostaa, kun ilmaiseksikin pääsee matkustamaaan." Sinne ovat säästöt valuneet näistäkin värkeistä." | ||||
|
04.10.2015 12:48 | Oskari Kvist | ||
| Tämän kantaisässä (ChME3) on ČKD TE 006 ajomoottorit (6 kpl), joten eivätköhän ne ole samat. https://en.wikipedia.org/wiki/ChME3 Sähköjarrun jäähdytyspuhallin ja jarruvastukset lienee hiukan samalla tavalla kuin mitä Dr16:ssa on, eli pitkän pään keulassa. Tässä veturissa taitaa olla myös ajomoottorituulettimet, sillä http://vaunut.org/kuva/105156 haitarit teleihin on. |
||||
|
03.10.2015 16:55 | Oskari Kvist | ||
| Mikä tämän tasoristeyksen nimi on? | ||||
|
03.10.2015 00:23 | Oskari Kvist | ||
| Paljonkohan on tämän kuvan alaosassa näkyvän kaarteen kaarresäde? Näyttää jyrkältä kaarteelta. | ||||