Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2019 18:14 | Antti Taina | ||
| Pitkien kattosiltojen määrä telivaunuissa puhuu sotienvälisen ajoituksen puolesta. | ||||
|
13.11.2017 20:39 | Antti Taina | ||
| Aineisto on sinänsä todennäköisesti liitetty aivan oikean otsikon alle. Rautatierakennuksen organisaatiosta on takuulla lähetetty aineistoa silloiselle TVH:lle joka on sen lisännyt omaan arkistoonsa. | ||||
|
|
12.11.2017 13:27 | Antti Taina | ||
| Vetopyörän halkaisija 5'6'' osuu A1 ja A2:n väliin mutta vastaa A3-5-6-7:ää. En tiedä mitkä tilaajan määreet ovat olleet Pietarin radalle vetureita tilattaessa mutta piirustus vaikuttaa kovin A1-2:lta joka on sovitettu A3:n pääarvoihin. | ||||
|
|
12.11.2017 12:31 | Antti Taina | ||
| Otsikon mukaan ehdotus Pietari - Riihimäki -rautatien veturiksi. Olisiko tehtaan toteutumaton tarjous A3:n hankinnan ajoilta? Pyöränhalkaisijoita näkyy hieman suurennettu A1:stä ja tenderi on kaksiakselinen. | ||||
|
18.10.2017 13:14 | Antti Taina | ||
| Voisiko olettaa että 12-tonnin kantavuuden "Ga-tyypin" vaunut on haluttu pitää omana sarjanaan, siksi littera Ga eikä G? | ||||
|
|
18.10.2017 12:52 | Antti Taina | ||
| Ajatushuvittelua tai ei, mielestäni en ole missään nähnyt mitään näyttöä joka puhuisi sen puolesta että nuo 1800-luvun "Ga-tyypin" vaunut olisivat olleet 1900-luvullakaan Ga-litteran alla (Ga=yleisvaunu tässä yhteydessä). Ennenminkin pitäisi todistaa että ne ovat olleet Ga-litteralla. Minua vaivaa edelleen nuo eläintenkuljetusvaunut jotka 1800-luvun lopussa yhdistettiin Ga-litteraksi. Vielä 1899 vaunulistauksessa 3 jäljellä olevaa vaunua on määritelty "Täckta vagnar for lyx-hästar", joten tuolloin ei Ga vielä tarkoittanut yleisvaunua. Ilmeisesti voidaan olettaa että nämä vaunut paalattiin tai uudelleenlitteroitiin n. 1900 ja littera Ga kierrätettiin tarkoittamaan uutta, parannettua G-vaunua (ns vanhempi Ga-tyyppi). |
||||
|
|
18.10.2017 11:57 | Antti Taina | ||
| Kuvan Gabd on mielestäni selkeästi vanhempaa tyyppiä. Kahden tyypin ero näkyy mielestäni selkeimmin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/98880 Lähinnä kameraa on uudempi tyyppi, seuraavana vanhempi. Taaempana olevassa kolmen vaunun ryhmässä keskimmäinen on vanhempi, kaksi muuta uudempaa tyyppiä. Vanhan tyypin visuaalisesti selkein tunnusmerkki on matalammalla seinässä olevat tuuletusikkunat. G vanha, Ga uusi: http://vaunut.org/kuva/122226 Vanha: http://vaunut.org/kuva/106513 Uusi: http://vaunut.org/kuva/122364 http://vaunut.org/kuva/117016 |
||||
|
|
18.10.2017 11:26 | Antti Taina | ||
| Puhumme nyt selkeästi eri asioista. Kun kirjoitan Ga-tyyppi tarkoitan vaunun rakennetta paremman nimityksen puutteessa. Kun kirjoitan Ga-littera tarkoitan tunnusta joka on maalattu vaunuun. Ehdotin siis seuraavanlaista mahdollisuutta: Ga-tyypistä on kaksi ulkoisesti selkeästi erottuvaa variaatiota, uusi ja vanha - ennen ja jälkeen 1900. Vanha tyypi on valmistuessaan litteroitu G-sarjaan ja sitä ei ole litteroitu uudelleen Ga-sarjaan (yleisvaunu) 1900 jälkeen. Ennen vuotta 1900 olleet Ga-hevosvaunut ovat siis eri vaunutyyppi joka on ainoastaan marginaalinen uudelleenlitterointi G-sarjasta, ei siis uudelleenlitterointi Ga-yleisvaunusarjaan. Vuoden 1900 jälkeen on siis ollut kaksi pintapuolisesti samanlaista yleisvaunusarjaa G ja Ga joissa molemmissa on pystylaudoitettu kori sisäpuolisella rugolla eikä näitä G-vaunuja ole koskaan yhdistetty Ga-sarjaan näennäisestä samankaltaisuudesta huolimatta. Ensimmäisen kerran nämä vaunut ovat olleet saman litteran alla esim alennettuina Gt-vaunuiksi. Tästä syystä olisi mielenkiintoista nähdä kuva tuollaisesta vanhemman tyyppisestä Ga-tyypin vaunusta Ga-litteran alla vuoden 1900 jälkeen jolloin edellä esitetty päättely ei pitäne paikkaansa. |
||||
|
|
18.10.2017 10:35 | Antti Taina | ||
| Listaus pohjautuu julkaisun "Suomen Valtionrautateiden liikkuva kalusto" eri ikäisiin versioihin, sen taulukkoon nro 5: "Tietoja vaunujen hankinnasta". Taulukko ei ota kantaa vaunujen teknisiin ominaisuuksiin. Sen sijaan taulukko nro 6 näin tekee - valitettavasti ei numeron tarkkuudella. Ga-tyypin numeroiden vaihteluvälille löytyy eroja korin sisämitoissa. Erot esim. sisäkorkeudessa ovat kovin marginaalisia (2083 ja 2100) ja eivät vastaa vaikutelmaa jonka valokuvista saa. Ei ole takeita että eri variaatioiden korin rakenne on keskenään samanlainen joten pieni ero vapaassa sisäkorkeudessa ei välttämättä tarkoita pientä eroa ulkokorkeudessa. Mustasta kirjasta näyttää vielä 1941 löytyvän Gt-vaunuja tuolla matalammalla korilla 4000-sarjassa. Niistä päässee ainakin jossain määrin kiinni kyseisten vaunujen numeroihin. |
||||
|
|
18.10.2017 09:51 | Antti Taina | ||
| Jätetään hetkeksi huomiotta nuo aiemmat eläinkuljetuksiin tarkoitetut Ga/ab/bc/abd-johdannaiset ja puhutaan ainoastaan ns Ga-tyypin vaunusta. Mikäli olen tulkinnut vaunujen valmistusluetteloa oikein, ensimmäinen Ga-tyypin valmistussarja oli G 1734-1755 (myöh. 4734-4755) vuodelta 1886, valmistaja Hki knp. Ensimmäinen valmistussarja joka sai Ga-litteran on 5814-5828 vuodelta 1900, valmistaja Maskin- och Brobyggnader ab. Ga-tyypin vaunujen valokuvia tarkastellessa huomio kiinnittyy selkeästi kahdenlaisiin vaunuihin; osassa vaunuja tuuletusikkunat ovat eri korkeudella seinässä, oven johteet ovat erilaiset ja seisontajarrun ripustus on erilainen. Toisen tyypin kori näyttäisi myös olevan hieman matalampi. Pääsääntöisesti vaikuttaa siltä että matalammalla olevilla tuuletusikkunoilla oleva tyyppi kantaa litteraa G ja on numeron perusteella vanhempi kuin tuo em. rakennussarja 5814-5828. Tämän perusteella heitän ilmoille ajatuksen siitä että Ga-tyypin vaunut litteroitiin n. vuoteen 1900 asti G:ksi ja tuolloin vaunusta alettiin valmistaa muunnettua (kenties parannettua, muutoksia on mahdoton todentaa pelkistä valokuvista) versiota joka tuolloin katsottiin aiheelliseksi erottaa sarjaan Ga. Mitä sen jälkeen tapahtui ns vanhan mallin vaunuille, en tiedä. Onko kenelläkään tiedossa kuvaa ko. kaltaisesta vaunusta joka kantaisi litteraa Ga G:n sijaan? |
||||
|
17.10.2017 15:38 | Antti Taina | ||
| Niin, kuten sanoin; ainoastaan jos mitat pitävät paikkansa. Halusin nimenomaan kritisoida esim. mustan kirjan piirustusten liian kirjaimellista tulkintaa yleisemmällä tasolla. Hyvinkin viitteellisten ja graafisesti näennäisen virheellistenkin piirustusten käyttö on ollut ja on edelleen täysin hyväksyttävä ja normaali käytäntö - johon törmään päivittäin - mikäli (edelleenkin) ilmoitetut mittatiedot pitävät paikkansa. (Edellinen kommentti näytti ehtineen muuttua kirjoittaessani mutta kuitenkin) | ||||
|
|
17.10.2017 14:59 | Antti Taina | ||
| Vanhan tradition mukaan piirustuksen ainut luotettava informaatio on siinä mitä siihen on mitoitettu. Siinä mielessä "väärän" vaunun käyttäminen toisen vaunutyypin kuvalaattapiirustuksessa on periaatteessa täysin hyväksyttävää jos kuvaan merkityt mitat pitävät paikkansa. | ||||
|
|
14.10.2017 13:45 | Antti Taina | ||
| Ensimmäisessä kommentissa viitattuun kuvaan liittyen; onko olemassa mitään kirjallista aineistoa siitä että tuolla Ga-tyyppisellä korilla varustetut tavaravaunut ovat alusta alkaen litteroitu Ga-sarjaan G:n sijaan? Käsittääkseni Ga-littera on tullut käyttöön huomattavasti myöhemmin kuin ko. vaunutyyppi. Vaunulistauksien perusteella tuo viitatussa kuvassa oleva G 5146 on valmistunut Helsingin konepajalta 1892, numero ennen tavaravaunujen uudelleennumerointia 2146. Eli: onko vaunu viitatussa kuvassa edelleen G kuten valmistuttuaan? | ||||
|
29.09.2017 11:16 | Antti Taina | ||
| Hytit näyttävät kovin Pr2:n alkuperäisiltä joiden vaihto uusiin ajoittunee noille ajoille. | ||||
|
04.02.2017 22:02 | Antti Taina | ||
| Koska kuvassa esiintyvän tyyppiset vaunut litteroitiin uudelleen Ek:ksi? Mustan kirjan lehti 11r vuodelta 1941 käyttää edelleen E-litteraa. Kuvanottohetkellä ne lienevät olleen vielä E-vaunuja. | ||||
|
29.01.2017 18:18 | Antti Taina | ||
| Veturin piipussa näkyy olevan kauttaaltaan korkea tuulikaulus. Toisessa, edestä otetussa kuvassa kauluksen etupuoli on myös korkea eikä siinä näy tässä näkyvää saranaa joka on niitattu kauluksen kylkeen. Sitä ei siis ole käännelty ympäri kuten toisessa kuvassa arveltiin. Kyseessä lienee myöskin myönnytys molemmin päin ajoon, aivan kuten hytin tähystyskomerokin. Enpä ole ennen moista kaulusta nähnyt. | ||||
|
25.12.2016 16:27 | Antti Taina | ||
| Onko tässä maalauskaaviossa ollut tosiaan yksilöitä joiden kattoa on maalattu keltaiseksi? Olen nähnyt ainoastaan harmaita kattoja joissa on kuvan mukainen keltainen raita katonrajassa kyljissä ja päädyissä. | ||||
|
03.12.2016 21:50 | Antti Taina | ||
| Piirustuksesta 400012 voisi päätellä että kompressorin moottorin pakoputki on vedetty polttoainesäiliön kohdata veturin alle - myös alun perin niissä Vv15-vetureissa joissa kompressori on ylhäällä. Tiedä sitten oliko yhdessäkään viidessätoista asia näin. | ||||
|
|
02.12.2016 09:41 | Antti Taina | ||
| Kaksinvedossa molemmat veturit vetävät junaa sillä nopeudella mihin niistä otetut tehot yhteenlaskettuna edellyttävät. Molemmat siis saavat aikaan vetokoukkuunsa jonkun voiman, ensimmäisen veturin veto menee ikäänkuin toisen veturin "läpi". Veturin tehonsäädön tietty asento ei siis automaattisesti tarkoita tiettyä ajonopeutta vaan nopeuden sanelee perässä vedettävä kuorma. | ||||
|
|
30.11.2016 15:18 | Antti Taina | ||
| 1965 oli ensimmäinen voivotti jossa peräkone ei ollut ylhäällä. Mutta eikö kaksinajoliittimet olleet myös veturin etupäässä n. numerosta 1989 alkaen? | ||||
|
17.05.2016 23:06 | Antti Taina | ||
| Kuva tuli vastaan satunnaisotannassa. Paikallisjunassa näkyy Ek-vaunuja (silloin kai vielä E), joista ensimmäiset valmistuivat 1925 joten kuvanottovuosi tuskin on sitä vanhempi. | ||||
|
23.10.2015 18:32 | Antti Taina | ||
| Kyllä, ylin porras joka kuuluu 26- sarjan alustaan mutta 2501:ssä ei ole. Konesuojan huoltoluukkujen tuuletusaukot ovat myös 2501:ssä ja 26- sarjassa erilaiset eikä kuvassa näy jälkiä 25-sarjan alkuperäisistä luukkujen avausmekanismeista. Lisäksi tietyin varauksin voi sulkea pois 2601-2620 numerofontin perusteella. | ||||
|
03.07.2015 12:47 | Antti Taina | ||
| Edellisiin kommentteihin liittyen: katon korokkeesta ja profiilista päätellen hyttiä ei ole vielä suurennettu. Samankokoiset ikkunat ovat alun perin varmaankin olleet muissakin Pr2:ssa ennen hytin ns. suomalaistamista. | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
20.02.2015 11:19 | Antti Taina | ||
| Eikös messkinkiset hyttinumerot olleet uutena jo ainakin H1-2 -vetureissa - eli siis vuoden 1900 tienoilla. Nokikaapin numerolaatat sitten ilmaantuivat vuodesta 1928 eteenpäin. | ||||
|
12.11.2012 11:16 | Antti Taina | ||
| Kuvan veturi lienee H7/Hv4. Tenderin kyljessä on vanhemman mallin ulospäin kaartuva reuna kun taas suuremmissa Hv:ssä reuna on pystysuora ja matalampi takaa. Vrt. myös kattilan peitelevyjen määrä ja kupujen sijainti. | ||||
|
05.11.2012 12:47 | Antti Taina | ||
| Hytissä isot sivuikkunat, ei hiekkakupua, vaakasuora otetanko nokikaapissa -> C1? | ||||
|
20.03.2012 16:38 | Antti Taina | ||
| Etumaisessa Fordissa ei näyttäisi olevan 1926-1927 -vuosimallien korkeampaa ja kiilamaisempaa konepeltiä eikä myöskään '27 pinnapyöriä, joten sen vuosimalli ajoittuisi välille 1917-1925. | ||||
|
25.09.2011 15:53 | Antti Taina | ||
| Piirustuksen ja valokuvan kylkiovi näyttävät olevan eri korkuiset, toinen katkaisee fascialistan ja toinen ei. Oliko matalampi ovi muutoin kuitenkin korkeamman mallin kaltainen? | ||||
|
27.03.2011 14:23 | Antti Taina | ||
| Kolme kappaletta, 1700-1702. | ||||
|
27.03.2011 13:36 | Antti Taina | ||
| Noista etupään merkeistä, veturin esittelyartikkeli Veturimies-lehdessä puhuu "merkkilyhdyistä hytin yläosassa" erottamassa etupäätä takapäästä. Olisikohan noissa ollut alun alkaen valaistus vai voiko artikkelin mainintaa ottaa noin kirjaimellisesti? | ||||
|
04.12.2010 11:01 | Antti Taina | ||
| Mainiota! Harvoinpa veturi(sarjasta) otettujen kuvien suhteellinen määrä lisääntyy näin paljon lyhyessä ajassa. Mallin rakentaminen tästä hiipii taas mieleen kuten myös Jorman mainitsemasta MaK:sta, se kun liikkui täällä päin. Vanhempi polvi kertoo miten Mak lähti liikkeelle junan kanssa Taavetin tolpalta idästä päin ja aina kiskohitsausporukka tuli paikkailemaan jälkiä. | ||||
|
03.12.2010 13:09 | Antti Taina | ||
| Nykyisellään veturista näkyy olevan tukittu ohjaamon oikeanpuoleinen sivuovi. Istuisiko kuljettaja siis sillä puolella? | ||||
|
01.12.2010 16:48 | Antti Taina | ||
| Niin, onhan tässäkin vielä jäljellä isot asat tuulilaseina, kuten toisessakin sarjan kuvassa vaikka nokalla on jo turvavärit. Ikkunoiden yläpuolisesta yhtenäisestä tuuletusaukkojen kotelosta on vielä haamu jäljellä. Hyvin näkyy myös mille korkeudelle katto on pesty, kun katossa on samanlainen läiskä kuin vaikkapa ns. "mustakattoisissa" voivoteissa tai pitkänokissa. | ||||
|
30.11.2010 20:38 | Antti Taina | ||
| Jopas. Tällaista yhdistelmää en muistakaan nähneeni. Isot lasit ja uusi maalaus. | ||||
|
23.09.2010 17:09 | Antti Taina | ||
| Löytyykö keneltäkään tietoa oliko muissa kuin 2200:ssa kylkinumero alun perin kuljettajan sivuikkunan alla? Tässä numerot ovat jo tavanomaisella paikallaan, joten muutos on nähtävästi tehty hetimmiten veturin valmistumisen jälkeen. | ||||
|
20.09.2010 23:33 | Antti Taina | ||
| Sepä se! Rakokivellä Nastolassa ollaan. | ||||
|
|
20.09.2010 22:10 | Antti Taina | ||
| Voisi sanoa, että nyt lämpenee, viitaten viimeiseen veikkaukseen. | ||||
|
|
20.09.2010 19:00 | Antti Taina | ||
| Ollaan melko paljon etelämpänä. Vihjataanpa vaikka niin, että paikallinen palokunta joutui melko varmasti käyttämään tässä harjoiteltuja taitoja menneen kesän ukkosmyrskyjen aikaan. Suhteellisen vilkkaasti liikennöity itä-länsi suuntainen rautatie on puolisen kilometriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
20.09.2010 17:24 | Antti Taina | ||
| Heikki on jäljillä, paikka on paloaseman pihalla, paikkakunta ei tosin ole oikein. Tepon arvaus on noin viidenkymmenen kilometrin säteellä oikeasta paikasta. Eipä paljasteta vielä enempää... | ||||
|
30.06.2010 20:12 | Antti Taina | ||
| Harmi, että 11-voivottien alkuperäinen värimalli kuoli pois niin äkkiä. Keltainen liekkikeula vihreällä perusvärillä saattaisi olla ainakin allekirjoittaneen mieleen. | ||||
|
01.05.2010 12:01 | Antti Taina | ||
| Näyttää erehdyttävän paljon Taavetin itäpäältä, mutta pelto Haminantien ylityksessä ei taida olla näin leveä. | ||||
|
10.02.2010 21:26 | Antti Taina | ||
| Eikös koneet ole oikeassa reunassa olevia lukuunottamatta 16-voivotteja? | ||||
|
25.11.2009 23:26 | Antti Taina | ||
| Tarina kertoo, että Taavetti -niminen mies oli matkustanut junassa ilman lippua ja piiloutunut penkkien alle aina konduktöörin tullessa vaunuun. Sitten kun konduktööri avasi osaston oven ja kajautti "Taavetti, matkaliput!", hölmistynyt Taavetti kömpi jakkaroiden alta ja ihmetteli: "Kuinka sie minut löysit??" | ||||
|
|
25.11.2009 23:23 | Antti Taina | ||
| Tälle kohdalle kaksoisraide valmistui vasta 1962, kun väli Kaipiaisista Kaitjärvelle oli valmistunut jo 1957. Pitkä rakennusaika johtuu siitä, että määräahoja ei riittänyt kiskojen hankkimiseen koko rataosalle samaan aikaan. | ||||
|
|
25.11.2009 21:25 | Antti Taina | ||
| No jopas, nythän liikutaan jo melkein entisen kotitalon pihalla... Silta on tehty vähän ennen kaksoisraiteen rakentamista, jos oikein muistan, niin ennen männäkesän remonttia siltavalussa näkyi vielä vuosiluku 1958. | ||||
|
23.07.2007 22:18 | Antti Taina | ||
| No mutta, tämähän tuli kuin tilauksesta! Olen etsiskellyt jo pitkään mallia osuusliikkeen makasiinille, joka tulee uudelle pienoisrautatielleni. Tuo keskimmäinen voisi taipua tarkoitukseen vallan mainiosti. Suurkiitokset! | ||||
|
15.06.2007 18:54 | Antti Taina | ||
| On täytynyt olla Hv4:n suunnittelijoilla taiteellista silmää, niin hienosti ovat veturin mittasuhteet kohdallaan. Taisi olla teknisestikin onnistunut pakkaus, tätähän on sanottu onnistuneimmaksi suomalaiseksi höyryveturiksi. Sääli, ettei kovin paljoa ole kuvia tullut vastaan, suurkiitokset siis tästä! | ||||
|
07.06.2007 22:53 | Antti Taina | ||
| No jopas on maisema muuttunut. Eipä taida olla nykyisen työmaan paikalla pusikkoa kummempaa. | ||||
|
06.06.2007 14:23 | Antti Taina | ||
| Niin ne ajat muuttuvat, ennen Taavetissakin ole 6-7 sivuraidetta ja paljon sutinaa, päättyihän kaksoisraide siihen lännestä tullessa, kunnes jouduttiin toinen kiskopari luovuttamaan sotakorvauksena. Nykyään on Taavetti melkoisen hiljainen paikka, no, eipä ole kyllä paljoa toimintaa Luumäessäkään. | ||||
|
04.06.2007 13:24 | Antti Taina | ||
| Aikanaan VR:llä töissä ollessani jututin vanhempia kuljettajia höyryvetureihin liittyen ja tästä takaperinajosta oli puhetta. Mieleen on jäänyt, että kuulemma esim Tk3:lla oli useinkin ajettu perä edellä järjestelijässä jopa yli 70km/h, eli siis jopa yli eteenpäin olevan sn:n. | ||||
|
25.05.2007 07:50 | Antti Taina | ||
| Kappas vaan, itse kävin heilumassa tuolla pari päivää aikaisemmin kameran ja mitan kanssa mallintekoaikeissa. | ||||