Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2015 09:54 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Matkailu ja tekninen tyyppikuva kohtaavat tässä kuvasarjassa vinkeällä tavalla: ajan hengen mukaisesti on junakuviin pyritty samalla sijoittamaan poseeraavia henkilöitä. Vastaavanlaisia asetelmia löytyy myös omista, kellastuneista kuvista. Myöhemmin, kun oli muka tärkeää saada kolkkoja etuviistokuvia tekniikasta ilman elämää, poseeraajat harmittivat, mutta nykyisin ne tuottavat myönteisen tunneviestin menneisyydestä. | ||||
|
25.02.2015 09:47 | Petri P. Pentikäinen | ||
| On luonnollista, että Ritari Essä -aikakauden veturissa on tällaisia mahdollisuuksia, yhdistyväthän siinä risteilylaivarakennuksen ja teollisuusautomaation korkeateknologia. Kuljettaja voi myös tarkkailla vihreästä, värisevästä näytöstä mm. jokaisen akselin pyörimisnopeutta sekä jokaikisen sylinterin lämpötilaa erikseen, mitä tarkkailua prosessitietokone Selmakin toki tekee herkeämättä. | ||||
|
|
24.02.2015 23:27 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Taitaa siinä olla, ja olikohan peräti etummaiselle akselille jotain erikseen. | ||||
|
22.02.2015 10:14 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jos näitä upeita vetureita olisi yksikin jäänyt talteen, se olisi varmasti laitettu ainakin näyttelykuntoon. | ||||
|
17.02.2015 23:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tasoristeys voi hyvin, ja leirintäalueestakin on riemastuttava sanallinen arvostelu ynnä kuvagalleria. Noin jalkaanmenevään paikkaan on päästävä. http://fi.camping.info/suomi/oulun-l%C3%A4%C3%A4ni/kempele-camping-2225 |
||||
|
17.02.2015 21:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Siis mitä, eikö ilmoitettu Aamulehteen ja seuraavat päivät päivitelty, olisiko kalusto pitänyt vaihtaa Toijalassa, tai oliko lapselle sopivaa nähtävää ja saisiko tilanteesta mahdollisesti otetun kuvan julkaista? Onpa ollut alkeellista elämä joskus. | ||||
|
06.02.2015 21:46 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuvassa on vahvasti eri muodoissaan Valtio. | ||||
|
06.02.2015 11:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tai voisihan aggregaattivaunuun laittaa tuhannen litran lisäsäiliön ja siitä polttoaineletkun veturiin, tai peräti liittää erillinen säiliövaunu junaan, jotta voidaan turvata liikenteen hoitaminen 1960-luvun korkeatasoisella vetokalustolla. | ||||
|
|
05.02.2015 20:26 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Voisikohan Kolarin junia kokeilumielessä ajaa DrI6-vetureilla, ja jos kokeilusta saadaan hyviä tuloksia, voisi tästä tulla käytäntö. | ||||
|
03.02.2015 00:29 | Petri P. Pentikäinen | ||
| "Hieno kuva!" | ||||
|
29.01.2015 22:47 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuvatekstin ajankuvassa on jotain vahvasti puhuttelevaa. Samalla huomaa, että kyse on maailmasta, joka on täysin kadonnut keskuudestamme. | ||||
|
27.01.2015 14:51 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Entä jos Suomesta olisi onnistuttu myymään iso veturisarja ulkomaille? Lempinimenä Sauna, Gifu, Kossupullo vai mikä? | ||||
|
|
27.01.2015 09:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jos halutaan jokainen ulkomainen veturisarja nimetä jonkun kotimaahansa liittyvän klisheen mukaisesti, voi Sr2:ta kutsua myös Pankkitiliksi. | ||||
|
22.01.2015 19:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Voihan sinne laittaa parikolme Dr16-veturia vielä jatkoksi sähönsyöttöön. | ||||
|
22.01.2015 13:06 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kartta näyttäisi olevan lisäpainos 1960-luvun kartasta. Ilmeisesti vanha painos on loppunut, eikä ole ollut heti resursseja tehdä uutta piirtämistyötä. Uuden linjan kiskotus valmistui 1974, samoin tunneli. | ||||
|
22.01.2015 11:26 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuvan tilanteessa on kaikki niin kohdallaan kuin voi olla. | ||||
|
22.01.2015 11:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Osallistun teennäiseen lempinimikilpailuun ehdotuksella I r v i k i s s a , jolla HS nimitteli myös taannoista liikenneministeriämme. | ||||
|
21.01.2015 17:32 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Samaa mieltä Jarin kanssa! | ||||
|
19.01.2015 18:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Dr16:n teliähän pidetäänkin poikkeuksellisen onnistuneena, joten niiden päälle voisi hyvin rakentaa vaikka uuden veturisarjan. Teli on tunnetusti yksi kalleimmista osista kiskokalustossa. Yleisistä syistä tällaista ei kuitenkaan tapahtune. | ||||
|
|
19.01.2015 00:06 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä on kyllä sanottu ennenkin, mutta menköön vielä kerran: Wärtsilä oli yksi keskeinen syy siihen, että Dr16-sarjasta ei tullut teknistä menestystarinaa. Wärtsilän moottoritoimituksen epäonnistuminen viivästytti merkittävästi protoveturiprojektia, ja aiheutti isot lisäsuunnittelukustannukset sekä vaikeudet. Wärtsilän takia protovetureita jouduttiin tekemään kahden sijasta neljä, kun kelvollista moottoria ei löytynyt toiseen protoyksilöön, ja siihenkin täten oli laitettava Pielstick. Myös kahdessa lopulta syntyneessä Wärtsilä-veturissa oli moottorissa kestävyysongelmia, ja ne poistuivat ensimmäisenä käytöstä. Veturimiesten protoprojektin aikaiset mielipiteet otettiin huomioon, mutta kokonaisen veturisarjan moottorivalinnassa on aina kysymys erittäin moniulotteisesta ratkaisusta, jossa kuljettajien kokemukset ovat vain yksi osa kokonaisuutta, ja useimmiten muut asiat ratkaisevat valinnan. Toki myös moottori itsessään on vain osa laajempaa pakettia, varsinkin Dr16:n kaltaisessa moniteknologisessa ratkaisussa. Viime kädessä veturisarjan onnistuminen katsotaaan liikennöitsijän armottomista taulukoista, jotka eivät ole väärässä. |
||||
|
12.01.2015 23:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Puiset tolpat vaikuttavat kukin yksilöltä. Jokaisella on ollut ennen pylvääksi ryhtymistä oma huojumasijansa ja oksat oravien loikkia, lintujen pesiä. Elinkaari tarpeellisena, uskollisena palvelijana on jatkunut sähkölankojen kannattelijana, metallisin oksin. Pylvään - tai siis puun - pieni, kenties ajan mittaan kasvanut kaarevuus viestii myös olemisesta osana luontoa. | ||||
|
08.01.2015 20:16 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Entäs toisena? | ||||
|
08.01.2015 20:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Voikin jo kuvitella kahden dvizin tarjoaman vauhdin hurman Tornio-Kolari-välin pitkissä ja puuduttavissa mäissä. | ||||
|
|
08.01.2015 20:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Entä mikä putois ekana monttuun jos kaikissa kuvan vetureissa olis koneet käynnissä ja vedettäis yhtäaikaa tehot kaakkoon. | ||||
|
08.01.2015 11:13 | Petri P. Pentikäinen | ||
| En ihan ymmärrä, miten Ari-Pekan mielestä on kapitalismin lisäämistä se, että viime vuonna useat Joensuun kaltaiset kaupunkiseudut kilpailuttivat paikallisliikenteensä. Näin toimien julkinen sektori tosiasiassa otti vastuun joukkoliikenteen suunnittelemisesta ja järjestämistä, joka siihen asti oli kaupungeissa yksityisten (kapitalististen?) yritysten suvereeni yksinoikeus. Kaupungeilla ei ollut muuta virkaa kuin leimata vuodesta toiseen samoille toimijoille liikenneluvat, eivätkä kuntalaiset voineet suoraan vaikuttaa joukkoliikenteen järjestämiseen. Jos toteutuksessa on ollut suurille muutoksille tyypillisiä alkuvaikeuksia, se ei liene mikään ismikysymys. |
||||
|
07.01.2015 14:37 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Samettitauluihin liittyvä asianmukaisuus näyttää olevan universaalia ja maanosasta riippumatonta. Alariville on säilötty reservimerkkejä, toisaalla merkkejä puuttuu, ja eri fontteja on sanoissa sekaisin. Sen verran yltäkylläistä on kuitenkin meno rikkaassa maassa, ettei ole tarvinnut korvata ykköstä I:llä eikä vitosta S:llä, eikä leikellä merkkejä muistuttamaan etäisesti jotain toista merkkiä. | ||||
|
07.01.2015 11:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Erittäin kiehtovaa. Voisiko kanaviin vuosikymmenten mittaan pudotetuista objekteista laatia näyttelyn joko fyysillisessä tai sähköisessä muodossa. | ||||
|
05.01.2015 14:58 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kyllähän Kimmon toivomaa kuntien ja niiden yhteenliittymien vahvaa läsnäoloa tapahtuu bussiliikenteessä. Toimintamalli on toki liikennöitsijöiden kilpailuttaminen, mutta kuitenkin perusajatuksena se, että sellaista liikennettä tilataan ja sitten ajetaan, jota kunnan alueella demokraattisesti halutaan. Vastaavan mallin toteuttaminen paikallisesti valtion kiskoilla on estetty lailla, ja raiteilla tapahtuvasta liikenteestä päättää käytännössä yksi liikennöitsijä. Joten kyllä julkinen sektori on läsnä ihan toisella volyymillä kumipyörä- kuin kiskoliikenteessä. | ||||
|
31.12.2014 11:27 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Liikennöitsijän sivujen mukaan odotushuone ja lipunmyynti olisi jo tänään suljettu, eli viimeiset matkustavaiset poistuivat tilasta eilen kello 21, mikä myös tuli dokumentoitua. Vai onko tänään jollain havaintoa odotushuoneen ovien käymisestä? | ||||
|
29.12.2014 00:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Myöskään asemalaiturilla ei kaikkien perillepääsy näytä itsestäänselvyydeltä. | ||||
|
|
28.12.2014 15:07 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Samaa mieltä Pekan kanssa! | ||||
|
|
27.12.2014 23:52 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
23.12.2014 21:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| No tasapuolisuuden vuoksi romutetaan rautateillämme käyttökelpoista kalustoa muista, ns. yleisistä syistä. | ||||
|
|
23.12.2014 19:51 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Bisnesmielessä ei kannusta moottori-investointeihin sekään, että rataverkon käyttö maksaa saman verran, oli koneena 195O-luvun MG0 tai sitten tuliterä Caterpillar. Kumipyöräpuolella joutuvat liikennöitsijät jatkuvasti päivittämään kalustoaan vähempipäästöiseksi, eikä esim. linja-autovuoroa voisi voittaa edes 1990-luvun moottoritekniikalla. | ||||
|
19.12.2014 15:27 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tätä opastintolpparakennetta asennettiin 1950-luvun lopulle asti, esimerkiksi Savon radalla ratkaisu valurautakaappi + viistot tikkaat oli ainakin Vuolingossa, Kantalassa, Kalvitsassa ja Harjussa, joissa oli releasetinlaite jo 1950-luvun loppupuoliskolla ennen rataosan suurta kauko-ohjausprojektia. Heti 1960-luvun alussa tulleet opastimet olivat sitten tolppaan kiinni hitsatuilla kapeilla tikkailla ja laitteet erillisessä puurakenteisessa kaapissa. Kuvan opastimen vie varhaisiin tunnelmiin se, että linssit ovat halkaisijaltaan pienemmät kuin 1950-luvun loppupuoliskolla asennetuissa. | ||||
|
|
18.12.2014 23:48 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Opastimen tenhoavuus naulitsee. | ||||
|
17.12.2014 21:26 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja ainoa oikea vastaus esitettyyn kysymykseenhän on: "Kysymys on kyseestä". | ||||
|
13.12.2014 17:05 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Niin Suomessahan erilaisia oluttyyppejä ovat vain "karhu", "lappari", "koffi" sekä "olovi". Mitä tulee Tshekkiin, olen kuullut, että sieltä Suomeen tilatulle veturisarjalle keksitään jo kuumeisesti lempinimeä, ja Pilsneri johtaa yhdellä äänellä. | ||||
|
12.12.2014 11:51 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kondyktöörikin on asettunut mahdollisimman lähelle tuulilasia, että n e ä kisi edes jotain. | ||||
|
03.12.2014 00:13 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Puuttumatta maallisiin katoavaisten ihmisyksilöiden valtataisteluhin, on ymmärrettävää, ettei Tk3:n kaltainen yleinen ja monin yksilöin säilynyt veturityyppi voi kilpailla kunnostettavaksi tulosta sellaisten arvostettavan hyvin hoidettujen aarteiden kuin Hr11 kanssa. | ||||
|
26.11.2014 13:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Matkailin menneenä viikonloppuna ensimmäistä kertaa tällaisessa anniskeluliikkeessä. Vaikka yleisesti ottaen sisustus on ihan kelvollinen, valaistuksen tyrmäävää tasoa oleva kolkko, kirurginen kirkkaus suorastaan ahdistaa ja pilaa virkistäytymiselämyksen. Valaistus on todellisuudessa koettuna paljon räikeämpi kuin tässä kuvassa. Jatkossa, jos on etukäteen tiedossa asiointia, on tarkoitus varustautua aurinkolaseilla. Sellaisia voisi olla hyvä pitää kassalla myös asiakkaiden vuokrattavana. | ||||
|
26.11.2014 12:41 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tikkurilan Parkano-henkinen asemarakennus sulkee siis ovensa 31.12.2014 kello 21. Tämä on vastustamaton tilaisuus harrastaa loppumista ja kokea hetki Helsingin maalaiskunnan historiaa. | ||||
|
26.11.2014 10:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| MO I | ||||
|
20.11.2014 14:46 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jounin kommentti sai hakeutumaan 2339:n kuvien äärelle. Keulan viirujen maalaushan on silmiinpistävän t ö k e r ö . http://vaunut.org/kuva/16322 | ||||
|
18.11.2014 10:53 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Archive.org kenties auttaa etsimään lähimenneisyyden aikatauluja peedee-effinä (niin kauan kun kyseinen palvelu on olemassa). Mutta siltä tuntuu, että tulevaisuudessa historiaa tarkasteleville on helpompaa tutkia 1900-lukua kuin 2000-lukua, josta kasvava osa on painamatonta tietoa ja katoaa säännöllisesti avaruuteen. | ||||
|
17.11.2014 10:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Myös Wartburg on niin urheilullinen, että virtalukko on ratin vasemmalla puolella. Ja Saabin tapaan Warressa saa vapaakytkimen pois käytöstä erillisellä vivulla, vaikka ilman vapaakytkintä ajamisessa ei paljon järkeä olekaan. | ||||
|
|
14.11.2014 11:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Valtionkilvissä oli tuo malli 1971 alkaen, kertoo http://www.kilpipaja.com/paja/Muut.html Seuraavaksi voidaan arvuutella, onko kuvan Saabissa vielä vapaakytkin, sillä aivan ensimmäisten vuosien ysiyseissä sellainenkin oli. Mitä tulee itse kuvaan, se on kaikkine yksityiskohtineen kerrassaan huumaava. |
||||
|
06.11.2014 12:02 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuva +1 Kuvateksti +1 Jukka P. T. Ruuskanen ensimmäinen virke -1, toinen virke +1 Kari Suominen +1 Ari-Pekka Lanne +1 |
||||
|
29.10.2014 10:07 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja Bajamaja puolestaan on vain ruotsalainen tuotemerkki, josta on sietämättömällä tavalla tullut puhekielinen yleisnimitys käsittämään jopa kiinteitä ulkokäymälöitä. Milloinkahan kuulemme ensimmäisen kerran puhuttavan Bruno Granholmin asemille piirtämistä bajamajoista? http://www.bajamaja.se | ||||
|
28.10.2014 13:13 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ottamatta mihinkään yksittäiseen tapaukseen tai henkilöön kantaa, häiritsee nykyisen someajan tuottama asenne, että jos jotain on laitettu kaikkien nähtäville nettiin, sitä voi sen jälkeen jaella missä tahansa kyselemättä tekijältä mitään. Ei internet eroa millään tavalla painetusta julkaisemisesta: eivät siellä julkaistut materiaalit ole tekijänoikeudettomampia kuin painetut. |
||||
|
25.10.2014 20:42 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kertakaikkiaan miellyttävää, että yhä valmistetaan N o r t t i a . http://vaunut.org/kuva/71672 | ||||