12.01.2014 16:38 | Petri P. Pentikäinen | |||
Hieman ehkä latistaa viehkoa ravintolatunnelmaa, jos näitä paikkoja sitten käytännön elämässä käytetään tavallisina matkustuspaikkoina. Eli kun tilaat satopriäändin, oltta ja jälkiruuaksi kahvin sekä konjankin nätisti pöytään tuotuna, saattaa vieressä istua joku naputtamassa lap-tietokonetta tahi kuuntelemassa punk-musiikkia kuulokkeet kihisten. Ehkä tämä olikin se konsepti "ainoana maailmassa". | ||||
12.01.2014 00:25 | Petri P. Pentikäinen | |||
Melkoinen sisustuksellinen sirkus vallitsee tässä joskus hillitymmältäkin näyttäneessä tilassa. | ||||
12.01.2014 00:22 | Petri P. Pentikäinen | |||
Timolla on mielenkiintoinen laskelma. A on lähellä nykytilaa, B:ssä olisi sitten menekin syytä ainakin kaksinkertaistua, että kannattaisi lähteä puolittamaan hintoja. Tämän yhtälön kanssa varmasti jokainen baarin pitäjä joskus kieriskelee. Junassa epäilen, ettei tuplaamista tapahtuisi. Osa ei yksinkertaisesti ole pullakahvin tarpeessa ja osa mököttää hinnasta riippumatta, "kun on niin kallista". Mutta eikös tämä voitaisi testata sanomalla tarjoilijalle, että kuulutappas pullakahvit loppumatkan kaksi euroa, niin me maksetaan erotus ja katsotaan mitä tapahtuu. |
||||
11.01.2014 23:40 | Petri P. Pentikäinen | |||
Leo on oikeassa, mutta ravintolavaunuissa on meidän ankeassa maassamme palvelu yleensä hyvin ystävällistä. | ||||
10.01.2014 22:53 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kertakaikkisesti elähdyttää matkailun ja ravintolatoiminnan ystävää tällainen palveluksien ilahduttava kehitys. "Pöydällä Baedeker", edessä päättymättömältä tuntuva kiskojen seitti kuin käskemässä ihmistä matkata loputtomiin, taustalla puheensorina, jonka seassa kilahtelevat kimaltelevat astiat lasit kupit tuopit - tämä kaikki riivaa jokaisen matkansa kulussaolon huumassa kulkevaa aina unettomuuteen levottomuuteen hulluuteen asti. | ||||
10.01.2014 22:20 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ollin tavoin lausun arvostukseni oikean uunin hankkimisesta. Ja ruoka tuotuna kohteliaisuuksin anniskeltuna omalle paikalle - erittäin kiitettävää KCik-meininkiä. | ||||
10.01.2014 22:16 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kyllä täälläkin Burgen Pils nyt pärskähtelee pitkin pöytiä. | ||||
09.01.2014 20:59 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kymmenen prosentin kulutuksen lasku kuulostaa pieneltä, kun vanha konetekniikka oli kuitenkin melko alikehittyneen aikakauden toteutus. | ||||
08.01.2014 15:57 | Petri P. Pentikäinen | |||
Mistä on kysymys? | ||||
08.01.2014 14:23 | Petri P. Pentikäinen | |||
Onpas paskanen! Pian selviää, onko Tuukan puhelin vielä elossa. | ||||
02.01.2014 22:06 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ja 1965 olikin ainoa mahdollisuus matkustaa Suomen jääkiekkopääkaupunkiin, mikäli mieli nähdä kyseistä lajia sellaisessa rakennuksessa kuin j ä ä h a l l i . | ||||
02.01.2014 09:46 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kimmon mainitsemasta kiihkomielisestä ketteryyden tavoittelusta maksetaan kalliisti myös ajoneuvon elinkaaren aikana. Vaikka olisi kyse ns. laatumerkeistä, etupyörien suuri kääntyvyys kuluttaa rajusti pyöränripustuksia, sillä niihin kohdistuu ääriasennoissa kova vääntö. Vanhemmiten saa sitten olla koko ajan korjailemassa milloin mitäkin asiaan liittyvää. | ||||
31.12.2013 10:34 | Petri P. Pentikäinen | |||
Yleisesti on myös ajateltu, ettei iloinen hymiö sovellu saivartelun yhteyteen. | ||||
28.12.2013 17:37 | Petri P. Pentikäinen | |||
Erittäin asiallinen kuva asiallisesta tilanteesta. | ||||
28.12.2013 11:53 | Petri P. Pentikäinen | |||
Keskeistä ei olekaan juopa puheena olevan operaattorin ja sille ymmärrettävästi melko merkityksettömän rautatieharrastajaporukan välillä, vaan operaattoriyrityksen sisällä. Yrityksessä, joka on arvostettavalla tavalla päättänyt modernisoida koko suurilukuisen kaluston ilmeensä 2010-luvun hengen mukaiseksi, näyttää olevan sisällä osastoja, jotka vesittävät uudistuksen välinpitämättömästi toteutetuilla, imagouudistukseen sovittamattomilla teippauksilla. Tällaisesta jakautuneesta toimintakulttuurista rautatielaitos oli tunnettu joskus siipipyöräaikaan. Eli tässä ei nyt ole kehitystä millään tavalla "viety eteenpäin", vaan nimenomaan ajetaan höyryllä Haapamäen kautta Seinäjoelle: todistetaan, ettei laitosajoista ole vieläkään jalostuttu yhteen ja yhdessä ymmärrettyyn suuntaan kulkevaksi yritykseksi. Sisäiseen hajaannukseen voivat kyseisestä yhtiöstä palkkansa saavat toki vapaasti alistua ironisella mentaliteetilla, mutta on luonnollista, että yleisölle näkyvän yrityksen imago ja toimintatavat herättävät huomiota niin asiakkaissa kuin harrastaja-entusiasteissa. |
||||
23.12.2013 23:18 | Petri P. Pentikäinen | |||
Lisäksi odotelkaamme, kun kuluu muutama vuosi, ja dieselvetureille ominainen visvatöhnä on peittänyt teipit. Myös teppien kiinnitysten pettäminen on noissa olosuhteissa varsin todennäköistä. Sitten se yrityskuva yleisliittolaiselta näyttääkin. | ||||
23.12.2013 13:01 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tor on nyt ilmiselvästi mielensäpahoittanut. | ||||
22.12.2013 19:39 | Petri P. Pentikäinen | |||
North State on läsnä tässäkin kuvassa. | ||||
22.12.2013 17:51 | Petri P. Pentikäinen | |||
Säleikön ollessa auki ja teippien siis piilossa tulee jatkossa turvallisuussyistä rajoittaa junan nopeus 35 kilometriin tunnissa. | ||||
20.12.2013 09:40 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kannustan sinua Roope paitsi pitämään ylpeydellä kiinni erikoisesta harrastuksestasi (rautatiet), myös nautiskelemaan muunlaisesta sosiaalisesta elämästä ja harrastuksista. Meitäkin on, jotka nyt hieman katuvat, kun teini-ikä kului liian täysipainoisesti rautatieaiheisia diakuvia kehystellessä ja lehtileikekirjoja liimaillessa. | ||||
20.12.2013 00:22 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kannattaa mainita lupa-anomuksessa, että on menossa katsomaan junanvaunua, jossa kuka tahansa junamatkustaja voi asioida ainakin seuraavat 30 vuotta, niin opettaja ymmärtää tilanteen polttavan tärkeyden. | ||||
20.12.2013 00:15 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kuvan tilanne on kuin fantasiamaailmasta. Kertakaikkiaan asiallista. Kai teillä kaikilla on kirjahyllyssä Mauno Rintakosken "Mainonta sosialistisissa maissa" (Tammi, 1975). Kirjassa korostetaan, ettei mainonnalla pyritä itsetarkoituksellisesti kulutustavaroiden käytön kasvattamiseen. Ajatus ei ole lietsoa kansalaisia tarvitsemaan tavaroita, joita he eivät välttämättä tarvitse, minkä tämän kuvan reklaami-installaatio todistaakin. | ||||
17.12.2013 22:07 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kyseellinen kirja ansaitseekin kehut. Sen lisäksi, että rautateistä kiinnostuneelle on paljon asiaa, kirja kokonaisuudessaan on kiinnostavasti tehty. Kyläkirjaksi hyvin mielenkiintoinen, vaikkei olisi koskaan Metsolahdessa käynytkään. | ||||
17.12.2013 22:02 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ok, arvasinki et zige ei liiotellu. | ||||
17.12.2013 14:43 | Petri P. Pentikäinen | |||
Eihän yhden operaattorin sisäinen tarravillitys koske muita liikennöitsijöitä mitenkään. | ||||
13.12.2013 17:38 | Petri P. Pentikäinen | |||
Huomattavaa on, että kaikki teippiratkaisut perustuvat tarkkaan tieteelliseen analyysiin. Valkoisten Dv12-veturien osalta on tutkimustiedon pohjalta katsottu, että lyhyttä päätä arvioidaan vertikaalisten linjojen perusteella, kun taas pitkässä päässä turvariski vaatii horisontaaliasentoon liimatun teipin. | ||||
09.12.2013 22:31 | Petri P. Pentikäinen | |||
Entä saako kielioppiholismiin myllyhoitoa. | ||||
05.12.2013 15:35 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tauruiden lähdön sulosinfonja istuu aistikkaasti barokkisen Mozart-kaupungin henkeen. | ||||
05.12.2013 15:22 | Petri P. Pentikäinen | |||
Koska tiedän kaikesta kaiken, veikkaan Kalkkua. | ||||
05.12.2013 14:33 | Petri P. Pentikäinen | |||
Lausun kannatukseni Kimmo T.:n sekä Jarkon peräperää esittämille näkemyksille. "Mies tekee kuten tekee, ja vastaa tekemisistään", näinhän se on erään toisen keskustelun yhteydessä muotoiltu. Ylläpito sitten varmaan poistaa tarvittaessa jlmaisut, joissa mennään lain toiselle puolelle. Ainakin on vaikea katsoa "ryssäin laitteiden" pitämistä "asjallisina" minään kiihoittamisena kansanryhmää vastaan. | ||||
03.12.2013 10:02 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kulkulaitosten kehittymisellä on ollut verrattoman suuri merkitys kansakuntamme ponnistellessa kohti nykyisenkaltaista, sosiaalisesti ja taloudellisesti edistynyttä, yhdeksäntoistasataaseitsemänkymmentäluvun malliyhteiskuntaamme. Erittäinkin rautatielaitoksemme kaikessa kattavuudessaan on ollut elinehto rakentaessamme maatamme sen kaikkien alueiden omista näkökulmista tarkastellen. Yhtä lailla kun rautateillämme on tehtävänä tarjota kuljetuksia teollisuudelle ja metsätaloudelle, sen osana on huolehtia niin paikallisista henkilöjunayhteyksistä kuin kuljettaa matkustajia yhä suuremmilla nopeuksilla liikkuvilla erikoiskiitojunilla. Nyt tehtävä sähköveturihankinta palvelee sekä matkustajien että teollisuuden tarpeita. Samalla tämä hankinta on esimerkki Neuvostoliiton kanssa harjoitettavasta, onnistuneesta teknillis-taloudellisesta yhteistyöstä, jota on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Näin sanoin toivotan mitä parhainta menestystä rautatielaitoksellemme uudelle sähköveturisarjalle. |
||||
30.11.2013 23:05 | Petri P. Pentikäinen | |||
Matkaa auran alareunasta kiskoon näyttää olevan sen verran paljon, että saa olla melkoinen lumimyrsky että auraamista alkaa tapahtumaan. Lausuisin 4200-sarjan nykyisille käyttäjille ajatuksen tuollaisen auran asentamisesta. |
||||
29.11.2013 12:30 | Petri P. Pentikäinen | |||
Minua viisaammat kehottivat katsomaan ajolankoja, joista seuraa kausaalinen epäilys sijainnista kaksiraiteisella rataosalla. | ||||
29.11.2013 12:16 | Petri P. Pentikäinen | |||
Rakennus ei oikein istu Vuohijärvelle, varsinkin jos suunta on etelä. Peruutan arvailun Lelkolasta, siellä oli tuohon aikaan vain kaksi raidetta. Entäs jos ei olla Savon radalla lainkaan, tunnelmasta ja junasta huolimatta. | ||||
29.11.2013 10:23 | Petri P. Pentikäinen | |||
Hietasen eteläpään tasoristeyksen talo ei ole tuossa asennossa. | ||||
29.11.2013 09:24 | Petri P. Pentikäinen | |||
Jos punainen rakennus olisi muuttanut myöhemmin muotoaan varastoksi, ja suunta on pohjoiseen, Hillosensalmella olisi sopiva tönö tuolla kohtaa. Tokihan tällaiset arvoitukset tulisi ratkaista turvalaiteteknisin perustein ja töllöittelemättä radanvarsia. | ||||
29.11.2013 07:30 | Petri P. Pentikäinen | |||
Myös jonkinlaista Lelkola-tunnelmaa tässä on. | ||||
28.11.2013 23:09 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tavoitteena on näin aluksi puolittaa onnettomuudet, joten töherrys joka toiseen keulaan riittää. Samasta syystä on käytetty vain puolikas pätkä teippiä. | ||||
26.11.2013 23:26 | Petri P. Pentikäinen | |||
Mihin kehitysmaahan asti pitää matkustaa, että tulee jotain yhtä tökeröä toteutusta vastaan? Ainakaan yhtään n.k. länsimaata ei tule mieleen. | ||||
25.11.2013 23:05 | Petri P. Pentikäinen | |||
En usko, että VR:n imagosta ja junatuotteiden värityksestä vastaavat ovat millään tavalla tämän takana. Eiköhän siellä talon sisällä ole melkoinen sisäinen kuhina tämän erikoisen teippiprojektin takia. | ||||
24.11.2013 23:40 | Petri P. Pentikäinen | |||
Veturimiehiä ei varmaankaan haittaisi, jos teippitöhertelyt olisi korvattu valotehon aidolla kasvattamisella. Kimmon mainitsemissa vanhojen huonojen aikojen turvavärityksissä on tosiaan se ero nykyiseen, että ne sentään tehtiin ajatuksella ja jokaisen kalustotyypin erityispiirteet huomioiden. Uutta hyvää aikaa on kapeakatseisen turvallisuusfiksaation vallassa tapahtuva moukkamainen rullateipin liimailu välittämättä siitä, miltä lopputulos näyttää. |
||||
24.11.2013 08:42 | Petri P. Pentikäinen | |||
En ymmärrrä henkilöiden Lillqvist ja Tuomisto puheena olevaan kysymykseen liittämää ulottuvuutta. | ||||
23.11.2013 20:27 | Petri P. Pentikäinen | |||
Teknisen alan aikuisten syrjäytymiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tekemisen puutteessa aikuinen kuluttaa aikaansa töhertelemällä julkisia kulkuneuvoja ja yrittää näin julistaa omaa, marginaaliin poljettua sanomaansa. Eikö junia tällä tavalla tägäileville aikuisille pitäisi järjestää laillisen töhertelyn seiniä, jonne he voisivat luvan kanssa liimailla teippejä ja pitää turvaliivejä sekä valkoista kypärää ilman että kukaan tuomitsee? Insinöörit voivat pahoin, tämä on hätähuuto heidän puolestaan. | ||||
22.11.2013 15:19 | Petri P. Pentikäinen | |||
Se, että usein onnistuttiin laatimaan värejä, jotka olivat lähes värittömiä, oli kiehtova yksityiskohta kyseisessä yhteiskuntajärjestelmässä. | ||||
20.11.2013 13:25 | Petri P. Pentikäinen | |||
Älä A-P täysin masennu, susivertauksesi kuvasi onnistuneesti aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden eroa. Ongelmana kuitenkin molemmissa näkökulmissa on asiain tarkastelu a i n o a s t a a n turvallisuuden näkökulmasta, oli tarkastelu sitten aktiivista tahi passiivista. Tällöin tuijotetaan maailmaa vain omasta turvallisuusavaimenreiästä havaitsematta niitä laajempia vaikutuksia, joita esim. tasoristeysten poistoon ja kylien aitaamisiin liittyvissä ylilyönneissä on tapahtunut. Arkielämän vaikeutumisen lisäksi nämä vaikutukset voivat olla myös turvallisuutta haittaavia, ts. siirretään turvallisuusriskit rautatien tasoristeyksestä maantielle. Näin on tapahtunut mm. itselleni tutussa eteläsavolaiskylässä. Räikeä esimerkki on myös täällä taannoin mainittu Inkeroisten suunnan tapaus. Rautatieavaimenreiästä katsojat ovat kuitenkin ylpeitä, kun vahingot ja niiden mahdollisuus putosivat nollaan, kun taas maantieavaimenreiästä, tai elämänlaatua laajemmin katsoen tilanne onkin aivan toinen. |
||||
20.11.2013 00:02 | Petri P. Pentikäinen | |||
Aapeen susianalogia on mielenkiintoinen. Susivauhkoilulla ja turva-absolutismilla on yhteisiä piirteitä. Vallanhimo, täpinöinti. Susille kuula kalloon. Räikeää teippiä veturin keulaan, oli miten ruma tahansa. Pois jopa kevyen liikenteen tasoristeykset, aita eteen ja kyläläiset kilometrien kiertoteille. (Rekat ja huonon näkemän tasoristeykset ovat asia erikseen.) Turva-absolutisoitu maailma, jossa ei ole mahdollisuutta törmätä metsässä suteen tai jossa ei voi itse vastata radan yli kävelemisensä seurauksista, on diversiteettiköyhä, ja paikka, jossa ei oikeastaan huvitakaan jäädä henkiin. |
||||
19.11.2013 22:34 | Petri P. Pentikäinen | |||
Varsinkin talvella vaaleat asemat erottuvat huonosti. Lisätkää vihreää huomioraitaa että voi kävellä turvallisesti. | ||||
19.11.2013 09:33 | Petri P. Pentikäinen | |||
Huomio kiinnittyy varsin täräkkään puhelinpylvääseen ja syntyy pohdinta, mitä kaikkea siihen on ripustettu. | ||||
15.11.2013 12:48 | Petri P. Pentikäinen | |||
Veturia ei kertakaikkiaan erota tässä värityksessä. Voisiko tuohon laittaa vihreää teippiä pätkän. Turvallisuus ennen kaikkea! | ||||
13.11.2013 14:45 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ei keskiohjaamoinen moottorijuna itse asjassa olisi mitenkään melkoinen kapistus. Eihän kuljettajalla ole oikeastaan mitään muuta syytä sijaita junan keulassa kuin radan visuaalinen tarkkailu. Sen voisi toteuttaa myös monitorilla, missä tahansa kohtaa junassa sijaitsevassa ohjaamotilassa. Näin tarvittaisiin kahden sijasta yksi kallisarvoinen ohjaamo. Tai ei välttämättä yhtään, jos kuljettaminen suoritetaan etätyönä. | ||||
07.11.2013 22:25 | Petri P. Pentikäinen | |||
Onko jo selvinnyt, mikä jnstanssi ja kuka nimenomainen henkilö on tämän hullutuksen keksinyt? Tämä teippitöhertely on sarjaa "Meteoriitti putosi Pitkäahoon" (eli vähäeleisten tasoristeyksien korvaaminen jättimäisillä, epäesteettisesti rouhituilla kanjoneilla tai kylämaisemat tuhoavilla puolen kilometrin penkereillä). Puolestani saa "turvallisuus" olla prosentin tai kaksi heikompi, kunhan ei koko arkielämän viihtyisyyttä tuhota näiden turvavauhkoilijoiden fiksaatioiden takia. Turvakypärämiehet voisivat pitää omissa kodeissaan avoimet ovet, voisi varmaan löytyä vapaaehtoisia teippailemaan turvaraitoja turvainsinöörien keittiöön ja olohuoneeseen, ja kai nyt saunankin lauteet pitää jokaisen lähimmäistensä parasta ajattelevan merkitä fluorisoivalla. |