226-9841 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.02.2014 21:16 Niila Heikkilä  
  Tässä ollaan juuri siellä missä arvaajat arvelivatkin. Alla on Oulujoki ja Soson seisake erottuu oikealla. Lähdimme Ahmosuon kentältä ja harjoittelimme samalla ilmasta ilmaan -kuvausta. Hetkeä myöhemmin lennettiin varsin tiukkaa puljaa, mutta siitä otetut kuvat eivät enää sovi rautatieaiheeseen. Tämä kuva ehkä vielä mahtuu kategoriaan -rautatiemiljöö.
kuva 25.02.2014 20:39 Niila Heikkilä  
  Aivan oikein. Näillä samaisilla tienoilla kaarteli kesällä 1942 Focke-Wulf Condor, jonka kyydissä oli sillä hetkellä ehkä Euroopan kuuluisimpia henkilöitä. Lento ei päättynyt sillä kertaa tehtaanpiippuun ja palavat jarrutkin saatiin sammutettua, mutta muutaman vuoden päästä kyytiläisille kävi muuten köpelösti. Tämän kuvan OH-SDV:n taru loppui Jämijärvellä kesällä 2005 kun se tuli tonttiin purjekonehinauslennolla. Lentäjä selvisi onneksi lievällä loukkaantumisella.
kuva 20.02.2014 10:58 Niila Heikkilä  
  Kas, sähköistyskoeajot ovat alkaneet Kemijärvelle ja tässäkö menee ensimmäinen sähköjuna.. - On muuten erittäin upea otos Arctic Expressistä.
kuva 16.02.2014 11:26 Niila Heikkilä  
  Tuossa vielä kertauksena vanhempi uutinen josta selviää minkä vuoksi vaunuja seisoo useissa paikoissa purkua odottelemassa. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/tama-saattaa-aiheuttaa-meluhaittaa-keljonlahdella/1752049
kuva 14.02.2014 19:28 Niila Heikkilä  
  Kiitoksia Panu. Minulla on muistaakseni noista laitoksista muutama negaruutu jossain, ja täytyy laittaa niiden nimet ylös ennenkuin häipyvät vuosien varrella unholaan. Jepuan oikaisun ylikäytävien nimet ovat mukava tiedonlisä. Onko muuten tiedossa oikaisun valmistumisvuotta?
kuva 14.02.2014 11:06 Niila Heikkilä  
  Alikulku on yleensä halvempi rakentaa jos maasto sen muuten sallii. Silta voidaan valaa radan vieressä ja tunkata sivuttaissiirtona lyhyen liikennekatkon aikana paikalleen. Ylikulun rakentaminen vaatii aina pidempiaikaisia nopeusrajoituksia ja yleensä muutoksia myös sähköratarakenteisiin. Pohjanmaan radallakaan eivät sentään aivan kaikki tasoristeyspoistot ole alikulkuja. Riijärvellä ja Jepuan eteläpuolella on ainakin uudet ylikulut. Olikohan vielä muuallakin? Kuka muistaa minkä nimiset varoituslaitokset nämä sillat korvasivat?
kuva 13.02.2014 17:53 Niila Heikkilä  
  Sähköistettyjen raiteiden (vain 3) määrä taitaa Kemijärvellä olla määritelty sen alkuperäisen suunnitelman mukaan että puuterminaali olisi tullut Hanhikoskelle? Nyt kun terminaali tuleekin Kallaanvaaraan, asemalla pitää myös (puu) tavararajunien sähköveturin päästä kiertämään junarungon ympäri, varsinkin jos niitä on useampi yhtä aikaa. Pikajunahan varaa ykkösraiteen koko päiväksi. Näin ainakin alkuvaiheessa ennen Isokylän radan sähköistystä.
kuva 11.02.2014 11:34 Niila Heikkilä  
  Näköjään vastaus kysymykseen H-hetkestä tulikin tässä http://yle.fi/uutiset/ensimmainen_sahkojuna_kemijarvelle_maaliskuussa/7080853
kuva 10.02.2014 20:25 Niila Heikkilä  
  Tämä mainio aikalaiskuva on muuten siinäkin mielessä ajankohtainen, että muutaman viikon sisällä alkaa Kemijärven junilla luultavasti astetta pysyvämmäksi jäävä aikakausi jossa sama veturi jatkaa molempiin suuntiin Rovaniemestä ohi. Onkos H-hetkestä vielä tietoa milloin se tapahtuu?
kuva 10.02.2014 18:40 Niila Heikkilä  
  Markkulan sillan ympäristö saattaa lähivuosina saada muutamia korkeita maamerkkejä jos Tuuliwatin tuulivoimapuistohanke toteutuu kuva-alalta oikealle jäävälle Maatianvuorelle. Vuoren päälle on viime syksynä pystytetty 120 metriä korkea tuulimittausmasto, ja jos tuuliolosuhteet todetaan hyviksi, nousee maisemaan viisi kappaletta 140 metriä korkeita tuulivoimaloita. Joskus aikoinaan tuli koluttua Maatianvuori tarkemmin läpi, millaisia kuvakulmia löytyy kameralle vajaat 150 metriä Päijänteen pinnasta. Tällaisia ovat näkymät http://efiab.sr2.fi/Markkulan_sillan_ymparistoa/
kuva 07.02.2014 00:06 Niila Heikkilä  
  Suomalaisen veturin syöttämä 1500V ei anna täyttä lämmitystehoa venäläisessä vaunukalustossa, joten luultavasti ainakin kovemmilla pakkasilla lisälämpöä pitää Suomen reissulla ottaa lämmityskattiloista.
kuva 02.02.2014 00:50 Niila Heikkilä  
  Talvivaaran ratahan on sähköistetty yksityisrata, jos asiaa ajatellaan niin että se palvelee vain yhtä teollisuuslaitosta. Raahen Rautaruukin raide jne.. Jämsänkosken paperitehtaan ratapiha..yms. Imatran teollisuusraiteita. Mitä kaikkia niitä onkaan?
kuva 30.01.2014 14:06 Niila Heikkilä  
  Pohjanmaan radalla oli Kokkolan ympäristössä jokin koepätkä pölkytetty pyökkipöllillä. Muistan kun junan kulku muuttui aina radikaalisti kun siirryttiin betonilta puupölkyille. Viimeisinä vuosina toki useitakin kertoja, kun kun pöllinvaihto eteni jaksottain kohti Oulua. Missähän tuo koepätkä sijaitsi? Siitä ei ole tarkempaa muistikuvaa.
kuva 27.01.2014 11:44 Niila Heikkilä  
  En tiedä tarkkaan missä kohtaa Railshipin laituri oli vuonna 1988, mutta voisiko olla että tuo kaukaisuudessa näkyvä torni on jopa työkalusaksan alueella? Google mapsia sihtailemalla vanha rajalinja vyöhykkeineen erottuu vielä jonkin verran maastosta. Sinällänsä mielenkiintoinen yksityiskohta Travemünden kunniakkaasta menneisyydestä, jonka Rostock sitten pitkälti korvasi ainakin Suomeen suuntautuvan liikenteen osalta lyhentämällä merimatkaa ja matka-aikaa.
kuva 27.01.2014 00:09 Niila Heikkilä  
  Nämä Juhanan maisemapostikortit ovat vertaansa vailla. Kaikki rajaukset ovat tarkoin harkittuja, laukaisuhetkikään ei voisi olla parempi. Kuvassa on jopa junia korvaavaa kalustoa.
kuva 20.01.2014 18:01 Niila Heikkilä  
  Tästä kuvasta käy ilmi myös eräs toinen ergonomiaan liittyvä asia josta tehty ehdotus on näemmä otettu vaunua suunniteltaessa hienosti huomioon. Seisomapaikkojen kohdalla ikkunat ovat korkeammalla kuin istumapaikoilla. Seisomapaikalla siis näkee maisemaa ja horisontin, eikä kuten esimerkiksi Pendon ravintolavaunussa jossa normaalimittaisen seisojan ikkunanäkymänä on vain ohi vilistävä maa. Kehitys kehittyy.
kuva 20.01.2014 01:18 Niila Heikkilä  
  Kyllä, toki on kuultu. Tässä korvataan bussi lopulta junalla joka menee vieläpä päinvastaiseen suuntaan kuin alkuperäinen matka. Kannattaa kuunnella, sopii korvausaiheeseen http://areena.yle.fi/radio/2133212
kuva 15.01.2014 19:39 Niila Heikkilä  
  Tarkoitin tuossa ylempänä siis sitä, että niillä radoilla missä (museojuna) voi liikkua junana, lienee melko vähän tarvetta liikkua vaihtotyönä. Nuo listatut radat ovat niitä joilla näinä muutamina välivuosina ei ole voinut liikkua matkustajien kanssa, mutta jälleen voi. Itse asiassa ihan hyvä että niitä on tuossa listattunakin esimerkkinä. Mitenkähän mahtaa tulevaisuudessa olla Kemijärvi-Isokylä -välin tilanne? Voisi kuvitella että radan sähköistyksen yhteydessä myös Isokylään tarvittaneen jonkinlaisia turvalaitteita ja muutoksia jotta puujuna pääsee lähtemään suoraan sellutehtaalta kohti Kemiä. Sikälimikäli Kemijärven kolmioraide rakentuu uusiksi. Näin ainakin oletettavissa.
kuva 14.01.2014 18:56 Niila Heikkilä  
  Yksinkertaistettuna asian voisi kai ilmaista myös niin että matkustajia kuljetettaessa pitää liikkua ehjällä junalla radan turvalaitteiden ja liikenteenohjauksen suojaamana niillä rataosilla kuin se vain on mahdollista. Säännösten väljennyttyä harvalla matkustajia kuljettavalla kiskokulkineella tosin taitaa edes olla tarvetta liikkua linjalla pidempiä matkoja vaihtotyönä, kun junanakin pääsee ja vieläpä kahdeksaakymppiä. Saa toki edelleen ajaa junanakin kolmeaviittä jos siihen jotain erillistä tarvetta on. Jos mietitään missä voisi sitten museojunalla tulla tarve liikkua matkustajien kanssa vaihtotyönä liikennepaikalta toiselle, on hieman hankala keksiä, mutta jos kumminkin jatketaan keksimistä, ja jätetään äkilliset vikatilanteet pois, niin olisiko osuus jossa juna sahaa kahden hyvin lähellä toisiaan olevan liikennepaikan väliä vaikkapa kuvaukseen tms. liittyen. Silloin junayksikkö täytyy joka liikkeen yhteydessä joko tyhjentää kokonaan, tai junalla olla junanumero jokaiselle erilliselle ajosuunnalle. Varmaan joku keksii muitakin syitä, mutta melko kaukaa saanee ilmeisesti hakea todellisia tarpeita?
kuva 09.01.2014 02:12 Niila Heikkilä  
  Veturitallit olivat VR:n omistuksessa n. vuoteen 2005 saakka, jolloin ne siirtyivät Tampereen kaupungille tornihotellihankkeen alkaessa. Silloin tapahtui mittavia maa-aluevaihtoja, ja kaupunki rakensi VR-radalle uuden tukikohdan Perkiöön. Veturitallit eivät olleet romuvarastona, vaan toimivat VR-radan Länsi-Suomen alueen pääpaikkana, työpajana ja tukikohtana omine hitsausverstaineen ja sähkötoimialoineen kaikkineen. Talleilla oli normaali (miehitetty) käyttöomaisuusvarasto jollainen on millä tahansa rakennus- ja ylläpitotoimintoja pyörittävällä firmalla. Toimitilat olivat aika toimivat VR-radan (Trackia ei silloin ollut) käyttöön omine toimistosiipineen, ellei kynnyskysymykseksi nosta sitä että osa tiloista oli rakennettu yli 130 vuotta sitten, vaatien luonnollisestikin ylläpitoa. Tallien viimeinen kiskoilla kulkeva asukas oli sähkörata-Ttv, joka joutui muuttamaan 1990-luvun lopussa pois pilttuusta. Silloin katkaistiin raideyhteys veturitalleille. Veturitallit olivat siis aidosti viimeiseen saakka rautateiden käytössä, vaikka veturit olivat jo muuttaneet pois 40 vuotta aikaisemmin, höyryveturien käytön vähentyessä ja tilojen käydessä ahtaiksi dieselkaluston tehokasta keskusvarikkotyyppistä huoltoa ajatellen.
kuva 08.01.2014 18:28 Niila Heikkilä  
  Yleisradion tuottaman uutis- ja ohjelmavirran esittäminen on nykypäivänä sallittua, ellei jopa suotavaa, sillä maksammehan kaikki YLE-veroa jonka tuotoilla kustannetaan julkista palvelua.
kuva 08.01.2014 13:27 Niila Heikkilä  
  Tampereen veturitallithan olivat VR-radan tukikohtana ja osin varastona ennen tornihotellipäätöstä. Jos hotellihanketta ei olisi ollut, talleissa saattaisi edelleen olla rautateiden toimintoja. Yhtä jo aikoinaan purettua tallia lukuunottamatta ne eivät ole koskaan olleet käyttämättöminä. Sen verran ajankohtaista historiaa, että keväällä 2013 jäi viimeinen näillä veturitalleilla työskennellyt tallimies eläkkeelle. Hän oli tullut palvelukseen vuonna 1966 kun Tampereen varikkotoiminnot sijaitsivat vielä näillä talleilla, ja päätti työuransa Perkiön uudella varikolla.
kuva 02.01.2014 00:46 Niila Heikkilä  
  Jossain vanhassa dokumentissa mainittiin että briteissä olisi ollut rautatielaitoksen alkuaikoina koviakin vääntöjä siitä tarvitaanko junissa valoja ollenkaan. Nehän kulkevat kiskoilla, ja kuljettaja kyllä näkee valaistut yöopasteet. Sen verran asiaan tuli sitten myönnytystä turvallisuuden nimissä, että juniin saatiin lopulta asentaa merkkilyhty keulaan, jotta asemahenkilöstöllä ja ratatyömiehillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus havaita lähestyvä juna. Hieman kyllä ihmetyttää kuinka valottomalla veturilla on voinut selvitä vaikkapa vaihtotöistä valaisemattomalla alueella. Olkoonkin että linjaveturilla niitä lienee tehty vähemmissä määrin, mutta joskus kumminkin.
kuva 27.12.2013 11:59 Niila Heikkilä  
  :)
kuva 27.12.2013 00:20 Niila Heikkilä  
  Nythän olisi ainutlaatuinen mahdollisuus saada juna haluamansa väriseksi. Kaikki rautatieharrastusta harjoittavat instanssit yhdistäisivät voimansa ja tiedustelisivat sopiiko seuraavien vuosien budjettiin junamainoksen osto. Yhdistykset ja kerhot siis mainostaisivat itseään ja houkuttelisivat uusia jäseniä tällä ainutlaatuisella mainoksella. Silloin voisi toiseen päähän laittaa liekkiä, keskelle erilaisia historiallisia junien maalauskaavioita ja teemoja, logoja, projektiin osallistuneiden yhdistysten nimet ja yhteystiedot ja toiseen päähän vaikka Hurun keula. Sillä voisi sitten tehdä kesällä retkenkin maakuntiin, ja jo olisi kameroille rouskutettavaa historiankirjoihin.
kuva 20.12.2013 09:54 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy myös veturin ajovaloihin. Mattalasiset tavalliset hehkulamput kaikissa umpioissa. Valaisuteho ja kantomatka vastannee lätän valoja, jos niitäkään?
kuva 19.12.2013 00:25 Niila Heikkilä  
  Koska valmistaja (tai omistaja) määrittelee tyyppimerkinnät pääasiassa itse, ja mikäli käytössä ei ole manuaaleja joista eri käsitteiden merkityksen voi varmistaa, teknisen sanaston lyhenteistä voisi johdatella myös muita merkityksiä jos jätetään sähkötekniikka ulos tästä teoreettisesta viitekehyksestä. Jenkkivetureihin voisi sopia myös maallikkotasolla tarkasteltuna myös seuraavanlainen päätelmä: AC = Alone Cabin = Yksinäinen ohjaamo, DC = Double cabin = Tuplaohjaamo(t). Suomalaisena armeijatyyppisenä lyhenneverrokkiesimerkkinä voisi toimia vaikkapa Sr1 = SähkövetuRi1 tai Dv12 DieselVeturi12 tai Hr1 = HöyryvetuRi1. Tälläkin tavalla pystyy asiasta tietämätön lyhenteitä johtamaan ensimmäisiä kertoja, joskin näiden perusmallien jälkeen tutkintalinja alkaa jo mennä epäloogiseksi ja mikäli kiinnostus edelleen jatkuu, niin täytyy alkaa kaivamaan oheiskirjallisuutta esille. Tr1..Tk3..hmm.. Näin kävi allekirjoittaneelle(kin) joskus ammoisina aikoina. Ei ollut Googlea joka kertoo asian jo penkalla, vaan piti hautautua kunnankirjastoon josta saattoi lopulta löytyä tietosanakirja josta asian voi tarkistaa. Ahaa, Sr1:n jälkimmäinen kirjain tarkoittaakin -raskasta. Tämän kuvan tapauksessa ei DC myöskään sovi yksiohjaamoiseen veturiin, joten huomataan että vastausta täytyy hakea muualta. Tuukka esitti itse siis varsin hyvän kysymyksen.
kuva 17.12.2013 01:13 Niila Heikkilä  
  Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa on viime aikoina tapahtunut selvää laskusuhdannetta, joten tuota kylttimallia ei enää vähäisen kysynnän vuoksi valmisteta.
kuva 17.12.2013 01:08 Niila Heikkilä  
  Kuvassa on ilmeisesti uusi M-veturi, M-juna Martinlaaksoon, ellei peräti Metro, vai tehdäänkö tässä vaihtotöitä M-asennossa? :)
kuva 16.12.2013 12:48 Niila Heikkilä  
  Mutta eikös melkein kaikkien Edo-edellä ajettavien junien määräasema ole Helsinki?
kuva 15.12.2013 20:38 Niila Heikkilä  
  Moottoripolttoöljy ja lämmityspolttoöljy ovat nykyään eri asioita. MPÖ:stä on myös olemassa kesä- ja talvilaatu, toisin kuin lämmityspolttoöljystä. VR ei käytä siis lämmitysöljyä, vaan moottoripolttoöljyä jonka verotusaste on dieselin ja lämmitysöljyn välistä. Sanonta on siltä osin vanhentunut jos puhutaan että joku ajaisi pelkällä "tupaöljyllä".
kuva 10.12.2013 14:24 Niila Heikkilä  
  Kekkonen aikoinaan myllytti ja hyllytti poliitikkoja sekä politiikkoja moninaisista syistä. Tässä tapauksessa en kuitenkaan näkisi myllyhoidollisia tarpeita, koska tätä aihetta rajaa riippuvuuden puuttumismerkki. Kuten Topi tuossa ylempänä pohtikin, mylly on vakiintunut yleiskieleen tarkoittamaan jollain lailla kaikkia koneita jotka pitävät ääntä ja tekevät jotain. Dieselveturissakin on jonkin tehoinen "mylly" konepellin alla. Tuulivoimaloita kuulee kuitenkin monesti kutsuttavan tuulimyllyiksi. Sanan alkuperäinen merkitys alkaa tämän yhdyssanan myötä hieman jo hämärtyä, ainakin niin että jos puhuu tuulimyllystä tarkoittaen voimalaa, eikä ymmärrä mikä tuulimylly oikeasti on, ei sekään ole hyvä. Suomessa on rakennettu tuulivoimaloita suuremmissa määrin vasta 2000-luvulla, joten perinteet ovat hyvin lyhyet verrattuna moniin euroopan maihin. Tämän vuoksi tuulivoimala on jossain mielessä uudissana, ja korvautuu kansan suussa sanalla tuulimylly, jolla on taasen erittäin vanhat perinteet. Ehkä se on jopa kunnianosoitus historian havinaan painuneelle yhdyssanalle, joka on saanut tuulivoimaloiden myötä uuden merkityksen, ainakin puhekielessä. Itse en kuitenkaan käyttäisi vakavammassa mielessä tuulivoimalaitoksesta käsitettä tuulimylly, mutta pelkkä mylly voi toimia puolihumoristisena lyhenteenä lähes kaikille laitteille. Tästä on elävän elämän monialainen esimerkkikin. Husqvarna = kotimylly. Mutta voiko Tuuliwatista, joka voimaloiden omistajana syöttää myllyjen jauhamia elektroneja valtakunnanverkkoon, käyttää käsitettä "mylläri"? Sen verran omakohtaista kokemusta liittyy tähän tarinaan, että postilaatikkoon putkahti taannoin kirje jossa eräs sähköyhtiö haluaisi vuokrata pohjoisessa eräitä metsäpalstoja tuulivoimalakäyttöön. Pitäisiko alkaa "taistelemaan tuulimyllyjä vastaan" vai "antaa sähköyhtiön myllyttää"? Huomatkaa sanojen kaksinaismerkitys.
kuva 09.12.2013 19:24 Niila Heikkilä  
  Tässä kuvassa esiintyy niin paljon erilaisia rakennelmia maisemassa, että tutkitaanpa ihan mielenkiinnosta eri kohteiden etäisyyksiä ja mittoja. Kuva on otettu Ossauskosken voimalaitokselle menevältä sillalta kohti etelää. Suoran päässä näkyy Tervolan Varevaaran tuulivoimapuisto. Puistossa on 10 kappaletta 3MW:n voimaloita. Kunkin myllyn napakorkeus on 140 metriä, ja roottorin siipi käy korkeimmillaan 196 metrin korkeudessa. Etäisyyttä suoran päässä olevalle myllylle on 8600 metriä. Myllyjen väli on keskimäärin 600 metriä, eli sen mitä tuonkokoisen voimalan tyypillinen tuulenottoalue on. Taustalla häämöttää Tervolan Törmävaaran 302 metriä korkea Digitan Radio- ja TV-masto. Matkaa sinne on 19 kilometriä. Jotta ei unohdettaisi näitä hieman matalampia kuvan etualan metallirakenteita, mainittakoon että sähköradan peruspylvään eli I-pylvään korkeus on linjalla yleisimmin 8.7 metriä. Suoran keskivaiheilla erottuu ainakin yksi säästömuuntaja. Niiden keskimäräinen välimatka on noin 7 kilometriä. Oulu-Rovaniemi -sähköistys on tyyppiä SR220, joten sähköratatyypin pylväiden väli on 71 metriä. Sähköradasta kannattaa ehkä tässä yhteydessä mainita että pylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen pylväsväliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan. Kuvan vasemmassa laidassa olevasta kaksoisorsipylväästä laskettuna nähdään kuinka pylväsvälin muutos on tehty viidennen pylvään kohdalla.
kuva 04.12.2013 22:19 Niila Heikkilä  
  Vuonna 1988 on ollut jo mahdollista käyttää automaattitarkenteista järjestelmäkameraa. Canon EOS 650 tuli markkinoille maaliskuussa 1987 ja se oli ainakin Canonilla ensimmäinen automaattitarkenteinen järkkäri. Kiinteälinssisiä pokkarikameroita ei luonnollisestikaan lasketa tähän sarjaan. Itsellä tullut kuvattua 650:lla varsin paljon, tuossa kameralaukussa on vieläkin sellainen toimivana, joskaan ei enää aktiivikäytössä. Minäkään en tiedä mitä kameraa Attila on tuolloin käyttänyt, mutta varsin nautittavia kuvia nämä kyllä ovat. Älkäämme unohtako myöskään skannaajan työtä, hänkin on pitkälti osannut hommansa. Jälkikäsittelyprosessissa aluperin hyvistäkin kuvista saa ihan niin suttuisia tai tarkkoja kuin filmin skannaaja haluaa. Näissä kuvissa hän on kuitenkin terävöittänyt kuvia niinkuin niitä pitääkin, eli riittävän paljon. Kiitokset siis sinne skanneriosastollekin. Negaliuskojen parissa on varmasti vietetty pitkiä talvi-iltoja, jotta kuvat on saatu pöytälaatikosta, ellei jopa ullakon pölystä nettiin meidän kaikkien iloksi. Ps. Automaattitarkennus ei ole terävän kuvan saamisen elinehto vaikka helpottaakin pikatilanteissa kuvaamista. Epämääräisissä kuvausolosuhteissa kannattaa tarkentaa etukäteen tiettyyn kohteeseen, ja lukita kameran asetukset siihen, jonka jälkeen riittää kun vain laukaisee kameran kun juna saapuu kyseiseen kohteeseen. Täyttä vauhtia kohti tulevaa junaa ei juuri kannata alkaa yrittämään pyydystää pokkarikameran automaattitarkennuksella. Onnistumisprosentti on häviävän pieni, eikä oikein kannattaisi vuosikaupalla jäädä paikalleen harmittelemaankaan jos aina tulee suttuinen kuva, kun konsteja on olemassa terävämmän kuvan ottamiseen. Esimerkiksi vaihtamalla 2000-luvun alun halpa digikamera 2010-luvun digikameraan jossa on tietyt perussäädöt. Se kuitenkin kannattaa muistaa että säkkipimeälle ei voi kalliskaan kamera mitään, terävää kuvaa ei liikkuvasta kohteesta silloin saa.
kuva 04.12.2013 14:38 Niila Heikkilä  
  Hieno tutkielma. Minä pohdin aikoinaan tätä vaikeaa aihetta, valokaaren kuvaamista, miten sen saisi parhaiten ikuistettua. Otin lukuisia ja taas lukuisia testikuvia kunnes totesin että valokaarikuva pitää ottaa takaa, tai takaviistosta junan kulkusuuntaan nähden. Tällöin veturin kirkkaat valot eivät pääse polttamaan kuvaa puhki. Tarkennus kannattaa tehdä jo ennen junan tuloa valmiiksi, varmin piste missä itse valokaari näkyy tarkkana on sähkörataorsi, jonka läheltä virroitin varmasti kulkee. Pimeässä tarkennuksen lukitsemiseen voi käyttää taskulamppua jolla valaisee ortta samalla kun tarkentaa kameran. Sitten valo pois ja odottelemaan, ja laukaisee kameran valottamaan vasta muutamaa sekuntia ennen junan tuloa, ja jatkaa valotusta vielä jonkin aikaa junan jo mentyä. Tällöin saa mukaan hieman muutakin maisemaa. Kuvauspaikka kannattaa myös valita siten että veturissa on suurella todennäköisyydellä myös tehoja päällä, eli kun se ottaa virtaa langasta eikä vain rullaa alamäkeen. Tällöin valokaari palaa varmimmin. Jokin mäki tai nopeusrajoituksen päättymisen jälkeinen paikka on paras, kuitenkin sellainen että junalla on vauhtia vähintään 80km/h muttei kuitenkaan paljoa yli satasta jolloin vaihtovirran taajuudella välkehtivä valokaari alkaa helposti karkaamaan kameran kuva-alan kannalta aavistuksen liian lyhyiksi välähdyksiksi. Tavarajuna tai hidas yöpikuri siis saattaa täyttää helpoiten nämä kriteerit. Sitten, yllättävää kyllä, paikka missä puut reunustavat vähänkin rataa on optimaalisempi kuin avoin peltoaukea. Kosteutta härmistyy, eli kuuraa kertyy lankaan selvästi enemmän metsätaipaleilla. Avoimella paikalla oleva korkea silta on huonoin valokaarikuvauspaikka. Tässä pieni empiirinen tutkimus parhaasta valokaaresta.
kuva 01.12.2013 11:52 Niila Heikkilä  
  Aivan kuin olisin nähnyt tässä samassa paikassa otetun Siemensin mainoskuvan, jossa komeilee samanlainen Vectron. Hyvältä näyttää tästä kulmasta katsottuna. Kuvassa on muuten täydelliset esimerkkiolosuhteet jossa kiistelty huomioväri voisi tuoda jonkin verran lisähyötyä. Kirkas etuviistosta paistava talviaurinko peittoaa veturin ajovalot. Valkea keula valkeaa lunta vasten. Kiireinen autoilija joka tekee vain hätäisen vilkaisun vasemmalle ja ajaa radalle. Ilman puomeja voisi kuulua ikävänkuuloisia ääniä
kuva 24.11.2013 22:59 Niila Heikkilä  
  Tällä sn 120km/h rataosalla äänimaailma vastaa jotakuinkin kuvailtua. Nopeuden noustessa lähelle 200km/h, ohittavan Pendon ääneen ilmestyy yksi lisäefekti. Virroittimesta kuuluu ilmavirran aiheuttama matalataajuinen volina. En ole ole sattunut radan varteen sellaiseen pisteeseen jossa IC2 ohittaa 200km/h, mutta voi olla että vastaava ujellus kuuluu myös Sr2:n virroittimesta. Joku voi olla asian havainnoinutkin.
kuva 20.11.2013 23:24 Niila Heikkilä  
  Raili, kännykkä, sisäpuhelin, sähkösoitto-opaste, käsiopaste, lamppuopaste, lippuopaste, veturille kävely ja suusanallinen opaste. Vaikea kuvitella että mikään noista ei toimi millään asemalla. Toki koko listan kokeileminen joka asemalla loppuun saakka hidastaa jo jonkin verran matkantekoa..
kuva 20.11.2013 00:45 Niila Heikkilä  
  Maisemallisesti tämä muistuttaa hieman Vaalankurkun siltaa, mutta koska Oulujoen ylitse ei mene kuin kaksi rautatiesiltaa, eivätkä kummatkaan olleet Lapin sodassa sotatoimialuetta, voidaan se suunta hylätä aika nopeasti. Kemijoen ylitse rakennettiin vuonna 1945 toista kilometriä pitkä puupalkkisilta, ja se oli käytössä lähelle Isohaaran voimalaitoksen valmistumisajankohtaa, eli ainakin vuoteen 1948 saakka. Kuvassaolevan sillan lyhyys, ja uoman keskellä oleva saari ei oikein täsmää Vallitunsaaren itä- ja länsipuolisten väylien kanssa. Onko kuva ehdottomasti Lapin sodan jälleenrakennustyömailta, vai voisiko se olla otettu jo hieman aikaisemmin? Tämä nimittäin voisi ehkä olla Vuoksen ylittävä silta Antreassa, siellä silta ylittää Kuorekoskessa olevan pienen saaren, ja paikalla on sijainnut suomalaisten rakentama tilapäinen puupalkkisilta. Tuo pidempi korotettu jänne voisi olla tehty Vuoksen vesiliikenteen takia. Alkuperäistä rautatiesiltaa eivät siis Antreassa räjäyttäneet saksalaiset, vaan venäläiset jo vuonna 1941. Sillan pielessä olivat Antrean aseman tulosemaforit.
kuva 17.11.2013 17:38 Niila Heikkilä  
  Eli Helsinki-Ilmala saatossa pitää ajaa miinus 5km/h? (en malttanut olla takertumatta sanamuodon porsaanreikään :) )
kuva 16.11.2013 00:27 Niila Heikkilä  
  Jyväskylän tapauksessa oli kyse varsin epätyypillisestä törmäyssuunnasta ja vastapelurista. Sr1 törmäsi katto edellä kiinteään esteeseen eli täysin joustamattomaan siltapilariin, joten sitä on vaikea verrata mihinkään tyypilliseen rekka- ja tasoristeyskolariin.
kuva 13.11.2013 23:58 Niila Heikkilä  
  Vielä löytyy ennen Tamperetta ainakin yksi pääradan alitusmahdollisuus. Lokomon ja Viinikanlahden teollisuusraiteet alittavat radan Viinikassa. Kuinka monta retkijunaa sinne on ajettu aikoinaan? Nykypäivänä raiteet taitavat jatkua juuri ja juuri tunnelin mitan.
kuva 11.11.2013 10:45 Niila Heikkilä  
  Sinulla on Jukka erittäin hieno ja nostalginen kuvakertomus sähköjarrukoeajoista. Täytyy todeta että melkoinen sattuma kun näistä koeajoista täysin tietämätön harrastaja kuvaa juurikin saman veturiyksilön sähköjarrutusta yli 32 vuotta myöhemmin https://www.vaunut.org/kuva/87535
kuva 11.11.2013 01:52 Niila Heikkilä  
  Voisiko olla ettei Ruotsissakaan kovin usein ole tarvetta museohöyryjunalle yli 400 kilometrin päivämatkoille. Jos parikin 200 kilometrin edestakaista keikkaa onnistuisikin samalla luvalla, tulisi silloin matkaksi jotakuinkin sama kuin olisi ajettu Helsingistä Kemiin. Se olisi jo melkoinen päiväajo yhdelle ja samalle höyryjunalle. Tammikuussa 2013 oli kyllä kilometreissä mitattuna melkoisen pitkä museojunan siirtoajo Gävle-Haaparanta ja edelleen takaisin, joskin siinä oli 2 museosähköveturia joissa kulunvalvontalaitteet.
kuva 08.11.2013 02:00 Niila Heikkilä  
  Puheenaihe kirvoitti hetkeksi kaipaamaan vanhoja joulukuusiopastimia. Missäs niistä oli eniten koristeita?
kuva 05.11.2013 10:07 Niila Heikkilä  
  Voisiko alakautta vaihtamisen koulukunta olla niinkin kaukaista perua kun normaaliliikenteessä ajettiin paljon enemmän lätän moottoripäästä, jolloin moottorin kierrokset olivat helpommin kuultavissa? Ilmeisesti ainakin myöhemmässä vaiheessa pyrittiin jo työsuojelun takia ylläpitämään kombinaatioita joissa moottoripää jäisi mahdollisuuksien mukaan taakse.
kuva 29.10.2013 11:32 Niila Heikkilä  
  Jonkinlainen laillinen jalankulkumahdollisuus joen yli lienee syytä luoda Rimmin aseman puolelta? Eikös kuva-alalta vasemmalle mene joen rantaa seuraileva luontopolku laavuineen. Myös vanhan sillan pielessäkin on ainakin ollut nuotiopaikka.
kuva 28.10.2013 18:40 Niila Heikkilä  
  Kuinkahan painokone toimii lehtikelillä?
kuva 28.10.2013 15:48 Niila Heikkilä  
  Kovin paksut fyllingit lisäävät palokuormaa, siksi penkkien pehmuste ei voi olla kuinka paksu tahansa. Kaksikerrosvaunujen tullessa Suomen rataverkolle, huomattiin istuinmateriaalin olevan liian palonarkaa, ja vaunut jouduttiin vetämään hetkeksi pois liikenteestä penkkien uudelleenverhoilun vuoksi. - Aika kuluu näköjään nopeasti kun siitäkin on jo 15 vuotta.
kuva 26.10.2013 00:48 Niila Heikkilä  
  Nämä keskustelut joissa verrataan eri liikennevälineiden veto- ja työntövoimia sekä melutasoa ovat siksi mielenkiintoisia että ne auttavat ymmärtämään verrokinomaisesti erilaisia suureita. Suihkumoottorin ominaisuuksia tutkittaessa pitää muistaa että arvot muuttuvat nopeuden ja korkeuden noustessa. Merenpinnan tasolla täydellä teholla paikallaan mitattuna ei voi päästä samaan mitä kone tuottaa korkeammalla ja suuremmassa nopeudessa. Suurin lentokoneen aiheuttama melutaso mitä itse olen ollut havainnoimassa, oli Rovaniemen lentokentällä kun Concorde teki ylösvedon huonossa kelissä. Siinä kun neljä kappaletta Rolls-Royce SNECMAa säesti jälkipolttimin koneen kiivetessä sumupilven sekaan, ei kukaan katsojista varmasti jäänyt kylmäksi. Sen verran vielä huomionarvoista verrokkia että Concordella jo yhden moottorin työntövoima ylittää Hornetin molempien moottoreiden yhteistyöntövoiman. Hornetista lähtee täydellä jälkipoltolla n. 160kN, Concordesta 680kN. Täytyisi siis olla reilut pari kappaletta Sr2-veturia pitelemässä karkuun yrittävää Concordea paikoillaan, olettaen että tuollaisen työnnön saisi käyttöön maassa. Sanotaan että lentokoneen ja junan yhteentörmäys on hyvin harvinainen sattuma, mutta niiden välistä kommunikointia olen minäkin ollut muinoin todistamassa. Tavarajuna kulki kohti etelää, ja Kuurilassa tuli vastaan erittäin matalalla lentävä, rataa seuraileva ilmavoimien Redigo. Kuljettaja vilkutteli Sr1:n ajovaloja, ja kas, Redigo vastasi siihen väläyttämällä laskeutumisvalojaan ja vaaputti siipiään. Siinä oli epäilemättä hetken aikaa hymyt korvissa molemmissa kulkupeleissä. Kauhavalla vastaavanlaista on tiettävästi tapahtunut aiemminkin.
kuva 25.10.2013 23:30 Niila Heikkilä  
  Tuohan ei oikein voi olla varsinainen ajolanka, koska siinä tapauksessa semaforin pitäisi seistä kiskojen välissä. Kyseessä on ennemminkin joko paluu- tai reduktiojohtimet järjestelmästä riippuen. Niissä ei juuri kulje virtaa kuin junan ohittaessa paikkaa, joten ihan samalla lailla ei siipi olisi välittömässä sähköiskuvaarassa kuin jos kyseessä olisi varsinainen ajojohdin. Sinällänsä asialla ei ole merkitystä koska opastinmasto on epäilemättä kaadettu ennen sähköradan valmistumista.
<<   >>