3882-127815 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 31.07.2013 21:36 Niila Heikkilä  
  Onko kellään valo - tai muistikuvia Vaajakosken veneensiirtoradasta, millainen kuljetusvaunu siinä oli? Laitos purettiin kanavasulun alta 1992.
kuva 30.07.2013 14:11 Niila Heikkilä  
  Eikai sitä kannata harmitella? Eikös sähköistysorkesteri suuntaa seuraavaksi juurikin Kyösti Kallion radalle. Kun muistaa sähköistysvaihe I:n päättymisen jälkeiset 1980-luvun pysähtyneisyyden ajat, nyt sentään valmistuu uutta sähkörataa tasaisella tahdilla melkein mihin vain. Kemijoen uitto eli Lapin puut kulkevat nykyään pitkälti kiskoilla Rovaniemeltä eteenpäin, sähköistyksen avulla rautateiden kuljetusketjua pystytään jatkamaan ja kapasitetttia lisäämään vielä huomattavasti nykyisestä. Kunhan vain uuden puuterminaalin paikka saataisiin lopullisesti päätettyä. Kemijärvellä päivystävä yksinäinen deeveri pystyisi kai varsin pitkälti hoitamaan ja kasaamaan sähköllä etelän suuntaan lähtevät junat, varsinkin tapauksessa jossa uusi terminaali olisi sellutehtaalla. Kustannustehokkain pitkän tähtäimen hanke olisi kuitenkin kolmioraide, sähköistyksen jatkaminen Isokylään ja sellutehtaalle asti, sekä rakentaa lastausraiteet sähköllä operoitaviksi. Sitten ajaa puujunia tauotta yötä päivää.
kuva 28.07.2013 03:31 Niila Heikkilä  
  Ihan kelpo otos. Kuvaa nettikokoon pienennettäessä se kuitenkin pehmenee, eli pientä terävöitystä ei ennen nettiin siirtoa kuitenkaan kannata unohtaa. Sen verran jokaiselle ohjelmallisen pienennysalgoritmin läpi käyneelle kuvalle pitäisi aina tehdä.
kuva 26.07.2013 20:22 Niila Heikkilä  
  Sen kieltää vaunujen päädyistä löytyvä tarra jossa lukee: Katolle kiipeäminen kielletty jännitteisen ajojohtimen alla. Mutta miten sitten jos ajojohtimessa ei ole jännitettä tai ollaan sähköistämättömällä radalla. Nyt kaikki etsimään lisää porsaanreikiä.
kuva 24.07.2013 02:25 Niila Heikkilä  
  Voisikohan pohjoisen suuntaan kurvaava Kampin kääntöraide olla suunniteltu osaksi Helsingin toista metrolinjaa, tarkemmin sanottuna liityntäraiteen alkuosaksi jota pitkin varikolta tulevat junat pääsisivät toiselle, joskus rakennettavalle poikittaiselle linjalle? Kampin nykyinen asemahan on kaksikerroksinen risteysasema, josta vain ylempi taso on käytössä.
kuva 23.07.2013 02:29 Niila Heikkilä  
  Humoristinen termi tuo savunpoistokanava. Deevereissä suuri osa noesta ja liasta tulee kuitenkin monikäytössä, jossa edelläkulkeva veturi sotkee takimmaisia, joten tuota vaihtuvan piipun patenttia pitäisi vielä jatkokehitellä. Vastaava ilmiö on muuten pienissä määrin havaittavissa myös sähkövetureissa, jossa apuveturi saa ylleen johtoveturin virroittimen hiilipölyä ja muita ilmavirran nostattamia epäpuhtauksia, kuten jarrulossien ja kiskon rautaoksidia..
kuva 22.07.2013 02:46 Niila Heikkilä  
  Mites Kamppi-Ruoholahti? Joskus kuulee tuota väliä kutsuttavan lainausmerkeissä länsimetron ensimmäiseksi etapiksi, ainakin siten että se määräsi linjan perussuunnan kohti Lauttasaarta. Sisältyikö Ruoholahden asema jo 1960-luvun suunnitelmiin vai määriteltiinkö sen sijainti myöhemmin?
kuva 19.07.2013 02:06 Niila Heikkilä  
  Monesti tullut pureskeltua kuvatekstiä pitkin hampain jos joku kirjoittaa että juna lähestyy veturin johtamana. Se on tavallaan puoliksi oikein, mutta jokin siinä käsitteessä silti särähtää korvaan. Edo:n tapauksessa tilanne muuttuu: Se todellakin johtaa junaa, komentamalla ainoaa fyysistä työtä tekevää alaistaan. - Veturia.
kuva 12.07.2013 02:26 Niila Heikkilä  
  Hmm..tällä kohtaa olisi tamperelainen radanvarsimaisema kauneimmillaan, mutta puuston ja pusikoitten takia vaatimaton, suorastaan ankea.
kuva 09.07.2013 19:58 Niila Heikkilä  
  Kemijärven siltakin siirtynee sähköistettyjen listalle jos uusi puuterminaali rakennetaan sellutehtaan alueelle?
kuva 08.07.2013 02:19 Niila Heikkilä  
  Entäs sievin rautatiesilta?
kuva 28.06.2013 02:03 Niila Heikkilä  
  Liittyy varmaan rataprofiiliin ja tuonaikaisten höyryvetureiden vesitilan kokoon ja vedenkulutukseen. Voisiko olla että tuo on ollut optimaalisin paikka ottaa vettä molemmista suunnista tultaessa.
kuva 20.06.2013 14:09 Niila Heikkilä  
  Eivätkös kehäradan suuret pituuskaltevuudet tarkoita sitä että siellä ei ole kannattavaa harjoittaa tiheäksi aikataulutettua lähiliikennettä heikompitehoisilla junilla vrt. Sm1-2, mutta se ei tarkoittane sitä että sellainen juna tai lättä jäisi automaattisesti mäkeen jumiin eikä jaksaisi nousta sitä ollenkaan? Radan voisi kai teoriassa ajaa läpi vaikka Sr1-vetoisella matkustajajunalla, ellei tavarajunallakin, varsinkaan jos ei pysähdy mihinkään.
kuva 19.06.2013 13:02 Niila Heikkilä  
  Upea! Tuleekos talliin rasvamonttua, josta pääsee kaluston alle? Motonetista/Biltemasta saa halvalla sähkövinssejä, jolla kaluston halliin veto pitäisi onnistua hyvin tuosta mutkasta huolimatta. Jos olet harkinnut tuota ratkaisua, kannattaa upottaa jo valuun raiteen päihin rosterikoukku johon vinssin saa tarvittaessa kiinni. Lattiakaivo on näköjään eri mieltä kiskon kanssa missä on hyvä sijaintipaikka. Nämä ovat niitä pioneerirakentajalle eteentulevia asioita, aina on joku asia jonka tekisi jälkikäteen toisin. Ei kannata harmitella. Olin kerran maatilan konehallin valutalkoissa, jossa kura loppui kesken. Se jo harmitti jokaista, kun yksi pieni nurkka jäi seuraavaan kertaan. Oli lauantai-ilta ja rautakaupat, josta olisi saanut lisää sementtisäkkejä, olivat jo kiinni.
kuva 19.06.2013 11:44 Niila Heikkilä  
  Lapua taitaa nykypäivänä olla ainut pääradan asema missä matkustajajunassa voi normaalitilanteessa kuulla palakiskon kolketta. Edellyttäen että kuvan mukainen tilanne toteutuu, eli juna ajaa laituriraiteen kautta. Vai keksiikö joku vielä muita paikkoja?
kuva 13.06.2013 02:24 Niila Heikkilä  
  Tämä yksikkö on näköjään ollut mukana viimeisessä Mierontien normaaliliikenteen matkustajajunassa Porista Haapamäelle. Lätsä 62 mahdollistaisi omaperäisen rautateiden lättähatturengasmatkan: Ensin toisella lätällä Jyväskylästä Suolahteen kiskoja pitkin, ja Keiteleen kanavaa takaisin, ja aina vaan lättähatussa istuen :)
kuva 10.06.2013 01:15 Niila Heikkilä  
  Kumpi muuten on lätän tapauksessa virallinen termi, kiskobussi vai kiskoauto? Molemmat ovat toki käsitteenä oikein, ja molempia kuulee käytettävän, mutta jos Dm7 on kiskoauto, onko Dm12 jo bussi?
kuva 10.06.2013 01:02 Niila Heikkilä  
  Sinällänsä erikoista että teräspylväsrakenteiden galvanointi yleistyi vasta 1960-luvulla ja myöhemminkin, vaikka kattopeltiä oli galvanoitu jo iät ja ajat. Tampereen vanhalta tavara-asemalta purettiin sinkitty aaltopeltiseinä joka oli täynnä vapaussodan (1918) aikaisia luodinreikiä. Vieläkin löytyy mm. peräkärrynrakentajia jotka yrittävät epätoivoisesti luottaa maalin suojaamiskykyyn, mutta näkevät korroosion voiman jo muutamassa vuodessa.
kuva 31.05.2013 09:06 Niila Heikkilä  
  Mainittakoon tässä yhteydessä vielä se, että kuva otettu näköjään sellaisesta pisteestä että Ville on seurannut suojastuksen alkuopastimen toimintaa, jota näkee jonkin verran harvemmin keltaisena. Sehän elää normaaliin linjasuojastusopastimeen nähden hieman rajoitetumpaa elämää, ollen naimisissa lähtöpään pääopastimen kanssa. Alkuopastin pystyy näyttämään jotain ajon sallivaa käsitettä vain yhdessä pääopastimen kanssa, ei koskaan yksinään. Tämän vuoksi Pohjanmaan radalla näkee usein että itse linja vihertää kauempana, mutta ensimmäinen suojatolppa on punainen. Se on juurikin se suojastuksen alkuopastin.
kuva 28.05.2013 11:49 Niila Heikkilä  
  Nykyajan Suomessa ampumaratoja on lakkautettu meluhaittojen vuoksi. Oliko tämä syynä lätän myyntiin, vai rakensivatko vain uuden varaston? Lätän korin säilytysolosuhteet ovat ainakin olleet resursseihin nähden hyvät, kun peltikate ollut lisäsääsuojana. Täysin taivasalla säilyttäminen olisi muuttanut lättää rautaoksidiksi huomattavasti nykyistä enemmän.
kuva 27.05.2013 20:15 Niila Heikkilä  
  Kihniön asema, idän suuntaan kuvattu?
kuva 27.05.2013 02:17 Niila Heikkilä  
  Jos punainen on pudonnut varalangalle, silloin(kaan) ei saa värejä. Kaikissa asetinlaitteissa kuten mm. Tampereella ei ole vihreällä lampulla varalankaa.
kuva 22.05.2013 01:11 Niila Heikkilä  
  Y-haaraa ei ollut vielä 1930-luvulla. Posiolle mentiin siihen aikaan joen eteläpuolta, ja vasta Oikaraisen lossilla siirryttiin joen yli ja Vanttauksen jälkeen palattiin takaisin. Tieyhteys Vaaralaan oli olemassa, mutta se ylitti radan jonkin matkaa pohjoisempana. Tasoristeys on yhä käytössä, joskin kevyen liikenteen väylänä http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=103069 Y-haara rakentui vasta 1950-luvulla Suutarinkorvan uuden sillan valmistuttua, kun Posiontie linjattiin kulkemaan joen toista puolta. Ennen Suutarinkorvan pohjoispään ensimmäisen alikulun valmistumista poikittaissuuntainen liikenne joutui ylittämään radan hankalasti Y-haaran sivujen kautta tai tuosta yllämainitusta tasoristeyksestä. Tässä mainiossa kuvassa näkyy Posion suunnan haara jo hiljenneenä https://vaunut.org/kuva/41813
kuva 20.05.2013 19:52 Niila Heikkilä  
  Voihan liikenteenohjaaja pitää edellistä tolppaa punaisena kunnes museojunasta ilmoitetaan että matkustajien otto ja jättö on päättynyt ja raide on vapaa. Tiedän näin useasti toimitun. Tilanne ei siis välttämättä ole niin vaarallinen mitä kuva kertoo.
kuva 20.05.2013 12:10 Niila Heikkilä  
  Joen virtaussuunta on pääteltävissä virtapilareiden jääkiiloista, jolloin voidaan heti poissulkea Ounasvaaran puoleiset päät molemmista silloista. Suutarinkorvan puolestaan poissulkee se, että kuvassa nelostie kurvaa vasemmalle takaviistoon. Tällaista asetelmaa ei ole koskaan ollut Suutarinkorvan pohjoispäässä, sillä alkuperäinen nelostie kaartoi sillan jälkeen radan länsipuolelle, ylittäen Saarenputaan omaa maantiesiltaansa pitkin. Silta on edelleen alkuperäisellä paikallaan. Se jäi saksalaisilta räjäyttämättä, ja on lapin ainut ehjäksi jäänyt teräsbetonisilta.
kuva 18.05.2013 13:18 Niila Heikkilä  
  Mielessä oli ensin laittaa tämä kuvan knoppina esille, siksi hämäävästi Himos sijoittuu tästä kuvakulmasta katsottuna Jämsän eteläisen tulokaarteen taustalle. Kuinka moni olisi silloin vastannut paikaksi Kasurilan? Teletötterö pakkaa maisemaa joskus hyvinkin vaikeaksi tunnistaa. Kuvauspaikalta on etäisyyttä Himokselle 12 kilometriä, ja juna on 3.5 kilometrin päässä. Päijänteen Juokslahden takaa erottuu Riitahuhdinvuoren masto, jonne etäisyyttä tulee 22.5 kilometriä. Mikäli kuva olisi otettu jonkin verran lännempää, sen vieressä näkyisi Oravivuori, jonka laella sijaitsee kuuluisan Struven ketjun kolmiomittauspiste. Näissä kaukaa otetuissa kuvissa on vaikeahko määritellä vorgiin yhtä ja ainoaa kuvauspaikkaa. Junan sijainti on tavallaan vielä Jämsässä, mutta kuva on otettu seuraavalta liikennepaikalta, ainakin sen läheisyydestä. Laitoin siksi liikennepaikaksi Jämsän, mutta kuvauspaikaksi Alhojärven, koska koska näkymiä tässä kuitenkin katsellaan Alhojärveltä vanhan kolmio- ja soraraiteen takaa. Löytyypähän molemmilla hakusanoilla.
kuva 17.05.2013 01:55 Niila Heikkilä  
  Uskaltaisin kyllä sanoa että Seinäjoki on varsin monipuolinen paikka matkustajaliikenteen kannalta. Allegroa ja lähijunia lukuunottamatta Seinäjoella on vuorokausittain nähtävillä koko henkilöjunakaluston kirjo. Monellakaan asemalla ei enää näe mm. neljän henkilöjunan kohtausta joista osassa on siniset vaunut säännöllisellä dieselvedolla. Läpimenevä tavaravaunukalustokaan ei ole loppujen lopuksi täysin yksitotista. Ollaanhan edelleen pääradan risteysasemalla.
kuva 15.05.2013 12:52 Niila Heikkilä  
  Jos ihan tarkkoja ollaan, rantatietä ei olla kuvassa muuttamassa nelikaistaiseksi, vaan vasta rakentamassa nollapisteestä. Aikaisemmin ei siis ole ollut ajoväylää Santalahdesta Lielahteen järven rantaa pitkin. Autot kulkevat Näsijärvi OY:n edessä vanhaa Näsijärvenkatua pitkin, siitä järveen päin näkyy pengerrettynä kaksi ajorataa ilman päällystettä. Uittotunnelin kohdalla toisen puolen ajorata näkyy otetun jo käyttöön tilapäisesti. Tuohon aikaan on ollut jo kovasti paineita saada rantatie jollakin lailla läpiajettavaan kuntoon, joten siksi liikenne lienee päästetty hyvin keskeneräiselle rantatielle. Varsinaisen Vaasantien (riippuu mistä se katsotaan alkavaksi, ehkä Nokian moottoritien päästä) nelikaistaistaistaminen aloitettiin sitten paljon myöhemmin, noin vuoden 1985 paikkeilla tehtiin ensimmäinen pätkä kohti Vaasaa aina Lielahdenkadun risteyksen tienoille. Tällöin uusittiin Lielahden tehtaille johtanut varsin matala pistoraiteen terässilta, joka oli vanhan kolmostien aikakaudelta. Siinä oli usein rekkoja jumissa, ja silta oli sentään päätieverkolla. (Olisikohan kellään kuvaa siitä?) Nelikaistoitusta jatkettiin sittemmin Ylöjärven Metsäkylän kohdalle ja valmista oli n. 1997.
kuva 15.05.2013 12:21 Niila Heikkilä  
  Sähköratatyöt Tampereelta pohjoiseen on aloitettu pylväsperustusten valamisella kesällä 1972. Projekti oli jaettu useampaan osaan. Ensimmäisenä kesänä 1972 tehtiin pylväsperustat välille Tampere-Vahojärvi, ja pylväs- sekä johtimien asennukset suoritettiin talvella 1972-1973. Kahtena seuraavana kesänä pylväsperustuksien valamista jatkettiin, ja lankaa vedettiin talvikausina niin että Seinäjoella oltiin 1975. Jännitteitä kytkettiin ajolankaan osuus kerrallaan, työn edetessä. Sähköradasta päätellen kuva olisi siis aikaisintaan kesältä 1973.
kuva 15.05.2013 11:27 Niila Heikkilä  
  Karttapaikasta voi päätellä minkä vuoksi vanhan sillan suurentaminen ei välttämättä kannata nykyisen tielinjauksen aikana. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=vanha+silta&srs=EPSG%3A3067&y=6905636&mode=orto&x=327039&lang=fi
kuva 14.05.2013 03:08 Niila Heikkilä  
  Vaikka kuvaa kuinka pyörittelisi, Huru on aina vaan Kumossa?
kuva 13.05.2013 00:29 Niila Heikkilä  
  Nku-Pom?
kuva 11.05.2013 02:18 Niila Heikkilä  
  Tässä on alkuperäinen kylttikuva Parkanon baanalta. https://vaunut.org/kuva/12742 Hämeenkyrö-kylttikin seisoi aikoinaan Majajärvellä penkalla. Hämeenkyrön alueella rataa on reilu kilometri.
Sittemmin nämä kyltit ovat hävinneet koko radan varrelta, uusien huoltoteiden ja liikennepaikkojen rakentamisen aikana. Ylöjärvi puolestaan nielaisi Viljakkalan. Ainoastaan Petrin mainitsema Kihniö/Jalasjärvi -kyltti on tallella Madesjärveltä hieman etelään. Siinä on myös entinen Turun ja Porin läänin, ja Vaasan läänin rajapyykki vaakunoineen. Kyltin historiallista arvoa lisää se, että Kihniö muutti Hämeen lääniin 1993, ja läänit lakkasivat lopulta kokonaan olemasta, joten kyltti muistuttaa jo varsin kauan sitten olemassa olleista hallintoaluerajoista.
kuva 11.05.2013 00:37 Niila Heikkilä  
  Sieppijärvellä on ollut iltaisin varsin säännöllinen tavarajunapysähdys. Kolarista yöpikurin perään lähtevä puujuna joutuu seisomaan Sieppijärvellä ja odottelemaan yöpikurin ehtimistä Pelloon.
kuva 09.05.2013 00:03 Niila Heikkilä  
  Kostamuksessa käydessään saa ainutkertaista referenssiä kerrostaloasumisesta. Kekkoslootia aivan erilaisessa miljöössä ja toisessa valtiossa.
kuva 07.05.2013 20:37 Niila Heikkilä  
  Taru on joskus täyttä totta. Se (BP) huoltoasema jäi sivuun elävässä elämässäkin, kun rautatien tasoristeys purettiin ja uusi silta valmistui radan yli. Vilenin huoltoasema näkyy tässä kuvassa. Huoltoaseman ohitse menevä päätien liittymä linjattiin sillan toista puolta uuden rampin muodossa. Näinollen asema jäi vaille suoraa yhteyttä VT3:lle. http://efiab.sr2.fi/Ylojarvi_tasoristeys_1971.jpg
kuva 07.05.2013 12:38 Niila Heikkilä  
  Laitetaanpa tähän hieman tarinaa mastosta, jota moni junamatkustaja on katsellut vuosien varrella. Onpa tuota, ihme kyllä, erehdytty luulemaan joskus jopa Näsinneulaksi.

Valtakunnallista ULA-radioverkkoa ja televisiota varten alettiin 1950-luvulla suunnitella ja rakentaa lähetinasemia. Ylöjärven maston rakennustöiden valmistuttua vuonna 1961 voitiin ottaa käyttöön uusi, silloin jopa Euroopan korkein radiomasto huikealla 218 metrin korkeudellaan ja 80kW:n lähettimillään. Radioteknisesti maston sijainti Tampereen alueen päälähetysasemana oli erittäin hyvä. Näin mentiin pari vuosikymmentä. 1980-luvun lähestyessä radiotekniikka oli kehittynyt niin paljon että Yleisradio pyrki siirtymään koko maan kattavasti ULA-alueella stereolähetyksiin ja television puolella värilähetyksiin, ja edessä oli mittavat lähetinlaitteistojen uusimiset eri puolilla Suomea. Ylöjärvi, jonka lähettimet sijaitsivat 67.5m korkeassa betonijalustassa eri kerroksissa, oli hankalahko ja ahdas tilojensa kannalta. Suunnitelmissa oli aluksi rakentaa uudet laitetilat samalle tontille, mutta erilaisten vaiheitten kautta päädyttiin sittemmin rakentamaan Teiskon Neevuoreen uusi 326-metrinen masto.

Ylöjärveä lyhennettiin 100 metriä Pirkkalan uuden lentokentän, ja tarpeettomaksi käyneen, maston korkeudesta johtuvan suuren horisonttietäisyyden takia lähetysten siirryttyä uudelle asemalle vuonna 1980. Lyhentäminen tapahtui helikopterin avulla, joka kuljetti polttoleikkaamalla katkaistut maston lohkot alas. Seuraavana vuonna valmistui koko Suomen kattava ohjelmansiirtoketjun uudistus korvaamalla viimeisetkin vanhat analogiset välityslaitteet digitaalisilla ääni- ja kuvalinkeillä. Moni muistaa ennen vanhaan suoritetut radion ohjelmansiirtoketjun mittaustauot. Niistä voitiin vähitellen alkaa luopumaan.

Ylöjärvi ei kuitenkaan jäänyt merkityksettömäksi olemassaolonsa kannalta, jäihän se toimimaan edelleen tärkeänä etelä-pohjoissuuntaisen lännen kautta kulkevan valtakunnan ohjelmasiirtoketjun linkkiasemana. Ohjelmat pohjoisen lähetysasemille välitetään siis Ylöjärven kautta kulkevaa ohjelmansiirtoketjua pitkin. Kuvassa näkyy ylemmällä parvekkeella pohjoisen suunnan linkkipeilejä, joista esim. oikeanpuoleinen on yhteydessä Ähtärin radioasemaan 104km:n linkkijänteellä. Ähtäri välittää Pasilasta tulevan lähetteen edelleen Lapualle jne.. Vasemmanpuoleinen peili on yhteydessä Teiskoon, joka ajaa Ylöjärveltä saamansa ohjelman eetteriin Pirkanmaan alueella.
Analogisten TV-lähetysten loppuun saakka 2007 Ylöjärvellä oli 1000W:n alilähettimet muutamille TV-kanaville. Nykyään asemalla ei siis ole enää televisiolähetystä, mutta siellä sijaitsee useita tukiasemia, ja paikallisradioiden lähetysantenneja. Listatataanpa tässä vielä vuoden 2013 tilanne, koska sekin on joskus historiaa. Radio Aalto 105.6,Mhz, Radio Dei 98.8Mhz, Radio Nostalgia 92.7Mhz, Radio Rock 104.2Mhz, SunFM 107.8Mhz ja sekä yksi varalähetin jolla voidaan ajaa ulos vaikkapa puolustusvoimien sotaharjoitusradiota.
kuva 07.05.2013 01:55 Niila Heikkilä  
  Jotain uudisrakentamistakin on havaittavissa. Ratapihan puolivälissä paistaa kaksoisraiteen alkupäästä varoitteleva esiopastin. Onko tasoristeyslaitos käytössä vai onko siinä vika, koska puomit ovat puoliveteissä?
kuva 06.05.2013 11:44 Niila Heikkilä  
  Tarkoittiko tuo rajoitettu matkustusoikeus veturileimalla sitä että henkilö sai matkustaa matkustajavaunun II.lk:ssa tuon kyseisen asemavälin, mutta veturissa missä vain, vaiko toisinpäin? (ratamestarilla oli varmaankin radantarkastustehtäviä veturista käsin)
kuva 06.05.2013 03:04 Niila Heikkilä  
  Tuo oli tosiaan Keiteleen kanavan avaamisen jälkeen väylän matalin silta parin vuoden ajan. Ilman sillan uudistamista Leppäveden puolelle ei olisi ollut asiaa juuri millään laivalla. Vielä nytkään eivät Päijänteen suuret höyrylaivat kuten S/S Suomi pääse kanavalle, VT4:n silta rajoittaa Vaajakoskella aluksen maksimikorkeutta. Myös Vuonteensalmeen jäi matala silta, sinne suunniteltiin uittoväylän oikaisua avokanavalla Karisaaren länsipään läpi korkeine maantiesiltoineen, mutta se jäi "toistaiseksi" tekemättä. Leppäveden virtausolosuhteita Vuonteen kohdalla se olisi ainakin muuttanut rajusti.
kuva 03.05.2013 23:40 Niila Heikkilä  
  Onhan noita oikaisuja etelämpänäkin. Leteensuon oikaisu, Viialan oikaisu jne.. Tpe kolmioraidekin, omalla tavallaan.
kuva 02.05.2013 00:48 Niila Heikkilä  
  Viritelläänpä hieman hypoteettis-deduktiivista keskustelua. Mahtaisikohan Suomessa olla matkustajakapasiteettia tiettyinä päivätuntien lentoruuhka- tai yöaikoina kulkevalle junalle joka ajaisi lentoasemalta suoraan Helsinkiin pysähtymättä yhdelläkään väliasemalla? (no ehkä Tikkurilassa) Tällöin normaalin kehäradan liikenteen ei tarvitsisi välttämättä jauhaa vuorokauden ympäri hiljaisimpina yön tunteina (kuten ei nytkään), vaan juna palvelisi lentomatkustajia, ilkivaltariskin ollessa näin vähemmän imminentti. Joskus tuli mentyä Moskovan Šeremetjevon lentoasemalta Aeroexpress-junalla suoraan keskustaan (Valko-Venäjän asemalle) ja se yhteys oli varsin erinomainen.
kuva 01.05.2013 22:52 Niila Heikkilä  
  Kyllä nämä Mantat ovat natrium- tai monimetallilampuilla alkujaankin. Valmistuksen loppuminen tuli esille, kun etsiskelin uutta puupylvääseen asennettavaa kauhavalaisinta mökille. Kuulemma Suomen markkinat ovat sen verran pienet, että alumiinikuorinen Manta korvataan uudella euroopan laajuisella mallilla Philips Iridiumilla. Siinä on yksittäisten valaisinryhmien kaukohimmennysmahdollisuus ja muita nykyajan teknisiä optioita säädettävine heijastinoptiikoineen. Mantassakin on tosin säädettävä optiikka, mutta edellämainituista syistä sen valmistus loppuu. Tällaista lampputyyppiä tulemme siis todennäköisesti näkemään Suomen tieverkolla ja ehkä ratapihoillakin yhä enenevissä määrin http://download.p4c.philips.com/l4b/9/910502170118_eu/910502170118_eu_pss_fin.pdf
kuva 28.04.2013 02:46 Niila Heikkilä  
  Perspektiiviin liittyvänä yksityiskohtana mainittakoon että katuvalot ovat suomalaisvalmisteisia ja Suomessa suunniteltuja, tyyppiä Philips Manta. Näitä käytetään myös monilla ratapihoilla, usein sähköratapylväiden päällä. Tämän mallin valmistus loppuu syksyllä 2013.
kuva 27.04.2013 14:17 Niila Heikkilä  
  Veikeä tämä nykyinen tynkä-Ruha kun sähköistyskin on purettu, vain kiskot jäljellä.
kuva 25.04.2013 14:07 Niila Heikkilä  
  Tätä videota katsoessa ei voi kuin ihmetellä kuinka joku viitsii riskeerata henkeään tällaiseen. Langassa on ilmeisesti 3kV:n jännite, mutta...?? https://www.youtube.com/watch?v=20wiAqli41g
kuva 16.04.2013 01:41 Niila Heikkilä  
  Vuonna 2012 romahtanut vesitorni horisontin oikeassa laidassa?
kuva 13.04.2013 00:25 Niila Heikkilä  
  Aivan oikein valittu tämä kuvakulma. Miten kuvan edes olisi voinut muulla tavoin onnistunesti ottaa tästä kohdasta kun pylväsrivistö on aidan takana? On virheellistä ajatella että mitä lähempää rataa kuvan ottaa, sitä onnistuneempi se on. Näin ei nimittäin ole, vaan kauempaa sivulta saa monesti paljon nautittavimpia kuvia. Jos keli on huono, voi miettiä voiko kuvan ottaa jonain toisena päivänä. Viime tipassa sateensuojasta radan varteen ryntääminen ei välttämättä ole hyväksi. Heittolaukaus onnistuu aika harvoin, ja kopin takaa piilosta säntäävä henkilö saattaa vaikuttaa varsin epäilyttävältä kandidaatilta. Parempi hakea hyvä kuvauspaikka ajoissa ja sitten räpsiä siitä kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Sateenvarjo on keksitty, sitä voi käyttää kätevästi kuvaajan, kameran ja putken suojana jos vettä ropisee. Nämä ohjeet siis aloittelevalle kuvaajalle, konkarithan tuntevat asiat jo. Vai mitä :)
kuva 03.04.2013 11:35 Niila Heikkilä  
  Sähköratapylväät vaikuttavat tässäkin kuvassa jo melko ruosteisilta. Onkos kellään tietoa sähköistysvuodesta?
kuva 31.03.2013 16:19 Niila Heikkilä  
  Sorapohjaisilla radoilla ei tosiaan betonipölliä juuri kannata käyttää. Puu kestää soran jäätymisen antamalla periksi, betoni alkaa mureta.
kuva 30.03.2013 22:06 Niila Heikkilä  
  Plarasin radan varrella -kirjaa, ja siinä tämä seisake ohitetaan pysähtymättä. Jos jollain on tarkempaa tietoa tai valokuvia vanhasta Tikkaperästä, olisi hienoa jos sen tiedon tähän ammentaisi. Pertun arvaus oli tavallaan jäljillä, Pohjois-Loukon itäinen raide on tänä talvena ollut osalta matkaltaan myös samalla lailla paksun lumikerroksen alla. Syynä on sn140-vaihteen käytöstäpoissaolo.
<<   >>