Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.08.2012 21:22 | Niila Heikkilä | ||
| Kas, siinähän on historiallinen kuva. Sähköratapylväs Kemijärvellä. Muistappa kuvata sähköistyksen etenemistä, kun kerran olet aitiopaikalla seuraamassa. | ||||
|
28.08.2012 23:17 | Niila Heikkilä | ||
| Aivan absoluuttista tietoa ei kaikista siltojen vaiheista ole, mutta lähestytäänpä asiaa historiantutkijana ja perustetaan asiat ensin olettamukseen, ja haetaan sen jälkeen teorialle vahvistusta. Tässä yksi teoria, jossa varmana tietona on sotahistoriasta tarkastettu siltojen räjäytysajankohta kellonaikoineen: Jos oletetaan että nuo matalimmat silta-arkut ovat alkuperäisen Pietarin radan aikakaudelta, ne on pystytetty n. vuonna 1870. Viipurin rautatiesilta räjäytettiin jatkosodassa 20.6. 1944 klo 16:35 ja räjäytystyö viimeisteltiin uusintaräjäytyksillä klo 18:15. Nuo korkeammat silta-arkut ovat luultavasti venäläisten suorittaman korjaustyön jäljiltä, ja uusittu silta palveli 1944-1966. Näihin aikoihin rakennettiin kolmas ja nykyinen silta, jonka historiasta on pohdintoja kuvassa https://vaunut.org/kuva/77015 Saimaan kanava oli suljettuna 1944-1968 joten siltojen alla sijainnutta entistä Saimaan kanavan laivaväylää ei tarvittu muuhun kuin venäläisten omiin tarpeisiin Suomenvedenpohjan pohjoispäähän ja osin vanhalle kanava-alueelle. Tässä Viipurinlahden merikortti vuodelta 1943. Siitä ilmenee entisen kanavaväylän sijainti sekä vanha ratalinjaus http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Vesist%C3%B6kartat/Viipurinlahti%201943%20%281945%29.jpg |
||||
|
28.08.2012 13:01 | Niila Heikkilä | ||
| Sillan itäisin jänne oli pitkään ylösnostettava, mutta nostolaitteisto näyttää poistetun allegroajan alun rataremontin myötä. Vanha laivaväylä erottuu kohdassa missä näkyy jonkin pienveneen jättämä vanavesi. Aivan tarkkaa valmistumisvuotta tuolle uudelle sillalle ei ole tiedossa, mutta luultavasti se tehtiin tehtiin samoihin aikoihin kun ratalinjaa siirrettiin pitkältä matkalta (1966) Linnasaaressa pohjoisemmaksi Saimaan kanavan uudelleenrakentamisen yhteydessä. Linjauksen siirto tehtiin jotta Kivisillansalmeen pystyttiin rakentamaan laivoille riittävän alikulkukorkeuden omaava silta, uuden kanavareitin alkupäähän. Vanha ratalinja näkyy esim. Google mapsin satelliittikuvassa, jossa rata siirtyy Linnasaaresta lyhyen penkereen kautta Sorvalin puolelle ja ylittää Kivisillansalmen suurinpiirtein paikassa missä sijaitsee nykyään korkea maantiesilta. | ||||
|
24.08.2012 00:16 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin miettimään olikohan Suomessa enää missään sähköistettyä linjaosuutta jossa pätkäkiskot? Kokemäki-Rauma ja vanha ratalinja Tikkalan ympäristössä Karjalan radalla taisivat olla viimeisiä pidempiä osuuksia, mutta kolke niilläkin vaikeni viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Turku-Turku satama tulee yhtäkkiä mieleen, mutta lasketaanko sitä väliä puhtaaksi linjaosuudeksi. Olikos Misi-Kuusivaara-Kemijärvi välillä vielä pätkäkiskoa? Sähköistys sinne on rakenteilla. | ||||
|
23.08.2012 12:49 | Niila Heikkilä | ||
| Miliisi-nimistä instanssia ei muuten enää ole olemassa naapurissa. Reilu vuosi sitten otettiin käyttöön Poliisi-nimitys Venäjälläkin, ja vanha korruptoituneen maineen saanut Miliisi lakkautettiin. Enää ei siis tarvitse oululaisenkaan viipurissa pelätä milliisiä, vaan voi kotoisasti kysyä pelekääkkönää polliisia. | ||||
|
22.08.2012 10:15 | Niila Heikkilä | ||
| Ei, mutta pylvään takana oleva talo saattaisi ehkä ollakin. Tiivi-ikkunoineen ja Rannilan kattopelteineen. | ||||
|
20.08.2012 12:40 | Niila Heikkilä | ||
| Jukka: Melkein tekisi antamasi vihjeen perusteella mieli haaveilla että jos polttoaine ei kulje tuonne kiskoilla niin se kulkisi tällaisella http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/arkisto/nettijutut_2008/ympari_vuoden_kulkeva_laiva_kelj/ | ||||
|
20.08.2012 01:27 | Niila Heikkilä | ||
| Paras rajaus olisi ollut se että veturien keulat olisi saatu kokonaan näkyville, mutta teräsverkkoaita oli asiasta eri mieltä. Tällä rajauksella aidan sai juuri ja juuri blokattua kuva-alan alapuolelle. | ||||
|
17.08.2012 15:51 | Niila Heikkilä | ||
| Jos aitoudella tarkoitetaan 1970-luvun alkuvuosia jolloin näiden veturiyksilöiden kohtaus olisi VR:n käytössä ollut viimeksi mahdollista, pitäisi 2349:n keulassa olla siipipyörälogo yms. Toisaalta veturit ovat yhä VR:n käytössä ja kuva otettu aidosti filmikameralla ajan hengen tyyliin, joten kuvanmuodostustapa tulkittakoon siltäkin osin täysin "aidoksi". Hienoa! | ||||
|
15.08.2012 16:13 | Niila Heikkilä | ||
| Periaatteessa asia on näin. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan ainoastaan jalusta, ripakopallinen kokeilumieltä, ja aikaa. Aikavalotuskuvaa otettaessa kannattaa kuitenkin jossain määrin perehtyä kameransa, jopa pokkarin manuaaliasetuksiin, koska automaattiasetuksella kamera tekee katuvaloista helposti mössöä käyttämällä suurinta mahdollista aukkoa ja valtavaa ISO-arvoa. Pieni himmennys peliin, manuaalisesti pakottaa ISO-arvon max. 200 ja eikä kannata säikähtää jos valotusaika venyykin 10-15 sekuntiin, ja kas, kuvien lopputulos paranee kummasti. | ||||
|
14.08.2012 01:13 | Niila Heikkilä | ||
| Laakeripesän hajoaminen, vaikka sinällänsä olikin harmillinen tapahtuma, poiki ainakin yleisölle katseltavaa ja ihmeteltävää, kun sekä Hyvinkään päässä että Karjaan tallilla korjattiin höyryveturia, yhtä kanaparkaa jopa koko viikonlopun ajan. Jos mukaan lasketaan Hr1 1021:n remontti Riihimäellä, taisi hetken aikaa olla tilanne että kolmella suomalaisella tallilla oli yhtäaikaa menossa höyryveturin remontti. Ihan kuin joskus kauan sitten. (En tiedä oliko Jokioisilla vielä neljäs operaatio menossa) Yleisön silmin kaikki näkyvästi tehdyt korjaukset olivat osa suurta juhlaspektaakkelia. | ||||
|
06.08.2012 03:40 | Niila Heikkilä | ||
| Kyseessä on tumma ukkospilvi eli Hurulonimbus. Sähköistetyllä radalla salamaniskun vaara! | ||||
|
28.07.2012 21:06 | Niila Heikkilä | ||
| Mainio ja ajaton kuva. En malta olla kysymättä onko tämä otettu automaattiasetuksella? Jos on, EOS 1100D on käyttänyt varsin erikoisia, ehkä liikkuvaan kohteisiin jo aavistuksen sopimattomia asetuksia. EXIF paljastaa että kuvassa on aukko 14, ja valotusaika on tämän takia joutunut olemaan niinkin pitkä kuin 1/200s vaikka maisemaa hallitsee kirkas päivänvalo. Tämä on taas aiheuttanut kuvaan ilmeistä laukaisutärähdys-epäterävyyttä. Kittiputkissa muutenkin noin pieni aukko aiheuttaa kokemusten mukaan kuviin itsessään jo sumeutta ja sisäisiä heijastumia. Tämä siis vain rakentavaa palautetta, kun katselin läpi noita muita kuvia. Kameran AF-toiminnon käyttäminen ja himmentimen himmennysarvojen rajoittaminen jonnekin max. 9 tienoille hyvässä valossa olisi varmaan kittiputkelle paras. Tällöin kuvanlaatu säilyy vielä jotenkin kelvollisena. | ||||
|
20.07.2012 14:02 | Niila Heikkilä | ||
| Tuo Kalkkistenkosken säännöstelypato on tarkoitettu lähinnä luonnonmukaisen virtaaman hienosäätöön. Varsinainen isompi säännöstely tehdään Kalkkisten kanavan avulla, jonka sulkujen läpi voidaan Kymijokeen ajaa vettä huomattavasti suurempia määriä. Isoissa järvissä kuten Päijänteellä ja Saimaalla pyritään pääasiassa noudattamaan luonnonmukaista vedenpinnantasoa, ja suuriin juoksutuksiin turvaudutaan vain kun vesi uhkaa pitkällä tähtäimellä nousta tulva- ja säännöstelyrajan yläpuolelle. Toisaalta Kymijoen voimalaitoksille pitää taata vettä tasaisesti, joten Kalkkisten kanavassa saatetaan joskus juoksuttaa voimalatalouden takia myös näennäisen kuivina aikoina, kuitenkin ottaen huomioon myös säännöstelyehtojen alaraja. Vuoksella vettä ei voida ajaa uomasta läpi mielin määrin, koska voimalaitosten hyötysuhde pienenee kovilla ylivirtaamilla, ja alapuolisilla laitoksilla Venäjän puolella tulee vastaan myös itse koneistojen ja tulvaluukkujen vetokyky vastaan. Samaten niiden alapuolinen luonnonuoma on sen verran ahdas että vesi nousee suurjuoksutusten aikaan Karjalan kannaksella metrikaupalla siellä missä joki virtaa alavilla mailla. Tästä syystä mikäli Saimaan pintaa yritettäisiin saada kertaheitolla alemmaksi, jouduttaisiin venäläiselle osapuolelle maksamaan korvauksia tulvatuhoista. | ||||
|
|
20.07.2012 01:02 | Niila Heikkilä | ||
| Kari tarkoittaa varmaan kalliokynnyksellä entistä Niskakoskea joka sijaitsi heti Saimaan jälkeen Vuoksen Luusuassa? Niskakoski ja moni muu veden virtausta ahdistava kohta ruopattiin kuitenkin pois jo 1950-luvulla, jonka jälkeen Saimaata on ollut mahdollista säännöstellä. Nykyuoma on siis niin avara että mikäli virtaus pääsisi ryöstäytymään vapaaksi, Saimaan vedenpinta voisi laskea jopa 5 metriä. Homman suoritti Oulujoki Oy:n Marion laahakaivinkone, joka liittyy myös rautateihin siten että sen kuljettaminen vaati osiin purettuna 40 rautatievaunua ja sitä kuljeteltiin isommilta työmailta toiselle junalla. Vuoksen ruoppaustöiden jälkeen se palasi Oulujoelle, ja perkasi väyliä aina Emäjoella Seitenoikean voimalaitoksella asti jonka jälkeen se osallistui vielä Iijoen voimalaitostöihin. Kone itse asiassa romutettiin vasta vuonna 1986 ja sen valtava kauha on muistomerkkinä Iin Raasakassa. Kannattaa muuten käydä katsomassa. Imatrankoskesta vielä sen verran että Imatrahan ei säännöstele varsinaisesti Saimaata, vaan sitä hoitaa ylempänä oleva Tainionkosken voimalaitos jonka ylävesiallas on nykyään Saimaan pinnan tasolla. Jouni kysyi Imatran voimalaitoksen patopenkereistä. Ne on tehty sen vuoksi että voimalaitoksen putouskorkeutta on voitu nostaa alkuperäisestä 18 metristä aina 25 metriin asti. Laitoksen rakentamisen jälkeen vesi padotettiin niin korkealle että mukaan saatiin ylempänä olleet Ritikkakosken, Mansikkakosken (rautatiesillan alla), Räihänkosken ja Linnakosken putouskorkeudet. Imatran voimalaitoksen yläallas on siis nykyisen Tainionkosken putouskorkeuden verran Saimaan pintaa alempana, eli noin 8 metriä. |
||||
|
|
19.07.2012 12:38 | Niila Heikkilä | ||
| Vuoksen virtaama on juoksutusten takia jo huomattavasti keskivirtaamaa 540 m³/sek suurempi. Tällä hetkellä vettä menee sillan ali 800 m³/sek ja virtausta voidaan vielä joutua nostamaan yli 1000 m³/sek tasolle jos Saimaan pinnannousu ei pysähdy. Jos näin käy, Suomen on sopimuksen mukaan alettava maksamaan tarvittaessa korvausta Venäjälle suurjuoksutusten aiheuttamista tulvavahingoista Vuoksen alajuoksulla. | ||||
|
13.07.2012 21:30 | Niila Heikkilä | ||
| Erinomaisia nämä matkataltioinnit kuvasarjoineen. Näistä voi hyvin kuvitella reissuilla vallinneen tunnelman jopa olohuoneen sohvalta havainnoituna. Kannattaa jatkaa samaa rataa. Siitäkin lienee jo hyvin kauan kun Dr16-sarjan veturi on viimeksi ollut omin voimin Parkanossa. Liekö peräti ensimmäinen julkaistu kuva. | ||||
|
12.07.2012 00:22 | Niila Heikkilä | ||
| Kuinkahan paljon Siilinjärven kolmioraiteen pohjoissivulla on enää käyttöä Ylivieskan radan sähköistyksen jälkeen, vai tuleeko Iisalmesta veturinvaihtopaikka? | ||||
|
04.07.2012 17:43 | Niila Heikkilä | ||
| Tuossa kartassa on näemmä Elisenvaara-Syväoro-Parikkala -ratalinjaus yhä täysillä olemassa, mutta Liinahamarin rata loistaa poissaolollaan. Voi tosin olla että Luostarista pohjoiseen kohti Petsamovuonon pohjukkaa haarautunutta rataa ei kartassa näy takavuosien sotilaskäytön takia. Luostarin asemalla on maastossa varsin erikoinen kääntösilmukka Nikelin ja Murmanskin suunnasta tuleville malmijunille. Junat käyvät kääntymässä silmukassa ja palaavat n. 5km matkan takaisin tulosuuntaansa. | ||||
|
04.07.2012 11:29 | Niila Heikkilä | ||
| Uutisartikkelissa sanotaan että pullonkaulana on Tampereen ratapiha, siksi Mierontietä haluttaisiin uudelleen käyttöön jotta liikennettä voitaisiin lisätä http://yle.fi/uutiset/haapamaki-rata_ei_toteudu_ainakaan_kymmeneen_vuoteen/6204145 | ||||
|
04.07.2012 01:07 | Niila Heikkilä | ||
| Kovdorin rikastusvaihtoehto on tiettävästi hylätty, joten Suomen puolen ratahankkeen suunnittelu jatkuu http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=1868 Yara ja VR-Track ovat sopineet rautatien yleissuunnitelman jatkamisesta. Tavoitteena on tehdä reitin laserkeilaus ennen kesälomakautta 2012. Lisää ajankohtaista tietoa Soklista löytyy http://www.sokli.fi/ Siellä sanotaan että Ympäristöministeriö hyväksyi 30.3.2010 Itä-Lapin vaihemaakuntakaavan, jossa on päädytty ratavaihtoehto VE1:een. Näinollen, jos rata joskus rakennetaan ja sähköistetään, Kemijärven kolmioraide on melko varmasti rakennettavien/korjattavien osuuksien listalla. YVA:ssa ja muissa suunnitelmissa toisaalta mainitaan että rataa ei sähköistettäisi. Tällöin kolmion suoraa sivua ei ehkä välttämättä tarvittaisi jos junat ajaisivat Kemijärven asemalle veturinvaihtoa varten. Se edellyttäisi kuitenkin ratapihan jatkamista pitkille malmijunille, joten olisivatko kolmion kärjet sittenkin kätevämpiä veturinvaihtopaikkoja. Se vaatisi tosin kolmion kaikkien sivujen sähköistämistä. |
||||
|
02.07.2012 20:58 | Niila Heikkilä | ||
| Kuulomuistot ovat monesti kultaisempia kuin näkömuistot. Heitetäänpä siis löylyä muistojen kiukaalle ja kuunnellaan palakisko-kolmisointua http://tinyurl.com/bwrm34r | ||||
|
01.07.2012 23:00 | Niila Heikkilä | ||
| Aika jännä. Vesakkoleikkuri käynyt myös suljetulla osuudella, vai liittyykö etualan ratapenkan vesomiseen? Hyvä että tästäkin pisteestä on kuva. Näille tietämille tulee sähköradan syöttöasema. Onko Roi-Kjä välillä havaittavissa vielä mitään merkkejä tulevasta sähköistyksestä? | ||||
|
01.07.2012 22:48 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvasaalis on mainio, komea vonkale saatu kennolle. Ilmeisesti pyydystetty veneestä käsin heittolaukauksella? | ||||
|
|
26.06.2012 19:52 | Niila Heikkilä | ||
| Entäs jos tehtäisiinkin pelkkä UR-rata? Kätevä varayhteys Turkuun. | ||||
|
23.06.2012 13:22 | Niila Heikkilä | ||
| Helikopterista tulleen kuvavirran ehkä mieleenjäävimpiä kohtia oli Parkanon Vahojärvellä jossa kokko paloi saaressa, hiljainen tuulenvire painoi savua radan ylle ja juna ajoi järvipenkereellä iltaruskon kultaaman savun ali. Parkanon radan viivasuoruus näkyi erittäin hienosti heko-kuvassa. Seinäjoen aseman yllä vieraillut Midnight Hawks savuineen oli kuvassa myös varsin vaikuttava näky. | ||||
|
23.06.2012 13:14 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvatekstin mukaan tunnelin systembolaget suljettu? | ||||
|
21.06.2012 11:17 | Niila Heikkilä | ||
| Kyltti kuulostaa ehkä nykypäivänä rintojen röyhistelyltä, mutta aikakaudellla (1985) milloin se on pystytetty, laskumäkiautomatiikan ja relepohjaisen asetinlaitteen käyttöönotto oli erittäin merkittävä uudistus. Satunnaiselle kulkijalle se ei kerro paljoakaan, mutta rivien välistä on voinut ehkä lukea että ratapihalla saattaa liikkua vaunuja ilman että näkyy yhtään vaihdemiestä. Ei kannata siis lähteä toikkaroimaan kiskoille. | ||||
|
18.06.2012 13:00 | Niila Heikkilä | ||
| Liikennepaikkakyltissä näemmä liikennepaikka Svl päättyy. Mitäs liikennepaikkaa tuo pääopastin suojaa, kun samassa tolpassa vielä esiopastin-alivuokralainenkin. Onko kyseessä vain ylimääräinen suojaväli ennen uutta Laitaatsalmen kääntösiltaa? | ||||
|
12.06.2012 13:28 | Niila Heikkilä | ||
| Voisikohan Helsinki-Kolari yöjunaakin laskea kokeiluksi 1980-luvun puolessavälissä? Juna kulki vain kerran viikossa, ja muutamana kuukautena vuodessa. Kokeilu osoittautui sittemmin varsin pysyväiseksi ratkaisuksi. | ||||
|
09.06.2012 14:01 | Niila Heikkilä | ||
| Mikäli tämä ei liittyisi kuvasarjaan, kuvateksti olisi vähintäänkin hämäävä. Heh. Olisi melko harvinainen rataosa maailmassa jos meno-paluusuunnissa olisi samalla kalustolla eri raideleveys. Teoriassa Haaparanta-Tornio -välin liikenteessä tämä saattaisi olla mahdollista toteuttaa vaunukaluston osalta joissain poikkeuksellisissa vaihtotöissä jos vaunustoa käytettäisiin välillä telinvaihtolaitteessa ja palattaisiin takaisin Haaparantaan suomalaisella raideleveydellä. | ||||
|
09.06.2012 11:14 | Niila Heikkilä | ||
| Ah, olisipa maisema aina näin selkeälinjaista. Pusikkoakin on peräti 4 pensasta. | ||||
|
Kuvasarja: Hr1 1009 Pirkanmaalla 2012 |
06.06.2012 01:09 | Niila Heikkilä | ||
| Kiitos kannustuksesta. Nämä kuvat on otettu yhdistelmällä Canon EOS 550 + 70-200/2.8L. Toimivin aukko infrastuktuurityyppisten aiheiden yökuvauksessa omien havaintojeni mukaan on välillä 6.3-11 lähes putkesta riippumatta. Liian suuri aukko tekee taustasta mössöä ja pitkissä aikavalotuksissa sellainen harvoin näyttää hyvältä. Päiväkuvissa syväterävyydellä voikin sitten leikitellä ihan eri lailla. | ||||
|
06.06.2012 00:36 | Niila Heikkilä | ||
| Tämä kuva on sikälikin historiallinen että Siilinjärvellä on yhä (vuonna 2012) paikallinen junasuoritus. Joskus Kuopiossa tuli juteltua pitkät tovit Hartikaisen kanssa. Eipä taida muuten olla montaakaan 87v Sami-nimistä henkilöä. Luetteli ulkomuistista lähes kaikki Suomen 50-luvun lopun liikennepaikat. Savon ratakin kuulosti seisakkeiden sarjatulelta kun mies lähti etenemään Kouvolasta Kontiomäelle. Harmi kun ei ollut taskunauhuria mukana. | ||||
|
02.06.2012 19:13 | Niila Heikkilä | ||
| Tuossa kuvasarjassa on näköjään yksi kuva jossa nipunsiirto ei ole käynnissä ja vaunut seisovat tyhjinä kohtauspaikan kohdalla rinnakkain ettei alavaunu seisoisi veden alla tarpeettomasti. Tuosta on kuitenkin pääteltävissä että vaijeria tai vaunua oli mahdollista kiskoa ja jarruttaa myös sähkövinssillä gravitaatioon perustuvan normaalikäytön lisäksi. Jylhämän pdf:ssä on mielenkiintoinen kuva Marionin ruoppauskauhasta Vaalankurkun rautatiesillan pielestä. Voi vain kuvitella kuinka massiiviset pärskeet se nostatti lentäessään jokeen yli 60 metrin päähän koneen työskennellessä. | ||||
|
|
01.06.2012 18:41 | Niila Heikkilä | ||
| Upeaa! Tuon vesistöalueen nippu-uitosta ei koskaan liikaa kuvia ole nähty. Ei sinulta sattuisi löytymään uittokuvia itse Oulujoen laitoksilta? Tuollahan oli muiden pohjoisen jokien tapaan alunperin käytössä irtouitto, mutta nippu-uittoon siirryttiin 1950-luvulla muutama vuosi ensimmäisten voimalaitosten valmistumisen jälkeen. Syynä oli irtopuun huono kulku joessa virtausnopeuden vähennyttyä, suuren osan uomasta muututtua voimalaitosaltaiksi. Nippu taasen kulki vielä nätisti. | ||||
|
Kuvasarja: Iso Vaalee -retki Kainuussa 2006 |
25.05.2012 16:17 | Niila Heikkilä | ||
| Joensuuhun pääsee toki aamuksi junalla matkustamalla P266:lla tai lähiliikennejunalla Tikkurilaan josta liityntäyhteydellä lentokentälle. Finnairin lento AY3841 laskeutuu Onttolaan klo 08:25. Jos matka luokitellaan Kekkosen virkamatkaksi, lennot voinee laittaa valtion piikkiin? :) Joensuu on kieltämättä aamumotissa liikenteen suhteen. Asiasta kannattaa keskustella seuraavalla Tenon kalareissulla. | ||||
|
25.05.2012 12:47 | Niila Heikkilä | ||
| Kirkkoa ei näy tässä huomattavasti tuoreemmassa kuvassakaan, joten voidaan päätellä että se on melko kaukana vanhasta tapulista. https://www.vaunut.org/kuva/57752 Sillan alla on muuten nähtävissä ilmiö joka liittyy uittoon. Tukkipuomit jakoivat veden pinnan monissa paikoissa erilaisiin aaltoalueisiin. Laajalle selälle aukeava, ja ahtaanseen joenkohtaan kapeneva puomisto keräsi väliinsä aallokkoa jonka korkeus sitä suuremmaksi nousi mitä lähemmäksi suppilon kapeinta kohtaa mentiin. Parhaimmillaan kapeikossa oli melkoiset tyrskyt vaikka tuuli oli täysin normaali. |
||||
|
24.05.2012 13:39 | Niila Heikkilä | ||
| Mites kahden höyryveturin törmäys? | ||||
|
23.05.2012 00:36 | Niila Heikkilä | ||
| Kiitoksia Jorma. Ajattelinkin että jollain vanhalla "jermulla" saattaisi olla kuvia itse kääntösilmukasta. Linkin kuvan perusteella vaikuttaisi siltä että nuo taustan puupylväät ovat myös alkuperäisellä paikallaan, olkoonkin että itse pylväs voi olla uusittu. Pylvään päähän kupilla asennettava katuvalotyyppi on sama, eli aikakausi jatkuu harmonisena vielä muutaman pylväsvälin päähän. Ajojohtopylväiden iästä ei ole varmuutta, mutta lienee mahdollista että nuo ovat jopa vuodelta 1954, eli Muotialan linjan perustamisen aikakaudelta. Eri puolilla kaupunkia katujen varsilla on vielä varsin paljon historian havinaa ajojohtopylväiden muodossa. Muotialantien länsipäässä pylväitä on kuitenkin jo vaihdettu katuvalaistuksen uusimisen yhteydessä, joten tässä olkoon pieni iltapala laitakaupungin rollikkahistoriaa. | ||||
|
21.05.2012 14:05 | Niila Heikkilä | ||
| Olisiko sinulla esimerkiksi tuolta taustan kallioilta otettua kuvaa jossa näkyisi maisemaa laajemmin? | ||||
|
19.05.2012 11:45 | Niila Heikkilä | ||
| Ai, olet ollut tuossa projektissa mukana. Hyvin muistuu mieleen kun Pumppuvoimalaa vatvottiin lehdistössä puolesta ja vastaan 1980-luvulla. Tämän linkin takaa löytyy mielenkiintoista historiatietoa. http://personal.inet.fi/luonto/vaarun.vuori/rakennelmat.html | ||||
|
13.05.2012 02:40 | Niila Heikkilä | ||
| Ainut lisäpäätelmä mitä kuvasta voi tehdä (SF-Caravanin tarra) on että Saabissa on peräkoukku, ja jossainpäin Suomea on parkissa asuntovaunu jota saa vetää vain tällä autolla. Tuohon aikaan kaikki perävaunut piti olla ristiinkytkentäkatsastettuja vetoauton kanssa. Jos halusi lainata naapurilta kärryä tai vaunua, piti homma ensin hoitaa katsastuskonttorin ja paperisodan kautta. Ei toki sopinut vetää autolle outoa kärryä. Monesti oli helpompaa lainata auto+kärry. Tämä liittyi pitkälti yhdistelmien epästandardeihin sähköjärjestelmiin mutta suurelta osin myös turhaan byrokratiaan. | ||||
|
08.05.2012 14:35 | Niila Heikkilä | ||
| Voisiko vastaus Kimmon kysymykseen olla tässä? https://www.vaunut.org/kuva/31697 | ||||
|
05.05.2012 23:08 | Niila Heikkilä | ||
| Imatran uusi henkilöasema taitaa olla ääriesimerkki raiteiden vähäisyydestä :) Yksiraiteinen ratapiha ei kuitenkaan mahdollista henkilöjunien kohtaamista kaupallisen pysähdyksen yhteydessä, vaan jompikumpi asemaa lähestyvä juna joutuu jäämään kauemmaksi odottelemaan, sikälimikäli aikataulurakenteessa olisi tarvetta henkilöjunien kohtauksille Imatran seudulla. Isoilla risteysasemilla henkilöliikenneraiteiden vähäisyys ei myöskään välttämättä ole etu. Esimerkiksi Tampereella matkustajaliikenteen merkittävä lisääminen vaatisi lisäraiteita henkilöratapihalle. Topi on kuitenkin oikeassa että tavaraliikennetoiminnot voivat pyöriä sujuvasti kauempanakin keskustasta. Esimerkkinä vaikkapa Imatra tavara. Pienessä mitassa uusin tavarapihan siirto kaupungin ulkopuolelle lienee Kemijärven puunlastausterminaalihanke rakkakumpujen alueelle. Toivottavaa tietysti olisi etteivät kaikki uudet raiteet Suomessa olisi vain pelkkään puunlastaukseen tarkoitettuja, vaan kappaletavaraakin pystyisi kuljettamaan yhä rautateillä. | ||||
|
02.05.2012 03:58 | Niila Heikkilä | ||
| Se olisikin varsin erikoinen navigaattori. Opastava ääni: "Valmistaudu kääntymään seuraavasta vaihteesta oikealle, tee U-käännös". | ||||
|
01.05.2012 01:39 | Niila Heikkilä | ||
| Sellainen muistikuva on että tässä oli ulkokaarrevaihteen takia sn90 nopeusmerkki itäisellä raiteella, siis Jyväskylän suuntaan ajettaessa. | ||||
|
30.04.2012 14:17 | Niila Heikkilä | ||
| Eilejä oli lisävaunuina joissain pikajunissa Ouluun saakka 1990-luvulla. Muistan istuneeni Eilissä Oulu-Ylivieska, jossa jäin sillä kertaa pois. Aleksin kertoma Vaasan Eilijuna pysähtyi mennessä ja tullessa myös Jalasjärvellä. Tämä siis loppui uuden juna-ajan koittaessa syyskuussa 2006. https://www.vaunut.org/kuva/17563 | ||||
|
28.04.2012 23:20 | Niila Heikkilä | ||
| Haa, keväinen Kymijoki ja sivukuva sillasta. Mainiota! | ||||
|
28.04.2012 12:28 | Niila Heikkilä | ||
| Tämän kommentin myötä myös kiitokset Tapio Muuriselle erittäin mielenkiintoisesta resiina-artikkelista. | ||||
|
27.04.2012 00:45 | Niila Heikkilä | ||
| Räystään allakin on jo ampiaispesä. | ||||
