3560-126340 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.04.2012 00:45 Niila Heikkilä  
  Räystään allakin on jo ampiaispesä.
kuva 22.04.2012 17:43 Niila Heikkilä  
  Pitkänmatkan junissa tupakkakopin täydellinen puuttuminen lisäisi merkittävästi ovensuutupakointia laiturilla pysähdysten aikana, joka ei sekään ole hyvä asia, ja saattaa jopa hidastaa junan aikataulussa kulkua. Siihen ei pystyisi kielloillakaan täysin vaikuttamaan, koska olisi vaikea perustella ettei missään (edes ulkona) saa tupakoida koko matkan aikana.
kuva 20.04.2012 00:57 Niila Heikkilä  
  Missäs punainen lakki on. Saako ohikulkeva juna totella (1966) sinisellä virkalakilla annettua ajon sallivaa opastetta?
kuva 10.04.2012 11:57 Niila Heikkilä  
  Joo, on sitä tullut muutettua kaksitahtikoneella bensaa meteliksi, joten tämän kuvan osalta vastaus on kyllä. Ajokausi alkaa olla päättymässä, tälle kaudelle mittariin tuli vajaat 2000 km. Raivaus ei ole koko väliltä tehty aivan penkkoja myöten, mutta Mierontie vaikuttaa kokonaisuudessaan huomattavasti avarammalta kuin esim. 10 vuotta sitten. Joskin ojassa kasvavat tukkipuut lähentelevät paikoitellen 100kg miehen läpimittaa, joten aika tekee tehtävänsä ja maisema muuttuu.
kuva 09.04.2012 17:09 Niila Heikkilä  
  Eipähän tarvihe yksinänsä älijöttää ja ölövinä tolijottaa :)
kuva 08.04.2012 11:21 Niila Heikkilä  
  Tällä ei kai Steamrail-tyyppisiä tilausjunia oikein voi vetää pienen nopeutensa ja polttoainetilavuutensa tähden, joten ajokuntoinen, mutta ajamaton Kukko tallissa piilossa olisi kai huonompi vaihtoehto kuin hyväkuntoinen muistomerkki kaikkien ilona näkyvällä paikalla? Tietysti molempi parempi. Ajokuntoinen laite lasivitriinissä ratapihan laidalla josta sen voisi tarvittaessa hakea vaihtotyönäytöksiin, olisi kai ideaalisin säilytystapavaihtoehto tälle veturityypille.
kuva 05.04.2012 18:46 Niila Heikkilä  
  Kyllä vain.
kuva 04.04.2012 18:10 Niila Heikkilä  
  Jep, samoilla linjoilla ollaan. Tosin ihan täysiverisiä laitoksiahan nämä eivät ole sanan siinä merkityksessä, (opasteet toteutettu riisuttuna) mutta itsenäisesti toimivia kyllä.
kuva 04.04.2012 11:40 Niila Heikkilä  
  Tämäntyyppiset laitokset ovat monesti ns. "junailmoittimia" jotka alkavat hälyttää jonkun lähelläolevan varsinaisen varoituslaitoksen ohjaamana. Ne eivät siis ole aina fail-safe tekniikaltaan varsinaisia varoituslaitoksia sanan siinä merkityksessä. Tässä voi olla yksi syy kellon puuttumiselle.
kuva 31.03.2012 13:19 Niila Heikkilä  
  Eipä taidettu vielä vuonna 1982 arvata että deevereissä on 30 vuoden päästä kuvan mukainen vaakaraita keulassa vakiovarusteena. Tosin eri värisenä ja hieman eri korkeudella, mutta kuitenkin. Logonkin paikka täsmää.
kuva 30.03.2012 18:00 Niila Heikkilä  
  Kemijärvihän on eri asemassa kuin Vaasa, koska koko matkustajaliikennettä on uhannut välillä lakkautus. Sähköistyksen myötä tilanne helpottaa.
kuva 27.03.2012 02:18 Niila Heikkilä  
  Kahta samannimistä liikennepaikkaa ei rataverkolla voi olla. Tämä kävi esille mm. kehäradan asemien nimistöä suunniteltaessa, jolloin Vehkalan liikennepaikkavarauksen nimeksi esitettiin alun alkujaan Myllymäkeä. Samanniminen asema on kuitenkin jo olemassa Haapamäki-Seinäjoki -välillä joten nimiesitys jouduttiin hylkäämään. Google-sedällä on vahva osaaminen tiedon valtatiellä, joten tuon ylläkirjoitetun tekstin lisäksi löytyi maininta Ylöjärven Mäkkylän seisakkeesta, jonka työnimenä on näköjään Mäkkylä-Teivaalan seisake. Kääntyisikö se sitten tulevaisuudessa lopullisesti muotoon -Teivaala. Tästä PDF:stä käy ilmi seisakkeiden kaavailtu sijainti, kun jaksaa rullata sivulle 33 http://tinyurl.com/bov6t4y
kuva 26.03.2012 02:06 Niila Heikkilä  
  Siinä ehkä tarkoitettiin ettei Ylöjärven alueella ole yhtään matkustaja-asemaa. Liikennepaikkoja eli kansantajuisemmin junakohtauspaikkoja (tai asemia) kunnan rajojen sisäpuolella on kuitenkin 4 kappaletta. Ylöjärvi, Lakiala, Majajärvi ja Karhejärvi. Majajärven liikennepaikka tosin jää puoliksi Hämeenkyrön alueelle. Hämeenkyrössä on siis edelleen reilun kilometrin verran sähkörautatietä vaikka Kyro Oy lakkauttikin omansa. Vasta julkaistuissa uusimmissa kaavoitussuunnitelmissa on tilavaraukset kolmelle lähiliikenteen matkustaja-asemallekin. Mäkkylä, Ylöjärvi ja Rotikko (tai millä nimellä uutta Siltatien kaava-aluetta sitten aletaankin kutsua)
kuva 25.03.2012 13:01 Niila Heikkilä  
  Wikipedia saattaa joskus väittää hyvinkin erikoista totuutta. Katsokaapa mitä se sanoo pääradasta Ylöjärven alueella. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%B6j%C3%A4rvi
kuva 14.03.2012 17:06 Niila Heikkilä  
  Aikoinaan kun osti lipun yöjunaan vaikkapa Tampereelta Rovaniemelle ilman erikoisia reittitoiveita, lippuun tulostui automaattisesti Kautta PKO - LPA. Se kertoi ettei juna kierrä Haapamäen kautta, eikä myöskään Pieksämäen. Kyllä tuosta Jounin lipusta on pääteltävissä selvä logiikka. ALV kertoo ettei koukata Jyväskylästä lähdön jälkeen etelän suunnan eli Tampereen kautta, eikä Seinäjoelta myöskään käännytä kohti etelää ja Riihimäkeä koska LPA estää sen. MH kertoo että vasta Oulusta suunnataan itään eikä oikaista Ylivieskasta suoraan Iisalmeen. KAJ kertoo sen ettei ole lähdetty Kontiomäeltä kiertelemään Joensuun kautta, ja KUO että jatketaan Siilinjärveltä suoraan alaspäin eikä yritetä edelleenkään kääntyä itään tekemään lenkkiä Joensuun kautta Pieksämäelle. Onko kellään tallessa vanhoja lippuja jossa matkustetaan Helsingistä Kontiomäelle? Mitkä niissä olivat reittimäärittelypaikkoina jos mentiin suorilla junayhteyksillä Savon radan tai vaihtoehtoisesti Karjalan oikoradan kautta?
kuva 13.03.2012 13:21 Niila Heikkilä  
  Ilman ajojohtopylväitä kuva voisi olla otettu myöhimmillään keväällä 2004. Sitä en sitten tiedä laajentaisiko pelkkä kuvan mustavalkoiseksi kääntö vuosiskaalaa monia vuosikymmeniä. Helmapellittömien pelkällä VR-logolla varustettujen vaunujen ja ilmastointi-vapitillisen veturin aikakausi ei kai oikein mustavalkokaudelle sovi?
kuva 10.03.2012 20:27 Niila Heikkilä  
  Olisiko V-L junan suunnanvaihdon hitauden takia? Nämähän on ajateltu lähtökohtaisesti lyhyemmille reiteille kuin lätät aikoinaan. Esimerkiksi Tpe-Keu-Tpe ajossa tuollainen ei pystyisi toimimaan. Olisihan se toisaalta näyttävä yhdistelmä, V-L-V nykylätillä.
kuva 08.03.2012 13:07 Niila Heikkilä  
  Entäs nuo kaksi laatikkomaista yksikköä junan etupäässä. Mutta voiko juna hinata itseään mäkeä ylös? Vai tarkoittaako tämä sitä että kaikki vaunut vetävät paitsi viimeinen?
kuva 08.03.2012 02:45 Niila Heikkilä  
  En tiedä onko silmä sitten tottunut liikaa, mutta mielestäni Suomessa ja ehkä Saksassa sähköratapylväät ovat jotenkin siitä silmää miellyttävimmästä päästä, verrattuna monen maan epäsymmetrisiin kombinaatioihin ja betonipylväisiin. Siitä voidaan tietysti olla montaa mieltä onko galvanoitu teräsrakenne koskaan kaunistus luonnossa. Kertoo se kuitenkin kehityksestä. Alkuaikojen sähköratapylväät esimerkiksi Ruotsissa olivat vihreäksi maalattuja, ja niitä on vieläkin vaikka kuinka paljon pystyssä. Pelkästään maalattu pylväs vain tahtoo ruostua ja rapistua, joten kyllä sinkki on se joka tarjoaa pisimmän suojan. Kiiruna-Narvik -malmiradalla on ollut viime vuosina suuri pylväänvaihtourakka, joka taitaa olla pikkuhiljaa läpi asti valmis. Siinä kaikki vanhat maalatut pylväät vaihdettiin uusiin.
kuva 06.03.2012 20:02 Niila Heikkilä  
  Raivaus tosiaan tehty moottorikelkkaliikennettä varten. Nyt on taas Kihniö-Haapamäki väli kokonaisuudessaan raivattu läpiajettavaksi. Viime viikolla tuli Haapamäki-Ähtäri-Virrat-Jalasjärvi -akselilla ajeltua reilu 400km. Tiettyä nostalgisuutta oli havaittavissa kun eräänä tähtikirkkaana iltana palattiin Kihniöltä Virroille. Vaskuun ja Härkösen asemilla tuikki valo ikkunoista tervehtien "ohittavaa liikennettä".
kuva 01.03.2012 00:46 Niila Heikkilä  
  Jormakin näköjään osallistunut juna & tyttö -kilpailuun :) https://www.vaunut.org/kuva/17830
kuva 28.02.2012 23:31 Niila Heikkilä  
  Suomen ainut JKV-museoveturi on juurikin tuo Valtterin vetäjä. Vai olikos Porvoon Tka:ssa JKV-laitteisto, ja lasketaanko se museokoneeksi? Nythän olisi teoriassa mahdollista rakentaa myös Dr13-parivetokin liikkumaan pääradoilla, jos Haapamäen kone laitettaisiin apukoneeksi ja johtoveturina JKV-Alstommi.
Kuvasarja:
PoRha muuttaa Nokelassa
 
 23.02.2012 11:35 Niila Heikkilä  
  Mikäs on tämän torpan rakennusvuosi/entinen käyttöhistoria? Porhaus sopii hyvin pohjois-suomalaiseen puhetyyliin, muistuttaen myös sakemanneista jotka polttivat Lapin. Porhalla on kyllä muitakin kekseliäitä nimiyhdistelmiä, esimerkiksi Porhallus. Hmm.. Jos Porhalla olisi Vr1, olisiko se sitten Porkkana? Helsinki, Porhalaisten marssi, olkaa hyvä!
kuva 20.02.2012 11:21 Niila Heikkilä  
  Kiskot vievät murrealueilta toiselle. An ko mää sanon: Tästäki pääsee tiäräks tuanoi Poriin ja hieman koukkaamalla myös Kenkeenpeehen ja Jemijervelle.
kuva 17.02.2012 23:43 Niila Heikkilä  
  Tällä kohtaa linjasuojastus on otettu käyttöön kesällä 1986. Tämä niinsanottu rataopastin syrjäytti entisen suojastusopastimen nykyiselle paikalleen vuonna 1991, jolloin pohjanmaan radalla tehtiin opastinjärjestelmän muutos. Silloin luovuttiin vilkkuvista esiopastimista, ja samalla suojavälin viimeinen suojastusopastin korvattiin aina kaksivaloisella pääopastimella. Tämä kuva itseasiassa havainnollistaa pitkälti syyn miksi näin tehtiin. Pääopastimen ollessa punaisena, myös suojastusopastin olisi ollut keltaisena, (eli kaksi keltaista peräkkäin) jolloin junat olisivat alkaneet jarruttaa tavallaan turhaan useita kilometrejä ennen varsinaista tarvetta pysähtymiselle. Aina ei rata ole näin suora hyvällä näkyvyydellä, joten rataopastimesta nähtiin olevan hyötyä liikenteen sujuvoittajana. Tämä siis aikana ennen JKV:ta. Nykyäänhän tällaisesta suuresta ja kalliista opastinmuutostyöstä ei juurikaan olisi käytännön hyötyä. Rataopastin ehti palvella tarkoituksessaan mihin se oli ajateltu vajaan 10 vuoden ajan, ennenkuin vuoden 2000 paikkeilla JKV saavutti Oulun .
kuva 15.02.2012 13:26 Niila Heikkilä  
  Tämä on otettu 200mm putkella tuplarin kanssa, reunoja jälkikäteen aavistuksen rajaten, joten kuvan kinovastaavuus lienee jotakuinkin 1000 millin luokkaa. Pitkä aikavalotus yhdistettynä pitkään putkeen kuuluu sarjaan haastavat kuvaustilanteet, koska asiassa on niin monta muuttujaa. Kevät taitaa olla tämäntyyppisiin kuviin paras hetki, ainakin Oulun seudulla. Meri on vielä kylmä, jolloin meri – ja maatuulen vaihtelu vuorokausitasolla on vähäistä, joten yölläkään ei ole jatkuvaa tuulta merelle päin. Kuvausta edeltävän päivän kelin pitää olla viileä ja puolipilvinen, joka selkenee yöksi pikku pakkasen myötä. Tällöin päivällä kehittynyt, pitkälle aamuyölle jatkuva lämpöväreily ei pääse sotkemaan kuvaa. Kun nämä palaset loksahtavat paikoilleen, on sen puolesta mahdollista valottaa pitkäänkin ilman pelkoa tärähtämisestä. Seuraavaksi tuleekin sitten kuvausalustan jämeryys. Tämä kuva on otettu Oulunlahdentien sillalta, joka lienee yksi vilkkaimmin liikennöidyistä Oulun seudun rautatien ylikuluista. Parikin rekkaa jos sattuu sillalle valotuksen aikaan, kuva on epäonnistunut tärinäefektin myötä. Kevätaamuna kello 3:30 sattui sitten paikkaa autolla ohittaessa hyvät olosuhteet, ja tällainen valotus oli mahdollista ottaa. Ihan tyytyväinen ei osaa olla tähänkään ja hetken meinasin jo tunkea kuvan kenkälaatikkoon. Ne pari taksia jotka paikan ohittivat melko kovaa, aiheuttivat pienen ilmavirran joka näkyy kaukaisuudessa olevien valonheitinmastojen pienenä pyöristymisenä. Vaikka maanpinnan tasalla oli täysin tyyntä, kuvan oikean yläkulman tuulipussista on havaittavissa mielenkiintoinen ilmiö. 50 metrin korkeudessa tuulee jo hieman, mutta virtaus on niin stabiilia että pussi on ollut lähes samassa tasossa koko 30 sekunnin valotuksen ajan.
kuva 13.02.2012 14:21 Niila Heikkilä  
  Tai sitten kyse on taas tällaisesta unohduksesta. ks. alin kommentti https://www.vaunut.org/kuva/67850
kuva 11.02.2012 00:57 Niila Heikkilä  
  Tämänkin siltamiljöön ulkonäkö tulee muuttumaan vuoden sisällä sähköratapylväiden myötä.
kuva 10.02.2012 00:51 Niila Heikkilä  
  Kuinkahan paljon lienee P274 matkustajia jotka haluavat herätä ja vaihtaa junaa Tampereella kukonlaulun aikaan kesken makeimpien unien päästäkseen IC162:lla Tikkurilaan reilua tuntia aikaisemmin? Periaatteessa on mahdollista vaihtaa junaa jo aikaisemminkin, eli jäädä yöjunasta pois Seinäjoella klo 4, odotella asemalla 1,5h ja nousta IC40:een joka on P274 aikaan Tikkurilassa. Järkeähän siinä ei tosin ole, ellei sitten halua jaksottaa öistä matkaansa useampaan palaseen.
kuva 08.02.2012 16:42 Niila Heikkilä  
  Muistelisin että ainakin sinisten vaunujen työkaluvitriinissä oli aikoinaan myös hätäraketti. Pohdittiin monesti vaunun eteisessä missä sellaista oikeasti olisi voinut junassa tarvita. Ehkä jossain asumattomalla seudulla missä lähimpään toimivaan puhelimeen on matkaa kymmeniä kilometrejä, eikä linjaradiota ole vielä olemassa, tai se ei toimi veturin ollessa könöllään penkalla. Kuulostaako kaukaa haetulta? Ehkei, jos se on ainut tapa viestittää että nyt tarvitaan apua kiireesti.
kuva 07.02.2012 21:02 Niila Heikkilä  
  Siinä on aitoja metsäkoneita rinnakkain. Taempana ilmeisesti Kawasaki KX 125, mutta mikäs tuo tännimmäinen nelari on? Joskus taannoin tuli ajeltua vastaavantyyppisillä laitteilla Eskolan metsäradalla.
kuva 03.02.2012 18:44 Niila Heikkilä  
  Hyvän knopin ei tarvitse tosiaan olla paikasta jossa jokainen on käynyt, mutta siinä pitää olla silloin objekteja joista pystyy paikkaa edes jotenkin haarukoimaan. Tässä on jo aika paljon päättelyketjun mahdollisuuksia. Pendolinosta voisi ajatella että ollaan todennäköisesti sähköistetyllä radalla. Järvipenger, ja tuolla on myös lateraalimerkit, joista voi taustatyötä tekemällä etsiä kaikki laivaväylät sähköistettujen ratojen varsilta, sitten selvittää väylän ilmansuunnan ja sitä kautta myös kuvausilmansuunnan ja tarkan paikan. Tämä tosin vaatiii jonkin verran istumista karttapaikka.fi ja muiden tietolähteiden äärellä sekä jossain määrin karkeaa yleistietämystä Suomen rautatiemaantiedosta. Knoppi voi luonnollisesti silti jäädä selvittämättä, mutta mahdollisuudet ovat näillä eväillä jo paremmat.
kuva 31.01.2012 12:19 Niila Heikkilä  
  Mitenkäs muuten näiden mahdollisten 4- ja miksei 6-akselistenkin sähköveturiehdokkaiden moniajomahdollisuus, kuinka monta kutakin tyyppiä valmistaja sallii kytkeä peräkkäin? Missään ei taida olla niistä mainintaa.
kuva 31.01.2012 00:47 Niila Heikkilä  
  Ehkä valoton punainen veturi erottuisi kovassa lumisateessa kauempaa. Oli miten oli, ajovalopakko tie- ja rautatieliikenteessä on hyvä asia. Ei tarvitse mennä kuin itärajan taa, niin voi todeta kuinka sivultatuleva auto voi olla vaikea havaita hämäränä talvipäivänä.
kuva 28.01.2012 19:31 Niila Heikkilä  
  Kolminajonippujen poisto oli tosiaan tuossa ajatusleikissä päällimmäisenä. Järkkäriliikenne olisi (kai) hoidettavissa radio-ohjausvarustuksella jolloin 2-ohjaamoinenkin voisi toimia vaihtotyökoneena normaaliin tapaan, ellei sitten akselipainot mene liian raskaaksi kevyelle kiskolle?
kuva 28.01.2012 15:07 Niila Heikkilä  
  Entäs 6-akselinen dieseli? Niiden käyttötarkoitushan olisi pääasiassa lentää hiljaa ja matalalla.
kuva 15.01.2012 16:34 Niila Heikkilä  
  Yöjunan ensimmäisen vaunun makuuhytti lienee valokaaritunnelman kannalta paras, koska hytissä on yleensä nukkumisen aikana muuten pimeää. Ainakin itsellä ensimmäiset matkustusmuistot liittyvät outoon välkehdintään joka valaisi CEmt:n hytin kattoa. Myöhemmin huomasi että Parkanon baana oli jostain syystä talvisaikaan jännempi koska loimotus loppui aina Seinäjoella.
kuva 11.01.2012 02:17 Niila Heikkilä  
  Partalan mäen nousua helpottavat vaihtoehdot vaatisivat mäen puhkaisua reilun parin kilometrin mittaisella tunnelilla. Jämsän ja Lahdenperän liikennepaikan korkeusero on 70 metriä, eli Nytkymen tunnelioikaisu myös loiventaisi nousua merkittävästi Jämsästä etelän suuntaan lähdettäessä. Ehkä samalla sitten rakennettaisiin Jämsänkosken ja Saakosken välille Laihalammen ja Korpilahden kohtauspaikat, joille tilavaraus on ollut olemassa radan rakentamisesta lähtien. Tunneli näkyy Keski-Suomen maakuntakaavassa tilavarauksena http://www.keskisuomi.fi/filebank/11321-maka-kartta.pdf
kuva 22.12.2011 17:08 Niila Heikkilä  
  Tässä Kekkosen uudenvuodenpuhe 1981 tekstimuodossa. http://kaino.kotus.fi/korpus/teko/meta/presidentti/kekkonen/kekkonen_1981_rdf.xml Toki vanhemmatkin puheet löytyvät tuolta.
kuva 14.12.2011 02:44 Niila Heikkilä  
  Kuun etäisyys kuvaajasta on vajaat 400 000km, ja koska kuu ja juna ovat näköjään samalla syväterävyysalueella, lienee junan etäisyys kuvaajasta ..öh, samaa luokkaa.
kuva 12.12.2011 00:22 Niila Heikkilä  
  Kuvanoton aikaan maantieliikenne on epäilemättä ollut vilkasta, koska Isoraaran voimalaitospato oli vielä silloin alajuoksun ainut kiinteä joen ylittävä silta, ja kuvan tie toimi myös 4-tienä. Seuraavaksi lähin siltayhteys oli yli 60 kilometrin päässä joen yläjuoksulla Ossauskoskella. Talosta voisi ehkä ajatella että se olisi jopa sotia edeltävältä ajalta. Isohaaran voimalaitosta rakennettaessa harva kai olisi alkanut rakentaa taloaan tuollaiseen paikkaan kilpaa patopenkereen kanssa, kun talon alle louhitaan samaan aikaan Akkunusjoen oikaisu-uomaa. Rakennusaikainen tieyhteys penkereelle kurvaa tuonne oikealle alas, ja taitaapa kuvasta olla havaittavissa vielä yksi mielenkiintoisuus, vanha vaijerikaide?
kuva 10.12.2011 11:39 Niila Heikkilä  
  Tämä onkin tulevaisuutta ennustava kuva Oulunkylän seutuvilta vuonna 2100, jolloin subtrooppinen kasvillisuusvyöhyke on ilmaston lämpenemisen seurauksena edennyt napapiirille asti. (Iisveden radalla kilometrit mitataan poikkeuksellisesti radan alkupisteestä)
kuva 09.12.2011 13:17 Niila Heikkilä  
  Kki-Rma välin nopeudennostoa rajaa oikeastaan kaksi asiaa: Kaikkien varoituslaitosten hälytysosuudet ja näkemäalueet on mitoitettu sn100 tasolle, ja sähköistys on Y-köydetöntä. Sähköistys ei tosin kokonaan estä nopeudennostoa, mutta se on alunperin rakennettu hitaampaa tavaraliikennettä varten joten säätöä vaatisi varmaan jonkin verran.
kuva 07.12.2011 23:57 Niila Heikkilä  
  Vaikuttaisikohan Kiina Oulun kolmioraiteeseen, vai korvaako sen Iisalmen kolmioraide ja Kyösti Kallion radan sähköistys?
kuva 07.12.2011 15:36 Niila Heikkilä  
  Kekkonenkin on jo viimeistä vuottaan presidenttinä. Tämän jälkeen hän esiintyy enää satunnaisesti, pitäen lähinnä puheita erilaisissa rautatietapahtumissa.
kuva 07.12.2011 00:50 Niila Heikkilä  
  Jos tällä linjalla jatketaan, kuvasta löytyy selkeä virhe: Taustan taimikon ensiharvennus ja nuoren metsän hoito on tehty virheellisesti puuta tuhlaavalla tavalla, sekä osin jätetty tekemättä, jolloin kemera-tukien saanti estyy? :)
kuva 28.11.2011 21:07 Niila Heikkilä  
  Vaikka äkkiseltään luulisi, reissu ei Sr1 3002:lle ole suinkaan ensimmäinen Vaasan keikka. Ammoisina aikoina 1990-luvun alussa 3002 kaikkien muiden lajitovereidensa tapaan kävi Vaasan konepajalla ohjaamon sivuikkunamuutoksessa.
kuva 27.11.2011 18:37 Niila Heikkilä  
  Madesjärvellä on ollut puunlastausta, joten oletettavasti kyseessä on raakapuujuna. Aikataulun sn75-rajoitukset taitavat johtua siitä että listan opastimet sijaitsivat isossa alamäessä, ja junan alhaisen jarrupainon takia nopeutta on tarvinnut niiden punaisenaolon varalta pistemäisesti rajoittaa, aikana ennen JKV:tä.
kuva 21.11.2011 14:22 Niila Heikkilä  
  Nämä on otettu joskus puolenyön jälkeen jolloin ilman lämpötila oli laskenut riittävän alas tällaisen pintasumun muodostumiseen. Näkyvyys oli paikkapaikoin muutama kymmenen metriä. Käytännössä siis tällaisiin kuviin vaaditaan erittäin tiheä sumu, tyyni keli, ja pimeä paikka, jotta opastimesta lähtevää keilaa voi valottaa riittävän kauan muun hajavalon häiritsemättä. Suuren kaupungin läheisyydessä tämäntyyppisiä kuvia siis tuskin pystyy ottamaan. Kuvien valotusajat vaihtelivat 8-12 minuutin välillä, eli pelkästään näiden 5 kuvan valottamiseen meni jotakuinkin tunti. Kuvaustapa vaatii siis pitkälti lehmän hermoja haarukoida asetukset kohdalleen, mutta onnistuessaan palkitsee suuresti. Aikavalotuskuvaus on haastavaa, mutta pitäähän kameraharrastuksen ollakin.
kuva 20.11.2011 18:10 Niila Heikkilä  
  Kymmenvuotiaana ihmisen kasvunopeus on sitä luokkaa että harvemmin käytetyillä vaatteilla on tapana kutistua kaapissa alta aikayksikön. Vanhempana kaikki hidastuu, mutta havaintojen perusteella tämä ilmiö korostuu eritoten juhlapukujen kohdalla. Joskus olin 3-kymppisillä jossa teemana oli pukeutua "papaksi", olihan syntymäpäiväsankari jo tullut hyvinkin miehen ikään jossa parta alkaa kunnolla kasvamaan. Siellä räpsittyjä valokuvia katsellessa meinaa kovasti hymyilyttää. Mainioita kostyymejä väellä päällä.
kuva 20.11.2011 17:39 Niila Heikkilä  
  Perinteisesti sähkörataa käyttöönotettaessa lankaa koestetaan aluksi normaalia alhaisemmilla mittausjännitteillä. Kyltti tarkoittaa että tuosta hetkestä alkaen lankaan täytyy kuitenkin suhtautua että se on vaarallinen. Välttämättä siis juuri kyltin kertomalla kellonlyömällä ajojohtoon ei räväytetä vielä täyttä 25kV, ettei mahdollisen ennalta huomaamattoman kytkentävirheen seurauksena kuulu jostain *poks*. Riippuu varmaan urakoitsijasta ja sen toimintatavoista. Jokos ensimmäinen (koe)sähköjuna on liikkunut ko. radalla?
<<   >>