167-48863 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.03.2011 11:50 Niila Heikkilä  
  Jokos kaksoisraide on noin pitkällä että ajolangat ja opastimetkin jo paikallaan?
kuva 28.02.2011 13:31 Niila Heikkilä  
  Kuvassa on puhallinmoottorin lisäksi myös keskipakopuhaltimien siivet. Nehän sitä ääntä pitävät yhdessä ilmakanavien muotoilun kanssa, moottori vain pyörittää niitä.
kuva 22.02.2011 01:35 Niila Heikkilä  
  VR:n saunassa vasta oli vihreä?
kuva 19.02.2011 17:02 Niila Heikkilä  
  Oikeilla jäljillä kyllä. Tosin lisääkin löytyy vielä.
kuva 19.02.2011 03:35 Niila Heikkilä  
  Kesäaika tekee tepposet myös yöttömän yön ihailijoille. Kun matkailija seisoo Juhannuksena vaikkapa Pudasjärvellä Iso-Syötteen huipulla kellon mukaan puoliltaöin, (Suomen eteläisin maastonkohta missä keskiyön aurinkoa voidaan nähdä) luulee hän että kylläpäs keskiyön aurinko onkin korkealla. Tosiasiassa mollukka laskee vielä tunnin verran, ja on matalimmillaan vasta yhden jälkeen yöllä. Aikakysymyksestä saadaankin mielenkiintoinen rautatieaiheinen knoppi jos tehtäväksi annetaan luetella liikennepaikat mitkä sijaitsevat linjalla mistä Suomen aikavyöhykeaika eli "nollatunti" määritellään. Niitä on itse asiassa useita. Jos tarkkuudeksi annettaisiin rataverkolla vaikkapa muutaman kilometrin toleranssi, mitkä olisivat nämä rautatieliikennepaikat?
kuva 18.02.2011 00:22 Niila Heikkilä  
  Ensi lokakuun lopulla Allegrosta tuleekin todellinen luotijuna. Pietarista Kouvolaan hurauttaminen kestää vain parisenkymmentä minuuttia. Helsingissäkin ollaan jo vajaan 1.5h kuluttua lähdöstä. Mutta kaikella on kääntöpuolensa: Helsingistä Pietariin -ajo hidastuu vanhan Repinin tasolle, eli 5.5 tunnin hujakoille. Tämä siis siinä tapauksessa jos Venäjän kaavailema talviaikaan siirtymättömyys toteutuu, ja maiden välille tulee talveksi 2h aikaero.
kuva 15.02.2011 23:57 Niila Heikkilä  
  K43 = Ajo kielletty alle 43-vuotiailta vetureilta.
kuva 08.02.2011 18:01 Niila Heikkilä  
  Mikäs näissä kaivosvetureissa on ollut käyttöjännite? Järeydestä päätellen virroittimen on ollut kestettävä suuria ajovirtoja, koska välittömästi pään yläpuolella olevassa langassa/palkissa ei voi olla kovasti jännitettä.
kuva 31.01.2011 15:52 Niila Heikkilä  
  Lempäälän tarjoama saaripropaganda on hieman yliampuvaa, kun puhtaasti saarella sijaitsevia rautatieasemia löytyy muualtakin, jopa ilman ihmisen tekemiä vesistönmuokkaustöitä. Markun esittämiin vapaasti virtaavan veden kriteereihin mahtuu hyvin Savonlinnan päärautatieasema, ja myös omalla pikku saarellaan sijaitseva Kauppatorin seisake. Kummallista että niinkin isot salmet kuin Laitaatsalmi ja Kyrönsalmi ovat jääneet Lempääläläisiltä huomaamatta. No, ehkä siinä ovat oikeassa että Lempäälä on pääradan ainut "saariasema". Meren tai joen saarella sijaitsevia tavaraliikenteen asemia löytyykin sitten taas useita, ja osalla on ollut myös matkustajaliikennettä. Tulkoon tässä nyt luetelluksi vaikkapa Mussalo, Hangonsaari, Tahkoluoto, Kaskinen, Vaskiluoto, Vihreäsaari, Ajos, Tornio, Röyttä. Tornio itäinen kuuluu vieläpä lisäyksenä matkustajaliikennesaariasemastatukseen, koska se sijaitsee Torniojoen suistoalueen sivuhaarojen rajaamalla saarella.
kuva 31.01.2011 03:01 Niila Heikkilä  
  Jos kanavilla rajattuja alueita voidaan pitää saarina Lempäälän tapaan, silloin löytyy huomattavan suuria kokonaisuuksia joilla on jopa useita asemia. Savonlinnan läheisyydessä on Sääminginsalon saari, joka on jopa Soisaloa isompi. Ainakin Pääskylahti, Kerimäki ja Retretti voidaan laskea kyseisellä saarella sijaitseviksi liikennepaikoiksi, Retretti tosin vain seisakkeena. Kulennoinenkin, jos mukaan lasketaan lakkautetut asemat. Mikäli saaren määritelmä lavennetaan sellaiseksi että riittää kunhan vain on vettä jollain tavoin ympärillä, saadaankin sitten aikaiseksi Etelä-Suomen saari. Padasjoella sijaitsevasta Vesijako-järvestä lähtee laskujoki kahteen suuntaan, toinen Kokemäenjoen vesistöön, toinen Kymijoen vesistöön. Näiden kahden joen ja meren väliin muodostuvalle saarelle jääkin sitten jo melko liuta rautatieasemia.
kuva 25.01.2011 11:14 Niila Heikkilä  
  Kiireisen autoilijan kulkupeli on ilmeisesti AMC Rambler American `65, ja hieman harvinaisempaa farmarimallia. AMC oli tuohon aikaan kaikkein halvin amerikkalaismerkki, joten ei ihme että sitä sanottiin Amerikan Mosseksi.
kuva 24.01.2011 03:00 Niila Heikkilä  
  Voisiko olla näin että yöjuniin ei juuri hyödytä laittaa Rx:iä kun niihin riittää hitaampikin (sn140) vaunu? Vai onko kaikilla rafloilla jo sn160-valmius, ei kai?Ainakin jos koko matka ajettaisiin jo tuotakin vauhtia, Suomi loppuisi kesken ennen aamua. Toinen syy voisi olla öljypolttimen puute, yöjunillahan ajetaan mm. Kolariin.
kuva 12.01.2011 17:52 Niila Heikkilä  
  Veturin numero viitannee ensimmäisen maata kiertäneen avaruusaluksen eli Sputnikin lentoon. Raketin laskeva numerosarja on lähtölaskenta, ja luku 410 tarkoittaa 4.10.1957 tapahtunutta laukaisua. Rautatieaiheena voitaneen ajatella että vuosi 1957 samalla viimeinen höyryveturien valmistusvuosi Suomessa. Ehkäpä tähän leikkitilaan sopisi vielä Laika-koirakin pehmoleluksi.
kuva 12.01.2011 14:42 Niila Heikkilä  
  Hyyryläinen kuuluu nykyään Destia-konserniin, ja se puolestaan on valtio-omisteinen. Eli tällöin epäsuorasti valtio ostaisi oman firmansa.
kuva 08.01.2011 03:17 Niila Heikkilä  
  Porissa tapahtui muinoin että Dr13 ryntäsi itsekseen tallin ovien läpi ulos kääntöpöydän koppia päin. Joku joka muistaa vuoden ja tarkemman tapahtumakuvauksen, voisi varmaan kertoa tarkemmin.
kuva 27.12.2010 02:01 Niila Heikkilä  
  Kuvaan on mukavasti eksynyt myös objekti joka muistuttaa maanmittauksen historiasta. Taustan metsänrajassa erottuu Saarisenvuoren kolmiomittaustorni, joka monista kollegoistaan poiketen on vielä tänä päivänäkin pystyssä. Tornin huippu on n. 170m merenpinnasta. Muutama vuosi sitten tuli käytyä katsomassa voisiko sieltä kuvata komeaa syysruskaa. Koska kiipeilijän pää oli ilmeisesti lahompi kuin itse torni, ylös asti mentiin. Näkymät olivat komeat. Nykypäivänä kiipeämistä ei voine valitettavasti enää suositella kenellekään oravaa painavammalle.
kuva 23.12.2010 22:59 Niila Heikkilä  
  Tämän sillan alikulkukorkeus on 8 metriä, eli sen alta mahtuu kyllä vaivatta normaali risteilyalus. Korkeutta rajoittavat sillat sijaitsevat pohjoisempana Vuonteella ja Paatelassa. Kuvan esilleottaminen olikin silti varsin ajankohtaista, sillä nythän VR (Track) on tehnyt uuden aluevaltauksen ja ottanut hoitoonsa koko Keiteleen kanavan ylläpidon vuosiksi 2011-2012. http://veneilya.blogspot.com/2010/11/28112010-uutinen-vr-alkaa-hoitaa.html
kuva 21.12.2010 21:35 Niila Heikkilä  
  Kone näyttää seisovan jotakuinkin Karhejärvi-Väinänperä (km 226+922) tasoristeyksen kohdalla. Siinä oli radan yksi harvoista alkuperäisistä puolipuomilaitoksista vuodelta 1972. Se korvattiin alikululla joskus 1980-luvun lopulla. Tuo kauhan yläpuolella erottuva punainen mummonmökki on pystyssä tänäkin päivänä. Sen omistajaa lienee harmittanut kuvanoton aikoihin, kun työmaa on edennyt näille seuduille ja ratapenkka on alkanut nousemaan peittäen komean järvinäköalan. Nykyään mökki on syvällä notkossa korkean ratapenkan juuressa. Jatkuvaa asujaimistoa siinä ei enää ole, mutta yleensä jouluisin näkee ikkunoista tuikkivan valoa. Näillä seuduilla näkee muitakin rakennuksia jotka heräävät eloon aina pidempien juhlapyhien aikaan, kun kaupungista on lähdetty lämmittämään saunaa maaseudun rauhaan.
kuva 12.12.2010 02:20 Niila Heikkilä  
  Mielipiteitä pitää tietysti aina kunnioittaa, ovatpa ne sitten millaisia tahansa. Mutta sanokaapa rehellinen mielipiteenne, jos kuvitellaan että tämä https://vaunut.org/kuva/66877 vetäisi tuota taustan pönttöletkaa, aurinko paistaisi junan takaa ja valoa siivilöityisi lumisen metsän oksistosta. Oltaisiin korpiradalla, eli deeverin tyypillisellä reviirillä. Kuka uskaltaa kirkkain silmin väittää että ei olisi koskaan mitään havaittavuuseroa punavalkoiseen? Jos joku sanoo ettei ole, on ainakin äärimmäisen vaikea uskoa että henkilö voi olla tosissaan.
kuva 11.12.2010 11:00 Niila Heikkilä  
  Tuohon huomiovärikeskusteluun voisi ottaa pienen päinvastaisen erimerkin. Miksi armeija maalaa panssarivaununsa maastoväreillä? Eikös punavalkoisella Leopardilla pärjäisi taistelukentällä yhtä hyvin, jos värillä ei olisi havaittavuuden kannalta mitään merkitystä.
kuva 04.12.2010 00:50 Niila Heikkilä  
  Historiaa pitää aina tutkia kokonaisuuksina, eli tässäkin tapauksessa ottaa verrokiksi aikakausi ja sen tuomat poliittiset haasteet. Sähköveturitilauksesta tuskin onkaan ollut Neuvostoliitolle niin merkittävää taloudellista hyötyä että se olisi vaikuttanut suuntaan taikka toiseenkaan maan talouteen, mutta kuten jo edellä puhuttiin, sillä oli senhetkinen iso kauppapoliittinen merkitys. Otin Tsekkoslovakian kriisin vain oman aikakautensa esimerkiksi, eli missä ja minkätyyppisessä maailmassa silloin, ja jo huomattavasti ennen sitä elettiin. Jos kotimaisen sähköveturin tilausta onkin boikotoitu jo ennen kriisiä, tapahtuma on vain toiminut yhtenä vahvistavana tekijänä sille että politiikkojen suunnittelemat tilaukset menivät Neuvostoliittoon, ja sen alihankkija-alusmaihin. Siihenhän me jälkipolven historiantutkijat emme pysty koskaan kirkkain silmin vastaamaan mitkä kaikki tekijät numerojärjestykseen laitettuna johtivat siihen että asia lopullisesti jyrättiin läpi, koska voimme vain julkisuuteen kerrottujen asioiden valossa sitä käsitellä ja ymmärtää. Kotimaisen sähköveturin hankinta olisi ehkä hankintana ollut jossain määrin kannattavin, koska teknologia ja tietotaito oli Valmetilla jo valmiina pitkäikäiselle sähköveturille. Vai oliko? Koska tämä asia ei koskaan toteutunut, on kenenkään hankala sanoa täydellä varmuudella että kyllä. Spekulaatiotasolla tämä toki on mielenkiintoista, ilman auktoritäärisiä mielipiteitä.
kuva 03.12.2010 14:31 Niila Heikkilä  
  Kyllä kyse oli (valitettavasti) myös Suomen eduista. Tsekkoslovakian kriisin (1968) jälkimainingeissa elettiin idän ja lännen välillä varsin kylmää aikaa, jossa hyvät poliittiset suhteet ratkaisivat paljon valtioiden välisessä kanssakäymisessä. Hyvien kauppasuhteiden ylläpidolla estettiin paljon sivusta tulevaa poliittista painostusta. Asia on niin laaja että tässä ei kannata koko historianlehteä avata, mutta jos on yhtään perehtynyt senaikaiseen historiaan, ei yksinkertaisesti ollut mahdollista sanoa kaikessa mahdollisessa asiassa suurelle idälle jyrkkää Ei-sanaa. Olisiko se järkevää nykypäivänäkään. Eipä tietenkään, ja onko sille edes tarvetta. Kysehän oli tuolloin kuitenkin asiasta jota ei voi senaikaisessa valossa edes ihmetellä. Jos Suomi tilasi Neuvostoliitosta junalasteittain malmia ja vaikkapa puuta, mutta ei ostanut kuin vähäisissä määrin niiden loppujalostetta, eli vaikkapa elektroniikkaa tai paperia, ei ihme että asiaa tiedusteltiin mikseivät ne kelpaa. Saimaan kanavan rakennustöissä 1960-luvulla Suomi ei tilannut kanavatekniikkaa naapurista, vaan rakensi kaiken itse. Ainoastaan Viipurin Kivisillansalmen siltatyö annettiin neuvostoliittolaisille. Samaan aikaan Suomi kuitenkin koetti kuitenkin markkinoida omia tehdastuotteitaan naapuriin. 1970-luvun alkuun tultaessa 110 kappaletta sähkövetureita oli jo sen verran suuri teknologiatilaus, että kauppapoliitikot eivät vähään aikaan idässä epäilleet etteikö suomalaisten kanssa sittenkin kannattaisi jatkaa kauppasuhteita hyvässä hengessä. Poikihan se samalla myös suomalaiselle Strömbergille töitä suomalaisen teollisuuden lopputuotteen myymisessä, tehonsäädön komponenttien valmistamisessa. Historian vaiheissa sama kysymys on noussut esiin monta kertaa, ja yhtenä ratkaisuna on ollut tasapainottaa kauppaa ostamalla sotakalustoa, joka idässä tunnetusti on ollut järeää. Vaihtoehdoiksi nousi sittemmin myös se tapa, eli ostetaan puhtaasti työvoimaa, töihin jotka tiedettiin että ne onnistuvat myös meidän yhteiskuntamme standardeihin suhteutettuna. Tähän listaan voisi laskea vaikkapa maakaasuputken jatkaminen Hämeeseen vuonna 1986, joka toteutettiin täysin neuvostoliittolaisin voimin. Ehkä samaan kategoriaan voitaisiin ajatella myös Keiteleen kanavan rakennustyöt 1993, jotka tosin olivat jo pitkälti velkojen maksua.
kuva 03.12.2010 11:46 Niila Heikkilä  
  Näyttää tuossa Kosovon Nohabissa olevan ylin valonheitin hitsattu umpeen. Muissakin vehkeissä ylävalonheitin korvattu nykyaikaisilla lisävaloilla. Liekö kansallinen määräys heittimien sijainnille, vaiko haluttu halogeenit paremmalle paikalle. Hyväksi havaittu nyrkkisääntöhän valonheittimissä on että mitä ylempänä, sitä optimaalisempi valaisukulma.
kuva 02.12.2010 16:06 Niila Heikkilä  
  Tuossa taannoin tuli radiosta Kekkosen pitkä lehdistöhaastattelu vuodelta 1975. Siinä häneltä kysyttiin mm. vastikään olleista sähköveturihankinnoista, ja pyydettiin kertomaan taustoja miksi hankinnat menivät itään. Urkki karautti kurkkuaan ja alkoi selostaa syvällä äänellään jotakuinkin näin: "Meillä on vuosi vuodelta ollut idänkaupan kannalta hyvä yhä parempi tasapainotilanne, ja olemme saaneet hälvennettyä neuvostoliittolaisten viimeisetkin epäluulot suomalaista loppuunjalostettua teollisuustuotetta kohtaan. Kuitenkin viimeisinä vuosina neuvostoliittolaiset ovat alkaneet esittää epäluuloisia kysymyksiä sitä asiaa kohtaan, että miksi meille toimitetaan enemmän idän suunnasta pelkkää teollisuuden raaka-ainetta, mutta me toimitamme itään teollisuuden loppujalosteita valmiina tuotteina. Kyse ei ole siitä etteivätkö suomalaiset lopputuotteet kelpaisi, nehän ovat hyvässä huudossa naapurissa, mutta keskusteluissa on yhä enenevissä määrin esiintynyt kysymyksiä miksi naapurin teollisuuden loppuun kehittämät tekniset tuotteet kelpaavat niin vähäisissä määrin suomalaisille? Tämä on alkanut aiheuttamaan tiettyä epäluuloisuutta ja vaikeita kysymyksiä idänkauppaan, ja hyviin väleihin. Niinpä meidän oli täällä Suomessa keskusteltava mitkä neuvostoliittolaisen teollisuuden tuotteet voisivat olla sellaisia mitkä suomessa voisivat olla enenevissä määrin käytettävissä. Tähän ryhmään nousivat jossain vaiheessa sitten sähköveturit, joiden todettiin olevan hyvin kehittyneitä teknisiä laitteita maassa, jossa on laaja kokemus rautateistä, ja varsinkin kun meillä nyt nämä sähköistysasiat ovat vireillä. Sähköveturien tilaamista Neuvostoliitosta siis alettiin vaihtoehtona miettiä yhtenä vaihtoehtona, ja koska tämä asia sai kauppakeskusteluissa viilenneet välit taas nopeasti uudelleen lämpenemään, päätettiin sähköveturien teknisiä määritelmiä alkaa tarkentamaan ja suunnittelemaan myös Neuvostoliittolaisten tarjousten perusteella. Alussahan emme toki hylänneet mitään muitakaan vaihtoehtoja"
Kekkonen siis tällä asialla pelasti jälleen kerran Suomen suhteita naapuriin, ja saimme neuvostoliiton teollisuuden huipputeknisiä lopputuotteita maahamme, ja kaikki osapuolet olivat (taas) tyytyväisiä.
kuva 29.11.2010 22:45 Niila Heikkilä  
  Heikin linkin takaa paljastuvaa ohjaamokuvaa kun tihrustaa, näyttää siltä kuin suomalainen EKE:n nopeusmittari olisi nollassa?
kuva 28.11.2010 22:57 Niila Heikkilä  
  Miksi sopisivat juuri Tampereelle?
kuva 26.11.2010 14:25 Niila Heikkilä  
  Joo, se on KLUB-U. Ällä ja väliviiva vain tahtoo kuulua huonosti venäläisittäin lausuttuna :)
Kuvasarja:
Allegro
 
 26.11.2010 14:06 Niila Heikkilä  
  Allegron reitillä pisin suora rataosuus on muuten jotakuinkin 33km mittainen. Terijoen länsipuolelta Tyrisevältä alkava viivasuora rataosuus päättyy Levashovoon eli edelliselle asemalle ennen Parkalaa.
kuva 26.11.2010 13:42 Niila Heikkilä  
  Venäläisestä kulunvalvonnasta (KUBU) on hyvin vähän kuvia internetin ihmeellisessä maailmassa. Ohjaamovideoita toki löytyy, joissa täräjävässä kuvassa näkyy näyttö toiminnassa. Tästä voisikin käynnistää leikkimielisen kuvakisan, kuka laittaa ensimmäisenä kunnon kuvan KUBU:sta. Vanhemmissa venäläisissä vetureissa näyttö ei ole aivan noin hyvin integroitu kojelautaan kuin Sm6:ssa, mutta toiminnallisuus sama.
kuva 26.11.2010 03:25 Niila Heikkilä  
  Ari: Suuri osa nykyisistä katuvalotyyppisistä natriumpolttimoista käy elohopealampun kuristimelle, eli voidaan ruuvata vain uusi polttimo vanhan tilalle. Eri asia on suuritehoisilla satojen wattien valonheittimillä, niissä se ei onnistu aina. Monilla asemilla ne alkavat melkeinpä jo ollakin monimetalli- tai natriumputkella. Eivätpä sitä toisaalta kaukana ole nekään ajat, jolloin tehokkaimmissa mastovalonheittimissä ratapihoilla oli 1000 W:n perinteinen hehkulamppu. (ei siis halogeeni) Niissä polttimoissa oli fyysistä kokoa kerrakseen.
kuva 24.11.2010 18:27 Niila Heikkilä  
  Eikös vanha sananlasku kerro että Vokilla voi kuskata kaikkea muuta paitsi -Vettä. Sen viskositeetti on niin pieni ettei se pysy sisällä.
kuva 23.11.2010 15:28 Niila Heikkilä  
  Hienoa kun Robert kertoi omista kokemuksistaan. Moni itäsuomalainen ei välttämättä tule moista ajatelleeksikaan että joku toinen syntyperäinen suomalainen voisi maan toisessa laidassa ajatella suomen puhumista "pakkosuomena". Inarista löytynee ainakin joku Robertin kollega joka ajattelee aluksi samoin. Mitäpä sitä Suomea tai muita kieliä opettelemaan, kun saamen kielelläkin pärjää. Vai pärjääkö? Pelkkää saamea puhuvat ovat tosin sen verran marginaalinen ryhmä, ettei tie taida aueta moniinkaan yhteiskunnallisiin toimintoihin ellei puhu sanaakaan suomea. Ruotsinkielinen rannikko onkin toki asia aivan erikseen.
kuva 18.11.2010 10:19 Niila Heikkilä  
  Jatkuvaan käyttöön tarkoitetuissa Scania-luokan koneissa käytetään synkronista pyörimisnopeutta 1500 r/min, kuten tuossakin. Takavuosina käytettiin joissakin Linnavuoren tekemissä varavoimasovelluksissa alennusvaihdetta 2100/1500 r/min, mutta se on jäänyt pois, kun riittävän isoja 1500 r/min dieseleitä on nykyään saatavilla.
kuva 16.11.2010 00:38 Niila Heikkilä  
  Jos kuva on otettu paikalta mistä itse olettaisin sen olevan, voisi kuvaaja seisoa nykyisen Bauhausin sähkötarvikehyllyjen kohdalla, kuvaussuunnan ollessa kohti puutarhaosastoa.
kuva 16.11.2010 00:15 Niila Heikkilä  
  Jos sinulla Ilkka (tai muilla) on julkaisemattomia kuvia pohjanmaan radan asemilta ennen sähköistystä, ja sen alkuajoilta, niin ei muuta kuin tänne vain. Varsinkin pieniltä väliasemilta on hyvin vähän otoksia. Operaatio "kaikki pömpelit ja asemat vain skannerin läpi".
kuva 12.11.2010 21:48 Niila Heikkilä  
  Mitenkäs muuten tulevaisuudessa Allegron veturimiehistön vaihto hoidetaan. Veli venäläinen ilmeisesti astuu puikkoihin Vainikkalassa, mutta millä junalla hän tulee rajasta yli hakemaan Allegroa, tai poistuu Suomesta ajettuaan junan Vainikkalaan? Tällainen tilanne taitaa olla ensimmäistä kertaa edessä suomalais-venäläisen kansainvälisen rautatieliikenteen historiassa, kun veturia ei vaihdetakaan rajan pinnassa. Ellei lasketa Porkkalan huoltokuljetuksia, tai lyhytaikaiseksi jäänyttä itärajan takaista Värtsilä-Elisenvaara-Parikkala suomalaisrahtiliikennettä.
kuva 04.11.2010 17:21 Niila Heikkilä  
  Tämän sn on sen verran alhainen että JKV:n asentamisesta saadut hyödyt ovat huomattavasti pienemmät kuin Dr13:ssa.
kuva 03.11.2010 18:49 Niila Heikkilä  
  Markun kysymys lienee hieman retorinen, koska jokainen maalla kulkeva ajoneuvo kerää toki likaa itseensä. Jopa lentokoneita pestään. Veturissa on laipanvoiteluöljyä/grafiittia, ilmavirta pyörittää sepelipölyä ja maa-aineksia, kiskosta irtoaa hienojakoista metallipölyä joka ruostuu junan pinnoilla, jarrulosseista irtoaa metallia..jne.. Tämä jarrulossipöly on parhaiten nähtävissä alamäkipaikkojen kohdalla, jossa sähköratapylväät ovat vuosien varrella saaneet alaosaansa ruskean kuorrutuksen. Ilmiö korostuu etenkin tavarajunapitoisilla radoilla.
kuva 03.11.2010 16:30 Niila Heikkilä  
  Junien yläosan likaantumisessa aika keskeisenä tekijänä ovat hiilen partikkelit. Dieselkalustossa niitä tulee mitä suuremmissa määrin tuosta veturin keskivaiheilla olevasta torvesta. Sähköveturissa puolestaan virroittimen hiilipöly ja ajolangan epäpuhtaudet aiheuttavat samaa ilmiötä. Myös valokaaren uv- ja röntgensäteily haalistaa maalia vielä omalta osaltaan.
kuva 02.11.2010 21:58 Niila Heikkilä  
  Hmm..mitäs eläimiä saa Mattilasta tai Pohjois-Loukosta?
kuva 02.11.2010 02:06 Niila Heikkilä  
  Rullavaunu sisältää termiittihitsausvehkeet.
kuva 31.10.2010 01:06 Niila Heikkilä  
  Yleinen maksimiajonopeus dieselkalustolla lienee siinä 60km/h paikkeilla. Tämä siis vain karkeana takapuolituntumakeskiarvona. Lisäksi kiihdytyksissä menee tolkuttomasti aikaa, hyvin harvoin tuotakaan matkavauhtia saavutetaan alle viiden kilometrin matkalla. Tehoihinsa nähden TEP70:llä ajetaan todella säästellen. Pysähdysten määrä luonnollisesti vielä pidentää matka-aikaa. On tietysti poikkeuksiakin, esimerkiksi Tolstoi ei saa ajaa Suomessa kuin 120km/h, mutta heti Viipurin jälkeen nopeus nousi tasku-GPS:n mukaan arvoon 138km/h. Siperian radalla suurin nopeus mitä havaittiin, oli arolla ajettu 130km/h. Välille mahtuu kuitenkin kaarteisen radan takia satoja, ellei tuhansia kilometrejä 60km/h matelua. Iso maa, isot nopeustoleranssit.
kuva 28.10.2010 13:40 Niila Heikkilä  
  Ollin kommentti on osin totta, joskaan Peräseinäjoella ei voi olla vielä Seinäjoelta lähdön jälkeen kuulutettu "hetken kuluttua Parkano" -Matkaa on sinne vielä 50km. Voisiko olla luultavimmin "Tämä on pikajuna xx, seuraavat pysähdyspaikkamme ovat Parkano ja Tampere" Muistaakseni kuulutus tuli/tulee jo aikaisemmin, joten miettimisaikaa on ollut hypylle 20 kilometriä .
kuva 25.10.2010 21:15 Niila Heikkilä  
  Georg Ots
kuva 20.10.2010 00:41 Niila Heikkilä  
  Ja Vaasan kautta tietysti koukaten. Saattaisi vaatia jo koko viikonlopun verran aikaa, ellei sitten ajaisi yötä myöten menemään. Retkelle pakolliseksi varusteeksi telttapatja ja makuupussi. Jos oikein haluaisi hersytellä mukavuuksilla, ei kun liikkelle joku juuri käytöstä poistuva Sm1-pari josta toisesta yksilöstä kaikki osaston penkit pois. Junan tyyppi Sm1+Smm1.
kuva 18.10.2010 11:16 Niila Heikkilä  
  https://www.vaunut.org/kuva/65350?m=1&paik=nuojua :)
kuva 17.10.2010 00:23 Niila Heikkilä  
  Aarne Ervin piirustuslaudalta?
kuva 15.10.2010 01:58 Niila Heikkilä  
  Kuvatekstiin viitaten, junan peräpään kohdalla erottuu suojastusopastin joka koki myös kohtalonsa melko pian kuvanoton jälkeen. Itse asiassa tälle kohtaa mahtuu reilun 15 vuoden ajanjaksolle kolme eri junien kulkua turvaavaa järjestelmää, ja kaksi erilaista opastinjärjestelmää joista jälkimmäinen jakautuu vielä kahteen eri osioon. Tarkasteltavan ajanjakson alkuaikana (n. 1989) käytössä oli perinteinen junasuoritusväleihin perustuva järjestelmä, sitten raidevirtapiireihin perustuva relepohjainen linjasuojastus, jonka suojastusopastimet muutettiin kuitenkin melko lyhyen käyttöjakson jälkeen (n. 1993) uuden opastinstandardin mukaisiksi. Torkkelin ja Länkipohjan liikennepaikkojen uudelleenrakentamisen yhteydessä (2004) turvalaitosten yhtenäistämistarpeen seurauksena välille (Ov-Läp) muutettiin akselinlaskentaan perustuva tietokonepohjainen järjestelmä, jonka myötä opastimet ja suojavälit menivät vielä kerran uusiksi. Tätäkin jouduttiin vielä kerran kosmeettisesti muokkaamaan, kun Oriselän oikaisun yhteydessä (2008) rataa siirtyi yhden suojavälin verran opastimineen uudelle linjaukselle. Muutoksia on siis riittänyt.
kuva 13.10.2010 10:08 Niila Heikkilä  
  Mikan kysymyksen alkuosa, miksi moinen veturi, piti hyvää ajatusvirettä päällä. Jos kyse olisi ollut vaikkapa Porin tai Turun radasta, veturityypin ihmettely olisikin vienyt knoppia väärille raiteille. Kontiomäellä tavarajunassa Dr13 on ollutkin tuohon aikaan harvinaisempi tapaus. Voisiko juna olla tuomassa Oulusta (Vihreäsaaresta?) Dieseliä Kontiomäelle.
kuva 09.10.2010 08:54 Niila Heikkilä  
  Lähinnä ääneen pohdiskeluna: Voisiko olla niin, että tuolla logolla on koetettu hieman pehmentää virasto- sanan puolipelottavaa byrokratiakaikua kansalaisissa? Tulee vain mieleen että jos tuossa lukisi RAUTATIEHALLITUS, HELSINKI, palaisi luultavasti 1970-luvun pysähtyneisyyden aika ajatuksiin. Silloinhan virastoissa istui ainoastaan pönäkänpunakoita vanhempia herroja paksusankaisissa silmälaseissaan, joihin ei normaalilla kansalaisella ollut mitään kontaktia :)
kuva 08.10.2010 23:19 Niila Heikkilä  
  Keuruulla ei ole kauko-ohjattuja sähkövaihteita, joten junakohtaus vaatisi melkein suorittajan paikalle. Kulkutien muodostaminen sivulta olisi yhtä lailla hankalaa. Haapamäen kiertolaisjunien aikaan Keuruuta olisi kyllä tarvittu monestikin kohtauspaikkana. Kiskobussien kääntyminen on tuolla sen verran pikainen ja kiihkeä operaatio joten sitä varten ei ainakaan nykytilanteessa tarvita sivuraidetta.
<<   >>