17-133283 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.04.2010 12:24 Niila Heikkilä  
  Suureen tehoonsa nähden näillä vehkeillä ajetaan äärimmäisen rauhallisesti, eivätkä karkeasti luonnehdittuna kierrokset karkaa juuri tyhjäkäyntitasoa suuremmaksi. Mitä tullut matkustettua rajan takana TEP70 vetoisilla junilla, mieleen on jäänyt että pienenkin junan kiihdytys matkanopeuteen kestää todella pitkään, joskus jopa kymmeniä kilometrejä. Tuollainen ei liene taloudellisin ajotapa. Olisiko sitten veturityypillä jotain ohjeistettuja käyttörajoituksia. Ohjaamovideosta näkyy hyvin kuinka ukko kääntää pari ajoporrasta, pitää niitä hetken aikaa ja pudottaa taas tyhjäkäynnille.
kuva 12.04.2010 12:13 Niila Heikkilä  
  Kuvanoton aikaan riitti normaalikengät, mutta nyt voisi varmaan suositella sorsastussaappaita. Tämä Iso-Vilusen maankaatopaikka on tosiaan entinen Vilusenharjun soramontun pohja, josta kaivettiin Itä-Tampereen rakentamiseen soraa vuodesta 1938 lähtien. Täyttäminen alkoi soranoton päättymisen jälkeen 1980-luvun alussa. Viimeinen isompi kaivuutyömaa tällä kohtaa oli etualalla näkyvän Tampereen itäisen ohitusmoottoritien rakentaminen vuonna 1994. Maankaatopaikka suljettiin vuonna 2009, ja nyt sitä maisemoidaan virkistysalueeksi. Näkymät ovat hyvät kahteen eri ilmansuuntaan.
kuva 12.04.2010 01:03 Niila Heikkilä  
  Olisiko ylläoleva Tapion kommentti tarkoitettu kuvaparin toiseen kuvaan, jossa juna on vielä Siuntiojoen itäpuolella? Tässähän ollaan jo kamerankäännön verran lähempänä Siuntiota.
kuva 09.04.2010 13:08 Niila Heikkilä  
  Riddarbackenin tunneliosuuden oikaisutyömaakin on luultavasti kovaa kyytiä menossa junan perän takana, mutta tällä kohtaa ei työmaasta näy vielä jälkiä, ainakin vaunusto peittää sen tehokkaasti. Juna kaartaa mielenkiintoisen lyhytkaarisen S-mutkan oman mittansa matkalla siirtyessään vanhalta linjalta uudelle. Varmaan aika hitaasti ajettava kaarresarja, sivusuuntaiset heilahdukset olisivat olleet kovassa nopeudessa aika suuria. Tunneliosuuden valmistuessa junan peräpääkin siirtyi oman sijansa verran kuva-alalla ylöspäin.
kuva 29.03.2010 22:48 Niila Heikkilä  
  Eskolan metsärata ja Kuusamon kenttärata nyt tulee yhtäkkiä mieleen pitkinä uusiokäyttöreitteinä.
kuva 27.03.2010 23:32 Niila Heikkilä  
  Eikös kello kerro selkeästi että 70/80 -lukujen taitteessa ollaan?
kuva 24.03.2010 19:27 Niila Heikkilä  
  Viipurin Pendo. Nimitys kertoisi yksiselitteisesti liikennöimissuunnan ja toisi mukaan myös historiallista näkökulmaa. Tuo venäläisstandardin mukainen neonoranssiturvaväri on kieltämättä varsin erottuva. Hyvä niin.
kuva 20.03.2010 15:11 Niila Heikkilä  
  Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetie valmistui moottoritien jatkeena vuonna 1987. Yleinen tienrakennuspolitiikka oli ollut kääntyneenä moottoriteitä vastaan jo 1970-luvun puolenvälin energiakriisistä lähtien, ja hieman kärjistettynä piti niitä jopa kerskakulutuksen välikappaleina. Myöskään idän suunnan liikennemäärien suurta kasvua ei osattu ennakoida, koska Neuvostoliiton lopullinen hajoaminen rajan avautumisineen ei varmaankaan vielä tässä vaiheessa voinut olla liiemmälti ennustettavissa. Turusta Vaalimaalle läpi asti johtava E18 moottoritie olisi ollut ajatuksena melko kannattamaton hanke. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina elettiin muutenkin varsin seesteistä kautta tieverkon yleisessä kehittämisessä, ja ajateltiin että pakolliset moottoriväylätasoiset tiet, jos niitä ensinnäkään enää edes tehdään, rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen moottoriliikenneteinä, tai tyydytään parantamaan nykyistä kaksikaistaista tieverkkoa. Jopa Hämeenlinna-Tampere kolmostien uusiminen olisi senaikaisten suunnitelmien mukaan tehty Valkeakosken kautta moottoriliikennetienä. Eipä siis ihme että moottoritierakentaminen oli Suomessa käytännössä pysähdyksissä 1980-luvun loppupuoliskolle asti. Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetien lyhyet sillat olivat kuitenkin harvinainen säästöilmiö, sillä moottoriliikenneteitä rakennettaessa oli kuitenkin aina tiedossa optio mahdollisesta moottoritiestä. Järvenpää-Lahti moottoriliikennetie oli aikanaan mieleenpainuvin esimerkki valmiiksijatketuista silloista. Vaikka sitä rakennettiinkin 1980-luvulla senaikaisella rahoitusmallilla äärimmäisen hitaasti, (n. 1982-1987) ja työt olivat siitä syystä välillä jopa pitkiä aikoja pysähdyksissä, yhtään siltaa ei tarvinnut purkaa ja rakentaa uudelleen tien valmistuessa lopullisesti moottoritieksi vuonna 1999.
kuva 18.03.2010 00:43 Niila Heikkilä  
  No, muutaman vuoden kun jaksamme vielä odottaa, pääkaupunkiseudun metroa voi pahaa pintametrokriisiäkin poteva henkilö kutsua tunnelimetroksi. Tällöin yhtenäisen kalliotunnelin pituus lähentelee jo 18 kilometriä, ja metron kokonaispituudesta käytännössä puolet kulkee tunnelissa. Mikäli lasketaan vielä Itäkeskuksesta Rastilaan betonikatteen alla kulkeva osuus tunneliksi, alkaa metron kokonaispituudesta olla jo reilusti yli puolet tunneliosuutta. Sitten aikanaan kun länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu, ainakin joku osa siitäkin rakennetaan tunnelimetrona. Länsimetron ykkösvaiheen valmistuessa puhuttaneen samalla Suomen pisimmästä tunnelista, johon yleisöllä mahdollisuus päästä. Tässä kuvassa lattialla oleva pohjavesi siirtää asiayhteyden kätevästi maailman toiseksi pisimpään kalliotunneliin, eli 120km pitkään Päijännetunneliin, joka risteää kehäradan tunnelin lentokentän kakkoskiitotien kohdalla. Hypoteettinen suunnistusvirhe louhinnassa tai odottamaton ruhje kalliossa, ja kaikki tämä on täynnä Päijänteen vettä.
kuva 15.03.2010 12:56 Niila Heikkilä  
  Puuta näyttää olevan perässä, joten ilmeisesti käyty hakemassa jostain kauempaa korvesta. Östersundia ajatellen: Mikäs näiden reviiri on, ajetaanko Inlandsbananin eteläosallakin tällaisella, vai toimivatko nämä vain sähköistämättömien sivuraiteiden keräilyjunissa?
kuva 11.03.2010 11:17 Niila Heikkilä  
  Tietty nostalgisuus on nykypäivänä vielä jäljellä radan suhteen. Sähkörataa puupölkyillä. Tulikin mieleen että mitäs kaikkia sähköistettyjä osuuksia Suomesta löytyykään vielä puupölleillä?
kuva 11.03.2010 00:43 Niila Heikkilä  
  Hyvä dokumenttisarja, mutta pakko kysyä mitä nuo kuvatekstit tarkoittavat?
kuva 04.03.2010 13:29 Niila Heikkilä  
  Radan valmistuessa vuonna 1971 valmiina oli Parkano mukaan lukien 9 junakohtauspaikkaa, mutta aluevaraukset oli tehty jo tuolloin 8 lisäkohtauspaikalle. Yksi näistä paikoista oli Pahaneva, joka kuului myöhemmin, arviolta 1980-luvulla rakennettaviin kohtauspaikkoihin. Kuten nykyään tiedämme, suunnitelmat muuttuivat, ja Seinäjoelta rakennettiin etelään kaksoisraide, joten Pahanevan kauko-ohjattua kohtauspaikkaa ei koskaan rakennettu. Kaksoisraide Seinäjoelta Loukoon otettiin käyttöön toukokuussa 1992, ja vanha Loukon kohtauspaikka purettiin syyskuussa 1992. Muut 7 lisäkohtauspaikkaa rakennettiin vuosien 1976-1995 välisenä aikana. Seuraava sivu Parkanon radan/Haapamäen suunnan historiassa kääntyy keväällä 2010 kun kaksoisrateen lyhyt jatko-osa Etelä-Seinäjoelta Seinäjoelle valmistuu lopullisesti, ja koko etelän suunnan kaksoisraiteen sallima kapasiteetti voidaan sen jälkeen ottaa tehokkaaseen käyttöön.
kuva 04.03.2010 12:48 Niila Heikkilä  
  Murtomäkeä voitaneen nykyään kutsua rautatieteknisessä mielessä isoksi asemaksi. Se on neljän radan risteys, ja siellä on kaksi kolmioraidetta. Sijaintipaikaltaan se on kuitenkin niin äärimmäisessä korvessa, että mahdollisen uuden asukkaan täytyy omata tietynlaisia erakonlahjoja, mikäli meinaa olla tulematta asema(mökki)höperöksi.
kuva 01.03.2010 17:32 Niila Heikkilä  
  Kelpaisiko lyhytmatkaisimman tilausjunan kategoriaan asuntomessujen (1990) Pendeliporkkana Tampereen asemalta Naistenlahden päätepuskimeen? Matkaa tulee noin 1.2 kilometriä. Pitkäkestoisin tilausjuna keskinopeudessa mitaten lienee ilmeisesti joku tavaravaunu/illa tehty siirto jossakin?
kuva 25.02.2010 10:54 Niila Heikkilä  
  Mielenkiintoista juttua Jormalta. Samalla tulee mieleen että vaikka tuohon aikaan kaikki ennakoidut suorituspaikat ja sivullemenot ovatkin olleet etukäteen tiedossa, on ollut tarpeellista tietää myös missäpäin kutakin suorituspaikkaa lippumies lymyää. Etsikäänkö lipunpyörittäjää kaukaa sivulta, keskeltä ratapihaa, tai ala, -vaiko yläviistosta kuten tässä kuvassa. En yhtään epäile etteikö joskus olisi tullut toimintaa hidastavia havaintokatkoksia jollain oudolla liikennepaikalla. Suosittajan kannalta asiaa ajateltuna oikea-aikainen laiturillaolo lipun kanssa on vaatinut talvipakkasessa joko hyvää pelisilmää, tuuria tai paksuja talvivarusteita. Monilla asemilla joilla oli mekaaniset turvalaitteet, tai ei turvalaitteita ollenkaan, ei voinut tietää lähestyvän junan sijaintia kuin arviopohjalta. Relepohjaisissa turvalaitteissa suorittaja kuuli (ja kuulee yhä) summerin pärähdyksen eli "pillin" kun juna saapuu ensimmäiselle eristysosuudelle.
kuva 24.02.2010 11:41 Niila Heikkilä  
  Tämäntyyppisiä lumikuvia eri suuntiin kannattaa nyt ottaa Helsingin seudulla. Dokumentaarisessa mielessä melkein missä vain kannattaa kuvata. Muutaman vuoden päästä joku saattaa tätäkin kuvaa kommentoida ja ihmetellä lumen määrää. Ihmisen muisti on hyvä mutta lyhyt. Kuvasta näkee että lunta on todella paljon, milloin lienee Pitäjänmäessä ollut raiteiden keskellä viimeksi noin korkea penkka? Ilmatieteen laitoksen Kumpulan mittausasema kertoo että lunta on 82 senttiä, kun puolestaan Kilpisjärvellä vain 30 senttiä. Tyypillisen lumijakauman perusteella Suomi on siis kääntynyt tänä talvena katolleen.
kuva 15.02.2010 10:47 Niila Heikkilä  
  Jospa tuo on salaa käynyt pystyttämässä pylväitä Sysmäjärvelle? :) Kuvaan on hienosti taltioitunut yksi tulevaisuudessa katoava objekti. Linjaradion kanavamerkki.
kuva 12.02.2010 14:30 Niila Heikkilä  
  Tulipa ohimennen pysähdyttyä vilkaisemassa samassa pisteessä nykypäivän verrokkinäkymää. Karkeasti luonnehdittuna lunta on lähes yhtä paljon, ja deeverit pönöttävät samaan malliin seisontaraiteillaan. Escortin paikalla seisoi vuosimallin n. 1975 Ford Taunus, ja Hurun tilalla CEmt-makuuvaunu.
kuva 14.01.2010 17:46 Niila Heikkilä  
  Tuukka on aivan oikeassa, juurikin tuota samaa "aurinkoilmiötä" tarkoitin huomiotaherättävällä värillä. Kommentistani ehkä pikaisesti lukien saa näköjään käsityksen että oranssilla tarkoitettaisiin turvaväriä. Länsimetroon tulee turvaovelliset asemat, jolloin itse metroa ei siis (välttämättä) pääse näkemään ollenkaan. Riippuu ovien materiaalista, onko kyseessä rosteriteräs vaiko lasi.
kuva 14.01.2010 10:56 Niila Heikkilä  
  Tässä nähdään että metron värisuunnittelijat ovat päässeet tavoitteeseensa. Oranssi suorastaan hyökkää harmaasta maisemasta. Helsingin metron väritys valittiin näkyväksi, koska tiedettiin metroradan tulevan kulkemaan suurelta osin myös maanpinnalla. Länsimetron uusilla turvaovellisilla tunneliasemilla metron ulkovärityksen merkitys puolestaan pienenee huomattavasti.
kuva 13.01.2010 00:14 Niila Heikkilä  
  Mennessämme junalla muutama vuosi sitten Baikalille, jäi Siperian radalta varsin lämpimät muistot - kirjaimellisesti. Ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta, mutta vaunun käytävän lämpömittari pysytteli koko ajan +30C paremmalla puolella. Harmitti kun ei tullut otettua shortseja mukaan. Rinkassa oli vain talvivarusteita. Kuka uskaltaa vielä väittää että Siperiassa on kylmä?
kuva 12.01.2010 00:08 Niila Heikkilä  
  Aika ketterä saisi olla jos tuosta vielä ehtisi ajaa junan alle. Päinvastoin, kuskihan on halunnut varmistua turvallisesta radanylityksestä ja tasoristeyksen näkemäalueestä. Niinpä hän on kiivennyt hyvissä ajoin tähystämään autonsa katolle ettei junaa varmasti tule.
kuva 08.01.2010 17:59 Niila Heikkilä  
  Petrin turvallisuusselontekoon voitaneen lisätä vielä Oulaisten 80km/h nopeusrajoitus ohikulkujunille :)
kuva 08.01.2010 17:47 Niila Heikkilä  
  Tästä päässee käsitykseen mitä tapahtuu kun betonipuskin ei anna periksi. Energian häviämättömyyden laki määrää sen, että johonkin sen törmäysvoiman on absorboiduttava http://www.youtube.com/watch?v=iJwu7YutKyU
Kuvasarja:
Helsingin onnettomuuden korjaustyöt
 
 06.01.2010 14:32 Niila Heikkilä  
  Muutaman rakentavan palautteen antaisin minäkin videokuvaajille: 1) Paikallaanolevasta kohteesta jossa mikään ei liiku, kannattaa mieluummin ottaa tavallisia kuvia. Videokamera ei tuo asiaan kuvallista lisähyötyä 2) Videokameran kanssa ei kannata kävellä. Mieluummin kävelee valmiiksi uuteen kuvauspaikkaan ja jatkaa kuvaamista vasta siellä 3) Zoomia ei kannata pumppailla edestakaisin. Jos on pakko Zoomata, zoomaa valmiiksi ja jatkaa kuvaamista vasta sitten 4) Kameraa saa käännellä kuvauksen aikana vain äärimmisen hiljaa, ja silloinkin kannattaa harkita onko todellista tarvetta käännellä kameraa koko ajan äärilaidasta toiseen 5) Koskaan ei voi olla niin kiire että näitä asioita ei ehtisi mitenkään huomioida. 6) Jos sinulla on aina kiire kuvauksen aikana, mene kuvauspaikalle aikaisemmin. 7) Mikäli kuvaat jotain meluisaa kohdetta, kuvaa kauempaa jotta kameran mikrofoni ei "tukkeudu" hälyäänistä. 8) Lyhyet, järkevästi leikatut dokumenttiklipit ovat katsojalle monesti mukavimpia.
kuva 25.12.2009 01:12 Niila Heikkilä  
  Tuossa on ilmeisesti höyrynmuodostuksesta päätellen alettu jo raottaa pikkuhiljaa valtaventtiiliä isommalla kädellä, ja hikiventtiilit ovat sulkeutumassa. Junan peittävä höyry on epäilemättä kuvaajaa harmittava asia, mutta tuo katsojalle toisaalta mukavan mielikuvan että juna kiitäisi valtavaa kyytiä kohti pohjoista. Nopeus ei liene todellisuudessa vielä Käpylän kohdalla suuren suuri. Onkos tuo taustan opastin Pasilan senaikainen tulotolppa?
kuva 23.12.2009 16:08 Niila Heikkilä  
  Jos ihan tarkkoja ollaan, Kuorevesi yhdistyi Jämsään reilut toistakymmentä vuotta myöhemmin kuin ensimmäiset Hornetin runkokappaleet lensivät itsenäisinä, mutta parimuodostelmassa. Eeron vihjaus oli siis tässä mielessä varsin kiero että minäkin meinasin menna vipuun, ja alkaa väittämään vastaan, ennenkuin hoksasin että kyse on Karstulan ilmatilassa toiseen Hornetiin törmänneen ja amerikoista tuodun runkopalan muuttamisesta yhdeksi kaksipaikkaiseksi Hornetiksi. Tuota kakkoskommenttia en kyllä ymmärrä, lieneekö sen kirjoittajalla olla vaikeus pukea kovasti laukkaavaa mielikuvitustaan muiden ymmärrettäviksi sanoiksi?
kuva 08.12.2009 19:26 Niila Heikkilä  
  On olemassa myös yksi rautatiehistorian tallennusmuoto joka helposti unohdetaan. Esimerkiksi äänimaailman dokumentointia varten voisi olla suotavaa olla vorgin osa-alueena joku ääniarkisto, jonne voisi laittaa dokumentaarisessa mielessä tallennettua rautatieäänimaailmaa. En tarkoita että sinne lykättäisiin tilaa viemään kaikenlaisilla codekeilla ja mikeillä tallennettua roskarainaa, vaan historiallisessa mielessä laadukkaita ja valikoituja ääniklippejä. Esimerkiksi eri veturisarjojen äänimaailmat tallennettuna ihanteellisissa olosuhteissa kunnon stereona. Videoarkistoa en enää uskalla suositella orgin osa-alueeksi. Se vie liikaa tilaa ja siirtokaistaa, ja parhaiden otosten valikoiminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Youtube palvelkoon siinä.
kuva 02.12.2009 12:49 Niila Heikkilä  
  Rautatiesillalla seisova ajojohtopylväs näkyy kuvan ylälaidassa. Katsoin sulun liittyvän niin erottamattomana osana paikalliseen rautatiemiljööseen ja historiaan että rohkenin laittaa kuvan näytille.
kuva 01.12.2009 11:32 Niila Heikkilä  
  Sama tullut pantua merkille. Muutaman vuoden päästä saa tiedustella marsilaisilta olisiko heillä vielä tarjolla mahdollisesti ajamattomia rautateitä, ja jos ei ole niin sitten seuraavaan galaksiin. Junamatkustus noin laajassa maapallonkin mittakaavassa ei ole enää mitään helpointa harrastusta. Viikkoja junassa, aikaerot ja matkustamisen rasitukset. Hatunnoston arvoisia suorituksia, ja arvokkaita kuvatallenteita.
kuva 30.11.2009 00:38 Niila Heikkilä  
  Tässä tapauksessa kyse on toki ulkonäkökysymyksestä. Tosin esimerkiksi museoauton katsastuksessa sallitaan normaalien hehkulamppujen tilalle halogeeniumpiot turvallisuutta selkeästi lisäävänä tekijänä. Monesti tulee mieleen että esimerkiksi lättähatussa ei varmaan olisi haitaksi vaihtaa halogeeniumpioita vanhojen tilalle, kun niitä ei alkuperäisten tilalta oikeinvalittuna juuri erota. En tiedä sitten onko tämä teksti jotain sellaista joka karvat pystyyn, mutta ihan ajatuksena vain. Valot ovat yksi harvoista asioista ainakin museoautoissa joissa museaalisuutta ei liene kannattavaa matkia loputtomiin, etenkin jos laitteella meinataan ajaa?
kuva 29.11.2009 17:40 Niila Heikkilä  
  Sävellys lainattu suoraan rautatiesoittokunnan nuottitelineestä? :) Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka tuo kohta "sumu" soitetaan, vai onko siinä soittimet hiljaa kokonaan.
kuva 20.11.2009 14:28 Niila Heikkilä  
  Montassakin, kuten monessa muussa laitoksessakin on jäljellä Oulujoen nippu-uittoradan jäänteitä. Nipunsiirtolaitteet nostureineen valmistuivat vuonna 1963 ja ne olivat käytössä uiton lopettamiseen saakka vuoteen 1982. Tätä ennen Oulujoen uitto tapahtui irtouittona siten, että niput purettiin Oulujärven ylihinauksen jälkeen Vaalankurkussa, ja vastavalmistuneilla voimalaitoksilla oli muutaman vuoden ajan käytössä tukkirännit eli uittokourut. Oulujoen rakentamisen jälkeen nippu-uitto oli irtouittoa parempi tapa, sillä irtopuu ei meinannut kunnolla kulkea uusien voimalaitosten välille syntyneissä suvantopaikoissa. Suurimpana uittovuotena 1964 uitettiin Oulujoessa puuta 33 000 nippua, keskiarvon ollessa 15 000 nipun paikkeilla.
kuva 17.11.2009 02:00 Niila Heikkilä  
  Totta. Etenkin kun osa vanhoista terässilloista saattaa mennä lähivuosina uusiksi rataremontin yhteydessä. Tämä silta siirrettiin/rakennettiin nykyiselle paikalleen Ruukin rataoikaisun yhteydessä 1966. Tunnelmaräpsy lienee otettu kohdasta missä entinen ratalinja ylitti joen. Kuvasta täydet pisteet, tunnelma sekä kuvauskellonaikakin ovat kohdallaan.
kuva 11.11.2009 14:48 Niila Heikkilä  
  Poikkeustilanteissa yleensä taustalla on jokin liikennettä häiritsevä tekijä, joka aiheuttaa haittaa vakioliikenteen junatiheyden ylläpitämiselle. Tällaisia voisivat olla vaikkapa jostain syystä poikkeavat kulkutiet, (jolloin junille tulee helposti odotusta) tai jokin muu vastaavanlainen tekijä. Tällaisiin kuormitustilanteisiin tietynlaisena ensihoitona on junapituuden kasvattaminen, jolloin kohtuullinen matkustajakapasiteetti säilyy tiettyyn rajaan asti. Automaattiajo saattaa poikkeustilanteen sattuessa ehkä nopeuttaa joitakin inhimillisistä tekijöistä johtuvia viiveitä, mutta mihin asti, sitähän ei vielä tiedetä.
kuva 11.11.2009 00:13 Niila Heikkilä  
  Vesakkomyrkyillä homma hoidettaisiin huomattavasti tehokkaammin kuin raivausvaunulla. Vaan eipä taida nykypäivänä saada enää muuta kuin RoundUp:ia joka on varsin tehotonta. Amerikkalaisilta voisi tietysti tiedustella Vietnamin sodan ylijäämävarastoista Agent Orange "vesakkomyrkkyä".
kuva 06.11.2009 01:03 Niila Heikkilä  
  Lisää tietoa ohjelmansiirtoketjun mittaustauosta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5767
kuva 30.10.2009 11:09 Niila Heikkilä  
  Aika hyvää tiimityöskentelyä. Timo kertoi automerkin, Antti hoksasi aivan oikein että siinä on Oulun läänin rekisterikilpi, ja 30km säteellä voitaisiin olla joltain paperitehtaalta. Markun oivallus siitä että autolla voi ajella myös muissa maakunnissa, pitää myöskin paikkansa. Pekka osui jo lähelle, ja Teppo lennätytti saksalaisilla ilmaan Oulun pohjoispuoliset sillat. Varsinaisen pommin kuitenkin räjäytti Kimmo, jonka arvaus osui kohdalleen. Kyseessä on Simojoen silta, joka myöskin oli yhdistetty rautatie- ja maantiesilta. Nelostie kulki sillan ylitse aina vuoteen 1966 saakka, jolloin uusi maantiesilta valmistui alajuoksulle. Aivan alkuperäinen rautatiesilta valmistui v. 1901 paikkeilla, saksalaiset räjäyttivät sen jokeen syksyllä 1944. Sillan korjaus on tehty melko pian eli ainakin väliaikainen silta keväällä 1945 jotta junaliikenne pääsi jatkumaan pohjoiseen. Verrattaessa nykyistä teräspalkkisiltaa tähän kuvaan, näyttää siltä että se on uudistettu jossain vaiheessa vielä kerran. Olisiko vuonna 1966 vai myöhemmin, siitä ei ole minulla tarkkaa tietoa. Vanhan nelostien jäänteet on yhä nähtävissä sillan molemmissa päissä asfaltteineen. Bedford ajaa joka tapauksessa lapin läänissä, eli naapurimaakunnan puolella, ja vie luultavasti puutavaralastia Kemin paperitehtaille. Oulun läänin kumipyöriä se kuitenkin on, koska aina vuoteen 1971 asti rekisterikilvet piti vaihtaa uusiin jos kulkuneuvo myytiin toiseen lääniin. Huomatkaa muuten puutavaravinssi. Se oli aikanaan erittäin suuri edistysaskel työlään ja raskaan käsinlastauksen sijaan. Simojoen silta ei kieltämättä tule ensimmäisenä mieleen tämäntyyppisissä kuva-arvoituksissa.
kuva 30.10.2009 00:42 Niila Heikkilä  
  Hyviä arvailuja ja monia yksityiskohtia huomattu. Oikeata paikkaa ei ole kuitenkaan vielä päätelty, joten annetaan pohdinnan vielä jatkua. Kovin paljoa ei uskalla lisävihjeitä antaa, mutta päivitetäänpä kuvausvuosi.
kuva 29.10.2009 10:54 Niila Heikkilä  
  Kiehimänjoen silta on hyvä arvaus mutta ei osunut kohdalleen.
kuva 29.10.2009 01:18 Niila Heikkilä  
  Rso..
kuva 26.10.2009 01:08 Niila Heikkilä  
  Kolarin junat vaihtavat veturia yhä Oulussa, eikä Kemijärvellekään pääse (P265) ilman Rovaniemen veturinvaihtoa. Tampereella vaihtuu myös suuntaa vaihdettaessa käytännössä aina vetokone Turku-Pieksämäki -juniin. Tosin tuollaista sähkö-sähkö vaihtoa tuskin tarkoitettiin Tapion pohdinnassa.
kuva 25.10.2009 17:27 Niila Heikkilä  
  Niinpä. Osa "suomalaisista" nikkelikaivoksista on varsin pitkäikäisiä https://vaunut.org/kuva/19314
kuva 25.10.2009 16:42 Niila Heikkilä  
  Jarkon esittämästä aikamääreestä vielä muutama vuosi eteenpäin, ja lähestytään aikaa jolloin tämäkin rata on kokenut perinteisen kaivosratojen kohtalon, ja 100kg miehen paksuista varpua pukkaa täyttä höökiä myös kiskojen välistä. Vorgissa pohdiskellaan oliko se viimeinen Talvivaarassa käynyt juna Porhan Dm12 museokiskobussi vai mikä. Tuolla taustalla siintävällä Tuulipostin vaaralla ja mastolla tuli jokunen aika sitten käytyä käppäilemässä ja räpsimässä maisemakuvia. Näkymät ovat 260m:n korkeudesta mahtavat lähes joka suuntaan. Rautatien kuvaaminen vaatii kuitenkin minimissään 400-500mm putkea, lyhyemmällä ei juurikaan kannata vaivautua. Tuulipostilta näkee myös sen kuinka valtakunnan ilmatilaa valvotaan. Miten ja missä, se jääköön paikallakävijöitten havainnoitavaksi.
kuva 21.10.2009 12:46 Niila Heikkilä  
  Olisiko hylkäämisen syynä ollut yhdistetty kiskojen meteli, kylmyys ja siisteyshaitta? Kaikki nämä ainakin muistuvat jotenkin mieleen 1980-luvun makuuvaunumatkoilta. Potasta pystyi heiluvassa junassa sihtaamaan ohi, ja jos ei lavuaaria sen jälkeen huuhdeltukaan, niin.. Toisaalta hyteissä sai tupakoida vielä pitkään tämän uudistuksen jälkeenkin, joka hytissä oli tarrat että tupakointi on sallittu jos kaikki muut sen hyväksyvät. Nykyäänhän pitkässä yöjunassa tupakointi alkaa olla operaationa varsin liikuntapainotteinen, etenkin jos makuuhytti sattuu olemaan toisessa päässä junaa kuin tupakointihytti :)
kuva 17.10.2009 13:59 Niila Heikkilä  
  Rovaniemen rataan tulee yhä vieläkin yhdistettyä Dr16 varsin kiinteänä mielikuvana kiskomassa pitkää yöpikajunaa. Joku voisi tietysti pitää myöhempää Dr16-vaihetta eli Vartiuksen malmijunia aidoimpana ja suurimpana Iso Vaalee -aikakauteen liittyvänä asiana, mutta koska jokaisella on omat muistikuvansa, ja Vaaleella historiansa, voitaneen muistelukset tämän kuvan myötä kääntää Laurilan pohjoispään vaihteesta oikealle, palakiskon kolkkeeseen. Ilmeisesti aivan alkuvaiheessa ajettiin täyttä vauhtia, mutta Dr16:n suurin sallittu nopeus Rovaniemen radalla pudotettiin kuitenkin aika äkkiä arvoon 110km/h ja jossain vaiheessa ennen rataremontin alkua se oli pääasiassa 100km/h. Hirvaan kurvit olivat dieselvedolle melkoinen koetinkivi. K43 kiskotuksen aikaan tuossa oli muistikuvien mukaan 70km/h rajoitus, ja Huru kuin deeveriparikin mateli mäkeä ylös melko hiljaa, ehkä reilut 40km/h. Dr16 jaksoi hieman paremmin, taisi mennä yöpikurilla jo keskimäärin 60km/h. Mäen yläpäästä kohti Rovaniemeä kestikin sitten melko pitkään ennenkuin nopeus oli kiihtynyt täyteen laukkaan ennen uutta hiljennystä. Sähköjen ja Sr2:n tullessa pitkäkin pikajuna heilahti mäestä ylös raskaan kiskotuksen sallimat täydet 90km/h, aivan kuin mäkeä ei olisi ollutkaan. Hirvas on ollut vuosien varrella yksi parhaita verrokkipaikkoja missä on nähty mitä mikäkin veturi on jaksanut junaa kiidättää, matkustajan näkövinkkelistä havainnoituna. Malmijunissa ja Härmänmäessähän moinen havainnointitapa ei ole mahdollista. Tapion mainitsema Dr16:n hyytyminen (tehonsäädön kippaaminen) hiljaisessa vauhdissa viitannee ilmeisesti protoveturien ongelmiin. Tuo on tietysti monitahoinen asia kuinka sitä pohditaan ja lähestytään, koska jokaisen junanhan täytyy aina lähteä liikkeelle arvosta 0km/h. Mutta tuollaisia ongelmia siinä oli, värisevästä tehontuotosta puhumattakaan joka hitailla nopeuksilla sai pyörästön lyömään ympäri. Kelpo peli kaikesta huolimatta, ja niin monet kerrat tullut matkustettua CEmt:n hämärässä kun Valakko kiskoo.
kuva 15.10.2009 14:04 Niila Heikkilä  
  Tuossa näyttäisi olevan paikalliset turvalaiteasentajat työssään, asentamassa / säätämässä raide-eristyksen komponentteja ja raideopastimia. Varsinaisesta palakiskoraiteesta ei välttämättä siis ole kyse vaikka siltä näyttääkin, ellei tuo sitten ole sivuraide. Paikka voisi olla vaikkapa Kanneljärvi, yksi harvoista asemista jotka säilyttivät suomalaisen nimensä sotien jälkeen. Sähköratapylväs on kyllä komea, betoni on näköjään vähitellen siirtymässä historiaan.
kuva 06.10.2009 12:27 Niila Heikkilä  
  Toisaalta siihen aikaan ei välttämättä edes tiennyt että joku muukin 12-vuotias (tai jopa viisikymppinen) toisella puolella Suomea voisi huvikseen ottaa kuvia niinkin käsittämättömistä kuvauskohteista kuin rautateistä. Oli toki olemassa puoliammattimaista rautatieaiheista kuvakirjallisuutta, siinäpä se sitten olikin sen ajan "vorg". Ensimmäinen kontakti tuohon aiheeseen noilta ajoilta on kun kuunneltiin lyhytaaltoradiosta BBC:n suomenkielistä lähetystä (ohjelma kesti puoli tuntia iltaisin 22 aikaan) ja siinä mainittiin että Lontoossa on asemilla muistikirjojen kanssa liikkuvia ihmisiä jotka kirjaavat veturien numeroita ylös. Pidin sitä melkoisen hyödyttömänä harrastuksena, eihän siinä ole mitään järkeä.
kuva 30.09.2009 00:47 Niila Heikkilä  
  Jos tuo olisi täysin yksityisasuntona, aseman ja radan väliin rakennettu aita olisi ehkä jo hätävarjelun liioittelua massiivisuutensa johdosta.
kuva 26.09.2009 11:17 Niila Heikkilä  
  Tästä voitaisiin johdatella samalla pieni pohdinta, menisikö oikein (?) jos sanoisi näin: Vanhemmalle Samikalustolle Suomen toiseksi pisin rautatiesilta on arkipäivää, pisimmän sillan kanssa ne ovat enemmänkin kasvotuttuja. Kolmanneksi pisimmän sillan on nähnyt vain ääriharva, ja neljänneksi pisimmän vain tämä Sm2 yksilö. Tuo X tosiaan sopii hyvin Keski-Suomen tunnukseksi, muistuttaen 1980-luvusta jolloin autojen rekisterinumerot alkoivat vielä läänin tunnuskirjaimella.
<<   >>