Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.02.2008 12:36 | Niila Heikkilä | ||
| Tämän sillan uudistaminen ja alikulkukorkeuden nosto mahdollisti vastavalmistuneessa (1993) Keiteleen kanavassa isojen alusten nousun Päijänteeltä Leppäveteen. Entinen rautakanava alitti rautatien tässä kolmatta kertaa. | ||||
|
08.02.2008 08:15 | Niila Heikkilä | ||
| "Luettele kaikki suomen autovaunut, niin osut oikeaan" -Jospa siellä onkin ihan joku muu. | ||||
|
06.02.2008 11:36 | Niila Heikkilä | ||
| Harmi ettei radan rakentamisen yhteydessä tehty Koskenvuorta alittavaa tunnelia. Tässä oli kuitenkin nippa nappa mahdollista tehdä avoleikkaus, toisin kuin Pönttövuoressa jonka kiertäminen olisi käytännössä ollut mahdotonta. Tätä valtavaa arpea katsellessa tulee tunneliasia aina mieleen. Jos tähän tehtäisiin joskus oikea oikaisu, silloin kai olisi jo pakko tehdä tunneli. Koskenvuoren luonnonsuojelualue alkaa jonkun matkaa junasta vasemmalle, eikä 40m korkeita kallioleikkauksia varmaan enää tehtäisi.. | ||||
|
04.02.2008 23:50 | Niila Heikkilä | ||
| Tuomaksen kuvat ovat aikojen varrella olleet sen verran hienoja ja harkittuja sarjoja että täytyy antaa oikein roppakaupalla positiivista palautetta. Kuvamäärän ollessa suuri, hankaluutena voi olla juuri se mitä kerroit, eli mistä kulmasta otetun kuvan valitsee, ja millaisessa valaistuksessa otettuna. Se on sitä valokuvaajan puhdetyötä pöytälampun ja monitorin hohteessa. Toivokaamme että jokainen orgiin kuviaan lisäävä malttaisi Tuomaksen tavoin käyttää harkintaa millaisia kuvia kannattaa lisätä, ja montako kuvaa samasta kohteesta yleisö jaksaa katsoa. En malta olla muistelematta (huumorin pilke silmäkulmassa) erästä Laihialaista vaihdekoppi-episodia :) | ||||
|
04.02.2008 12:30 | Niila Heikkilä | ||
| Sherementjevosta Moskovaan kulkee oma lentokenttäjunansa. Joskin se vaatii muutaman kilometrin matkaa linja-autolla lentokentältä paikalliseen Tikkurilaan. Lentokenttäjuna ajaa pysähtymättä suoraan Moskovaan, joten alkumatkasta linja-autoiluun hävitty aika säästetään melko kirkkaasti loppumatkalla. Taksi olisi ollut helpoin ratkaisu, mutta rinkkojen kanssa liikuttaessa Moskovalaisen taksin ryöstöhinta kippasi heti yli budjetin. Taksi on kalliinoloinen myös salkun kanssa matkustavalle, eikä isollakaan maksulla pääse valtavista nykyruuhkista eroon. | ||||
|
03.02.2008 22:59 | Niila Heikkilä | ||
| Turvallisuus koheni kuitenkin kertaheitolla kun JKV eli JouluKuusenValvonta astui mukaan kuvioihin. Numero-opastimia ei tietenkään oltu kehitelty kenenkään kiusaksi, vaan nopeitten vaihteitten yleistyessä tieto niistä piti kertoa jollain tavalla ennen JKV-aikaakin. Tästä päästäänkin aasinsiltaa kätevästi vanhaan kaksitoimiseen esiopastimeen, ja sen turvallisuusnäkökohtien analysointiin. Miksi siirryttiin kolmitoimiseen.. ;) | ||||
|
|
03.02.2008 22:47 | Niila Heikkilä | ||
| Turvallisin tilanne joulukuusessa oli kuitenkin se jos kaikissa numerokilvissä paloi joku numero. Ylimmän numeron ollessa pimeänä, edessä olikin odotettavissa sn35 vaihde. Toki tämä tieto oli kerrottu jo esiopastimella, jossa numero oli myös pimeänä, mutta jos tämä jo tekstinä kuulostaa suurelta informaatiomäärältä, voi kuvitella millaista se on ollut luonnossa. Mukaan vielä raideopastin, ja vaihtotyösalmiakkia tuomaan lisähöysteitä joulupöytään. | ||||
|
|
03.02.2008 17:38 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä eletään kymmenkunta vuotta kestänyttä välivaihetta rautatieopastimien historiassa, jolloin yhtäaikaisen visuaalisen informaation tarjonta on epäilemättä ollut suurimmillaan opastinkäsitteissä mitattuna. Eräiden liikennepaikkojen kulkutie-ehdoissa ja sitä kautta opastimissa oli mahdollista nähdä käsite nimeltä "joulukuusi". Se muodostui pääopastimen ilmaistessa kulkutietä nopeastiajettavan vaihteen kautta, jolloin pääopastimen yläpuolella paloi valkoinen numero. Mikäli sivuraiteen toisen pään lähtöopastimessa oli myös joku ajon salliva käsite nopeitten vaihteitten kautta , paloi pääopastimessa ns. alivuokralaisena olevan esiopastimen alla esiopastimen omien opasteiden lisäksi keltainen numero. Väriyhdistelminä siis VA-KE-VI-KE-VI-KE . Tällaiset jouluvalot juhannuksenakin olivat arkipäivää muutamilla liikennepaikoilla, joilla matkustajajunat kävivät tyypillisesti sn80 vaihteiden kautta sivuraiteella olevassa laiturissa, kulkutien ollessa normaalitilanteessa turvattuna jo valmiiksi takaisin linjalle. Kaksinumeroisia numerolätkiäkin on ollut olemassa, mm. 11 ja 14. (Käyttäjä muokannut 03.02.2008 17:44) | ||||
|
29.01.2008 12:47 | Niila Heikkilä | ||
| Parkanon radalla oli 1974-1996 käytössä Siemensin akselinlaskentaan perustuva asemavälisuojastus, eli asemilla oli normaalit releasetinlaitteet ja raidevirtapiirit, mutta linjalle menevän junan kokonaisuus katsottiin vain tulotolpilla olevilla akselinlaskijoilla. Tämä luonnollisesti mahdollisti kerrallaan vain yhden junan liikkumisen asemavälillä. Liikenteen määrän kaiken aikaa kasvaessa, ei asemavälisuojastuksen kapasiteetti enää riittänyt, vaan sitä piti kasvattaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä että linjalle on rakennettava suojastus jossa opastimia on myös asemien väleillä. Koska olemassaolevaan järjestelmään olisi JKV:n, uuden opastinjärjestelmän ja linjasuojastuksen lisääminen ollut kannattamatonta, (laitteiston käyttöiän tullessa vastaan) päätettiin pääradan kokonaisremontin yhteydessä purkaa kaikki vanhentuvat laitteet pois, ja rakentaa yhtenäinen järjestelmä koko Riihimäki-Seinäjoki välille. Parkanon radalla tämä tarkoitti sitä että asemien välille rakennettiin linjasuojastus lyhyillä 1200-2400 metrin suojaväleillä. Vanhoille releasetinlaitteille löytyi käyttöä Oulu-Kontiomäki -väliltä, ja rataosalle rakennettiin 1998 samantyyppinen akselinlaskenta-asemavälisuojastus kuin Parkanon radallakin oli. (Hieman kapasiteettiongelmia on havaittavissa nykyään sielläkin, etenkin vikatilanteissa jopa 30km:n asemaväli on tehokas junan myöhästyttäjä) Raidevirtapiireihin perustuva täysin tietokonepohjainen Ruotsalainen Ebilock 850 asetinlaitejärjestelmä valmistui Parkanon radalle 1996, ja Tampereen eteläpuolella pääradan remontin valmistuttua hieman myöhemmin, 2000-luvun alkuun mennessä. Tässä vaiheessa eri asemilla olleet viimeisetkin paikallisohjauspisteet lakkautettiin, ja koko laitteiston kauko-ohjaus keskitettiin Tampereelle. Vertailtaessa raidevirtapiirin ja akselinlaskijan hyvyyttä, voitaneen todeta että molempi parempi. Raidevirtapiiri huomaa yleensä kiskon katkeaman, mutta on arempi sääolosuhteille. Akselinlaskennan yleistyttyä Suomessa, vikatilastot ja hinta puhuvat kai ennemmin sen puolesta kuin vastaan. Nyt kannattaakin pääradalla nauttia yöjunatunnelmasta jossa tasaisin väliajoin opastinerkka kolahtaa ja tolppa vilahtaa ikkunan takana pimeydessä ohi. |
||||
|
13.01.2008 03:07 | Niila Heikkilä | ||
| Löytyisikös lisääkin 1980-luvun alun ratapihakuvia Voltista tai muilta pohjanmaan radan asemilta. Releasetinlaitteiden ja suojastuksen rakentamisprojekti on ollut kovaa kyytiä käynnissä, ja valtaosalla asemista vielä osan aikaa vuorokaudesta miehitys. Tällaisia uusvanhoja kuvia on mukava nähdä pohjanmaan radalta, etenkin kun maisemat tulevat taas entisestään kliinistymään tuollakin remontin myötä. | ||||
|
12.01.2008 02:24 | Niila Heikkilä | ||
| Ainakin yksi noista korkeista valomastoista sai uuden elämän lentoesteväreihin maalattuna GSM-tukiasemamastona. Seisoi Muuramen Niittyahossa valtatie 9:n varressa, kunnes korvattiin uudella pidemmällä mastolla noin vuosi sitten. | ||||
|
11.01.2008 11:44 | Niila Heikkilä | ||
| Rata näyttää häviävän olemattomiin myös Kortteen aseman jälkeen, ja jatkuvan muutaman kilometrin jälkeen yhtäkkiä tyhjästä. Karttapaikan peruskartat ovat luotettavimpia karttoja mitä suomesta löytyy joten olisiko kyseessä joku päivitysvirhe tai hypernopea pusikoitumistapaus. Kiskotustahan ei ole kuitenkaan purettu ja rata on resiinoilla läpiajettavassa kunnossa, joten ainakin ura metsässä pitäisi näkyä tavalla tai toisella. | ||||
|
08.01.2008 13:08 | Niila Heikkilä | ||
| Isohaaran silta muistutti hyvin paljon Kyrönsalmen siltaa, johtuen siitä että molemmissa oli Suomen pisin yhtenäinen siltajänne (125 metriä). Kyrönsalmella siltajännettä lyhennettiin 104 metriin 1960-luvun lopulla. Tämä isohaaran silta yhdessä kosken toisen haaran eli Vähähaaran siltojen kanssa lensi ilmaan aamulla 8.10. 1944 Saksalaisten lähtiessä lopullisesti Kemistä. Alueen tuhoa lisäsi Laurilan asemalla tapahtunut suuren lentopommivaraston räjäytys. Näin katkesi liikenneyhteys Pohjois-suomeen pitkäksi aikaa. Sillan paikalla oli yli kilometrin mittainen väliaikainen silta aina Isohaaran voimalaitoksen valmistumiseen asti 1948. Jotta päästään historiasta sopivasti siltaa pitkin nykypäivään, todettakoon että juuri parhaillaan Isohaarassa rakennetaan Kemijoen yli siltaa. Kemin ohittavan moottoritien pitäisi olla valmis vuonna 2009. | ||||
|
08.01.2008 02:35 | Niila Heikkilä | ||
| Jos pitäisi sanoa missä tasoristeyksessä on melkein viiden kilometrin näkemäalue, tulisi äkkiseltään mieleen keskellä korpea sijainnut Vahojärvi Rasinkuja niminen varoituslaitos. Se sijaitsi Vahojärven ja Parkanon välillä 9 kilometrin mittaisella suoralla, ja pohjoisen suuntaan näki hyvin kauas. Suoralla on myös Poikkeuksen 1990-luvun puolessavälissä rakennettu liikennepaikka. Tasoristeys sijaitsi suurinpiirtein kuvassanäkyvän mäen keskivaiheilla https://vaunut.org/kuvasivu/21845 | ||||
|
05.01.2008 04:25 | Niila Heikkilä | ||
| Öh, tuota. Tietojen todenperäisyys olisi kai syytä tarkistaa ennenkuin kirjoittelee noita täydellisinä faktoina joka kuvien alle. Vilppulan asetinlaitetta ohjataan Seinäjoelta, ei Tampereelta. Vilppulassa on edelleen suorittaja, joka hoitaa erilliskäytöllä Vilppulan aseman vaihtotyöt. Vain junakulkutiet turvaa Haapamäen kauko Seinäjoelta käsin. Vilppula on siis paikalliskäytössä päivittäin varsin suuren osan ajasta. | ||||
|
23.12.2007 22:10 | Niila Heikkilä | ||
| Roskis ja logo ovat aitoja. (Käyttäjä muokannut 23.12.2007 22:16) | ||||
|
18.12.2007 17:47 | Niila Heikkilä | ||
| Ei välttämättä. Ainakin Porin yksi taajis pysähtyi kesällä tässä jättämään luokkaretkiporukan Särkänniemeen | ||||
|
17.12.2007 00:19 | Niila Heikkilä | ||
| Höm, ImatraT :) | ||||
|
12.12.2007 10:12 | Niila Heikkilä | ||
| V=230km/h | ||||
|
11.12.2007 09:53 | Niila Heikkilä | ||
| Ainakin tunnelin sähköistystyössä tällainen ratkaisu olisi varsin toimiva. Mm. Lahdenvuoren katto-orsien porauksen yhteydessä kerrotaan käytetyn lisäksi happilaitteita. | ||||
|
03.12.2007 23:17 | Niila Heikkilä | ||
| Suositeltavaa olisi ettei negoista skannattuja kuvia pienentäisi kovalevylle siirtämisen yhteydessä. Kovalevytila on nykyään sen verran halpaa ettei välipienennyksellä saa kuin harmia aikaan itselleen, jos kuvia joskus täytyy suurentaa. Ja jos miettii digikameran ostamista, silloin vasta alkaakin kovalevytilaa kulua kymmeniä, ellei satoja kertoja enemmän kuin satunnaisilla filmiskannauksilla. Ihan hienoja kuvia nämä kyllä muuten, nautittavaa katsottavaa. | ||||
|
01.12.2007 14:41 | Niila Heikkilä | ||
| Kuva ajoittunee 1980-luvun alkupuoliskolle jolloin tiettävästi tällä palakisko-Hururadalla kuultiin myös satunnaisesti triplakolkahduksia. Juna laskettelee etelän suuntaan erästä jyrkähköä S-kaarremäkeä, ja kohta on eräs pieni punainen asema, ja tasoristeys, jonka eristysjatkos näkyykin veturin vieressä. En ole varma, mutta hyvässä lykyssä asemalla saattaisi olla vielä suorittajakin kuvaushetkellä. Miehitys poistui vuonna..no, 70-80-luvun vaihteen paikkeilla. Kuka muistaa tarkalleen? | ||||
|
29.11.2007 22:56 | Niila Heikkilä | ||
| Mitenkäs sotilasvaunut? | ||||
|
22.11.2007 14:27 | Niila Heikkilä | ||
| Teräspölkyn lämpölaajenemiskerroin on ihan eri luokkaa kuin puulla taikka betonilla. Pölkkyjen muoto ja siksak-asennustapa viittaa lämpöongelmien vähentämiseen. Teräksen korkea hintakin tuo omat haasteensa.. | ||||
|
22.11.2007 01:44 | Niila Heikkilä | ||
| Jahas, eikös VL82:ssa löydy Suomen puolellakaan oltaessa molempiin puskinlyhtyihin potkua :) | ||||
|
13.11.2007 16:48 | Niila Heikkilä | ||
| Tämän kuvan yhteydessä lienee kuvausvuotta 2004 muistellessa olla mainitsemisen arvoista että juna on hetkeä aikaisemmin ohittanut JKV-alkaa kyltin. Sr2-vetoinen matkustajajuna on kolkutellut jo hyvän matkaa ilman kulunvalvontaa. Juna on saanut edellisen kerran lähtöluvan paikallissuorituksessa olevalta asemalta, joko Venetmäeltä tai Hankasalmelta, mikä silloin on mahdollisesti suorittanutkin. Parhaimmassa tapauksessa edellisen kerran tällekin junalle on joku muodostanut lähtökulkutien vaihteenlimpusta heittämällä. Keväällä 2007 ehti tälläkin rataosalla olla vielä lyhyt välivaihe jolloin suojastus ja opastimet olivat toiminnassa, mutta JKV:tä ei oltu vielä otettu käyttöön. | ||||
|
13.11.2007 15:24 | Niila Heikkilä | ||
| Ehkä parempi ja käytetympi kutsumanimi on puhtaasti työkuntavaunu. En malta olla huomauttamatta että kyse on yhdyssanasta. | ||||
|
06.11.2007 17:50 | Niila Heikkilä | ||
| Täytyy aika guru olla joka uskaltaa rautatiemaailmassa lyödä leiman alle ja vastata sanoilla "ei ikinä". Vuosikymmenillä on tapana tuoda muutoksia asiaan kuin asiaaan. Esimerkkinä vaikkapa tuo Heinäveden silta. Betonipölkkyä ei kannata käyttää pahasti routivalla, tai hiekkapohjaisella penkalla. Sillä on tapana murentua maan jäätymisten yhteydessä. Puupölli on viisas ja antaa periksi. Siksi niitä edelleen käytetään huonokuntoisilla ja hiekkapenkkaisilla osuuksilla pitkälle tulevaisuuteen. | ||||
|
25.10.2007 23:31 | Niila Heikkilä | ||
| Entisen ratapihan molemmissa päissä olisi sähköistyksen puolesta yhä mahdollista vaihtaa raiteelta toiselle. Ajojohto ja erottimet ovat entisellään. Vaan vaihteitapa ei enää ole.. | ||||
|
|
25.10.2007 01:21 | Niila Heikkilä | ||
| Tämä asema toimi lopussa yhtenä harvoista junasuorituspaikoista kahden risteysaseman välillä. Mutta kuka muistaa päivämäärän jolloin tämä suoritti viimeisen kerran? Siitä ei edes niin kovin kauaa ole.. | ||||
|
05.10.2007 16:11 | Niila Heikkilä | ||
| Ahaa, ok. Kyse ei ole käsittääkseni kuitenkaan varsinaisesti nopeusrajoituksesta, vaan siitä että Sr2:n 50% tehorajoitusautomatiikan ollessa käytössä vauhti hyytyy ylämäessä itsekseen viiteenkymppiin. Kolmella koneella Sr2:n tehorajoitus rajaa yhden veturin maksimivirranoton ajolangasta 150 Ampeerin tienoille. | ||||
|
05.10.2007 15:58 | Niila Heikkilä | ||
| Kas, liekö joku häiriö takimmaisessa konneessa kun nostanut etummaisen virroittimen. | ||||
|
|
05.10.2007 00:30 | Niila Heikkilä | ||
| Epäilemättä melkoinen kontrastiero entiseen verrattuna. Kaukaa kuului pauhu, ja sitten nousi sauhu. Malmi jyrysi hitaasti ja arvokkasti kolmeakymppiä mäkeä ylös. Nyt juna ärjäisee kaarteen takaa seitsemääkymppiä, ja jyryn pitämisen hoitaa veturien sijaan lovipyörät. Voi vain kuvitella millainen pyörre käy Arolassa Heinipuron syöttöaseman sähkösuppilossa, kun Marsut märehtivät ratajohdosta elektroneja. | ||||
|
30.09.2007 15:49 | Niila Heikkilä | ||
| Palojunan tarpeellisuus korostuu pitkillä satojen kilometrien etäisyyksillä, jossa nopein ja monesti ainut tapa saada sammutuskalustoa nopeasti paikalle on juna. Huoltotiestöä ei Siperian aroilla monastikaan ole, ja vedensaantikin saattaa olla hankalaa. Mitään isoja metsäpaloja juna ei tietenkään lähde tai pysty sammuttamaan, vaan sen tehtävänä on suojella rautatietä ja sen lähialueita tulipalolta. käytön paljous tai vähyys on epäilemättä kiinteässä suhteessa tulipalojen esiintymistiheyteen :) | ||||
|
30.09.2007 11:39 | Niila Heikkilä | ||
| Markkoja kilisee Ikaalisten-Parkanon puhelinosakeyhtiön kassaan https://vaunut.org/kuvasivu/13018 | ||||
|
28.09.2007 19:57 | Niila Heikkilä | ||
| Kyseessä on niinsanottu jäykkäpolvinen kolmivaihevirroitin, jonka etuna on useiden satojen metrien pylväsvälit. | ||||
|
27.09.2007 16:05 | Niila Heikkilä | ||
| Veturin lahjoittamisessa ulkopuoliselle taholle on on aina omat riskinsä jotka onneksi selvitetään perinjuurin. Tämä siksi että veturin säilyvyys pyritään takaamaan jälkipolville. Ilman kunnostussitoumuksia voisi veturi äkkiä päätyä eräälle Bulvanialaiselle rautatieharrastajaryhmälle nimeltään Kuusa & Koskinen, joka tarjoutuisi siirtämään laitteen täysin ilmaiseksi pois. Huolimatta reilun 100 tonnin kuolleesta (rauta)painosta.. | ||||
|
25.09.2007 18:36 | Niila Heikkilä | ||
| Hauska nähdä tästä varsin unohdetusta rakennuksesta kuva. Törmähän nousi laajemmalti tietoisuuteen vasta kun sinne rakennettiin sivuraide uudelleen, vuosien hiljaiselon jälkeen. Jaatilan asemarakennus muuten onkin varsin salaperäinen arvoitus. Varsinainen asemahan ei ole enää siellä. Kuka muuten osaa vastata missä se nykyään sijaitsee? | ||||
|
25.09.2007 00:21 | Niila Heikkilä | ||
| Tietyn patinoitumistason ylläpitäminen lienee epäilemättä varsin haasteellista museomielessä. Ulkosäilytyksessä käy kuten käytöstäpoistetuille höyryille, eli patinoituminen jatkuu ja jatkuu, kunnes.. Ehkäpä joku hermeettisesti suojattu museo voisi ylläpitää vaikkapa vuoden 2007 patinoitumistasoa yllä, mutta aikanaan kun patinoitunutta laitetta täytyy museossa restauroida, autenttisuuden säilyttämisessä onkin sitten varmasti haastetta :) | ||||
|
21.09.2007 18:46 | Niila Heikkilä | ||
| Juoksenki ja Ajanki, molemmat lähistön kylännimet liittyvät matkustamiseen. Suomessa ei määrättömästi ole paikkoja jossa yöpikurin tai yleensäkin junan taustalle saa sijoitettua ison siivun naapurimaata, eli tässä tapauksessa Ruotsia. Hieno on ruskan väriloisto, tietenkään itse kuvan pääkohdetta unohtamatta. | ||||
|
19.09.2007 10:53 | Niila Heikkilä | ||
| Tavarajunat saattavat olla joskus vieläkin lyhyempiä. -Pelkkä veturi.. | ||||
|
17.09.2007 00:42 | Niila Heikkilä | ||
| Melko vähän on moderni ajan hammas pystynyt 27 vuodessa tähän miljööseen. Äkkiä katsottuna kuva voisi olla otettu vaikkapa eilen. Hieman pidemmällä vilkaisulla löytyykin jo eroa, mutta silti painiskellaan samassa kehässä vaikka kuinka pitkään tihrustaisi. | ||||
|
17.09.2007 00:33 | Niila Heikkilä | ||
| Kas kas, Seinäjoen ratapihalla näyttää olevan kovasti portaalihommia kesken. Urakka näyttää olevan ratapihan osalta juuri aloiteltu, eikä ensimmäisen sähköjunan tuloon ole enää kuin muutamia kuukausia aikaa.. Etelämpänä on kuitenkin täysi rähinä päällä, ja korpien kätköissä nousee pylväitä pystyyn kohta jo Jalasjärven tasalla. | ||||
|
17.09.2007 00:13 | Niila Heikkilä | ||
| Releasetinlaite, (joka sijaitsee rakennuksen toisessa päädyssä) ja lähinnä kauko-ohjaus on korvannut suorittajan vajaat kaksi vuotta kuvanottohetkeä aikaisemmin. Seinäjoki-Oulu sähköistyksen juhlajunaa oli kevällä -83 vetämässä Sr1 3083. | ||||
|
10.09.2007 21:52 | Niila Heikkilä | ||
| Gvardeiskin eli Kivisillansalmen silta on rakennettu 1966 Saimaan kanavan rakennustöiden yhteydessä. Kanavan kaikki muut sillat on suomalaisten rakentamia, lukuunottamatta melko vierekkäin sijaitsevia rautatie- ja maantiesiltoja. Nekin tosin kuuluivat kokonaisurakkaan siten, että suomalaiset maksoivat Neuvostoliitolle kyseisten siltojen rakentamisen. Rautatiesillasta piti tulla aluksi matalampi avattava silta, mutta suomalaiset eivät halunneet ottaa riskiä että paikallisen rautatielaitoksen mahdolliset oikut olisivat katkaisseet elintärkeän kanavaliikenteen epämääräisin väliajoin. Koko kanava-aluehan on vuokra-aluetta, eli ainut pieni osanen Suomen hallinnassa olevaa luovutettua Karjalaa. | ||||
|
27.08.2007 00:17 | Niila Heikkilä | ||
| Rajan takana tehorakennettiin 1950- ja 60-luvulla ympäri laajaa valtakuntaa ns. Hrutshevka-kerrostaloja, joiden tarkoituksena oli taata jokaiselle neuvostokansalaiselle asunto. Suomessa sama ajanjakso alkoi 1960-luvun lopulla, jolloin elementtirakentaminen ja lähiökulttuuri räjähti nousuun. Molemmista rakennuskulttuureista on jäljellä lähiömonumentit, joissa pystyy ensiasunnon ostaja asumaan, mutta joiden kauneus on vähän niin ja näin. | ||||
|
22.08.2007 17:21 | Niila Heikkilä | ||
| Merstola, Tpe-Pri? | ||||
|
18.08.2007 22:01 | Niila Heikkilä | ||
| Tällä ja vanhalla kunnon "kuuskasilla" ei olekaan sitten mitään muuta yhteistä kuin määräasema :( | ||||
|
17.08.2007 17:29 | Niila Heikkilä | ||
| Neuvostoliiton hajottua rajavyöhykkeellä valokuvaamiseen ei ole puututtu enää yli kymmeneen vuoteen. | ||||
|
16.08.2007 00:48 | Niila Heikkilä | ||
| Tuollainen taustan yksijalkainen portaalityyppi hissiopastimineen on säilynyt nykypäivään saakka varsin samannäköisenä. Voisi melkein sanoa että Potila hitsaa Kiikoisten konepajalla hyväksi havaittua rakennetta edelleen täysin samoilla piirustuksilla. Opastinportaalien käyttö on tosin vähenemään päin, johtuen vasemmanpuoleisten opastimien sallimisesta kaksiraiteisilla osuuksilla. Sähköratapylväiden ainepaksuutta on myös hieman optimoitu, eli tolppien sivusuuntainen tuenta perustuu osin myös ajolankaan. Tästä saatiin muistutus Leppälahdessa 1994, jolloin kova tuuli väänsi useita järvipenkereelle jo asennettuja pylväitä vaihtokuntoon. | ||||
|
02.08.2007 15:11 | Niila Heikkilä | ||
| Ennen Hollon oikaisua koko rata oli sn140 rataa, joten sellaista etumerkkiä siellä tuskin on ollut. Hollon kaarteissa oli sn100. Siksi niiden oikaisutarve olikin suuri. | ||||