328-22216 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.08.2007 15:11 Niila Heikkilä  
  Ennen Hollon oikaisua koko rata oli sn140 rataa, joten sellaista etumerkkiä siellä tuskin on ollut. Hollon kaarteissa oli sn100. Siksi niiden oikaisutarve olikin suuri.
kuva 27.07.2007 13:38 Niila Heikkilä  
  Jalasjärvi on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja vuodelta 1970. Pendolla on edessään viivasuoraa rataa 7.5 kilometriä ennen seuraavaa kaarretta, joka on vuonna 1985 rakennetun Ylivallin liikennepaikan pohjoispäässä. Etualalla alkavat jyrkähköt Palokallion ja Kiväärikallion nousujaksot, jonka jälkeen maasto jatkuu nousujohteisena aina Parkanon radan korkeimpaan pisteeseen, Kuivasjärven pohjoispään lähestymissuojavälin esiopastimen tienoille, jolloin on noustu Jalasjärveltä 60 metriä. Tällöin ollaan 153 metrin korkeudella merenpinnasta. Seinäjoelta lähdettäessä nousua kertyy 110 metriä, ennenkuin maaston profiili jälleen alkaa laskemaan.
kuva 12.07.2007 17:11 Niila Heikkilä  
  Heh. Kaksi ensimmäistä katulamppua, vai pitäisikö sanoa ratalamppua, on asennettu hauskasti varsi alaspäin.
kuva 10.07.2007 23:11 Niila Heikkilä  
  Koneen numeron suhde etuvalojen sijoitteluun?
kuva 09.07.2007 15:24 Niila Heikkilä  
  Vaunut.orgin historiassa voitaneen sanoa että potentiaalisimpia herneen sieraimiin imaisijoita ovat olleet lähes poikkeuksetta henkilöt jotka lisäävät lyhyin väliäjoin suurehkon määrän kuvia. Asia taitaa olla melko helposti pääteltävissä: Jos lisää kerralla kuvia vaikkapa yksittäisen ratapihan vaihtotöistä kymmenen-kaksikymmentä kappaletta, aivan varmasti joku niistä on sellainen jonka olisi voinut jättää satsista poiskin. Nyt kun sitten mietitään että jos joku huonoista tai mitäänsanomattomista kuvista saa esimerkiksi joka päivä jonkun negatiivisen kommentin, (ihan aiheestakin) voidaan olla melko varmoja että ennen pitkää herneen palot alkavat kiinnostaa kuvaajaa enemmän ja enemmän. Tässä on vain kyse siitä kuuluisasta maltista ja itsehillinnästä, sekä omien kuvien suhteen tapahtuvasta itsesensuurista, joka saattaa joskus olla melko vaikeaa, etenkin jos joku osa-alue kiinnostaa 200% teholla. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa että aina on parempi koostaa harkittu kuvasatsi, kuin laittaa kaikki mahdolliset otokset näkyville. Silloin ei katselija huku päivittäiseen kuvatulvaan, ja hyvät kuvat saavat arvon mikä niille kuuluu.
kuva 09.07.2007 11:50 Niila Heikkilä  
  Sähköveturin ja dieselin kuluttamaa energiaa vertailtaessa unohtuu muuten äkkiä seisontakulutus. Dieselveturin energiankulutus (moottori ja oheislaitteet sammuksissa) paikallaan seistessä on nolla, kun taas sähköveturi (Sr2 eritoten) ottaa ajolangasta virtaa aina muutamia ampeereja elintoimintojensa ylläpitämiseen. Virtaa kuluu tietysti sama määrä, on veturi parkissa sitten missäpäin rataverkkoa tahansa.
Tyhjäkäyntivirtojen kanssa on mm. Rovaniemellä saatu sähköajan alkupuolella varsin näkyvä valokaari aikaiseksi. Autovaunulastaussillan porttia avattaessa katkaisee automaattinen maadoituserotin lastausraiteen yläpuolella olevasta langasta sähköt. Mikäli ko. alueella seisoo (tai pahimmassa tapauksessa liikkuu) silloin veturi, seuraa erottimessa valtava pamauksen saattelema valokaari Sr2:n tyhjäkäyntivirran aiheuttamana. Erotin ei ole luonnollisestikaan suunniteltu kuorma päällä tapahtuvaan katkaisuun.
kuva 30.06.2007 13:10 Niila Heikkilä  
  Eikös vahtituvan pidäkin olla nimensä veroinen? Tässäkin tapauksessa ratavahti on turvallisuuden maksimoimiseksi ottanut ohittavasta junasta valokuvan, jota analysoi sen jälkeen valvomohuoneensa tietokoneruudulla. Tämän jälkeen hän laittaa kuvan verkon kautta analysoitavaksi myös sadoille kollegoilleen, jotka myöskin tutkivat junan kaikki yksityiskohdat tarkkaan. Hetkeä aikaisemmin sadat kollegat ovat saattaneet analysoida edellisen ratavahdin lähettämää kuvaa samasta junasta. Junan turvallista kulkua ja kokoonpanoa varmistaa siis varsin tiheä verkko ratavahteja, ympäri Suomen.
kuva 30.06.2007 12:56 Niila Heikkilä  
  Numerobongaus vs. työturvallisuus.
kuva 28.06.2007 16:06 Niila Heikkilä  
  Oulainen on yöpikurimatkustajalle varmastikin unohtumattomin kaarreasema. Joka tuohon aikaan aikaan herää CEmt:n yläpunkalla, ja tyyny on kaarteen sisäsyrjän suuntaan, unta tuskin saa pysähdyksen aikana uudelleen..
kuva 15.06.2007 11:57 Niila Heikkilä  
  Tämä vaunu oli muuten pikajunan P61 seitsemäntenä vaununa Kempeleessä 5.5. 1977 sattuneessa onnettomuudessa jossa yöpikajuna ja malmijuna törmäsivät tuhoisin seurauksin.
kuva 13.06.2007 10:44 Niila Heikkilä  
  Kaksikerrosvaunuja ehti olla parisen vuotta Dr13-sarjan elinaikana. Teoriassa Dr13 saattaa olla siirrellyt kaksikerrosvaunuja, mutta junaa tuskin koskaan vetänyt Eifettitarpeen takia. Tuo oli ilmeisesti historian ensimmäinen kokosininen museojuna, ellei lasketa VR:n vaunustolla höyryllä kiskottuja museojunia?
kuva 12.06.2007 21:44 Niila Heikkilä  
  Pohjanmaan radan asemien hienoon kuntoon on osasyynä se, että niissä kaikissa on liikenteenohjauslaitteita releasetinlaitteen muodossa. Suorittajan huoneessa on olemassa olemassa myös aseman erilliskäytön mahdollistava asetinlaitetaulu. Itse releasetinlaite ei sijaitse Kälviälläkään varsinaisessa odotustilassa, vaan toisessa päädyssä. Siihen aikaan kun Siemensin releasetinlaitteita, linjasuojastusta ja Ericssonin kauko-ohjausta rakennettiin 1980-luvun alussa, odotustiloilla oli toki muutakin käyttöä, koska käytännössä joka asemalla toimi junasuorittaja. Poislukien esimerkiksi Rajaperkiö, Raunio ja Köykkäri, sekä muut 1980-luvun puolivälissä rakennetut uudet kohtauspaikat, joissa asetinlaitetiloiksi rakennettiin punaisia standarditiilirakennuksia.
kuva 10.06.2007 20:55 Niila Heikkilä  
  Tästähän menee näitä pidempiä sinipikureita jo yhtenään. Samana päivänä jo kaksi.
kuva 27.05.2007 12:00 Niila Heikkilä  
  Pysähtyy, ja useita junia vuorokaudessa. Härmä toimii toki täysillä edelleen.. Täytyy vain huomata missä mielessä.
kuva 24.05.2007 13:16 Niila Heikkilä  
  Periaatteessa (jos pilkkua viilataan äärimmilleen), homma meni kuvan tyyppisesti noin ennen syyskuun alkuakin. P68 ajoi Kemijärveltä tullessaan kakkosta tai kolmosta länsipään vaihteelle, josta Kemijärven vaunusto painettiin ykköselle Rovaniemeltä lähteviin vaunuihin kiinni. Sen jälkeen saapui vasta itse matkakone. Sr1 tai 2. Tämä tapahtui lähinnä uuden autolastauspaikan sijainnin takia.
kuva 17.05.2007 15:41 Niila Heikkilä  
  Kollaa sijaitsee Laatokan pohjoispuolella Loimolan ja Suojärven välillä. Kuuluisa lausahdus "Kollaa kestää" syntyi juuri täällä. Venäläisten hyökkäys pysäytettiin talvisodassa juuri täällä 7.12.1939, ja ankarat taistelut jatkuivat aina rauhan tuloon 13.3. 1940. Kollaa kesti. Myös kuuluisa tarkk`ampuja Simo Häyhä taisteli Kollaalla. Mainittakoon nyt tämän kuvan yhteydessä Häyhän tehneen 505 todistettua kaatoa kolmessa kuukaudessa. Osin tähän, ja jatkosodan tapahtumiin liittyen venäläiset alkoivat kutsumaan suomalaisia tarkk`ampujia nimellä Kukushka (käki), vaikkeivät nyt suoranaisesti puista ampuneetkaan.
kuva 13.05.2007 11:18 Niila Heikkilä  
  Viimeinen vakituinen tämäntyyppisellä veturikokoonpanolla Haapamäen suuntaan liikkunut matkustajajuna oli illan viimeinen, Seinäjoelle saakka mennyt taajamajuna, joka liikennöi kesään 2006. Veturikierron takia siinä oli joinain päivinä kaksi konetta. Samaten aamun paluujunassa saattoi olla tuplaveto. Parkanontiellä tehdään näinä kuutena sulkuviikonloppuna mm. siltojen siirtymälaattojen asennuksia, nopeudennostoon liittyen.
kuva 29.04.2007 16:13 Niila Heikkilä  
  Tämä kuva on dokumenttikuvana siitä mielenkiintoinen, että VL82m:ssä sattuu olemaan molemmat virroittimet ylhäällä vaikka ollaan 3kV:n alueella. Kuvan myötä voidaan romuttaa monet olettamukset siitä, että toinen virroitin olisi 25kV:lle ja toinen 3kV:lle. Sähkön tuonti veturin eri koneistoihin tehdään tässäkin sisäisillä suurjännitekytkimillä eikä virroittimia rajalla vaihtamalla.
kuva 28.04.2007 02:11 Niila Heikkilä  
  Tässä nähdään mukavasti miksi valokuvaus on mielenkiintoinen laji. -Juurikin siksi että makuja on monenlaisia. Tässä ovat tekniset asiat kunnossa, kuva on terävä ja kameran suljin on osattu pakottaa olemaan auki vain pikkuriikkisen pienen ajan, juuri sen, mitä tarvitaan liikkeen pysäyttämiseen. Rataa näkyy vain tarvittava määrä, juna näkyy silti kokonaan. Pikseleitä ei ole tuhlattu liialliseen ratanäkymään, koska se äkkiä latistaa noin lyhyen junan kuva-alaan nähden liian pieneksi. Lato antaa tässä tapauksessa varsin hyvin "sivustatukea" pienelle ja hennolle kiskokulkineelle. Mutta jos kyseessä olisi uniikki ja yksittäinen vuosisadan sensaatioajo, olisi kuva luultavasti tiukasti etuviistosta, idioottivarmassa kuvauspaikassa. Vai olisiko edelleenkään..?
kuva 27.04.2007 00:11 Niila Heikkilä  
  Täytyy muistaa, että junapituuksilla mässäily aiheuttaa nopeasti jarruviiveiden huomattavan pidentymisen ja pituussuuntaisten voimien jyrkän lisääntymisen. Venäläinen kiskoo piitkää junaansa 40km/h, kun suomalainen etenee lyhyemmän roikkansa kanssa tuplanopeudella. Nopeamman liikenteen seassa matelevat yli 5 kilotonnin kilometrihirviöt aiheuttavat aina tietyntyyppistä hidastusta liikenteen kokonaistilanteeseen, vaikka mahtuisivatkin kohtauspaikoille. Tällä välillä pitää tasapainoilla. Molempi parempi.
kuva 21.04.2007 09:23 Niila Heikkilä  
  Erittäin nättejä aikavalotuskuvia. Perinteinen pokkarikuvakohinakin saatu minimiin. Tästä kuvasta pidän erityisesti. Pienellä raakkaamisella kuvasatsista olisi saattanut saada vielä näyttävämmän, nyt 16 asemakuvan sarjasta katsoja joutuu itse etsimään ne helmet, vaikka toki kaikki ovatkin teknisesti onnistuneita. Hyviä kuvia, mainioita.
kuva 18.04.2007 16:37 Niila Heikkilä  
  Joskus on rautateiden takia jopa päädytty rakentamaan korkeampi ja huomattavasti kalliimpi silta. Kun Saimaan kanavan maa-alueet oli saatu vuokrattua Suomelle, ja kanavan uudelleenrakennustyöt olivat 1960-luvulla käynnistyneet, tuotti Viipuri-Vainikkala -rataosuudella sijainnut Kivisillansalmi (Gvardeiskinsalmi) suomalaisille harmaita hiuksia. Paikalle oli rakennettava silta, ja aluksi rautatiesillaksi kaavailtiinkin läppäsiltaa. Se todettiin kuitenkin ajatuksena varsin kinkkiseksi, koska epäiltiin paikallisen rautatieyhtiön oikkujen hankaloittavan kanavan laivaliikennettä. Sellaista riskiä ei uskallettu ottaa, vaan päätettiin rahoittaa täydellä alikulkukorkeudella olevat sillat. Muu osa Saimaan kanavan silloista ovatkin kaikki suomalaisten rakentamia, vain Kivisillansalmen sillat ovat venäläisten (1966) rakentamia, mutta suomalaisten rahoittamia.
kuva 01.04.2007 23:07 Niila Heikkilä  
  Varsin mielenkiintoinen kysymys. Lähes sama kuin esittäisi Mäntsälän asemalla saman kysymyksen. Ei mitään suorittajaa ole koskaan ollutkaan! -Tarkemmin pohdittuna heti radan valmistumisen jälkeen 1971, ennen ensimmäisen radiolinkkeihin ja releasetinlaitteisiin perustuvan kauko-ohjauksen valmistumista, Jalasjärvikin on toiminut muutaman muun kohtauspaikan tavoin joitakin aikoja miehitettynä junasuorituspaikkana. Sittemmin asemaa kauko-ohjattiin Parkanosta aina vuoteen 1995, jolloin se on saattanut taas olla joitain lyhyitä ajanjaksoja miehitettynä suorituspaikkana, uuden kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä. Tällä hetkellä Jalasjärven "junasuorittaja" istuu Tampereella.
kuva 31.03.2007 13:09 Niila Heikkilä  
  Paitsi että tuohan on selvä pariveto. Kolmas matkantekijä vain ajaa heti suojavälin päässä perässä. Tyypillinen tilanne vilkkaasti liikennöidyllä Parkanon radalla..
kuva 31.03.2007 12:02 Niila Heikkilä  
  Paluujohtimet joiden takana palaavia muuttolintuja. Matkantekoa kuvastava otos parhaimmillaan :)
kuva 31.03.2007 11:59 Niila Heikkilä  
  Lajinsa viimeinen Parkanossa. Tällaisesta se alkoi 1974..
kuva 28.03.2007 19:05 Niila Heikkilä  
  Tähän yhteyteen ehkä sopinee joskus tallentamani juttu http://www.kolumbus.fi/~w441971/Rautuvaara_paatepuskin.html
kuva 28.03.2007 10:18 Niila Heikkilä  
  Mites neuvottelut ovat edistyneet..? :)
kuva 28.03.2007 00:10 Niila Heikkilä  
  Tällaisia sivukuvia ei koskaan ole liikaa. Ei pelkästään se, että tässä rikotaan varmastikin monen asemalaituri-etuviistojunakuvafiikin ihannemielikuvaa hyvästä rautatiedokumentista, vaan lisäksi tässä on vaivauduttu etsimään Pohjanmaan lakeuksilta mainio paikka kauempaa radasta. Tällaisilla juna maisemassa - kuvilla on aikanaan hyvinkin paljon arvoa. Yhdellä silmäyksellä näkee paljon asioita, millainen juna oikeasti tuossa kulkee (eikä vain Sr2:n tiukasti rajattua keulaa) ja millaisena kamera näki kevään tulon Limingan peltoaukeilla, anno domini 2007.
kuva 22.03.2007 02:08 Niila Heikkilä  
  Onpas kyllä todella onnistunut iltatunnelmakuva, joka suorastaan huutaa osakseen haikeaa venäläistä musiikkia. Tämä ei ole suora ote Tsaikovskin säveltämästä Joutsenlammesta, mutta kertoo kuvanottohetken tapahtumista Pasin mainitseman joutsenlammen rannalla Hounijoen mutkassa. Kuulemme kuinka keskipakopuhallinsoitin soi tutunkuuloisessa ylävireessä U-mollia http://www.kolumbus.fi/~w441971/VL82m.mp3
kuva 21.03.2007 23:49 Niila Heikkilä  
  Tämä ei voi olla Siilinjärvi joskus muinoin, kuten kuvauspäivämääräkin paljastaa. Laaja hakuammunta on kuitenkin osunut oikeaan, eli paikka on Vartius. Miehitettynä js-paikkana se luonnollisista syistä säilynee niin kauan kuin ratakin on olemassa. Matkustajaliikennettä ei tietystikään ole, siksi sana "odotushuone" oli sitaateissa.
kuva 21.03.2007 10:02 Niila Heikkilä  
  Vieläkin ollaan harmillisesti hakoteillä. Onkos tämä tosiaan näin paha?
kuva 02.03.2007 12:57 Niila Heikkilä  
  Ahaa, näyttää olevan pahahko. No, sanotaanko että tämä on tyypillistä 1970-lukua, mutta vielä ei ole väri vaihtunut punaisesta vihreäksi yhdessäkään arvauksessa..
kuva 25.02.2007 22:10 Niila Heikkilä  
  Hyvä havaintohetki sinisten vaunujen öljypolttimien käynnistymiselle on yöpikajunan saavuttua asemalle, jossa junan kokoonpanoa muutetaan autovaunujen lisäämisen tai poistamisen takia. Veturin virroittimen laskeuduttua (tai kun Dr16:n päämoottori sammutetaan) joka kertoo 1500V:n sähkönsyötön absoluuttisen varmasti katkenneen, öljypolttimet käynnistyvät itsekseen. Se, ettei jokaisesta vaunusta välttämättä nouse juuri samaan aikaan savua, kertoo että vaunukohtainen termostaatti ei kaikissa vaunuissa ole katsonut parhaaksi käynnistää poltinta, johtuen juurikin siitä syystä että vaunu on riittävän lämmin. Sinisessä deeverivetoisessa taajamarungossa polttimet ovat joka tapauksessa valmiustilassa aina junan ollessa liikkeellä, tai vaunu on ainakin talvella matkustuskelvoton.
kuva 23.02.2007 15:35 Niila Heikkilä  
  Jottei asia siirry asian viereen, kyse on siis nimenomaan laituripolun aiheuttamasta rajoituksesta. Laiturirajoituksistahan näissä ei ole kyse. Mm. Jokelassa ja Lempäälässä paahdetaan laiturista ohi 200km/h, siitä varoittaa ihmisiä ennakkokuulutus "varokaa ohittavaa junaa".
kuva 23.02.2007 15:27 Niila Heikkilä  
  Mikäli Tervola (ja Muurola) lakkautettaisiin pysähdyspaikkoina, jäisi Oulun ja Rovaniemen väliselle 220km:n matkalle vain yksi matkustajapysähdys. Tällaista kyseenalaista ennätystä (Kemijokivarren) asutuksen keskellä ei kannata varmaan miettiä. Eri asia on Tpe-Pko-Sk, jossa 160km:n matkalla on sattuneesta syystä vain se yksi kuuluisa metsäasema.
kuva 23.02.2007 14:22 Niila Heikkilä  
  Taloudellisesti ajateltuna ehkä suurimpia haittoja laituripoluista lienee Oulaisissa, Vihannissa ja Ruukissa. Pendot, yöpikurit ja rekkajunat hiljentelevät Pohjanmaalla peräperää pikkuasemilla. Elektroneja siirtyy melkoisia määriä langasta Pantografiin, mutta matkustajia ei liene noihin aikoihin paljoa asemilla, edes allejäämässä. Pendoa ehkä lukuunottamatta.
kuva 20.02.2007 22:34 Niila Heikkilä  
  Olisiko erään kuuluisan herran Focke Wulf Condor päässyt tuonne, selvittyään sitä ennen täpärästi tehtaiden piipuista ja laskutelinepalosta?
kuva 19.02.2007 11:22 Niila Heikkilä  
  Nykypäivän valitettava trendi yöjunissa on lauennut auton varashälytin. Joskus saattaa Gfotin yläkannella olla parikin autoa kerralla tyhjentämässä akkuaan ja vilkuttamassa "loppuopasteita" halki öisen Suomen.
kuva 19.02.2007 11:11 Niila Heikkilä  
  Mopar Corporationin autoista puhuttaessa lienee syytä mainita että Dodge Aspenilla oli myös rinnakkaismalli, Plymouth Volare, joka on kauempaa katsottaessa lähes täysin samannäköinen kuin Aspen. Kylkilista ja siihen upotettu vilkku tosin paljastaa tämän Aspeniksi, Volare oli yleensä koriste-osien suhteen riisutumpi.
kuva 15.02.2007 22:19 Niila Heikkilä  
  Raitiotieliikenteessä ratilla saattaa olla (ollut) merkitystä "junakohtauksessa".
kuva 14.02.2007 01:14 Niila Heikkilä  
  Aatteen värit ovat kymmenessä vuodessa kääntyneet päälaelleen. Tätänykyä sininen tulee idästä, ja punainen lännestä, jos tarkastellaan asiaa junien väreinä. Tämä kuva on varsin merkittävä idänliikenteen historiadokumentti. -Nopea kaksivirtamatkaveturi Vainikkalassa. Veturia voidaan pitää suurena virstanpylväänä kehittyvässä rajaliikenteessä. Laitteella ajetaan 3kV järjestelmässä tiettävästi molemmat virroittimet ylhäällä, ja veturin sisäisillä suurjännitekytkimillä hoidetaan tehonsyöttö kulloinkin käytössäolevalle koneistolle, omintakeisen erotusjaksoautomatiikan kanssa. Tällä saadaan virroittimen hiilen läpi menevä virta rajattua reilun 100A tienoille. 3kV järjestelmässä virroittimen puristuspainetta ajolankaan nähden ei tarvitse silloin nostaa yhtä suurissa määrin, kuin yhdellä virroittimella ajettaessa. Tällaisen 1950mm kaksivirtavirroittimen kelkka ja hiili on joka tapauksessa pakko olla varsin mielenkiintoinen. Huomioonottaen kulloinkin vallitsevat paikalliset olosuhteet, mm. itse ajojohto, ripustusmenetelmät ja orsirakenteet. Mitä tulee 25kV järjestelmään, Suomea lähinnäoleva, vastikään läpi asti valmistunut osuus alkaa Petroskoin alapuolelta Lotinanpellosta, jatkuen aina Murmanskiin asti..
kuva 19.01.2007 20:14 Niila Heikkilä  
  Kolosjoki ei varsinaisesti ole Petsamoa, vaikka historiankirjoissa kutsutaankin menetettyä itäistä käsivartta Petsamon alueeksi. Varsinainen Petsamon kylä sijaitsee jäämeren rannalla, ja sen kuuluisa satama tunnetaan nimellä Liinahamari. Se oli Suomen ainoa ympäri vuoden jäättömänä pysyvä (valtameri)satama.
kuva 29.12.2006 04:37 Niila Heikkilä  
  Kyseinen ilmiö tietysti kertaantuu junan perää kohti mentäessä, mikäli vaunustossa on löysiä välejä. Ihan kokonaan ilmiöstä tuskin päästään eroon, koska sähkövetureissa vain yksinkertaisesti on enemmän tehoa kuin dieselissä. Nythän tilanne on aavistuksen erilainen, valtaosa Rovaniemen yöjunista vedetään Sr1:llä. Susivedolla öinen kyyti saattaa jossain mielessä olla jopa pehmeämmän tuntuista.
kuva 29.12.2006 04:13 Niila Heikkilä  
  Sähköistyksen valmistuttua Rovaniemelle, kaikki sähkövetoiset junat ajettiin sinne yksinomaan Sr2:lla. Dr16:een verrattuna huomattavasti suurempi teho, ja vakionopeusautomatiikka, jossa veto -ja sähköjarrutilat vaihtelevat maaston mukaan, ovat epäilemättä tuoneet yöjunan verkkaiseen kulkuun tottuneelle matkustajalle yhtäkkiä uusia kokemuksia, juurikin junaan kohdistuvien nytkähdysten muodossa.
kuva 25.12.2006 11:30 Niila Heikkilä  
  Tällaista nättiä talvikuvaa ei Sallan radalla enää tiettävästi saa otettua, kuvasta täytyy kyllä antaa täydet pisteet. Taustan kohouma ei ole tunturi vaan Matovaara. (n.320mmpy) Tunturin ja vaaran määritelmä on aavistuksen häilyvä, mutta pääsääntöisesti tunturin huipulla on aina pieni alue puutonta aluetta, eli ns. paljakkaa. Sallan korkeudella ns. ikuisen tuulen vyöhyke alkaa 380m:n tienoilla merenpinnasta, ja puuraja hieman ylempää, vaihdellen muutamia kymmeniä metrejä suuntaan tai toiseen. Junalla on muuten matkaa enää kolmisen kilometriä Suomen nykyrataverkon korkeimpaan pisteeseen.
kuva 24.12.2006 01:24 Niila Heikkilä  
  Tämä kuvasarja on todellinen joululahja, jota osaa kyllä arvostaa! Mukavia, jo kadonneita yksityskohtia havaittavissa. Kuten vaikkapa tuulilasien välissä oleva raitisilmaventtiili, jonka ilmantuotto oli suorassa yhteydessä nopeusmittariin. Ja vaikkapa 110V:n polttimolla toimiva pistekaukovalo. Listaa voisi toki jatkaa paljon pidemmällekin, mutta jätetään tällä kertaa tähän, ja kysytään olisiko jollain mahdollisesti kuvia tuonaikaisesta ohjaamosta? Se olisi varsinainen ergonomianäky.
kuva 21.12.2006 14:08 Niila Heikkilä  
  Katkelma kyseisestä tekstistä: "pahimmillaan ottaa valokuvia salamavalolaitteen kanssa koko välin Joensuusta Nurmekseen" -Tässä on muuten epäilemättä turvallisuusriski, joka kannattaa oikeasti huomioida. Tasoristeys lähestyy, auto on poikittain radalla ja innokas kuvaaja sokaisee kuljettajaa salaman sarjatulella ratkaisevalla hetkellä. Mitä saattaakaan tapahtua...
kuva 19.12.2006 23:49 Niila Heikkilä  
  Parkanon tietä parhaimmillaan. Tällä, ja seuraavalla liikennepaikalla sitä aikoinaan koettiin suden puraisu. Lakiala.
kuva 03.12.2006 12:59 Niila Heikkilä  
  Oli 3.3. 1940. Sergei istui Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjän paikalla kuunnellen kahden moottorin puuduttavaa interferenssiä. 5000 metrin korkeudessa oli pakkasta -50 astetta, eivätkä happipullo ja paksu turkishaalari yhtään helpottaneet liikkumista. Ilmaan oli noustu 105 muun koneen kanssa, kohteena eräs kaupunki kaukana suomen sisämaassa. Kartan mukaan alla oli Pälkäne, ja kohta ilmestyisi näkyviin kohteena oleva teollisuuskeskittymä, Tampere. Pian talviautereesta erottuikin kaksi suurta järveä, ja niiden välissä kapea kannas. Sergei valmistautui toimimaan, kun 46 koneen kärkilaivuen alkoi kaartaa pommitusasemiin. Osuma on varma, sinne vain keskelle kaupunkia, ratapihalle. Kohta katkeaisi junaliikenne. Sergei oli täysin keskittyneenä pommien pudottamiseen. Aivan yllättäen koneen eteen ja sivulle alkoi ilmestyä mustia hattaroita. Alaviistossa näkyi ainakin kahdessa kohdassa kirkkaita putkivalkeita. Kalevankankaan ja Sulkavuoren ilmatorjuntapatterit olivat avanneet tulen. Vasemmalla alaviistossa näkyi Härmälän kenttä, ja yksinäinen Fokker joka kiipesi kohti korkeuksia. Yhtäkkiä edessä pöllähti raskaan IT-kranaatin räjähdys ja kone heilahti rajusti. Sergei painoi laukaisinnastaa, ja kuusi kappaletta sadan kilon pommeja lähti kohti kaupunkia. Lentäjä kaartoi kohti etelää minkä siivekkeistä sai irti. Sergei seurasi pommien putoamista katseellaan, ja kohta näkyikin sarja välähdyksiä pommien räjähdellessä. Näsijärveen ilmestyi jono mustia avantoja. OHI ! -Vuonna 2006 rautatiekuvaaja ottaa kuvan siitä, millaisena Sergei toivoi näkevänsä VR:n öljyvaraston. Oli tullut kolmen kaivinkoneen laivue Hitacheja, ja kahdessa viikossa oli ryppyinen teräsbetoniseinä sileänä.
kuva 30.11.2006 10:36 Niila Heikkilä  
  Otto: Veturinkuljettaja on ammattinimike, veturin kuljettaja on tuossa yläpuolisessa linkissä tuo rekka, tai jopa koko rekan liikuttamiseen liittyvä organisaatio. Valtionrautatiet lopetti liikennöinnin 1995, mutta valtion rautatiet on edelleen olemassa. Menikö hankalaksi :)
<<   >>