Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.06.2018 23:48 | Niila Heikkilä | ||
| Jossain taisi olla maininta siitä miksi raitiotietä rakennetaan vain yhdessä vuorossa. Syynä on kaupunki-infran keskellä tapahtuva rakentaminen, johon liittyy putki/johtosiirtoja ja paljon muita aikaavieviä työvaiheita. Kaikkien eri toimialojen laittaminen kahteen vuoroon vaatisi niin paljon lisää eri alojen ammattihenkilöstöä että on käytännön syistä päädytty vain päiväsaikaiseen työskentelyyn. Myös meluhaitat olisivat haaste kello 6 aamulla tai myöhään illalla tapahtuvalle rakentamiselle. Joitain töitä toki tehdään myös ilta/yöaikaan. | ||||
|
09.06.2018 17:10 | Niila Heikkilä | ||
| Hyvin muuten huomaa kuinka näin kahdeksan vuoden kuluttua kuvatekstin sanomaa sai oikein jo jäädä miettimään. Tässä nähdään kuinka tärkeää on kuvatekstissä tai vähintään sarjassa mainita mistä aikalaistapahtumasta on kyse, jotta tulevaisuudenkin ihminen ymmärtää. | ||||
|
05.06.2018 19:43 | Niila Heikkilä | ||
| Mitäs jos edessä on punainen opastin? | ||||
|
01.06.2018 10:39 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tuonne pääse metroa lukuunottamatta kaikilla maalla liikkuvilla suomalaisilla joukkoliikennemuodoilla? Ratikkaratakin tulee kulkemaan entistä lähempää kun Hatanpään valtatien linjaus valmistuu. Aivan pääoven eteen ei kaikkia pysäkkejä voi muutenkaan rakentaa. Siitä seuraa massatapahtumissa aina vaarallinen ihmisten tungostuminen. | ||||
|
31.05.2018 22:41 | Niila Heikkilä | ||
| Oulun pohjoispuolella oleva leveäkaistatie tulee muuten kokemaan keskikaiteistamisen. Moottoritietä jatketaan Kellosta Haukiputaan rampin ohi Kiiminkijoen sillalle saakka rakentamalla viereen toinen ajorata. Siitä eteenpäin ohituskaistat vuorottelevat keskikaiteen ohjailemana nykyisen leveäkaistatien päättymiskohtaan saakka Iihin. Samaan aikaan alkaa useiden ohituskaistaosuuksien teko nelostielle Iin ja Simon Maksniemeen päättyvän Kemin moottoritien välille. Oulun ja Kemin välinen pullonkaula kokee lopultakin kohennuksen. | ||||
|
|
30.05.2018 23:57 | Niila Heikkilä | ||
| Tarinaa ruotsalaisesta keskikaidetiestä ja niiden historiasta https://teilla.blogspot.com/2018/02/pullonkaulan-laajennus.html?m=1 | ||||
|
22.05.2018 18:53 | Niila Heikkilä | ||
| Turku-Uusikaupunki lienee tulevaisuudessa myös? Ja Pori-Mäntyluoto? | ||||
|
15.05.2018 23:54 | Niila Heikkilä | ||
| Niin, ainakin sähköveturin/-parin/-kolmikon tms. täytyy mahtua käymään vaihteen takana kääntymässä. | ||||
|
14.05.2018 12:19 | Niila Heikkilä | ||
| Täytyy muistaa että Tampereen keskustalla on huomattavasti pidempi historia kuin Hämpin parkilla. | ||||
|
12.05.2018 08:30 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivänä on tosiaan vaikea kuvitella että lähihistoriassa on kymmenkunta vuotta jolloin henkilöjunat eivät pysähtyneet Nokialla. Äetsä loppui kun Nokialla alettiin jälleen pysähtyä. | ||||
|
12.05.2018 00:35 | Niila Heikkilä | ||
| Kyllä se tallessa on. En tosin tähän hätään pysty kaivamaan sitä esille. Olen joskus ehdottanut että vorgiin voisi perustaa osion jonne voisi tallettaa tarkoin valikoituja rautatiehistoriallisia äänitiedostoja. Esimerkiksi jos kuvan yhteyteen voisi liittää aiheeseen liittyvän mp3-tiedoston. Kuten vaikkapa yllämainittu linjaradion jonotusääni Venetmäessä. Silloin ei jonkun pikalinkin toimimattomuus hävitä sitä kaikelta yleisöltä. Olisiko tällaiseen ideaan ylläpidolla ajatuksia? | ||||
|
07.05.2018 17:33 | Niila Heikkilä | ||
| Talvivaarakin on tavallaan ottanut nimensä lähiseudulla kohoavasta vaarasta. Jos tarkastellaan liikenteellisesti suuria nykypaikkoja joilla ei ole mitään kytköksiä mihinkään maastonimeen tai paikkakuntaan, Rat eli Rautaruukki vuodelta -68 ainakin lienee täysin puhdasverinen sellainen. Vaikkakin mielletään Raahen rautaruukiksi. | ||||
|
04.05.2018 12:57 | Niila Heikkilä | ||
| Taustalla on näköjään uudemman maalauskaavion Ferrex-susi. Miten nämä maalauskaaviot ajoittuvat eri vuosille. Tuliko -78 jo suoraan Novotsherkaskista uudemmalla kaaviolla vai maalattiinko ensimmäiset Hyvinkäällä? | ||||
|
30.04.2018 01:54 | Niila Heikkilä | ||
| Raideleveys näyttää jotenkin häkellyttävän leveältä kun tottunut Suomessa katselemaan vain Helsingin ratikkakiskoja. | ||||
|
14.04.2018 13:42 | Niila Heikkilä | ||
| Mitenhän muuten oli, voidaanko aivan varmasti sanoa että VR:n ylläpitämä Suolahden henkilöliikenne loppui 26.9. -87 vai oliko tämän jälkeenkin vielä mahdollisuutta matkustaa junalla Keljonlahdesta Suolahden satamaan? Rautakanavassahan oli ainakin 80-luvulla vielä mahdollisuus kuljettaa veneitäkin. Veneen miehistö pääsi Dr13:n kyydissä tuon välin. Varmaan aika marginaalinen matkustajamäärä, mutta jokunen vene sielläkin joskus kulki. | ||||
|
27.03.2018 01:10 | Niila Heikkilä | ||
| Pengoin hieman vuosilukuja. Porvoon ohitustie on otettu käyttöön 1979. Silloin tehtiin vain lyhyt Porvoon ohittava moottoriliikennetieosuus, Helsingin moottoritien jatkeena. Vuonna 1984 moottoriliikennetietä alettiin jatkaa Porvoon itäpuolelta kohti Koskenkylää, ja tämä 25 km:n osuus valmistui 1987. Mikä Porvoon radan toisen ylikulkusillan kannalta on oleellinen vuosiluku, moottoriliikennetie täydennettiin täysmittaiseksi moottoritieksi koko osuudeltaan Porvoon länsipuolelta Koskenkylään saakka niin että työmaa valmistui marraskuussa 2001. Koskenkylästä moottoriliikennetietä jatkettiin kohti Loviisaa, ja osuus valmistui 1998. Tämän levitys moottoritieksi 2013 ja uusi moottoritie edelleen Kotkaan asti. Vuonna 2018 koko Turku-Vaalimaa on moottoritietä (Kehä III lukuunottamatta) kun aivan itäisin osuus Vaalimaalle valmistui ja 50 vuotta kestänyt projekti on maalissa. Tosin 1980-luvulla tuskin ajateltiin että moottoriteitä tullaan jatkamaan aivan itärajalle saakka. Siihen on olemassa erinäiset syynsä.. | ||||
|
|
26.03.2018 02:13 | Niila Heikkilä | ||
| Porvoon ohikulkutie taisi tulla alkuvaiheessaan vain moottoriliikennetienä, ja täydennettiin vasta myöhemmin moottoritieksi. Tapahtuiko tämä vasta Koskenkylän jatkon yhteydessä vaiko milloin? Ilmeisesti moottoritien toisen kaistan silta on ollut seuraava koetinkivi museoradalle. Kannattaako rakentaa vai ei. Onneksi sekin tehtiin. | ||||
|
24.03.2018 00:38 | Niila Heikkilä | ||
| Jotenkin tämä sopii vanhaan kaupunkikuvaan paremmin kuin esim. pyöreä umpinainen pylväs. | ||||
|
08.03.2018 16:59 | Niila Heikkilä | ||
| YVA:ssa pitää käsitellä aina myös eri kuljetusmuodot, jos kohteeseen liittyy jotain liikennettä. Sivulta 100 käy ilmi polttoainekuljetusten rautateitse tapahtuva tulevaisuus: https://www.oulunenergia.fi/sites/default/files/attachments/yva_selostus.pdf | ||||
|
06.03.2018 16:47 | Niila Heikkilä | ||
| Paitsi jos tarkoitit tosissaan Sr3:sta. Mittaappa matka.. | ||||
|
|
06.03.2018 13:13 | Niila Heikkilä | ||
| Kannattaa ehkä mitata kartalta paljonko tulee ajomatkaa jos käy Mäntyluodon erkanemisvaihteelta Tahkoluodon perällä ja palaa takaisin.. | ||||
|
|
06.03.2018 02:44 | Niila Heikkilä | ||
| Ainakin olisi logistisesti hankalaa ja tehotonta ajaa raskaita junia Tahkoluodosta Poriin niin että ensimmäiset 10 kilometriä vedettäisiin junaa diesel(e)illä ja Mäntyluodon erkanemisvaihteella vaihdettaisiin sähköön, joka olisi saapunut veturina Porista. Tahi niin että jokainen saapunut juna hajotettaisiin Mäntyluodossa ja vekslattaisiin vaihtotyönä dieselillä pieninä paloina Tahkoluotoon | ||||
|
|
05.03.2018 13:09 | Niila Heikkilä | ||
| ..ja jopa kohta sähköistys. Kääntösiltaan voi tulla mielenkiintoisen uniikki viritelmä. Onko Suomessa vielä missään sähköistettyä kääntösiltaa? | ||||
|
03.03.2018 16:35 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin miettimään että epäsuoralla tulella ammuttaessa jos tarkoituksena ampua useiden kilometrien päästä vain kaksi kranaattia, alkaa täysosumatodennäköisyys olla rautatievaihteen kokoluokkaan olevaan maaliin aika pieni. Tarina ei ilmeisesti kerro osuiko toinen kranaatti, ja millainen oli tulenjohdon toteamus siitä, (oliko tulenjohtoa laisinkaan, vai ammuttiinko vain ns. sokkona sinnepäin kartta-ammuntana) vai voisiko olla että ne olisi ammuttu suorasuuntauksella Kalevankankaalta? Etenkin jos ampumispäivämäärä on vuorokautta myöhäisempi ja tykkejä olisi siirretty Vehmaisista jo lähemmäksi Tamperetta. Tämä siis spekulaatiota ilman alkuperäisen dokumentin kyseenalaistamista. Lentopommeja saattaa kaivauksissa löytyä ratapihan/kaupungin alueelta vielä joskus. Mikään mahdottomuus se ei ole, koska ratapiha oli useitakin kertoja talvisodassa pommitusmaalina. mm. Aseman eteen tullut 250-500kg pommi humautti katuun 9m syvän montun. Hotelli Emmauksen (nyk. Skandic) ja aseman kaikki ikkunat olivat säpäleinä. | ||||
|
12.02.2018 20:17 | Niila Heikkilä | ||
| Toisessa kuvassa Allegro näyttää viettävän talvista lepoa Kemijärven kolmosraiteella. Se ei ole kulkutieraide eikä sieltä siis pääse raiteensulun vuoksi suoraan junana kohti etelää. Kuvassa juna on käytännössä Suomen pohjoisimmassa pisteessä missä sähkömoottorijunalla käyty. Patokankaan terminaalilla Kemijoen toisella puolen lanka jatkuu muutaman junanmitan verran pohjoisemmaksi, mutta olisi kai jo kyseenalainen kunnia tunkea Allegrolla puunlastausraiteelle. Sähköistetyn rataverkon ääripisteessä Kemijärven sillalla ja itse Patokankaan ratapihalla tietysti olisi mukava joskus vielä nähdä sähkövetoinen matkustajajuna kääntymässä. Rahallahan sellaisen saa tilattua. Kuka alkaa puuhaamaan? | ||||
|
11.02.2018 02:44 | Niila Heikkilä | ||
| Kovasti vaikuttaisi siltä että Allegro teki paluumatkallaan rautateiden nopeushistoriaa. Nimittäin junalla tehdyn Suomen läpiajon ennätyksen Kemijärveltä Helsinkiin (Ilmalaan). Aikataulussa ajoaika oli 8 tuntia 19 minuuttia. Aivan tuohon aikaan se ei kuitenkaan päässyt, ollut näköjään myöhässä vähäsen. Ajoaika jää silti alle yhdeksän tunnin. Jos ajatellaan että kallistuvakorinen juna pyyhkäissyt n. 1000 kilometrin matkan 200:an aikataululla tuossa ajassa, voiko perinteisellä kalustolla edes kovasti laittaa tuolle kampoihin? Vai keksiikö joku vielä nopeammin ajetun ajon, Suomen sähköistetyn rataverkon päästä päähän? | ||||
|
05.02.2018 14:50 | Niila Heikkilä | ||
| Tämä Sr1 seisoo näköjään irrallaan. Taustan vaunuihin on 20m rakoa ja onko siinä välissä vielä laituripolkukin. | ||||
|
02.02.2018 02:53 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin miettimään onko viimeisen 10 vuoden aikana tullut mitään muutoksia perinteiseen knoppiin, jossa tarkoituksena on suuntaa muuttamatta ajaa junalla mahdollisimman pitkä matka Suomessa. Samaa rataosaa sai ajaa vain kerran. Muutamia huomioita 10 vuoden takaiseen tilanteeseen vertaillen: 1) Sähköllä ei vielä pääse koko matkaa, tosin lisäystä on tapahtumassa 2) Matkalla on myös edelleen osuuksia ilman JKV:ta 3) Reitin päätepiste on siirtynyt toiselle rataosalle. 4) Riihimäen kolmioraide ei liene lisännyt variaatiomahdollisuuksia, vai onko? 5) Suomessa ei myöskään taida olla vieläkään lenkkiä jota voi (loputtomiin) kiertää sähköjunalla suuntaa muuttamatta. Erinäisten raidesuunnitelmien myötä sellainen kuitenkin saattaa lähivuosina muodostua. Mikä niistä toteutuu ensimmäisenä onkin myös kysymysmerkki. | ||||
|
25.01.2018 12:41 | Niila Heikkilä | ||
| Lahden pitkäaaltoaseman lähetys päättyi 31.5. 1993 klo 12 Pentti Fagerholmin kuulutukseen ja Turun Tuomiokirkon kahdentoista lyönteihin. Aivan lopussa kuuluu kuinka pimpampulla katkeaa kun lähettimestä katkaistaan virrat, ja sinne häipyi Lahti, Suomi. http://www.nettiradiomaailmalla.com/wp-content/uploads/Lahden_viimeinen_lahetys.mp3 | ||||
|
24.01.2018 14:03 | Niila Heikkilä | ||
| Tuomaksen vanhaan kommenttiin liittyen sattui silmiin eräs suunnitelmaselvitys jossa mainittiin että Porvoo-Koskenkylä -moottoriliikennetien rakentamisen aikaan ei ollut vielä jatkosuunnitelmien osalta täyttä varmuutta siitä kummalle puolelle moottoritien toinen ajokaista rakennetaan luonnonsuojelualueiden vuoksi. Tämä luultavasti selittää sen miksei kaikkia siltoja rakennettu lopulliseen määrämittaansa jo valmiiksi. Täydellä varautumisella olisi ilmeisesti jouduttu kaiken varalta tekemään 3-osaiset sillat josta vain toinen puoli olisi tullut käyttöön. Moottoritien lopulta valmistuttua sinne taisi vieläpä tulla ratkaisu että kaistat vaihtavat myös puolta jossain linjan puolivälissä. | ||||
|
14.01.2018 06:57 | Niila Heikkilä | ||
| Oliko tuo Sr1 myös jossain esittelyssä kun näyttää olevan varsin kummallisessa paikassa? | ||||
|
11.01.2018 14:50 | Niila Heikkilä | ||
| Äänekosken henkilöliikenteestä uutta uutisointia http://aksa.fi/henkiloraideliikenne-kayntiin-nopealla-aikataululla/ | ||||
|
10.01.2018 03:05 | Niila Heikkilä | ||
| https://ajopeli.kuvat.fi/kuvat/00-Valittuja-kuvia/img515.jpg | ||||
|
31.12.2017 16:41 | Niila Heikkilä | ||
| Jep. Runsaasti asiatietoa sisältäviä kommentteja on ilo lukea vaikka niitä olisi vähän enemmänkin. Hyvää verrokkia joskus takavuosina sattuneisiin ylilyönteihin, joissa jotkut luulivat kommenttikenttää chat-palstaksi. Ne päättyivät usein siihen että käyttäjänä näkyi lopulta "tunnus poistettu". | ||||
|
21.12.2017 19:22 | Niila Heikkilä | ||
| Muistaakseni seuraava opastin Jyväskylän suuntaan on jo Keljon tulotolpan esiopastin. Tuohon aikaanhan käynnistyi oikeastaan kaksi hyvin peräkkäistä projektia. Ensimmäinen niistä oli poistaa suojastusopastimet koko valtakunnasta, ja korvata ne perinteisillä pääopastin/esiopastin -kombinaatioilla. Ov-Jy näin tehtiinkin. Sitten todettiin että suojastusopastimien korvaaminen kaikkialla olisi tullut turhan kalliiksi. Pohjanmaan ratakin oli saatu suojastettua Ouluun asti vain reilut viitisen vuotta aikaisemmin. Pohjanmaalla korvattiin sitten aina asemaa edeltävä viimeinen suojastusopastin kaksivaloisella pääopastimella. Näin saatiin poistettua liikennettä hidastava toiminto, jossa kaksi keltaista opastetta on mahdollisesti peräperää. Suojastusopastinhan ei voi suojastusehtojen vuoksi näyttää aja-opastetta jos sen jälkeen oleva esiopastin on keltaisena. Se voi näyttää vain aja-odota seis tai seis-tietoa. Pääopastin sen sijaan pystyy näyttämään vihreää. JKV-aikakaudella asian merkitys väheni huomattavasti, koska JKV kertoo myös matkan punaisena olevaan opastimeen. Junan ei tarvitse enää kaiken varalta ajaa kilometrikaupalla hiljaa, odottaen missäs se punaisena oleva tolppa onkaan. Jotta Jounin ihmettely Sääksjärven suojatolpan käyttämättämyydestä saisi varman vastauksen, joku aikalaismuistelija sen pystyisi varmimmin antamaan. Epäilykset kuitenkin kohdistuvat näihin yllämainittuihin muutosten tuuliin jotka alkoivat noin 1990. Nykypäivänähän taas voidaan todeta että suojastusopastin itsessään on hyvä ja erittäin selkeä opastin joka tarjoaa tietonsa mukisematta ilman tulkinnallisuuksia. Uudet suojastukset voisi hyvin rakentaa niillä. | ||||
|
18.12.2017 23:54 | Niila Heikkilä | ||
| Ylöjärven ratikkalinjauksen kannalta Lielahden pistoraide on ilman muuta parempi. Nyt Tampere maksaa erkanemisvaihteen ja pienen radanpätkänkin Ylöjärven suuntaan. Se on selvä että Lielahden pistoraide liittyy suurempaan kokonaisuuteen, josta myös osa on liityntäliikennettä. Vaikka varmasti alkuvaiheessaan vaikuttaakin erikoiselta tyngältä, jonka perällä kääntyvä vaunu joutuu seisomaan 15 minuutin vuorovälillä aika pitkään odottelemassa lähtöaikaansa. | ||||
|
|
18.12.2017 15:47 | Niila Heikkilä | ||
| https://www.aamulehti.fi/uutiset/kaupunginhallitus-paatti-raitiotien-toisen-vaiheen-suunnittelu-alkaa-lielahden-pistoraide-mukana-200581499 | ||||
|
17.12.2017 00:35 | Niila Heikkilä | ||
| Kuva tuo jotenkin mieleen Rautateiden rengasmatkat -julisteet. Ja toden totta, rengasmatkahan onnistuu Suolahdestakin jos henkilöjunat alkavat jälleen kulkea. | ||||
|
06.12.2017 02:39 | Niila Heikkilä | ||
| Vaikka knoppi tavallaan ratkesikin heti ensimmäisessä kommentissa, aiheesta seurannut keskustelu on hyvinkin mielenkiintoista, siksi että vasta keskusteluista käy ilmi että miten ja millä perusteilla kuva indentifioituu juurikin Norvionväylään eikä pitkään rautatiesiltaan. Harva esimerkiksi tietää tai muistaa että pitkää siltaa suojaava esiopastin oli juuri tuossa. Sähköistyksen mahduttaminen molempiin siltoihin on tosiaan ollut senttimetripeliä. Alkuperäisissä suunnitelmissa olikin siltojen avarrus, joka olisi väistämättä jouduttukin tekemään mikäli rataosan sn olisi ollut vaikkapa 140. Siltojen nykyinen sn50 riittää tavaraliikenteelle, mutta mahdollistaa kuitenkin uudelleenrakennetun kolmioraiteen kanssa pientä ennakkovauhdinottoa Kemijärveltä Hanhikosken suuntaan alkavaan nousujaksoon. Tässä vielä radan suuntainen kuva, josta käy ilmi siltojen keskinäinen sijoittelu https://vaunut.org/kuva/100746 | ||||
|
|
05.12.2017 15:47 | Niila Heikkilä | ||
| Vuonna 1973 otettu kuva ei tosiaan sovi yhdistettyyn rautatie- ja maantiesiltaan, koska tuossa maantie menee selvästi sillan ohi omana reittinään. | ||||
|
16.11.2017 00:51 | Niila Heikkilä | ||
| Raitiotieliikenteen harrastaminen on ymmärrettävistä syistä viime vuosikymmenet ollut huomattavan Helsinkikeskeistä. Riskikartoituksessa on kuitenkin ilmennyt että yhdistykselle voi syntyä tulevaisuuden alajaostoja Tamperelle, Turkuun ja ehkä Ouluunkin. Jopa raitiotien tiukkana vastustajana tunnettu Lassi Kaleva on alkanut esittää raitiotien kehitysehdotuksia https://www.aamulehti.fi/uutiset/perussuomalaisilta-yllattava-ratikkaehdotus-hanketta-vastustanut-lassi-kaleva-olisi-valmis-harkitsemaan-lisarahoitusta-200529874/ | ||||
|
24.10.2017 09:13 | Niila Heikkilä | ||
| Paikassa on nyt historiansa kolmas rautatiesilta käytössä. Tässä kuva ensimmäisestä https://vaunut.org/kuva/93106 | ||||
|
24.10.2017 02:23 | Niila Heikkilä | ||
| Paikka on todellakin hieman piilossa. Jos tämä kuva olisi laitettu knoppikuvana, voisi olla ollut edessä pitkäkin arvuuttelu siitä missä mennään. | ||||
|
23.10.2017 01:10 | Niila Heikkilä | ||
| Onko oven päällä sähkösoittokello? | ||||
|
09.10.2017 01:21 | Niila Heikkilä | ||
| Onpas hieno ajankuva jossa Melon voimalaitosallas vielä luonnontilassaan. Puusto jo parturoitu vedennousualueelta. | ||||
|
03.10.2017 23:46 | Niila Heikkilä | ||
| Melkoinen parvi. Hanhia ilmeisesti? Kuvaa kun katsoo niin tulee mieleen kysymys kelistä. Onko tässä sumua vai raju rankkasade kun maiseman kontrasti noinkin tasainen? | ||||
|
29.09.2017 20:05 | Niila Heikkilä | ||
| Haapajärven radan varressa on tosiaan nyt pohjoisen pallonpuoliskon suurin puunjalostustehdas. Liekö enää utopiaa kuvitella että Srj-Hpj -välillä voisi lähivuosina olla raskas kiskotus? | ||||
|
26.09.2017 23:32 | Niila Heikkilä | ||
| Google löysi http://tinyurl.com/y75wc8gv | ||||
|
20.09.2017 01:21 | Niila Heikkilä | ||
| Syväväylän siirto pois Kyrönsalmesta on ollut vuosikymmenien suunnitteluprojekti. Yhtenä vaihtoehtoa tutkittiin ihan loppuun saakka Aholahden kanavavaihtoehtoa muutama kilometri Laitaatsalmesta länteen. Jos se olisi toteutunut, rautatie ja maantie kulkisivat samaa kiinteää 24.5 metrin alikulkukorkeuden omaavaa siltaa pitkin kanavan yli. Laitaatsalmi-vaihtoehdossakin tutkittiin erilaisia siltatyyppejä, jossa rautatielle olisi tullut täyteen korkeuteen nostettava nostosilta. Myös kanavan pohjaan laskettava ratasilta oli yhtenä vaihtoehtona. Sillä olisi tosin ollut uitosta irtoavan roskan ja uppotukkien vuoksi suuri jumiutumiski. Nykytilanteessa ratasiltaa ei tosiaan rakenneta ollenkaan, mutta tilavarausoptio sentään jätetään rautatiesillalle. Viimeisten suunnitelmien mukaan se on kääntösilta, oletusarvonaan aina auki silloin kun junaliikennettä ei ole. | ||||
|
08.09.2017 23:44 | Niila Heikkilä | ||
| Riski piilee että vanha juna-aika hiipii jälleen selluvaunujenkin osalta Isokylään. Jos uusi sellutehdas päätetään rakentaa, Patokankaasta muodostuu menneeseen historiaansa verrattuna ja syrjäisyyteensä nähden varsin kiihkeä piste rataverkolle erilaisten junakuljetusten osalta. Raakapuun osaltahan se sitä jo onkin. Päätöstä tehtaasta odotettaneen kai tulevana talvena. | ||||
|
07.09.2017 13:23 | Niila Heikkilä | ||
| Pönttövuoren vanhasta tunnelista voisi saneerata ilmastoidun junasäilyttämön jonne mahtuisi pomminkestävän katon alle toista kilometriä vaunuja. | ||||
