Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.03.2018 14:00 | Joni Lahti | ||
| Linkissä https://tinyurl.com/y9ev644j vetää ruotsalainen Yd 330 perässään kaksiakselista matkatavaravaunua. Kyljellä näkyvät tikkaat katolle ja kenties suksitelineet? Näyttää silta, että tikkaat oli käännetty ikkunakorkeuden tasolla alaspäin ja ne voitiin tarvittaeessa kääntää ylös, jotta syntyi yhtenäinen kulku katolle. | ||||
|
08.03.2018 19:10 | Joni Lahti | ||
| Verratkaapa lipun kuvaa Sugrifest - suomalais-ugrilaisten sukukansapäivien 2017 logoon https://tinyurl.com/y7hl3h2k Samalla asialla taidetaan olla. | ||||
|
07.03.2018 18:45 | Joni Lahti | ||
| Aliupseerien asepuvut ovat mallia 22. Uusi puku tuli vuonna 1927 käyttöön, tosin kahta eri mallia käytettiin jonkin aikaan molempia. Ajoittaisin kuvan kuitenkin jonnekin 1920 luvun puolenvälin tienoille, mutta missä, sitä en saa kuvasta irti. Voisiko olla Perkjärven leirialuulta, milloin rata sinne valmistui? | ||||
|
21.02.2018 19:13 | Joni Lahti | ||
| Niinpä Esa taitaa olla. Oikein tarkkaan kun katsoo, siinä voi nähdä jonkinlaisen langan kulkevan? Valojuttu oli tuulesta temmattu ;) | ||||
|
21.02.2018 16:19 | Joni Lahti | ||
| Suojun asema sodan keskellä http://vaunut.org/kuva/58732 | ||||
|
|
21.02.2018 13:31 | Joni Lahti | ||
| Vaunun portailla oleva mies on luutnantti-kapteeni -väliltä. Huomaa, että hänellä on vyöllään pistoolikotelo, mutta oliko kovat piipussa? Miekat näyttävät olevan kaikilla upseereilla matkassa. Mutta mitä ovat nuo neljä uloketta ikkunoiden yläpuolella? Ei kai sentään valoja? | ||||
|
22.01.2018 16:50 | Joni Lahti | ||
| Älä suotta Hannu pahoittele! En minäkään ollut varma, jotenkin vain näytti metrin radalta. Nyt tiedän tästäkin asiasta enemmän kuin ennen. | ||||
|
|
21.01.2018 16:21 | Joni Lahti | ||
| OK. | ||||
|
|
21.01.2018 15:35 | Joni Lahti | ||
| Tunisiassahan on kaksi eri raideleveyttä käytössä, suurin osa on 1000 millisiä ratoja ja osa 1435 millisiä (SNCFT). Kuvassa näyttäisi oleva metrin raideleveys käytössä. Onkohan näin? | ||||
|
04.01.2018 18:43 | Joni Lahti | ||
| Samuli, en minä, vaan lukuisat saksalaiset :) | ||||
|
|
03.01.2018 19:57 | Joni Lahti | ||
| Saksalaiset ovat antaneet 120 -sarjalaisille ulkonäön perusteella lempinimiksi Blechbüchse (peltirasia, säilykepurkki) ja Möbelwagen (muuttovaunu, -auto, huonekalukärry). Osuvia ovat, vai ovatko? | ||||
|
19.12.2017 17:43 | Joni Lahti | ||
| Tietenkin myös polku- ja moottoripyöriä. | ||||
|
|
18.12.2017 18:22 | Joni Lahti | ||
| Škoda on ollut todella merkittävä teollisuusvaikuttaja. Raidekaluston ja autojen lisäksi Škoda on valmistanut lukuisan mallivalikoiman panssarivaunuja, mm saksalaistenkin käyttämät mallit Panzer 35(t) ja Panzer 38(t) sekä Ruotsin käyttämä Strv m/37. Škoda teki myös pitkän listan tykistöaseita, tunnetuin näistä oli 149 mm K-series . Löytyypä Škodan tuotteista myös konekivääri m 1908. | ||||
|
10.12.2017 18:34 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Jorma tiedosta! Tuossa Jessoilan rytinässä jäi suomalaisille muutakin kalustoa. | ||||
|
01.12.2017 15:19 | Joni Lahti | ||
| 38 1182-5 kuvattuna helmikuussa 2017 Arnstadtin rautatiemuseossa Thüringenissä entisessä DDR:ssä https://i.ytimg.com/vi/1x_tHE4nUAs/maxresdefault.jpg | ||||
|
|
30.11.2017 18:06 | Joni Lahti | ||
| Sain ongittua tiedon, että museoliikenteestä poistettu 38 1182 olisi museoveturina paikallisessa rautatiemuseossa Arnstadtissa. | ||||
|
23.11.2017 18:51 | Joni Lahti | ||
| Upea kuva! Puhelinpylväskin näyttää luonnonväärältä ja junassa makea kuorma. Onko tuon radan raideleveys 2 jalkaa (610 mm) vai jokin muu? | ||||
|
18.11.2017 20:08 | Joni Lahti | ||
| Mainari? | ||||
|
15.11.2017 10:51 | Joni Lahti | ||
| Sain lisäinfoa, joka voi selittää kuvan ajotusta. Kuvan haltijan poika palveli vuosina 1929-30 (alikersanttina puolitoista vuotta, hän kaatui sittemmin talvisodassa) Valkjärven uudessa varuskunnassa 2. polkupyöräpataljoonassa. Valkjärven pistoratahan valmistui myös noihin aikoihin eli vuosina 1928-30. Vaikka Ino ei ollut aivan lähellä, voi olla, että varusmiehet ovat käyneet joko palvelu- tai vapaa-ajanmatkalla Inossa, jossa joku heistä on ottanut tämän kuvan tai sitten kuva on saatu muistoksi jotenkin muuten. Näin voisi päätellä, että kuva on otettu vuosina 1929-30 ja se on kulkeutunut kauas Pohjanmaalle palvelusajan päätyttyä. | ||||
|
|
14.11.2017 11:20 | Joni Lahti | ||
| Kiitos vilkkaasta keskustelusta. Heikin puhelinpylväsvertailu sai minutkin lopulta ajattelemaan, että kuva on ajalta ennen sotaa. Se, että Inosta olisi ollut silloin myös henkilöliikennettä, en tiennyt, siis vuoden 1928 jälkeen. Miksi kuva on keskipohjalaisen miehen albumissa, sitä yhteyttä en tiedä. | ||||
|
|
12.11.2017 20:27 | Joni Lahti | ||
| Se voi olla 605. Korjailen. | ||||
|
04.11.2017 21:08 | Joni Lahti | ||
| Toimii, kiitos. Kuulusteluissahan Huopalahden henkilökunta ja junan konduktöörit puhuivat tuossa vaiheessa pahasti ristiin. | ||||
|
|
04.11.2017 19:27 | Joni Lahti | ||
| Kurt, linkki ei toimi! | ||||
|
|
04.11.2017 18:16 | Joni Lahti | ||
| Jokamiehen Viikkolehti -niminen julkaisu kirjoitti samalla viikolla kuvien kanssa tästä onnettomuudesta seuraavasti: ”Viime maanantaina [oli 13.6.1910] sattui Huopalahden pysäkin ja Sockenbakan [Pitätäjänmäen, kirjoitusasu lehden mukainen] aseman välillä rannikkoradalla kamalin rautatieonnettomuus, mitä tähän saakka Suomessa on tapahtunut. Neljä henkilöä menetti henkensä ja toista kymmentä haavoittui, toiset vakavammin ja toiset lievemmin, jotapaitse valtionrautateiden kalusto kärsi moniin kymmeniin tuhansiin markkoihin nousevia vaurioita.” Lehti valotti syyllisyyskysymystä. Lehden mukaan ”...junamiehistön puolelta on sanottu, että Huopalahdesta saadut määräykset ovat olleet häilyviä ja pysäkin palveluskunnan puolelta väitetään, ettei junamiehistö ole noudattanut annettuja määräyksiä.” Miten syyllisyyskysymys ratkesi, sitä en tiedä. |
||||
|
01.11.2017 22:47 | Joni Lahti | ||
| Kyllä Timon antama reaalihinta on oikea eli 1,80 euroa. Tämän tuloksen antaa Rahamuseon rahanarvolaskin. | ||||
|
28.10.2017 13:42 | Joni Lahti | ||
| Juraj Jánošík (puolaksi Jerzy Janosik, unkariksi Jánosik György) oli slovakialainen maantierosvo, joka eli vuosina 1688-1713. Hän oli keskisen Itä-Euroopan legenga, eräänlainen Robin Hood. Hänen nimeään on käytetty myöhemmissä sotatoimissa mm. 1900-luvun alussa ja partisaanitoimissa Saksaa vastaan myöhemmin. Linkissä https://i.pinimg.com/originals/0a/ea/af/0aeaafc122d0b742f0fd2ec2b663e94d.jpg on kuva tästä panssariautosta. Missä se on sitten otettu, sitä en tiedä. Kuvan laatu ei ole hyvä. |
||||
|
25.10.2017 17:24 | Joni Lahti | ||
| Taisi upota juhlanauhateoria... | ||||
|
|
25.10.2017 09:45 | Joni Lahti | ||
| Tuo juhlanauha on hyvä havainto! Voisiko kuva olla jostakin aseman tai rataosuuden avajaisista? Mikä on mahtanut olla tuo avoin luukku tenderin alaosassa? | ||||
|
23.10.2017 21:07 | Joni Lahti | ||
| Sitten kuva voikin olla Pohjanmaan radalta? | ||||
|
22.10.2017 20:14 | Joni Lahti | ||
| Toisen tiedon mukaan tämä kuva olisi Kälviän Riipan pysäkiltä. Silloin tuo taustalla oleva rakennus ei ole kirkko. | ||||
|
22.10.2017 17:15 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Elias tiedosta. Vuosiluku 1922 oli täysin arvaus. Hakala kävi kuvaamassa Eskolassa ainakin metsärataa ja hän on voinut käydä myös Eskolan soraraiteella. Soraharju oli kyllä näyttävä, kuten kuva http://vaunut.org/kuva/80551 vuodelta 1983 osoittaa. Muutan kuvan osoitteen oletusarvoisesti Eskolaan. Ajaksi oletan edelleen 1920-luvun. | ||||
|
21.10.2017 17:59 | Joni Lahti | ||
| Muutenhan tämä on perin autenttinen maisema, mutta tuo rekrytointimainos I WANT YOU FOR U.S. ARMY on vuodelta 1917. Tietenkin se on voinut unohtua paikoilleen eikä kelikään ole sitä raiskannut. Toinen asia, jonka voisi ehkä korjata, on ihmisten liian kiiltävät vaatteet. | ||||
|
21.10.2017 17:44 | Joni Lahti | ||
| Naisilla on todella leveäteräiset lapiot. Niilä ei juuri kaiveltu kovaa maata, vaan ne soveltuivat esim. irtosoran levittämiseen. Tällä työmaalla näyttävät miehet olleet pomoja.... | ||||
|
|
21.10.2017 17:42 | Joni Lahti | ||
| Rata näyttää tilapäiseltä ja perin heppoiselta. Tämä voi olla todellakin tilapäisrata johonkin hiekkamonttuun, mutta missähän rakennettin rataa juuri 1920-luvun alkuvuosina? Monttu ei ole ollut pieni, maa-ainesta tästä on lähtenyt suuret määrät. | ||||
|
21.10.2017 17:39 | Joni Lahti | ||
| Maalin alta näkyvät vanhat merkinnät SVR. ja FJS. sekä kirjain D. Jos se on ollut D, mitä se olisi voinut tarkoittaa? | ||||
|
|
20.10.2017 19:30 | Joni Lahti | ||
| Upeasti säistetty liikkuva kalusto! Ei näytä muoviselta/peltiseltä leikkikalulta. | ||||
|
03.10.2017 22:53 | Joni Lahti | ||
| Ok. | ||||
|
|
03.10.2017 20:59 | Joni Lahti | ||
| Se voisi olla myös saman sarjan 168, joka piti majaa Kuopiossa noihin aikoihin. Ks. http://vaunut.org/kuva/83217 | ||||
|
03.10.2017 11:21 | Joni Lahti | ||
| Heikki. Hieno analyysi kuvasta. Siinä onkin paljon tunnistettavaa. Kuvan laatu on huikea, valot loistavia. Kävin nuorena poikana korjaamolla, kun kaveri oli harjoittelijana VR:lla ja korjaili täällä Peugeot 403:taan. Mieleen jäivät tummat sävyt ja voikakas vaseliinin tuoksu. | ||||
|
01.10.2017 21:43 | Joni Lahti | ||
| Kiitos. Laitan sen tuonne kuvatekstiin. | ||||
|
29.09.2017 15:08 | Joni Lahti | ||
| Kiitos syventävistä lisätiedoista. Kuva on otettu ilmeisesti ennen vakituisen liikenteen alkamista? Ukko-Barssi kuvasi Kuopiota myös ulkokuviin. Tässä esimerkki hänen ottamasta kuvasta Kuopion vanhan aseman veturitallilta vuonna 1905: http://vaunut.org/kuva/83217 | ||||
|
28.08.2017 20:13 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Kurt tästä tiedosta! Varmaankin G1 on voinut olla taiteilijan esikuvana. | ||||
|
24.08.2017 17:36 | Joni Lahti | ||
| Vasta vuonna 1921 Suomessa siirryttiin Helsingin paikallisajasta Itä-Euroopan vyöhykeaikaan siirtämällä vappuna kelloja eteenpäin 20 minuuttia ja 1 sekunti. Pituuspiiri 30 astetta itäistä pituutta, jonka aika määrää Itä-Euroopan vyöhykeajan, kulkee Suomessa mm. Lieksan kautta. Vappupirskeet olivat siten hiukan aiempaa lyhyemmät. Junien kulkuun muutos ei ilmeisesti juurikaan vaikuttanut. | ||||
|
21.08.2017 20:40 | Joni Lahti | ||
| Täältä löytyy sanottu Hämäläisen lisälehti: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/386937?page=5&term=Aikataulu&term=aikataulun |
||||
|
|
21.08.2017 20:04 | Joni Lahti | ||
| Etsin sen uudelleen. | ||||
|
15.07.2017 16:50 | Joni Lahti | ||
| Ratanaulasta sai pienellä viilaamisella aivan oivan korkinavaajan. Omani olen valittavasti hukannut. | ||||
|
02.06.2017 21:06 | Joni Lahti | ||
| Tämän П (P) -sarjan veturin tunnus tulee sanasta Победа (Pobeda) eli voitto. Sana lukeekin tämän veturin tenderissä kyrillisin kaunokirjaimin. Kun veturisarja suunniteltiin uudeksi, sai se uuden tunnuksen Л (L) suunnittelija Lebedjanskin mukaan. | ||||
|
29.05.2017 19:24 | Joni Lahti | ||
| Kun esimerkiksi P (П) (Pobeda) -veturisarja suunniteltiin uudelleen, sai se tunnuksen L (Л) suunnittelijansa L.D. Lebejanskin mukaan. | ||||
|
22.05.2017 21:52 | Joni Lahti | ||
| Viron kielessä on omituisen voimakas taipumus noiden katujen nimien lisäksi käyttää erisnimissä genetiivimuotoa (omastav). Esim. Lepajõe(-jõgi), Õie (Õis), Kuressaare (-saar), Jaak Mäe (Mägi), Lembitu (Lembit) jne. Vanhat ihmiset kutsuivat myös Rüüteliä nimellä Rüütli. Katujen nimissä ymmärrän asian juuri noin kuin Timokin, että perään odotetaan ikään kuin sanaa tänav. Voi sen siihen laittaakin vaikka lyhenteenä tn. Noissa ihmisten nimissä se on vaikeampi ymmärtää. Omalaatuinen sana on maantee, sillä se on ainoa sana, jossa on genetiivin pääte n. Voi olla, että n on kuitenkin vain äänteellinen lisuke. | ||||
|
10.04.2017 13:08 | Joni Lahti | ||
| Hieno otos. Kivasti on paperifoton kautta sininen kääntymässä turkoodiksi. Mahtaako väri muuttunut paperilla ajan myötä? | ||||
|
31.03.2017 23:32 | Joni Lahti | ||
| Kyllä. Der VEB Lokomotivbau Elektrotechnische Werke „Hans Beimler“ Hennigsdorf (LEW), virallinen nimi. Hans Beimler (1895 – 1936) oli Saksan kommunistisen puolueen edustaja Weimarin tasavallan parlamentissa. Hän joutui Dachaun keskitysleirille huhtikuussa 1933, mutta hän pääsi pakoon sieltä kuristettuaan vartijansa ja otettuaan tämän univormun. Beimler on tiettävästi ainoa keskitysleirivanki, joka onnistui pakenemaan Dachausta niin, ettei häntä saatu kiinni. Beimler osallistui Espanjan sisällissotaan kansainvälisissä prikaateissa. Hän kaatui joulukuussa 1936. | ||||