Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.12.2013 19:55 | Joni Lahti | ||
| Toimisiko tämä linkki JAK-40 junaan? http://www.flickr.com/photos/austin7nut/5376313802/ | ||||
|
|
21.12.2013 18:27 | Joni Lahti | ||
| Pojat, katse moottoriin, nyt! Jokin neuvostomoottorihan tuo on. IMZ, IZH tai ZiD tai ehkä sittenkin tuonti-Jawa? Neuvostoliitossahan kokeiltiin mitä hienoimpia kiskoliikennevälineitä. Eräs sellainen oli suihkumoottorijuna, jossa oli JAK-40 liikennelentokoneen moottoripari. Nopeutta tälle ihmelaitteelle mitattiin peräti 249 h/km. Aikamoista lentoa kiskoilla! http://tinyurl.com/clsj3a |
||||
|
21.12.2013 18:06 | Joni Lahti | ||
| Onko kukaan suunnitellut Vectronille Suomeen istuvaa maalauskuviota? Se voisi olla antavampi kuin nyt muodissa oleva vihreä/valkoinen -kuvio. - Hyvää Joulua kaikille! | ||||
|
20.12.2013 15:59 | Joni Lahti | ||
| Hienoa! Hyväksytään Heikin yhtenäisveturi. Kyllä se kuvaa riittävän tarkasti, mistä on kysymys. Saksassa on pyritty normeeramaan asioita ja tuotteita. Perinteinen esimerkki tästä on vanha DIN -normisto (Deutsches Institut für Normung), ei siis Deutsche Industrienorm kuten yleensä luullaan. Muuten SED oli DDR johtava puolue. Lyhenne tulee sanoista Sozialistische Einheitspartei Deutschlands (Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue). Käsitteellä haluttiin korostaa kansan yhteenkuuluvuutta ja sitä, että puolue edusti kaikkea sitä, mikä on kansan tahto ja hyvä. Näin siis teoriassa. |
||||
|
|
20.12.2013 11:11 | Joni Lahti | ||
| Oma käännökseni ”yleisveturi” ei ole hyvä, sillä kysymyksessä on todella veturit, jotka on suunniteltu yhtenäisistä standardiosista. Heikin määritelmä on hyvä. Siis käyttötarkoitus ei ole määräävä seikka. Alkujaan käsitettä käytettiin ajanjaksolla 1925- - sodan loppu koskemaan höyryvetureita. Näin Wikipedia saksaksi asiasta: ”Als Einheitsdampflokomotiven oder kurz Einheitslokomotiven bezeichnet man die im Auftrag der Deutschen Reichsbahn-Gesellschaft zwischen 1925 und dem Ende des Zweiten Weltkrieges gebauten Dampflokomotiven. Sie wurden nach überwiegend einheitlichen Baugrundsätzen entworfen.” BR 50 oli tällainen tavaraliikenteeseen suunniteltu veturi, mutta tuossa kilvessä olevan MIV merkinnän mukaan se olisi ollut loppuaikoinaan moottoroidun henkilöliikenteen reserviveturi. Mitä Z tuossa sitten tarkoittaa? |
||||
|
|
19.12.2013 18:51 | Joni Lahti | ||
| Saksassa BR 50 sarjan veturit kulkivat nimikkeen Einheits-Güterzuglokomotiven alla. Die Einheit tarkoittaa yhtenäisyyttä, mutta sen voinee tässä yhteydessä kääntää yleis- sanaksi, koska en suomeksi muuta termiä tiedä. Näillä Einheitslokomotiveilla harjoitettiin sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Olenko ymmärtänyt oikein? | ||||
|
|
19.12.2013 18:12 | Joni Lahti | ||
| Perun kaikki epäilykseni viittauksesta sanaan Militär. Oikeasti lyhenne MIV tulee sanoista Motorisierter Individualverkehr, jolla tarkoitettaneen moottoroitua henkilöliikennettä yleensä. | ||||
|
|
19.12.2013 17:46 | Joni Lahti | ||
| Mahtaisiko M tulla sanasta "Militär"? | ||||
|
|
19.12.2013 12:53 | Joni Lahti | ||
| Yleis/tavarajunanveturi BR 50 1'E h2 vuosilta 1939-48. | ||||
|
19.12.2013 12:50 | Joni Lahti | ||
| Tavarajunanveturi BR 41 Mikado 1'D1' vuosilta 1937-41. | ||||
|
14.12.2013 20:09 | Joni Lahti | ||
| Näyttää todella Ruotsin 3 jalan eli 891 mm radalta. | ||||
|
13.12.2013 12:21 | Joni Lahti | ||
| Kiitos kaima lisätiedoista. Hans Wagnerin värikuvassa kesällä 1939 linnantornista näkyy, että Linnankadun ylittää vielä kaksoisraide satamien välillä. Kuvassa näkyy myös aika hyvin, miten raitiovaunukiskot risteävät rautatiekiskojen kanssa. Kuva on julkaistu kirjassa "Viimeinen kesä". | ||||
|
12.12.2013 14:57 | Joni Lahti | ||
| Kyllä näin oli. Talvisodan aikana neuvostolaisilla oli kaksi konstia pitää moottorit kunnossa kylmän yön yli, joko laskea vesi pois tai pitää kone käynnissä. Mutta esimerkiksi japanilaiset asensivat 1940-luvulla Tyyppi 95 panssarivaunuunsa ilmajäähdytteisen 6 sylinterisen Mitsubishi NVD dieselmoottorin. Perustelu tälle oli toimintaympäristö, jossa ei juuri vettä ollut saatavissa. Suomessakin kovin tutussa T-26 vaunussa oli ilmajäähdytteinen moottori, mutta bensiini oli siinä menovetenä. T-26 paloi iloisesti, jos takasillalle sai polttopullon, jäähdytysjärjestelmä piti tästä huolen. Uusimissa vehkeissä amerikkalaisessa Hummerissa on ilmajäähdytteinen V12 dieselmoottori. |
||||
|
11.12.2013 18:59 | Joni Lahti | ||
| Trabbe on ollut rekisteröity Magdeburgin alueelle eli läntiseen osaan maata. Onkohan punainen katto itse maalattu? | ||||
|
|
11.12.2013 16:37 | Joni Lahti | ||
| Kuvassa IFA VEB Dieselmotorenwerk Schönebeckin valmistama 6 VD 14,5/12 SRL moottori http://tinyurl.com/oyzs2zp Tämä tuossa bussissa ilmeisesti on? Samaa konetta käytettiin myös maatalouskoneissa ja muissa raskaissa työkoneissa. | ||||
|
10.12.2013 20:41 | Joni Lahti | ||
| Onko kuvassa jarrumiehen hytti? | ||||
|
|
10.12.2013 20:38 | Joni Lahti | ||
| Olisikohan moottori IFA Schönebeck 6 cyl? | ||||
|
|
10.12.2013 19:53 | Joni Lahti | ||
| Kiitos jälleen upeasta kuvasarjasta! Tässä pikainen lista Harzin BR 99 vetureista: 99 7231: out of service, - 99 7232: boiler licence expired, new frame - 99 7233: out of service - 99 7234: awaiting general inspection - 99 7235: working - 99 7236: working, new frame - 99 7237: working - 99 7238: working - 99 7239: working, new frame - 99 7240: working, new frame - 99 7241: out of service - 99 7242: working - 99 7243: working - 99 7244: out of service - 99 7245: working, new frame - 99 7246: out of service ja 99 7247: out of service. Pitävätkö nämä tiedot nyt paikkansa, en tiedä. Myös vanhan DDR:n Zittauer Bahnilla ovat omat 1000 mm BR 99:t. Ne ovat 99 731 - 99 735 - 99 749 - 99 750 - 99 757, ei ajossa - 99 758 - 99 760, ei ajossa ja 99 787. Kesäisin näitä voi ihailla web camissa http://tinyurl.com/pambcme Bertsdorfin asemalla. |
||||
|
08.12.2013 18:55 | Joni Lahti | ||
| Vemmel on hyvä sana. Itse asiassa vemmel on sama kuin luokki tai luokka, osa työhevosen vetovarusteita se U:n muotoinen puinen kaari. Kalevassa kerrotaan Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannassa: ”,,,vesi tippui vempeleestä usva uuen aisan piästä rasva kiehui rahkehesta. ….. |
||||
|
|
08.12.2013 18:14 | Joni Lahti | ||
| Oikeastaan tuo on nivelvaunu eli kaksoisraitiovaunu eli tuttavallisesti diaspora... Tunnisteet kuntoon -kampanja voitaisiin aloittaa vaikka vuoden vaiheessa. Jokainen täyttää omien kuvien vajaat taikka puuttuvat tiedot. Aikaa tietenkin kuluu, mutta lopputulos olisi arvokas lisä foorumille. |
||||
|
05.12.2013 18:58 | Joni Lahti | ||
| Luulen, että sanan ryssä painolasti ulottuu vielä pitkälle. Muodollisestihan sanassa ryssä ei ole mitään vikaa, se on vain saanut niin kielteisen merkityksen 1900-luvun vuosikymmeninä. Ei tarvitse mennä edes vuoteen 1918, kun sillä oli yleisesti ymmärrettynä halventava sävy. Poliittinen historiamme on luonut tämän painolastin. Varmasti jossakin vaiheessa ryssä -sana pääsee eroon kaksoismerkityksestään, mutta nyt aikuisiässä olevat muistavat hyvin sen toisen merkityksen. Unohdus on jo tapahtunut esimerkiksi ilmaisun "olla päreitä kainalossa" kohdalla. Muodollisesti se on aivan neutraali, mutta sillä tarkoitettiin henkilöä, joka ei kelvannut kattotalkoissa katolle naulaamaan, vaan joutui tyytymään tuomaan päreitä kainalossaan nostoköyden päähän. Yleisesti ottaen sanonnalla tarkoitettiin ihmistä, joka oli jotenkin epäkelpo taikka hölmö tai häntä haluttiin muutoin halventaa. |
||||
|
|
05.12.2013 18:03 | Joni Lahti | ||
| Sanojen merkitykset ovat sidottuja aina kuhunkin historialliseen hetkeen ja kulttuuriin. Niinpä sana ryssä ei ollut aiemmin suomen kielessä ladattu kovinkaan kielteisillä sävyillä. Vasta sortovuodet ja itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet antoivat sanalle haukkumanimen arvon ryssävihan noustessa. Sana siis latautui kielteisesti. 1800 luvulla maata kierteli laukkaryssiä myymässä sitä sun tätä eikä itse sanaa pidetty mitenkään halventavana. 1918 sodassa syntyi valkoisella puolella käsite punaryssä, jolla tarkoitettiin vastustajia kokonaisuudessaan, myös suomalaisia punaisia. Sana latautui erittäin kielteisesti. Tulevat sodat vahvistivat luonnollisesti tätä sisältöä. Kaikesta tästä riippumatta en kuitenkaan suosittele ainakaan tässä vaiheessa kovastikaan ryssittelemään, meillä on sitä paitsi asialle aivan oma sana. Vertailun vuoksi sanottakoon, että viron kielessä on asialle sana vene, halventavassa muodossa käytetään sanaa tibla. |
||||
|
04.12.2013 17:04 | Joni Lahti | ||
| Todella upea kuva! | ||||
|
02.12.2013 11:14 | Joni Lahti | ||
| Näin tein. Muuntajan jälkeen siltatasasuunnin, sitten suodatinkondensaattori ja sen jälkeen jännitteen säädin ja kondensaattorilla toimiva säädettävällä viiveellä toimiva jarrupiiri. Komponentit kokosin rimapiirilevylle ja kovamuovikotelon kanteen tuli säätimet jännitteelle ja jarrutusajalle, jarrutuskytkin, hätäkatkaisin, suunnanvaihdin sekä LED-valo lähtevälle virralle. Yksinkertainen ja kolho laite, mutta toimi hyvin. Suunnittelun teki nuorempi veli. - Kyllä mielestäni puhdas tasavirta pienellä ja tasaisella jännitteellä toimi hyvin eikä moottorissa ollut juurikaan kipinöintiä. Nykytekniikalla varmasti voisi rakentaa verrattomasti monipuolisempia laitteita, mutta eipä enää henkilökohtaista ole tarvetta. |
||||
|
|
01.12.2013 18:40 | Joni Lahti | ||
| Itselläni oli Pikon onnettoman V180:n lisäksi BR55 https://vaunut.org/kuva/53608 ja BR75 https://vaunut.org/kuva/36021 höyryveturit. Kaikki kolme oli tehty DDR:ssä. BR55 oli hyvä ajaa etenkin, kun tein elektronisen jännitteensäätäjän vaihtovirran jätteet suodattavalla kondensaattorilla. Veturilla pystyi ajamaan tasaisesti pienillä nopeuksilla, joka oli todellista herkkua. Veturin huono puoli oli se, että sen muoviosat hapertuivat käyttökelvottomaksi. Siksi se piti hylätä. Pikon BR75 oli mukiinmenevä, muttei samaan luokkaa edellisen kanssa. BR75 on ollut jo vuosia paljon nuoremmissa käsissä. Veturin nykykunnosta en tiedä. |
||||
|
|
29.11.2013 21:57 | Joni Lahti | ||
| Mystinen lyhenne VdgB-BHG tarkoittaa ilmaisua "Vereinigung der gegenseitigen Bauernhilfe – Bäuerliche Handelsgenossenschaft". Se kai oli jonkinlainen osuusmaatilojen ja niiden työläisten liitto tai yhteenliittymä, jossa avustettiin puolin ja toisin sekä toimittiin yhdessä kaupankäynnissä. Paikallinen Hankkija? Mahtaakohan tornissa olla viljaa, perunoita, kaalia vaiko turnipseja? Tämä DDR:n terminologia oli kaiken kaikkiaan melkoista salakieltä, joka aukeni vain asiaan vihkiytyneille. Muuten politiikassa osuusmaatilojen asioita ajoi SED:n apupuolue Demokratische Bauernpartei Deutschlands DBD aina vuoteen 1990, jolloin se sulautui CDU(ost):een. No, tämä kaikki oli vain silmänlumetta. |
||||
|
|
29.11.2013 21:40 | Joni Lahti | ||
| Nurkan takaahan kurkistelee meikäläisen vanha 1:87 Piko V180! Oli muuten heikko konstruktio. Veto oli järjestetty pitkällä muovisella kardaanilla, joka ei suinkaan ollut suora. Nyt uusi Piko on kai tehnyt paremman mallin? | ||||
|
29.11.2013 21:16 | Joni Lahti | ||
| Ei ollut, mutta vaikka konjakki ja shampanja ovat suojattuja tuotenimiä, Ararat brandy oli Neuvostoliitossa Armjanskij Konjak ja shampanjaa juotiin nimellä Sovjetskoje Šampanskoje. | ||||
|
29.11.2013 21:00 | Joni Lahti | ||
| Todellakin, tervetuloa! | ||||
|
|
29.11.2013 19:49 | Joni Lahti | ||
| Leo: On se aseman puolelta. Olisi ollutkin aivan liian runsas junaan. | ||||
|
|
29.11.2013 17:20 | Joni Lahti | ||
| Oletan, että kuvassa on vanha MITROPA-ravintolavaunu. Linkin http://tinyurl.com/qb5vkov päästä löytyy kuva MITROPA-ravintolavaunun ruokalistasta, jossa markat ovat itäisiä markkoja. Lista on huikean runsas! | ||||
|
29.11.2013 17:08 | Joni Lahti | ||
| Ja aivan pian juna ylittää Kälviänjoen välittömästi rautatiesillan jälkeen ja heti se perään vähäpätöisen Vähäjoen. Kokkolasta lähettyään se on jo ylittänyt Perhojoen... jaa niin.. tietenkin myös Suntin. Ennen kuin juna on Oulussa, se joutuu ylittämään lukuisia jokia, määrää en tiedä, mutta voisihan senkin laskea. Kiva kuva, josta huokuu arktisen kylmyyden sininen valo. |
||||
|
|
29.11.2013 16:54 | Joni Lahti | ||
| Maria, sillan alla virrannee Lestijoki? | ||||
|
28.11.2013 14:44 | Joni Lahti | ||
| Lyhenne IFA tulee sanoista Industrieverband Fahrzeugbau. Se ei ollut siis minkään yksittäisen tehtaan nimi vaan sillä tarkoitettiin DDR:n ajoneuvorakentajien ja kombinaattien jonkinlaista yhteenliittymää, joka toimi valtion yleisten koneiden, maatalouskoneiden ja kulkuneuvojen ministeriön johtama. - Raideliikennevälineiden valmistajia varten toimi toinen yhteisorganisaatio Vereinigter Schienenfahrzeugbau der DDR, jonka nimissä maasta vietiin vaunuja ja muita tarvikkeita ainakin muihin SEV-maihin. - Markkinat oli jaettu hallinnollisesti, eikä kilpailua ollut. Tilanne oli samanlainen kuin jos läntisissä talouksissa olisi markkinat kartellien hallussa. Ero olisi vain siinä, että kartellit putsaisivat kansalaisten kukkarot mitä pikimmin. |
||||
|
|
27.11.2013 18:52 | Joni Lahti | ||
| DKW -> IFA F9 ja BMW -> EMW olivat 1950 luvun kopioita. | ||||
|
|
26.11.2013 06:47 | Joni Lahti | ||
| Kyllä ne ovat Ferkeltaxeja, paikallisia juoppojunia. | ||||
|
25.11.2013 21:54 | Joni Lahti | ||
| Yakuri Kēburu (Yakurin kaapelirata) japaniksi 八栗ケーブル . Tämä jännä nimi Yakuri voisi merkitä vapaasti käännettynä kahden alussa olevan kanji –merkin perusteella ”kahdeksaa kastanjaa”. Tiedä häntä, mutta sinne päin kuitenkin. - Radan vaunu n:o 2 on ilmeisesti sininen taikka turkoosin värinen. |
||||
|
25.11.2013 10:08 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin mitä Jouni sanoo. Olen ollut myös itse laiska merkkaamaan tunnistetietoja. Nyt kun enää juuri kuvaa, on ollut aikaa merkata vähäiset kuvat oikein. Onneksi näitä voi lisätä jälkikäteen omiin kuviinsa, joten nyt töihin veljet ja sisaret! | ||||
|
|
24.11.2013 15:46 | Joni Lahti | ||
| Verkko on Elisan (Saunalahti). Ongelmia on ollut ainakin tunnelissa http://www.hs.fi/kaupunki/a1375851810115 Mutta ovatko nuo kaikki wlan-tukiasemia? |
||||
|
24.11.2013 15:40 | Joni Lahti | ||
| Vielä kerran - vaikka olenkin jo sivupolulla - ”rakkaasta” Itä-Saksasta, jossa läntiset kansantalouden lait eivät toimineet tavaran arvon ja hinnan välistä suhteessa. Tavaran arvon mitta on marxilaisen taloustieteen mukaan sen tuottamiseen tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Jos auton tuottamiseen kuluva yhteiskunnallinen työaika puolittuu vaikkapa 500 tunnista 250 tuntiin, myös auton arvo puolittuu. Marxilaisen arvolain mukaan tavaran vaihtoarvo eli hinta määräytyy täydellisesti kilpailuilla markkinoilla vain niiden arvoa vastaavaksi eli auton hinta olisi vain puolet edellisestä hinnasta. Tavaran käyttöarvolla ei ole merkitystä arvon määräytymisen kannalta, koska kukaan tuottajista ei voi pyytää muita korkeampaa hintaa tuotteistaan. Niinpä DDR:ssa määrättyjä hintoja eivät ohjanneet markkinat, vaan tuotantoon käytetty työaika. Mutta vaikeaa on ymmärtää sosialistista hinnanmuodostusta tämänkään selostuksen pohjalta. Kimmon kertoma dumppaus ulkomaille oli valtion olemassaolon ehto. Silloin tavaran arvo ei merkinnyt niinkään vaan se, että vastikkeeksi viennistä saatiin länsivaluuttaa. Dumppaus johti siihen, ettei tavaraa riittänyt kotimarkkinoille omien kansalaisten käyttöön. |
||||
|
|
23.11.2013 15:53 | Joni Lahti | ||
| Tatran 613-2 vuoden 1981 mallin koneesta lähti 123,5 kW (168 hv) ja vääntöä löytyi 270 Nm/3500 rpm. Kohtuulliset hyvät arvot tuon ajan vapaasti hengittävälle moottorille. Nopeuskin saattoi nousta aina 190 km/h saakka. Piirros auton rakenteesta löytyy linkistä http://tinyurl.com/pmb9xhg Jotenkin Tatrasta tulee mieleen Citroënin ID ja DS mallit, vaikka peruskonstruktio onkin aivan erilainen. Samaa ylevyyttä niissä oli ja kyyti oli tosi hienoa. |
||||
|
|
23.11.2013 12:39 | Joni Lahti | ||
| Ladoja oli, mutta ne olivat kyllä jo edustavia ajopelejä. Ulkomaalaisia virallisia vieraita kuskattiin ns. parempiin kekkereihin mustilla Tatroilla, jotka olivat ylellisiä. Sellaista kansan mies ei olisi saanut edes jonottamalla koko ikänsä. | ||||
|
|
22.11.2013 21:15 | Joni Lahti | ||
| OK. Lisätään listaan vielä Fiatin eri versiot, vaikka ei niitä paljoakaan näkynyt. Itä-Berliinin taivas oli päivisin sinisen verhon peitossa, kiitos kaksitahtiautojen, lähinnä Trabantien. Liikenne oli yksiselitteisesti oikeanpuoleista, ellei sitten joidenkin toverien kohdalla asia ollut toisin.... | ||||
|
|
22.11.2013 18:04 | Joni Lahti | ||
| Toveri-Saksassa oli autoilla selkeä rankin. Kansa ajoi - jos yleensä ajoi - Trabantilla. Sitten tulivat arvossa Wartburg, Moskvitsh, Lada, Skoda, Volga ja lopulta Tatra ja erilaiset Zis tai Zil mallit. Käytössä oleva auton merkistä voitiin nähdä, oliko toveri tasa-arvoisempi kuin muut ja mikä hänen asemansa yhteiskunnassa oli. Tatrat ja huippu neuvostoautot olivat mustia, muut kermanvärisiä, taivaansinisiä/harmaita jne - siis värillisiä. | ||||
|
19.11.2013 19:42 | Joni Lahti | ||
| Suomalaisethan palasivat purolle vuonna 1941 ja menivät vieläpä yli lähes kolmeksi vuodeksi. Sitä en tiedä, ajoiko miehitysaikana sillalla suomalaisia junia lainkaan. Siltahan jäi lopullisesti suomalaisilta kesäkuussa 1944. | ||||
|
17.11.2013 15:08 | Joni Lahti | ||
| Makuuvaunun kyljessä myös teksti "TEN - Trans Euro Nacht" - Lisää tämän makuuvaunupoolin historiasta http://tinyurl.com/ofv7ftb | ||||
|
09.11.2013 19:03 | Joni Lahti | ||
| Eesti Liinirongid - Vankasti eteenpäin. | ||||
|
30.10.2013 16:11 | Joni Lahti | ||
| Itse asiassa sana ryssä ei ollut aiemmin ladattu kovin kielteisillä sävyillä. Vasta sortovuodet ja itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet antoivat sanalle haukkumanimen arvon ryssävihan noustessa. 1800 luvulla maata kierteli laukkaryssiä myymässä sitä sun tätä eikä itse sanaa pidetty mitenkään halventavana. 1918 sodassa syntyi valkoisella puolella käsite punaryssä, jolla tarkoitettiin vastustajia kokonaisuudessaan, myös suomalaisia punaisia. | ||||
|
28.10.2013 20:23 | Joni Lahti | ||
| TU-2? | ||||
|
28.10.2013 14:17 | Joni Lahti | ||
| Myös Petseri jäi rajan taakse ja vuoden 1991 jälkeen piti junan käydä "ulkomailla" matkalla Tartosta Võrun kautta Valgaan. Nyt oikaisu Orava-Koidula pelastaa tältä. Osa kapearaiteisestahan muutettiin vielä leveäraiteiseksi. Osa purettiin lopullisesti. | ||||
|
27.10.2013 19:31 | Joni Lahti | ||
| Kapearaideverkkoa oli tarkoitus laajentaa tästä vielä merkittävästi. Pisimmällä oli suunnitelma rakentaa linja Valgasta Abjaan, jolloin olisi vältetty ajo Latvian puolella. Vastaava korjaus ehdittiin tehdä väillä Valga-Koikküla, mutta sota tuli väliin ja muutti suunnitelmia aivan toisiksi. | ||||