Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.10.2013 19:31 | Joni Lahti | ||
| Kapearaideverkkoa oli tarkoitus laajentaa tästä vielä merkittävästi. Pisimmällä oli suunnitelma rakentaa linja Valgasta Abjaan, jolloin olisi vältetty ajo Latvian puolella. Vastaava korjaus ehdittiin tehdä väillä Valga-Koikküla, mutta sota tuli väliin ja muutti suunnitelmia aivan toisiksi. | ||||
|
26.10.2013 10:43 | Joni Lahti | ||
| Kirjassaan ”Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-56” Jari Leskinen ja Pekka Silvast muistaakseni käsittelivät kiertoratasuunnitelmaa. |
||||
|
|
26.10.2013 09:12 | Joni Lahti | ||
| Tavarajunia Turkuun ajettiin Hyvinkään kautta, sillä NL laskutti tunnelin käytöstä 50 dollaria junalta. Kiertoreittiä todella harkittiin, mutta se kaatui talouteen ja siihen, että Porkkalan palautus tuli ajankohtaiseksi. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa mahdollisesta uudesta ratalinjasta? | ||||
|
25.10.2013 19:32 | Joni Lahti | ||
| Toinen keskeinen ongelma kaasuturbiinin käytössä ainakin sotakoneessa on pakokaasujen korkea lämpötila. Sehän suorastaan kutsuu lämpöhakuisia ammuksia luokseen! | ||||
|
|
25.10.2013 19:23 | Joni Lahti | ||
| Porkkalan luovutuksen yhteydessä tehdyssä uutispätkässä esiintyy CY-96-46 noin 1' 39'' kohdassa hetken http://tinyurl.com/qbajdyk | ||||
|
|
25.10.2013 18:23 | Joni Lahti | ||
| Amerikkalaiseen M1 Ambrams panssarivaunuun asennettiin dieselmoottorin sijaan Avro Lycoming AGT-1500 kaasuturbiinimoottori. Perusteluina oli moottorin pieni koko saatuun tehoon nähden ja yksinkertaisempi huolto kuin dieselmoottorin kanssa. Hinta tästä oli tietenkin se, että lisääntynyt polttoainemäärä söi tilaa eikä toimintamatkakaan ollut hääppöinen. | ||||
|
22.10.2013 12:52 | Joni Lahti | ||
| SOK:n logon teksti "Meidän merkki" ja kuvana "epäkesko" oli todella huonoa kieltä! Suomen kieleen kuuluvat ehdottomasti possessiivisuffiksit toisin kuin viron kieleen.- Itse kuva on todella mainio. | ||||
|
10.10.2013 11:08 | Joni Lahti | ||
| Ovatko kaikki matkustajat tienneet varmasti, että kysymyksessä on kenkäharja, jolla ei saa jynssätä hampaita ja ..... | ||||
|
01.10.2013 13:04 | Joni Lahti | ||
| Paavin kosto hallitsee komeasti näkymää. | ||||
|
30.09.2013 16:22 | Joni Lahti | ||
| Dvigatel vaunu n:o 14 Pärnun maantiellä Draamateatterin luona vuonna 1928 http://tinyurl.com/ph4w95s - Vastaavia vaunuja valmistettiin Virossa aina vuoteen 1953. Dvigatel teki sarjan alkupään (14-22). Muut valmistajat olivat Raudtee peatehas (23-26), Riigi Sadamatehas (27-33), Trammitrust (34-37,41-48) ja Ilmarine (38-40). Vaunun metallikehykselle rakennettiin tammesta kehikko, joka katettiin teräspellein ja sisävuoraus tehtiin tammesta. Korin alkuperäinen väri oli sininen, ikkunan kehykset olivat valkoiset ja katto vaaleanharmaa. Teli oli ruotsalainen ASEA. Vaunuissa 14-17 oli Siemens-Schuckertin ja vaunuissa 18-22 AEG:n sähkölaitteet. Kummallekin akselille oli asennettu 37,5 kW:n vetomoottori. Vaunut olivat 11,4 m pitkiä ja niissä oli 24 istuinpaikkaa. Puupenkit olivat vaunun pituussuunnassa. Kuvien perusteella näyttää siltä, että vaunuissa oli ovet molemmilla puolilla. |
||||
|
26.09.2013 18:06 | Joni Lahti | ||
| Mielestäni TU3-verureita ei Viron kapearaideverkolla koskaan käytetty.- Katselin TU-3 vetureiden sijoituspaikkoja. Pietarissa oli 2 kpl ja lähin palveli Riiassa Latvian puolella. | ||||
|
26.09.2013 10:49 | Joni Lahti | ||
| Tapahtui tarinan mukaan Kuopion asemalla: - Konduktööri, missä ovat junan makuuvaunut? - No, etupiessä junan takapiessä. |
||||
|
26.09.2013 09:37 | Joni Lahti | ||
| Siinä taitaa olla Volvo -kuskilla pilke silmäkulmassa ja toiset pöntössä. | ||||
|
25.09.2013 17:53 | Joni Lahti | ||
| Nurminen Logisticsi'in punaiset tunnukset. | ||||
|
25.09.2013 13:18 | Joni Lahti | ||
| Dosentti Kari Aleniuksen mukaan käsite Mare Balticum Itämeren nimenä on tunnettu noin vuoden 1000 tienoilla. Baltia - Balticum - tuli käyttöön oikeastaan vasta 1800-luvulla ja sillä tarkoitettiin meren itärannan alueita. Mitä sitten voidaan katsoa kuuluneeksi historian kuluessa Baltiaan, on tulkintakysymys. Esimerkiksi Liettuan historia tuntee monenlaisia Liettuoita, laajoja ja suppeita. | ||||
|
24.09.2013 19:25 | Joni Lahti | ||
| Achatgrau RAL 7038 värinimenä mielenkiintoinen, sillä se tulee akaatista italialaisen Achate -joen mukaan. Akaatti on kvartsin osa. Akaatinharmaa tunnetaan korukaupoissa, sillä monet kivihelmet ja miksei marmorikuulatkin voivat olla akaatinharmaita. Kaunis väri. Harmaanvalkoinen raita ei välttämättä ole yhtä tyylikäs. | ||||
|
24.09.2013 14:48 | Joni Lahti | ||
| Esimerkkinä henkilöpalvonnasta NL:n rautateillä olkoon tämä L-sarjan veturin keula http://tinyurl.com/qdbuqmo Kansojen Isän upea siluetti on ruuvattu taikka kilkuteltu irti vuoden 1953 jälkeen. | ||||
|
|
24.09.2013 10:24 | Joni Lahti | ||
| Suuri maa, suuret veturit, suuret toleranssit..... Väri on niin venäjän sininen kuin vaan voi olla. Erityisen komea on tähti/vaakuna, siinä tosin ei ole isä Stalinin kuvaa keskellä, kuten aiemmin oli upeimmissa vetureissa vaakunan sijaan. | ||||
|
21.09.2013 15:14 | Joni Lahti | ||
| Maaseudulla oli vanhaan aikaan tapana pikakorjata sulake pistämällä posliinirunkoon sopivanpituinen naulan pätkä... Kaameaa aikaa! En muista enää sulakkeisen arvoa, mutta ei ainakaan yli 6 ampeerin proppuja juuri ollut. Tässä on sentään kunnolla eristetyt johdot. Maalaistuvissa käytettiin kangaspäällysteisiä kierrettyjä johtoja, jota kiinnitettiin seinää pienin posliinieristimin. Kirjoitti nimimerkki "Sätkyn saanut kynsinööri" |
||||
|
20.09.2013 17:35 | Joni Lahti | ||
| Tuleva Rail Baltica rakennetaan mitä todennäköisimmin raideleveydelle 1435 mm. Jos Suomen rautatieliikenne intergroidaan tähän järjestelmään (lautta, tunneli??), miten onnistuu? Projektin perusteluissa on nimenomaan yhteys Suomeen. | ||||
|
19.09.2013 21:50 | Joni Lahti | ||
| Juna nimi voisi olla suomeksi "Dallape", vapaasti tulkittuna. | ||||
|
18.09.2013 23:59 | Joni Lahti | ||
| Tuo tinyurl ei toimi. Tässä toinen yritys kartasta http://goo.gl/Olx2SD | ||||
|
|
18.09.2013 23:56 | Joni Lahti | ||
| Ei Saarenmaan rautatiehistoria loppunut tietenkään kenttäradan purkuun. 1951 tehtiin suunnitelma rakentaa noin 200 km leveäraiteista verkkoa raskaita aseita, lähinnä rautatietykkejä varten. Rakentaminen tapahtui vuosina 1951-23 ja lopetettiin vuonna kokonaan vuonna 1956. Syy oli ilmeisesti se, että ohjustukikohdat korvasivat tykistön. Kaikki valmiiksi saadut radat purettiin 1960-luvulla. Muistona tästä näkyy varsinkin Kihelkonnan ympäristössä teitä, jotka on rakennettu menneille ratapenkereille. Koska verkon tarkoitus oli yksistään sotilaallinen, ei sitä ollut tarkoitus rakentaa Muhuun päin ja yhdistää lautalla mantereen verkkoon. Linja kulki Kuressaaresta Kihelkonnaan, josta lähti rata pitkin pohjoisrantaa ja säteittäin mm Sõrvesääreen, jossa oli raskas patteriasema. Kaiken kaikkiaan tämäkin suunnitelma oli vain suuren Neuvostoliiton asevoimien tarpeisiin tehty, ei saarelaisia varten. Karttapiirros rataverkosta: http://tinyurl.com/p7nohcc |
||||
|
|
18.09.2013 16:20 | Joni Lahti | ||
| Saarenmaalla oli 600 mm:n saksalaista linnoitusrataa ainakin välillä Kuressaaren satama-Putla-Tõnija ja Putlasta Haeskaan. Myös Sõrvesääressä oli rata Mõntusta rantapatterille niemen kärjessä. Suunnitelmissa oli vetää rata Kuressaaresta Mõntuun Salmen ja Ansakülan kautta rantaviivaa noudattaen. Se olikin jo pitkällä toteutuksessa, mutta vuonna 1918 asiasta luovuttiin. Muita suunnitelmia olivat Tõnija-Orissaare, Haeska-Soela ja Kursessaare-Kihelkonna. Eivät toteutuneet ja loputkin radoista purettiin. Sitä en osaa sanoa, oliko koskaan tarkoitus muuttaa raideleveyttä 750 milliseksi? Tuskinpa. Kalustoa saarella oli saksalaisten tuomina mm 12 höyryveturia, 2 moottoriveturia. Tavaravaunuja oli eri hiukan muodossa yli 200 sen lisäksi oli kaksi sairaalavaunua ja kaksi matkustajavaunua. |
||||
|
|
17.09.2013 18:08 | Joni Lahti | ||
| 1920-luvulla oli hurjia suunnitelmia kapeareideverkon laajentamiseksi. Tarkoituksena oli luoda tiheä yhteysverkko leveäraiteisen verkon yhdistäjäksi. Hurjin ajatus oli rakentaa Virtsusta yhteys Muhun saarelle (lautta) ja Muhulta rata Saarenmaalle aina Kuressaareen asti. Vuosikymmen alussa rakennettiinkin mm uusi tärkeä yhteys Valga-Koikküla, jolloin vältyttiin ajamasta Latvian puolella matkalla Mõnisteen, josta oli ajatus vetää vielä yhteys Võruun. Vuonna 1939 tehtiin tarkka suunnitelma linjasta Valga-Tõrva-Abja, jolla olisi voitu välttää "tunnelissa" ajo Latvian alueella. Sota tuli väliin, eikä rajalla sitten ollut enää merkitystä. Kapearaiteiset verkot ovat tietenkin kadonneet maailta, mutta onhan niitä vielä paikkapaikoin. On myös järjestelmiä, jotka perustuvat kapeaan raideväliin. Baltian maiden kapsut katosivat Neuvostoliiton geopoliittisten intressien ryydittämänä. |
||||
|
|
17.09.2013 12:35 | Joni Lahti | ||
| Neuvostoliiton läntiset valtiot olivat puna-armeijan strategiassa merkittävässä asemassa toisin kuin sisämaan osat. Armeija piti kapearaideverkkoa aivan liian heikkona ja hitaana sotatekniikan kuljetuksiin. Kampanja kapsujen lopettamiseksi alkoi propagandalla niiden vanhanaikaisuudesta ja käytännön työstä huolehti NL:n puolustusministeriö. Ministeriö etsi syitä sulkemiseen, muun muassa esille vedettiin kapearaiteisen järjestelmän vaarat ja vaurioalttius. Samalla kokeiltiin henkilöliikenteen vähentämistä ainakin Tallinna-Väänä ja Tallinna-Virtsu osuuksilla hankaloittavin aikataulumuutoksin. Ihmiset siirtyvät busseihin. Tavaraliikenteen puolella tehtiin myös supistavia toimenpiteitä, jotka nekin purivat. Voi olla, että näkemys on vainoharhainen, mutta tätä teoriaa tukee Mehis Helmen selvitykset. Kaikki meni kuitenkin juuri niin kuin armeija halusi ja kapearaideverkko katosi Virosta historiaan. |
||||
|
|
17.09.2013 09:49 | Joni Lahti | ||
| Itseasiassa neuvostopropaganda lietsoi käsitystä, että kapearaiteinen rautatie on perin vanhanaikainen. Tosiasiassa tämä "juurdeveoraudtee" -systeemi ei vastannut puna-armeijan kuljetustarpeita. Siksi osa verkkoa muutettiin leveäraiteiseksi ja osa hävitettiin kokonaan. | ||||
|
16.09.2013 09:57 | Joni Lahti | ||
| Kunnianarvoisa liikennekoulu sai vuonna 1970 nimen ”Aleksei Müürisepa nim. Kutsekeskkool”” ja myöhemmin siihen liitettiin vielä maininta nr.3. Nimi tulee kommunisti Müürisepan mukaan. Tämä herra toimi 1944-45 rautatiehallituksen sähköistämisosaston johtajana ja tämän jälkeen kommunistipuolueen liikenneosaston varajohtajana ja myöhemmin ministerineuvoston varaesimiehenä, ministeristöjen esimiehenä ja lopulta ulkoministerinä. Müürisepan laatta oli vielä kesällä 1990 koulun pääoven viereisellä seinällä ja KC4-100 siinä aivan vieressä. 26.1.1990 koulu sai nimen Tallinna Transpordikool. Nimi vaihdettiin 01.06.1992 Tallinna Raudteetranspordikooliksi. 15.11. 1992 koulu muuttui jälleen Tallinna Transpordikooliksi. Aikaisemmilla vuosikymmenillä koulu on tunnettu mm nimillä Tallinna (Revali) Raudtee Tehnikakool, Riigi Tööstuskeskkool, Tallinna Poeglaste Ametikool, Tallinna Raudteekool, Linnakutsekool nr 3. Oli mielenkiintoinen vierailukohde puutteistaan huolimatta. |
||||
|
|
15.09.2013 16:31 | Joni Lahti | ||
| Pikkuveturi Türissä on Škodan valmistama KC-4 nro 110. Veturi tuli 1950-luvulla Latviasta Viroon ja se oli kapearaiteisen lopettamisen jälkeen parkissa Tallinna-Väiken varikolla ennen pääsemistään muistomerkiksi Türiin. Tallinassa on KC4-100 Tallinna Transpordikoolin pihalla aivan Balti Jaaman vieressä. |
||||
|
14.09.2013 17:14 | Joni Lahti | ||
| "Warkaus" merkkinen taistelukärki ilman ajorakettia. | ||||
|
|
14.09.2013 12:11 | Joni Lahti | ||
| Pieni korjaus edelliseen. Pitää sanoa tietenkin Tartto eikä Tartu tuossa linjakuvauksessakin. | ||||
|
|
13.09.2013 17:58 | Joni Lahti | ||
| Tämä L-1361 valmistui vuonna 1950 Brjanskin veturitehtaassa. Se palveli ensimmäisen jaksonsa Jaroslavin varikolla ja sen jälkeen Murmanskissa ja Leningradissa. Veturi tuli toukokuussa 1963 Tarton varikolle ja se veti tavarajunia Tapa-Tartu-Petseri-Valga –linjalla. Veturi siirrettiin reserviin vuonna 1975. Kirjoista se poistettiin vuonna 1995. Veturilla ajettiin kaikkiaan 2 167 132 km, joista Virossa 1 202 049 km. Veturi päätyi Tapan kaupungin 70-vuotispäivän puitteissa rautatieläisten päivän edellä 3.8.1996 muistomerkiksi Tapaan. Näin kertoo arvostettu lehti Tehnikamaailm. |
||||
|
12.09.2013 18:50 | Joni Lahti | ||
| Osku, ei kommenttisi ole mitenkään asiaton, vaan hyvää tietoa sisältävä. Vihje linkkien lyhentämisestä on vain apukeino saada nuo "hirviöt" lyhyiksi. Itse käytän Jimin mainitsemaan TinyUrl:a, mutta vain silloin, kun osoite venyy kymmenien merkkien pituiseksi. - Muuten onko tästä kohdasta pitkälti siihen kohtaan, jossa rata kulkee hyppyrimäen alastulon päältä? | ||||
|
|
12.09.2013 18:00 | Joni Lahti | ||
| Osku, ota käyttöön näin pitkissä osoitteissa jokin URL:n lyhentäjä. Niitä löytyy verkosta useita, osa vaatii kuitenkin rekisteröinnin. Esim. Google url shortener ei vaadi rekisteröintiä, mutta joka kerta on verifioiduttava esitetyin sanoin, jotta palvelin on varma siitä, että piuhan päässä on ihminen. Toimii kuitenkin aivan hyvin. Kokeile muitakin. | ||||
|
05.09.2013 09:02 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva! Lyhentää mukavasti todellisuutta. Lonttisten siltakin näyttää lyhentyneen https://vaunut.org/kuva/85846 | ||||
|
02.09.2013 11:03 | Joni Lahti | ||
| Silta talviasussaan vuonna 2010 https://vaunut.org/kuva/61243?u=1414&t=Silta Jalankulkijat voittivat jupakan tottelemattomuuskampanjallaan sillalla kävelystä ja siltaan tehtiin levennys. Juttu on sinänsä ainutkertainen. | ||||
|
02.09.2013 11:00 | Joni Lahti | ||
| Väärä lisäys.... | ||||
|
28.08.2013 17:34 | Joni Lahti | ||
| Eppäillä soppii ja aivan oikein epäilet. Tötteröt katoilla ovat tietenkin ilmanvaihtoa varten. | ||||
|
26.08.2013 09:43 | Joni Lahti | ||
| Paloheimo todellakin oli yksi suurista. | ||||
|
25.08.2013 12:52 | Joni Lahti | ||
| Tuhkakuppikin on ollut heti petin päädyssä. On voinut karistella vaivatta maatessaan tuolla selkäystävällisellä laverilla. Vasemmalla alakaapissa oli "kusikippo". Ei tarvinnut nousta matkan aikana käytävän päässä olevaan käymälään, jossa yleensä oli huumaavat tuoksut. Unikin tuli mukavasti kuunnella puuosien yksitoikkoista natinaa. Nostalgiaa. -- Korjaus: Pää onkin ollut käytävän puolella. Mahtoikohan siellä olla oma tuhkakuppi? | ||||
|
|
25.08.2013 12:43 | Joni Lahti | ||
| Timo, osaatko sanoa millainen osuus Riihimäen työssä käyvistä oli vielä 1960-70 lukujen vaihteessa työsuhteessa VR:n tai Riihimäen Lasin kanssa. Myös vankila ja varuskunta taisivat työllistää riihimäkeläisiä. Osa on käynyt tietenkin Helsingissä jo pitkään töissä, junalla tietenkin. | ||||
|
23.08.2013 17:30 | Joni Lahti | ||
| Muutama DDR:n johtavien kommunistien mukaan nimetty katu on saanut uuden nimen. Wilhelm-Pieck-Sraße on Torstraße ja aivan muurin reunaa kulkenut Otto-Grotewohl-Straße on nykyisin Wilhelmstraße. Kadun eteläpäässä sijainnut itäisen metron pääteaseman seutu Thälmannplatz taitaa olla nykyisin Mohrenstraße, samoin aseman nimi? Varmasti muitakin muutoksia kartoista löytyy. Pitää myös muistaa, että DDR:ssä tuli olla hyvin ansioitunut toveri, jotta sai nimiinsä kadun. | ||||
|
22.08.2013 11:36 | Joni Lahti | ||
| "Suklaapuku" oli koemalli kenttäpuvuksi muistaakseni m 1954. Väri oli epämääräinen sammaleenruskea/vihreä.1950-luvun lopulla kapiaiset käyttivät sitä palvelupukuna, sen jälkeen sarkaversiot jäivät joidenkin varusmiesyksiköiden käyttöön. Lappeenrannassa, kun olin tykistö RAUK:ssa, menin tuo puku päällä lisättynä ruskealla pompalla viemään koulun upseereiden veroilmoituksia verovirastoon. Eihän se päällä olisi tietenkään saanut mennä ulos, mutta menin kuitenkin. Sain virastossa pelonsekaisia katseita osakseni, luulivat varmaankin rajan takaa tulleeksi! Rovajärvellä näin Pohjanmaan tykistörykmentin kavereilla myös nuo samaiset ruskeahkot puvut. | ||||
|
20.08.2013 16:09 | Joni Lahti | ||
| Jännä peli tuo ČZ oli. Etuvalaisin oli upotettu keulan muotopeltiin, eikä se tietenkään kääntynyt etupyörän myötä. Yhdellä luokkakaverilla on muistaakseni myös sinivalkoinen vastaava menopeli. Mahtoikohan tässä vehkeessä olla peräti sähkökäynnistin? Velipojalla oli nuoruudessa ČZ 150 cm2 ”Musta pässi” vm 1951. | ||||
|
19.08.2013 09:39 | Joni Lahti | ||
| Niinpä, haupitseja oli noihin aikoihin kaliberiltaan 105, 122 ja 152 mm. Tuo 122 mm 1900-luvun alusta tuli tutuksi. Ei 135 mm haupitsia löytyne meiltä.- / - Varteenotettavia heitinkalibereja ovat olleet 80, 81, 812 ja 120 mm. Sen lisäksi Skoda valmisti raskaita heittimiä 150, 181,4 ja 210 mm. - / - Veikkaan. että tuo "torvikoksu" on ollut junan vuorossa oleva pu tai kuljetuspäällikkö, jonka tehtävä on ollut häätää tykkimiehet takaisin junaan tauolta. Torvella on saanut komentoäänen kuulumaan pitkin junan sivustoja. Eiväthän tavalliset tykkimiehet osaa itse kiivetä kyytiin ilman käskyä siitäkin huolimatta, että tykkimies vastaa jalkaväen vänrikkiä. |
||||
|
18.08.2013 20:26 | Joni Lahti | ||
| Pankaapa merkille, että Hrushtsev oli tuolloin kaksinkertainen neuvostoliiton sankari ja Leninin merkillä palkittu. Ennen vallasta syöksemistään H. oli uutiskuvien mukaan vuonna 1963 jo kolminkertainen sankari! Brezhnev pääsi puolestaan nelinkertaiseksi sankariksi! Mitä muuten tarkoittaa olla kaksin- tai moninkertainen sankari, jos on jo sankari? Toisaalta olihan meilläkin neljä sotilasta, jotka olivat kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita. |
||||
|
|
15.08.2013 22:03 | Joni Lahti | ||
| Tarkemmin katsoen Stasin arkistolaitos sijaitsi aivan numeron 25 (Kansannäyttämö, teatteri?) lähellä eli silloisella K. Liebknecht Strassella. N:o 21 oli oikeasti Amtssitz des Staatsrates eli lähinnä valtioneuvoston virkatalo. Toisaalta nuo DDR:n käyttämät termit olivat omaperäisiä. Saksaksi tämä termi selitetään: Der Staatsrat der DDR war ab 1960 das kollektive Staatsoberhaupt der Deutschen Demokratischen Republik. Käytännössä siinä yhtyivät kollektiivisesti puolueen (SED) ja valtion edut ilman kansalaisten poliittista valvontaa. Parlamentti - Volkskammer, jossa oli edustettuina myös systeemin takiaispuolueet, oli pseudodemokraattinen kulissi. Ministerineuvosto oli pikemminkin valtion toimeenpaneva elin. Meni politikoinniksi, mutta aivan tarkennuksina sallittakoon. | ||||
|
|
15.08.2013 14:40 | Joni Lahti | ||
| Tässä muutama kartan selite: 2 = Palast der Rebuklik (parlamentti yms. keskeiset valtion toiminnat) purettu asbestin vuoksi 5 = Neuvostoliiton suurlähetystö 6 = Komische Oper 12 = Fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki 20 = SED:n (Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue) päämaja 21 = Ministerineuvoston virasto 23 = TV-torni, "koston risti" tai "paavin kosto" 24 = Weltzeituhr (maailmankello) 29 = Ministerrat der DDR (ministerineuvosto), aivan vieressä oli jonkinlainen Stasin asiakirjahallintobyro. |
||||
|
15.08.2013 13:45 | Joni Lahti | ||
| Tämä kartan kääntöpuoli löytyy vorgista https://vaunut.org/kuva/48041?u=1414&d=24.04.2008&ns=1 Ainoan oikean Berliinin S-Bahn ja U-Bahn -linjat 1980-luvun alussa kaupungin ytimessä. Kuvasta näkee, miten S-Bahn tuli Spreen yli jostakin tyhjästä ja miten U-Bahn alkoi kuin tyhjästä Thälmannin aukiolta, tosiasiassa muurin varjosta. Vetää ihon aivan kananmunalle näin jälkikäteenkin! Toin kartan oikeasta Berliinistä vuonna 1982. | ||||
|
14.08.2013 19:53 | Joni Lahti | ||
| Juu ei ole. Korjataan. Pienproriilisen leveys on 2,30 m ja korkeus 3,10 m. Suurprofiilisen luvut ovat 2,65 m ja 3,40 m. | ||||
|
|
14.08.2013 14:20 | Joni Lahti | ||
| Sivuilta http://www.berliner-untergrundbahn.de/profil1.htm löytyy lisää mielenkiintoista tietoa Berliinin Kleinprofil ja Grossprofil –radoista. Pienprofiilisen radan (U1 – U4) vaunujen leveys on korkeintaan 2,30 m (korjattu arvo) ja korkeus 3,10 m. Suurprofiilisen radan U5 – U9) vastaavat luvut ovat 2,65 m ja 3,40 m . Sivuilta löytyy myös junien vertailukuva ja virroitinjärjestelmien erot. Tarina kertoo, että suurprofiiliin siirryttiin siksi, että laajentamalla junan runkoa saatiin lyhyempiä junia ja laitureiden teossa säästöä. Ei tainnut idea mennä aivan nappiin? Selviää myös, ettei Berliini ole suinkaan ainoa kaupunki, jossa on eri metrojärjestelmiä. Muita ovat Lontoo, Pariisi, Lyon, Barcelona, Budapest, Wien sekä omalla tavallaan myös Amsterdam. |
||||