Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	19.08.2011 10:47	Joni Lahti
		Renki pisti kahvikuppiinsa 8 palaa sokeria ja ryhtyi juomaan. Emäntä huomautti, että passaisihan sitä edes sekoittaa lusikalla. Renki urahti: "Ei passaa, siitä tulee liian makiaa."
	10.08.2011 10:46	Joni Lahti
		Onko raidelevays 3'6"?
	26.07.2011 17:48	Joni Lahti
		Pahus, kun sekoilin! Eihän tuossa kuvassa ole tietenkään TU4 vaan ESU-2A. Näitä ei ollut palveluksessa Viron kapearaiteisella verkolla. Tämäkin voi olla vaikka Liettuasta, en tiedä. Vrt https://vaunut.org/kuva/66514 - Tarkoitin siis ESU:a, kun puhuin liikkuvasta generaattorista ja työväen kuljettimesta.
	25.07.2011 22:27	Joni Lahti
		TU4 oli Neuvostoliiton työmaiden liikkuva generaattori ja henkilöstön kuljetin pikemminkin kuin veturi.
	25.07.2011 20:45	Joni Lahti
		Luulenpa, että selitys on perin yksinkertainen. Nimittäin kamera on sen takia, että kuljettaja on merkittävästi alamittainen. Hän pystyy kuitenkin kontroiloimaan ajoa matalalla olevasta monitorista. Siinä se,
	18.07.2011 17:28	Joni Lahti
		Kiitos lisäkuvasta! Onhan sitä yritetty maisemoida, mutta muotopuoleksi rakennelma jää, leikkaus on ainakin 2 metrin verran. Muistaakseni kivikukon kadunpuoleisella puolella oli tiivis orapihlaja-aita. Se sijaitsi jossakin jalkakäytävän kiveyksen kohdalla tai jopa kauempana rakennelmasta. Kivikukon ja asemarakennuksen välissä oli R-Kioski ja taisi siinä olla jokin kuppilakin kioskin yhteydessä. Nykyisin paikka on omistettu polkupyörien pysäköinnille.
	17.07.2011 14:36	Joni Lahti
		Tässä kuvaa runnellusta Kokkolan kivikukosta Google Sreet Viewissa pari kolme vuotta sitten Rautatienkadun puolelta http://dy.fi/5is Tämän hetken tilaa en tiedä. Lähtihän siitä kuitenkin aikamoinen pala katuliikenteen hyväksi. Ei erityisen kaunista, onkohan maisemoitu jo uudelleen?
	15.07.2011 20:36	Joni Lahti
		Samainen kivikukko kaksi vuotta sitten https://vaunut.org/kuva/57139?t=kivikukko - Silloin oli selvästi kuivempaa. Kivikukon toista reunaa on ilmeisesti "nyrhitty", kun Rautatienkatua levennnettiin ja kevyenliikenteen väylää siirrettiin radan suuntaan? Näin ainakin Google Street Viewin mukaan. Onko kenelläkään päivtettyä kuvaa kadun puolelta?
	04.07.2011 21:03	Joni Lahti
		Veikkaan 1000 mm.
	04.07.2011 18:10	Joni Lahti
		Tuo ratapihan alittava tunneli kuului aikoinaan sarjaan "kappele kauheinta Suomea". Vaikka liikenne ei ollut kovaa nykymittapuun mukaan, tunneli oli ikävä paikka. Kun kesäkuumalla sen läpi käveli valkoinen paita päällään, se ei ollut toisessa päässä enää yhtä valkoinen. - Kuka muistaa, milloinka 25 muuttui trollikkalinjaksi? Vielä 60-luvun puolenvälin jälkeenkin linjaa asettiin dieselbussilla, mutta joskus 1970-luvun puolessa välin jo trollikalla. Trollikka oli mukana, tosin sisätilat olivat ahtaat ja jotenkin siellä tuli aina kuuma. Mutta tervetuloa takaisin, jos vain joku kaupunki vielä sellaisen järjestelmän haluaa - hinnasta huolimatta.
	22.06.2011 17:38	Joni Lahti
		Taivaalla näyttää lentelevän paikallinen Hubschrauber. Mikähän kone se on?
	17.06.2011 23:06	Joni Lahti
		Kyllä, huippuvuosi oli 1949. Vuosiluku jäi pois. Kiitos Timo, kun lisäsit. - Massamatkustajia N-L:n rautateillä oli kolmea tyyppiä: 1) pakkokyyditetyt, 2) vaeltajat ja 3) teollinen työvoima. Ensiksi mainitut olivat yleensä miehitettyjen alueiden kansalaisia ja toiset taas elintason perässä reissuavia, usein venäläisiä. Viimeisen porukan muodostivat useinmiten aseteollisen kompleksin työvoima, jota tuotiin massoittain erityisesti Baltian maihin, siis perheineen, koirineen ja babushkoineen.
	16.06.2011 19:30	Joni Lahti
		Yksinkertainen, mutta paljon puhuva. Viron kansa – kuten myös Latvian ja Liettuan väki - tulee varmasti muistamaan vielä pitkään historiansa kahta kuljetusjaksoa. Ensimmäisessä aallossa heti kesällä 1940 matkalipun jonnekin Venäjän kolkkaan sai joukko iso virolaisia. Matkustelu kulminoitui heinäkuun 14. kyydityksiin, jolloin Virosta vietiin yli 10 000 potentiaalisesti vaarallista ihmistä, valtaosa ei saanut paluulippua. Toinen matkustusnäytelmä tapahtui toisen neuvostovallan alussa vuosina 1944-54, jolloin Siperiaan ja muualle suureen isänmaahan vietiin yhteensä yli 30 000 virolaista. Matkustushuippu sattui maaliskuun 26. päivän iltana, jolloin menolipun sai noin 20 000 ihmistä. Nämä kyyditettävät olivat enimmäkseen naisia ja lapsia Krasnojarskin ja Novosibirskin alueille. Erityisesti matkaan otettiin maaseudun ihmisiä, jotka eivät olleet suostuneet liittymään ”vapaaehtoisesti” kolhooseihin. Sellaista junailua, neuvostopropaganda ei tietenkään asiaa tuntenut. Nämä väestön liikkeen selitettiin työvoiman tarpeella. Sitähän tapahtui molempiin suuntiin, aina loppuun saakka merkittävästi Baltian maihin, tosin ei pakkokyydityksin. Määrä on suuri, Suomeen suhteutettuna luku olisi ollut yli 100 000 matkalaista.
	04.06.2011 20:02	Joni Lahti
		Minusta tämä on upea viritelmä! Kun tätä vertaa Suomessa käyttöön otettuun valkoinen/vihreä -värityskaavaan, ero on saksalaisen eduksi huimaava. Linkissä http://www.railfaneurope.net/liveries/Lok2000/l2.gif löytyy täysin värittämätön gif -piirros, johon voit harjoitella Sr2:n väritystä. Jos saat onnistumaan, lähetä kuva Tobias Benjamin Köhlerille ja mikset vaikka tännekin. Näkemystä VR:n kaluston visuaalisesta ilmeestä täytyy kehittää kansalaisaloitteilla, muuten tulee kamalaa paleltuneen kaalin väristä tulosta. Aion itsekin avata Gimpin ja harjoitella jotakin vetävää mallia, vaikka erilaisten teemojen pohjalta.
	03.06.2011 22:55	Joni Lahti
		Sähköjärjestelmä lienee 1500 V tasavirtaa ajolangassa. Samaa systeemiä käyttää mm Roslagsbanan. Hyvä kooste erilaisista järjestelmistä löytyy Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_current_systems_for_electric_rail_traction
	28.05.2011 01:33	Joni Lahti
		Tarkemmin ajateltuna olihan itärintamatunnus maalattu myös keulaan. Tosin kesän 1944 aikana se maalattiin monessa koneessa yläpuolelta yli. Linkkikuvassa olevat GT-400:n reinkarnaatiossa itärintamatunnukset ovat kaikki näkyvillä. Moottori näyttää hiukan hassulta, alkuperäinen Mercury oli lyhyempi.
	27.05.2011 16:46	Joni Lahti
		Joo "Kotletti" on kyydissä. Voisi olla vuoden 1941 kesä tai syksy tai sen jälkeen juuri tuosta syystä, minkä Teppo kertoo. Näistä oltiin tarkkoja. Myös tasojen kärkien alapuoliset keltaiset merkinnät maalattiin kuten tietysti hakaristi -tunnuksetkin. Jos itärintamatunnurit olisivat jääneet, konetta olisi pidetty automaattisesti vihollisen härvelinä eli saksalaisena.
	27.05.2011 01:44	Joni Lahti
		Raja ylitettiin 1.9.1939 toisin http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Germans_at_Polish_Border_%281939-09-01%29.jpg - Todella jännää, Saksan tolpista on joku kähveltänyt punaisen värin.
	26.05.2011 11:14	Joni Lahti
		Kyllä nämä taitavat olla Gauntlettien raatoja. Kuva on otettu joko vuonna 1945, jolloin koneet vietiin varikolle tai vuonna 1950, jolloin ne poistettiin tai vasta vuonna 1976, jolloin Juupajoelta löytyi kaksi raatoa. Koneista puuttuu Bristol Mercury tähtimoottori. Kyljessä on mallille tyypillinen patti, vrt. kuva http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d2/GlosterGAUNTLET.jpg - Linkin päässä oleva lentokelpoinen Gauntlet II, GT-400 (OH-XGT) on ainoa tyyppinsä edustaja maailmassa. Tämä museokone tehtiin kahden Gauntletin jäännöksistä. Sitä, onko tässä kyydissä nimenomaan GT-400, en tiedä. Bristol Mercury-moottoria ei ollut saatavilla, joten koneeseen asennettiin ilmavoimien Percival Pembroke -koneesta peräisin oleva 520 hv:n Alvis Leonides-moottori. Laskutelineen pyörät ovat peräisin Polikarpov I-153-hävittäjästä, siis erilaiset kuin junakuvassa olevat. Vuosi 1950 tuntuisi sopivan, silloinhan ko. kaksi konetta meni Juupajoelle huutokaupassa.
	22.05.2011 22:35	Joni Lahti
		Franz tai unkarilaisittain Ferenc. Koti- ja koulukieli oli saksa ja syntymäkaupunki Doborján (Raiding) kuuluu nykyisin Itävaltaan. Unkari tuli mukaan vasta myöhemmin. - On todella komea väritys ”Kälätin” veturilla! Nyt vain suunnittelemaan vetureillemme suomalaisista musiikkimiehistä kuoseja. Sibelius, Merikanto, Kuula jne, ehkä Olavi Virtakin saisi veturinsa. Ja Savon junia vetäisi tietenkin Esa Pakarisen veturi.
	16.05.2011 13:25	Joni Lahti
		Ovatko Nurminen Logisticsin vaunuja? Vrt. http://www.nurminenlogistics.com/Palvelut/Kalusto/ Kolme punaista kolmiota viittaisivat kyseiseen kuljetusfirmaan.
	13.05.2011 23:08	Joni Lahti
		Har författaren gjord också en genusfel?
	06.05.2011 20:34	Joni Lahti
		... ja luutnantilla on todella komeat pieksut! Olisikohan vuosi kuitenkin 1941 tai myöhäisempi? Jotenkin on vaikea hahmottaa tällaista tilannetta vuodelle 1940.
	30.04.2011 13:50	Joni Lahti
		Tässä lähes sama kuvakulma kesällä 2008 https://vaunut.org/kuva/49068?u=1414 - Ja sitten pieni vapputehtävä: mitä muutoksia havaitset kuvaparin vertailussa?
	21.04.2011 20:34	Joni Lahti
		Tässäpä vielä italialaisten upseerien arvomerkit everstistä alaspäin sotien aikana: http://www.wo2militaryranks.nl/Italie/Army/Italy_army_officers_english.php Tuo voi olla paraatipuku m 1915, jolloin väri olisi tummansininen. Minusta suikka ei muistuta riittävästi suomalaista "venelakkia" m -36. On liian korkea ja suippo ylhäältä. Mutta jos upseeri on suomalainen. voisiko olla evl Magnusson? Myöskään housujen pussit eivät ole m 36:n mukaiset eikä housuissa ole revääreitä, joita Suomessa käytettiin. Tuolla lippaan vetävällä suomalaisessa reväärit näkyvät selvästi. Niistä päätellen veikkaan, että hän on luutnatti tai kapteeni. Mutta jos joku selvittää kuvan mysteerion, olisi hyvä.
	21.04.2011 10:49	Joni Lahti
		Jussi, olen vieläkin aika varma. että kysymyksessä on italialainen upseeri, ehkä eversti. Italialaiset käyttivät nimenomaan noita hihamerkkejä sotien aikana. Everstin kaluunoissa pitäisi olla ylimmän nauhan päällä kiekura, sellaista en kuvasta näe. Samoin uniformun leikkaus ja ratsusaappaat viittaavat saapasmaahan. Uniformun väri lienee sinertävänharmaa, tumma sävy. Suikkakin on perin italialainen eli läppä menee pään yli jotenkin, en muista vai miten. Toinen vaihtoehto on tietenkin suomalainen ilmavoimien upseeri. mutta en oikein usko.
	20.04.2011 18:08	Joni Lahti
		Baselissakin ajellaan 1000 mm radoilla.
	20.04.2011 18:05	Joni Lahti
		Isojen herrojen takana astelevat sotamarsalkka Wilhelm Keitel eli kansan suussa LaKeitel (=lakeija) vasemmalla ja joku italialainen upseeri (jonkin tason kenraali taikka eversti?) oikealla, mutta kuka? Keitelhan joutui lopulta narukeinuun Nürbergissä.
	10.04.2011 18:08	Joni Lahti
		Tuukan osoittamalta sivultahan löytyy myös kuva siitä, miten ylikulku oli järjestetty http://tinyurl.com/3rwvbus Näissä saneeratuissa junissahan luukut on suljettu.
	08.04.2011 16:36	Joni Lahti
		Tässä vanha nokka http://tinyurl.com/6gxrrmw ja tässä taas vanha ja uusittu nokittain http://tinyurl.com/6fbvmdw Mahtavatkohan ylikulut olla enää lainkaan mahdollisia remontoiduissa yksilöissä? Ei näytä siltä.
	07.04.2011 21:22	Joni Lahti
		Tulee aina mieleen näistä hollantilaisista yläkabiinijunista pommikone, varsinkin naapurista aikoinaan tuotu Iljushin IL 28. Jos tuo etuluukku olisi pleksiä tai lasia, vaikutelma vahvistuisi.
	04.04.2011 22:08	Joni Lahti
		Liebe Genossen! Marksilais-leniniläinen valtioteoria lähtee siitä, että valtio on aina valtaapitävän luokan käsissä oleva alistusväline. Sosialistisen vallankumouksen jälkeen on välttämätöntä, että kansa ottaa vallan kommunistien johdolla ja julistaa proletariaatin diktatuurin valtion muodossa aina siihen saakka, kunnes omistava luokka on eliminoitu eikä luokkia enää ole. Myöskään ulkoisia uhkatekijöitä ei saisi enää olla. Tällöin valtio menettää olemassaolon oikeutensa ja yhteiskunta siirtyy kommunistiseen tilaan, jossa on vain järjestöjä, yhteisöjä, työpaikkoja, tuotantolaitoksia, perheitä jne ihmisten yhteisöjä ilman riistoa, alistusta ja rahaa. Tuohon saakka kokeiluissa ei vain päästy. Harmi, olisikohan teoria mahtanut toimia? - Mutta nyt lopetan poliittisen jargonini! On vain ollut niin mielenkiintoista jutella DDR-vainaasta.
	04.04.2011 15:23	Joni Lahti
		Ruotsi on ollut aikoinaan todellinen raideleveyksien mekka! Tässä joitakin muita Ruotsissa käytettyjä kapearaiteisia mittoja: 1217 mm = 4 eng. jalkaa, 1188 mm = 4 ruots.jalkaa, 1099 mm = 44 ruotsin tuumaa, 1093 mm = 3,59 ruots.jalkaa, 1067 mm = 3,5 eng.jalkaa, 1000 mm, 802 mm = 2,7 ruots.jalkaa, (891 mm:n "budgetversion"), 770 mm, 762 mm = 3 eng.jalkaa). 750 (saksalainen), 693 mm = 28 ruots.tuumaa ja 600 mm. Lisäksi vielä 1435 mm ja 891 mm ohella tietysti 1431 mm ja 1524 mm. Täältä lisää yksityiskohtia http://sv.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%A5rvidd#Sp.C3.A5rvidder_i_Sverige - Jotain tuollaista lausumistapaa olettaisin kuin Mikko esittää.
	04.04.2011 13:42	Joni Lahti
		Menee politikoinniksi, mutta tässä muistoni DDR:n menosta. Ns. demokraattisen blokin johtava puolue oli SED Sozialistische Einheitspartei Deutschlands (obs. ei siis kommunistinen puolue!). Blokin muita ”puolueita” olivat CDU Christlich-Demokratische Union Deutschlands (kaupunkilaiseille ”pikkuporvareille”); LDPD Liberal-Demokratische Partei Deutschlands (taiteilijoille ja muille ”vapaille”) ; DBD Demokratische Bauernpartei Deutschlands (osuunkuntatalonpojille); ja NDPD National-Demokratische Partei Deutschlands (tämän kohderyhmä oli ilmeisesti isänmaalliset?). Nämä muut ”puolueet” olivat välineitä, joilla eri kansanryhmiä kytkettiin politiikkaan. Muita merkittäviä poliittisia järjestöjä olivat sinipaidat FDJ Freie Deutsche Jugend ja naisjärjestö DFD Demokratischer Frauenbund Deutschlands. Oleellista tässä systeemissä oli se, että johtavan puolueen rooli kansankamarissa hämärtyi, kun mukana olivat apupuolueet luomassa illuusiota moniarvoisesta politiikasta. Annettiin myös käsitys, että valtio ja puolueet ovat jotenkin eri asioita, puolueet vain hoitavat valtion ja yhteisöjen asioita demokraattisella tavalla. Virallinen totuus kulki noin, joku uskoi, toinen ei.
	04.04.2011 11:13	Joni Lahti
		Berliinin itäinen osa https://vaunut.org/kuvasivu.php/47988 ja sen ydinkeskusta https://vaunut.org/kuva/48041 1980-luvun alun opaskartoissa. Demokratia loppui siniseen katkoviivaa, jossa kulki muuri, suoja imperialistista länttä vastaan. - Vielä osittain asian vierestä. DDR:n munkkilatinassa oli runsaasti systeemiä kuvaavia käsitteitä kuten vaikkapa nämä maatalouteen liittyvät Volkseigene Gut (VEG) ja Landwirtschaftliche Produktionsgenossenschaft (LPG.). DR organisoi henkilöstönsä militaarisella tavalla. Rautateiden ranking ja komeat arvomerkit olivat kuin kansanarmeijalta suoraan http://tinyurl.com/3zgaq7z DDR:ssä toimi myös aseistettu puolisotilaallinen liikennepoliisi Trapo (Transportpolizei), jonka tehtäviin kuului valvonta DR:n rataverkolla. Vastaavia poliisisysteemejä on tietenkin muillakin rautateillä, mutta derkkulan kansanpoliisilla oli lonkeronsa vahvasti yhteiskunnan eri aloilla ja portailla.
	03.04.2011 19:45	Joni Lahti
		Ollaan Danderydissä RT90:n mukaan paikassa X 6588962 Y 1630141. Värikuva vuodelta 1976 http://banvakt.se/bvst_stor/2923.jpg Noilla tienoilla on joskus mennyt Germaniavägen. Miten paikan nimi on mahtanut ääntyä ruotsalaisten suussa? Mikä olisi lähin asu: [ gærmania], [jærmania] vaiko [jær mania] tai [jær ma:nia]? - Ruotsalainen tuuma oli vain 24,74 mm ja Ruotsin jalka näin ollen vain 296,9 mm. Jos tässä olisi brittiläinen tuuma ollut perustana, olisi raideleveys kolmella jalalla ollut 914 mm. Kerrottakoon myös, että Ruotsin sodissa tuli paljon sekaannuksia, sillä Venäjä noudatti brittiläistä tuumaa. Kun toinen sai sotasaaliina tuumaisesti merkittyjä tykkejä taikka ammuksia niihin, eivät ne mitoiltaan sopineet ristiin. Kolme tuumaa ei ollutkaan kolme tuumaa...
	02.04.2011 19:01	Joni Lahti
		Henkiin jäi myös VEB PIKO, tuo DDR:n pienoisrautatietarpeiden valmistaja http://www.piko.de/d/index.php?navid=1 - Itselläni oli kolme DDR:n aikaisen PIKON H0 -veturia. Ihan ok hintaansa nähden, muovi ei vain kestänyt ajan hammasta. Näistä uuden Saksan tuotteista en tiedä mitään.
	02.04.2011 09:31	Joni Lahti
		Volkseigener Betrieb eli VEB, kansan omistama yritys, tehdas taikka tuotantolaitos. Derkkuslangia. Käsite "osuusuuskuntatila" oli samanlainen juttu. Sillä tarkoitettiin yleensä jättimäistä kolhoosi- tai sovhoosimaista maatalouden tuotantotilaa. Aivan Berliinin lähellä oli esimerkiksi porkkanan tuottamiseen erikoistunut osuuskuntatila, jonka piiriin kuului 5000 ihmistä. Aikamoinen maatila! Jopa oma koulu ja lasaretti kuuluivat varusteluun. Hyvin olivat asiat Työkalu-Saksassa, vai olivatkohan sittenkään?
	25.03.2011 07:23	Joni Lahti
		Sarja jatkuu nimin Ule älv ja Ule träsk. Mitä muita vastaavia vielä löytyykään?
	13.03.2011 17:01	Joni Lahti
		Vielä samankaltainen pari Saksasta: Галле, Halle ja Хессен, Hessen. Miksi, sitä en osaa tältä istumalta sanoa.
	13.03.2011 16:09	Joni Lahti
		Nimiparissa Гамбург, Hampuri - Хеиделберг, Heidelberg näkee, ettei aivan yhtenäistä linjaa h – g vaihtelussa taida olla samasta maasta puhuttaessakaan. Erot selittynevät historiallisista syistä enemmänkin kuin äänteellisistä. Kukapa osaisi lausua jonkin säännön taikka periaatteen vaihtelulle?
	09.03.2011 21:09	Joni Lahti
		Pahasti karsastaa.
	08.03.2011 18:39	Joni Lahti
		Jatkosodan jälkeen Karjalan kannaksella neuvostolaistettiin suomalaiset paikannimet lähes täysin toisin kuin Laatokan Karjalassa. Nimet vedettiin hatusta ja tuotiin Moskovasta eikä niillä ollut juurikaan yhtymäkohtia paikallishistoriaan. Paikannimiä, joita ei neuvostolaistettu eikä pahemmin käännetty olivat mm Выборг (Viipuri) sekä ainakin rautatieasemat/seisakkeet: Хаколахти (Hakolahti), Ханнила (Hannila), Инкиля (Inkilä), Яппиля (Jäppilä), Каннельярви (Kanneljärvi) Кархусуо [Karhu(n)suo], Куолемаярви (Kuolemajärvi), Лейпясуо (Leipäsuo), Лениярви (Lenijärvi ei siis Leninjärvi!), Местерьярви (Mesterjärvi), Мюллюпельто (Myllypelto), Ояярви (Ojajärvi), Петяярви (Petäjärvi) ja Таммисуо (Tammisuo). Laatokan Karjalaisia asemapaikkojen nimiä ovat puolestaan Ляскеля (Läskelä), Харлу (Harlu), Кааламо (Kaalamo) ja Суоярви (Suojärvi), joissa ja monessa muussa on suomalainen nimi säilynyt kääntämättömänä ilman neuvostoepiteettejä. Timon mainitsema muoto Гангут oli myös tunnetun linjalaivan nimi, valmistui vuonna 1935, siis Neuvostoliiton aikana. Гангутское сражение – Hankoniemen tai Hangon taistelu 1714 – tunnetaan myös historiassa.
	07.03.2011 21:55	Joni Lahti
		Eräässä katukilvessä noilta ajoilta Helsingistä lukee isoin kirjaimin tässä järjestyksessä allekkain: БРЕДГОРДСКАЯ УЛ – LAUTATARHAN KATU – BRÄDGÅRDS GATAN. Siis venäjännös on tehty suoraan ruotsinkielisestä nimestä. Samaa sävel toistuu venäläisessä linnoituskartassa. Pääradan varrella olivat asemat: Стаффанс-бю, Staffansby ja Мальмъ, Malmi sekä Боксбакка, Bocksbacka http://ormusmaki.tripod.com/historiaa.html Veikkaan, että rantaradan varressa nimet olivat samantyyppisiä eli Pitäjänmäki on voinut olla Соккенбакка. Mutta missä meni raja, jossa venäjännökset tehtiinkin suomenkielisistä nimistä? Miten vaikkapa Oulu/Uleåborg, Pietarsaari/Jakobstad taikka Turku/Åbo on kirjoitettu venäläiseen kilpeen? Entä Savonlinna, ei kai kuitenkaan muotoon Ныслот (olisikohan siihen pantava pehmennysmerkki johonkin kohtaa)?
	06.03.2011 17:47	Joni Lahti
		Setä Leninin reinkarnaatio matkalla kombinaatista kotiin kädessään kuuden pullon normikassi. Vai mahtaisiko tämä olla kuitenkin juliste jälkeen Neuvostoliiton?
	06.03.2011 13:09	Joni Lahti
		Ilmeisesti CAP -raideleveys eli 3' 6'' tai milleinä 1067 mm? Herää kysymys, mahtaako tuo sivuutusraide olla vielä kovastikin käytössä? Kovasti on notkahtanut.
	28.02.2011 11:27	Joni Lahti
		Pääomaa kiinni natsoissa. Jokainen tumppi on maksanut jotakuinkin 0,20 - 0,25 €. Tästä kertyy jo melkoinen määrä euroja. Ja jos säkissä on lisää samaa, sitä hurjempi on tulos.
	28.02.2011 11:23	Joni Lahti
		Ilmeisesti tässäkin 1000 mm rata?
	07.02.2011 16:10	Joni Lahti
		Wikin koulun esittelyssä löytyy myös tämän veturin historiaa. Kerrotaan mm., että Kc4-100 itse valmistui Prahassa Škodan tehtailla vuonna 1949, mutta tenderi Gotwaldin tehtaalla Brnossa. Veturi tuli Viroon Latviasta 1963 ja on seissyt koulu pihassa vuodesta 1974.
	27.01.2011 19:45	Joni Lahti
		Kiitosta vaan Pentti! Otan sen taustalle, on niin vietävän hyvät väritkin.
	24.01.2011 13:02	Joni Lahti
		Oli vuodesta 1953 Karl Marxille nimettynä kaupunkina. - Hauskoja ovat nimien synnyt! Tapahtui aikoinaan Leningradin metrossa, kun lueskelimme ääneen tekstejä, tuli suomea osaava pappa kysymään "ootteko Ruotšin poikia?” Asiayhteydestähän kysymys tuli tietenkin ymmärretyksi. Palaamatta mitenkään enää Viro –nimeen, on senkin historia aika mielenkiintoinen. Samoin on venäjän adjektiivi nemetsij, joka liittyy kai Niemen-jokeen.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset