31.03.2017 23:32 | Joni Lahti | |||
Kyllä. Der VEB Lokomotivbau Elektrotechnische Werke „Hans Beimler“ Hennigsdorf (LEW), virallinen nimi. Hans Beimler (1895 – 1936) oli Saksan kommunistisen puolueen edustaja Weimarin tasavallan parlamentissa. Hän joutui Dachaun keskitysleirille huhtikuussa 1933, mutta hän pääsi pakoon sieltä kuristettuaan vartijansa ja otettuaan tämän univormun. Beimler on tiettävästi ainoa keskitysleirivanki, joka onnistui pakenemaan Dachausta niin, ettei häntä saatu kiinni. Beimler osallistui Espanjan sisällissotaan kansainvälisissä prikaateissa. Hän kaatui joulukuussa 1936. | ||||
18.03.2017 10:57 | Joni Lahti | |||
Suomessa rautateillä siirryttiin 24-tunnin aikajärjestelmään vuonna 1928, jolloin siirryttiin ilmaisusta klo 3 i.p. ilmaisuun klo 15. Kokeiltiin myös 24 jakoista kellotaulua, mutta se ei sakaannusten takia toiminut. Kompromissina tehtiin asemille kellotauluja, jossa oli sekä 12-tunnin järjestelmä sekä numeroiden viereen laitettiin muistukseksi 24-tunnin merkinnät. Mutta pitkään ja vielä nytyisinkin lähteen pohjalaisten mielestä kahren juna jne. | ||||
11.03.2017 21:50 | Joni Lahti | |||
Enpä enää muista, miltä tämä näytti aikoinaan (siis 1950 luvulla ja 1960-luvun alussa), mutta sen voin sanoa, etteivät ainakaan nuo vessan ovet ole aitoja tai alkuperäisiä, koska ei noita eriöitäkään ollut. Tuosta kaksoisovestakaan en ole varma. Siinä saattoi olla jonkinlainen matkatavaratiski tai -luukku? Missähän kunnossa ovet ovat nyt pian kahdeksan vuoden jälkeen tämän kuvan ottamisesta? | ||||
06.03.2017 15:56 | Joni Lahti | |||
Kuka muistaa Zastava 750 "Fića" auton? Se oli myös Fiat 600:n kopio. Zastavat tunnettiin myös nimellä Jugo. | ||||
06.03.2017 15:35 | Joni Lahti | |||
IFA ei ollut DDR:ssa mikään tuote- tai tehdasmerkki. Lyhenne IFA tuli sanoista ”Industrieverband Fahrzeugbau”. Sillä tarkoitettiin DDR:n ajoneuvorakentajien ja kombinaattien yhteenliittymää, tai liittoa, joka toimi valtion yleisten koneiden, maatalouskoneiden ja kulkuneuvojen ministeriön (obs! tyypillinen sosialistinen nimi!!!) alaisena. IFA -nimen alla myytyyn länteenkin erilaisia kulkuvälineitä eri tehtailta traktoreista kuorma-autoihin. Raideliikennevälineiden valmistajia varten toimi toinen yhteisorganisaatio Vereinigter Schienenfahrzeugbau der DDR. Tällä nimellä vietiin rautatiekalustoa muihin SEV-maihin. |
||||
14.02.2017 12:02 | Joni Lahti | |||
Ehdotan edelleen lempinimeksi nimeä Verneri. Tämä Werner von Siemensin mukaan. | ||||
28.01.2017 22:49 | Joni Lahti | |||
Tuon ensimmäisen leveäraiteisen junan keulalla luki komeasti: Kunnia puolueelle! Puoluehan ne raiteet purki ja rakensi linjan uudelleen. Tietenkin. | ||||
18.01.2017 17:50 | Joni Lahti | |||
Olihan syksy 1961 henkeäsalpaava. Ensin elokuussa nousi Berliinin muuri - tai este aluksi. Mutta se tuntui lopulliselta ja pelottavalta. Suomi valmistui presidentin vaaleihin, jotka pidettiin alkuvuodesta 1962. Silloin tärähti lokakuun lopulla, kun suuri naapuri rupesi epäilemään Suomen tahtoa ja kykyä toimia YYA-sopimuksen velvoittamalla tavalla. Siitä alkoi noottikriisi ja sopua hierottiin Novosibirskissä. Syntyi kaikenlaisia spekulaatioita kriisin syistä. Joka tapauksessa kriisi saattoi vaikuttaa ns. honkaliiton kaatumiseen. Olavi Hongan ehdokkuudella oli tarkoitus estää Kekkosen uudelleen valinta. Mene ja tiedä, totuus ei asiasta ole vieläkään selvinnyt. En tiedä tilasi joku jotakin vai tuliko jokin täysin pyytämättä ja mahtaako koskaan selvitä. |
||||
16.01.2017 21:48 | Joni Lahti | |||
Onko niin, että tämä Porton metro kulkee 1435 mm (4 ft 8 1⁄2 in) radalla ja Portugalin rautatiet käyttävät 1664 mm (5 ft 5 1⁄2 in) joka on 5 Portugalin jalkaa ja aivan alun pitäen Portugalissa oli käytössä Espanjan raideleveys 1672 mm (5 ft 5 13⁄16 in) eli kuusi Kastilian jalkaa? | ||||
14.01.2017 17:45 | Joni Lahti | |||
Kyllä. Tämä entinen rautatieläisten asuintalo on virolaisen runoilija Betti Alverin synnyintalo. Museo avattiin vuonna 2006 runoilijan 100-vuotispäivänä. Hänen isänsä oli Jõgevan raudteemeister (olisiko jopa asemapäällikkö?) Mart Alver. Siksi siinä on nyt museo. | ||||
13.01.2017 18:37 | Joni Lahti | |||
Tehtiinköhän muualle Venäjälle tällaisia laitureita keisarillisia varten? | ||||
13.01.2017 14:39 | Joni Lahti | |||
Kartassa näkyy suunnitellut rataosuudet punaisella. Vertasin tätä karttaa vuoden 1928 suunnitelmiin, niin toteutuneita olivat ainakin leveäraitainen osuus Tartosta Petseriin ja kapearaiteinen Raplasta Virtsuun. Aiemmin tehtiin osuus Valgasta Koikkülaan, mutta esim. tärkeä suunniteltu linja Valgasta Tõrvan kautta Abjaan ei koskaan toteutunut. Sota tuli väliin ja matkustaminen Latvian kautta jatkui. | ||||
12.01.2017 18:18 | Joni Lahti | |||
Laituri on peräti 216 metriä (100 syltä) pitkä. Syy tälle mahtavalle pituudelle löytyy kuvan http://vaunut.org/kuva/116603 kommentissa. Näyttää vielä säilyneen ensimmäisen vaunu pysähdyskohtaa osoittava kyltti. | ||||
12.01.2017 18:13 | Joni Lahti | |||
Miksi Haapsalun vanhalle rautatieasemalle rakennettiin Pohjois-Euroopan pisin katettu laituri? Laituri on peräti 216 metrinen (100 syltä). Syy tähän oli se, että keisarillinen perhe lomaili mielellään Haapsalun kuurortlinnassa (jonkinlainen aikansa spa) ja kun keisarillinen 100 syltä pitkä juna hoveineen saapui Pietarista Haapsaluun, piti katetun laiturin riittää koko junan pituudelle. Asemallehan rakennettiin myös keisarillinen paviljonki perhettä varten. Muistaakseni Klaus Härön elokuvassa Miekkailija esiintyy tämä rautatieasema, vaikkei siellä enää junia kuljekaan. |
||||
12.01.2017 17:37 | Joni Lahti | |||
Tanskaan tuotiin muistaakseni myös Trabanteja ja Ladoja. | ||||
10.01.2017 12:47 | Joni Lahti | |||
Kyllä se voi olla Wambola eli silloin olisi kyseessä ykkösen toinen pää. Toisessa päässä olisi silloin Pisuhänd. | ||||
09.01.2017 20:44 | Joni Lahti | |||
Soomusrong n:o 1 eli Kapten Irvin tykkivaunu oli "Pisuhänd". Aseet olivat 2 x 76 mm tykit. Kapteeni Anton Irv seurasi junan päällikön tehtävässä Karl Partsia tämän haavoittumisen jälkeen. Irv itse kuoli sotatehtävissä Latviassa 27.4.1919. Tämä tykkivaunu ei näytä Pisuhänd -vaunulta: http://static1.album.ee/files/875/9/orig_21877273_WXEc.jpg - Pitää etsi vielä vaihtoehtoja. Pisuhänd on virolaisessa mytologiassa jonkinlainen pikkuinen paha. Minusta tämä tykkivaunu näyttää panssarijuna nr 3:n tykkivaunulta ”Onu Tomilta” (Setä Tom) http://tinyurl.com/jd85o2w |
||||
06.01.2017 14:29 | Joni Lahti | |||
Näin on: "Since 2011, the nominal voltage has been 1600 V but with the same tolerances as 1500 V (i.e. 1300–1800 V), making it backwards-compatible with 1500 V rolling stock." Kaikki vanha kalusto mahtuu takautuvasti toleranssien sisälle. | ||||
05.01.2017 14:56 | Joni Lahti | |||
Kinder Morgan on teksasilsinen kaasu-, öljytuote -ja kivihiilifirma ja kuljettaa näitä. Onkohan tällä veturilla historiaa ko. firman toimien kanssa? | ||||
03.01.2017 17:05 | Joni Lahti | |||
Tässä ajellaan 3 1/2 jalan eli 1067 mm radalla. Mikähän on sn? Muistelen, että käytössä oleva tasavirtajärjestelmä on 1500 V eikä 3000 V. Onkohan näin? | ||||
24.12.2016 22:20 | Joni Lahti | |||
Joulupukki on perin maaginen asia. Modernilla virkamieskielellä joulupukista voi sanoa, että "täytyy siitä huolimatta, että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että joulupukki järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa." Oikein mainiota joulunpyhien jatkoa kaikesta poliitikoista ja virkamiehistä huolimatta! |
||||
24.12.2016 18:48 | Joni Lahti | |||
Niin, tässäkin ratikassa on Pilot -savukemainos. Eli ajankohta voisi ollaa vuodet 1966-1968? Niillä main tuota myrkkyä mainostettiin. | ||||
24.12.2016 18:46 | Joni Lahti | |||
Vaunun kyljessä mainostetaan Pilot -savukkeita, joita myytiin 1960-luvun puolenvälin jälkeen hintaan 1,52 mk. Askin kannessa oli nimen mukaan pilotin kuva. Se oli harvinainen tuote, en muista kokeilleeni sellaista. Mainoksen perusteella päättelen, että kuva on vuosilta 1966-1968. Mene ja tiedä, mutta jossakin siinä vaiheessa. | ||||
22.12.2016 18:48 | Joni Lahti | |||
Kurkistin VBZ:n sivua ja huomasin, että näin se kirjoitetaan: ”Die VBZ Genuss-Linie bringt frischen Wind nach Zürich, und damit ist nicht nur der Fahrtwind gemeint.” Eli tekstissä nimessä on väliviiva. VBZ on Verkehrsbetriebe Zürich eli Zürichin liikennelaitos. Liikkeellä on sekä tämä Fondue-Tram että Apéro-Tram (tarjoilee antipasto ruokia). Kilpi katolla on puolestaan tällainen: http://tinyurl.com/hh5n3sa |
||||
21.12.2016 22:21 | Joni Lahti | |||
Jelmoli on merkittävä ja vanha sveitsiläinen tavarataloketju. Ketjun nimi näkyy tuossa tuulilasin yläpuolella. Jelmoli Märlitram ajaa Zürichissä tänä vuonna 28.11. - 24.12. | ||||
21.12.2016 22:04 | Joni Lahti | |||
Genuss Linie = nautintolinja. | ||||
19.12.2016 22:29 | Joni Lahti | |||
No niin, unohdin, miten voin korjata tuota kommenttiani? Linkki menee hevon puuhun! Kuka neuvoisi? Voisiko ylläpito poistaa linkin edellisestä kommentistani 19.12.2016? | ||||
19.12.2016 21:28 | Joni Lahti | |||
Huomasin muussa yhteydessä, että Lautatarhankatu 10:ssä teurastamon ja radan välissä toimi teurastamon ja kuritushuoneen lisäksi yritys nimeltään OY SUOLILIIKE AB. Sieltä sai ostaa suolia, talia ja eläinten sisälmyksiä. Kuva Suoliliikkeestä linkin päässä talvelta 1931 http://tinyurl.com/jnmdcht . Nyt paikalla on komea punatiilinen virastorakennus ja metrojuna huristaa vierestä. Eipä taida moni matkusta tietää paikan historiaa. | ||||
15.12.2016 16:17 | Joni Lahti | |||
Hyvon yllä, hyv'on olla.... niin pöksyjä mainostettiin. | ||||
11.12.2016 21:11 | Joni Lahti | |||
Totta. Kapearaiteista rataa on Sveitsissä todella runsaasti http://tinyurl.com/h3smgrm Punaiset linjat ovat kapearaiteisia, muut normaalileveydelle tehtyjä. Värikoodit osoittavat normaalileveydellä operoivia operaattoreita. | ||||
11.12.2016 17:45 | Joni Lahti | |||
Tässä maisemassa ei "silimä pökkää"! Todella hieno otos. | ||||
10.12.2016 20:43 | Joni Lahti | |||
Tämä suosikkiveturini Kč-4-100 päätettiin jo kevättalvella 2016 siirtää Haapsaluun veturimuseoon. Tallinna Transpordikool lakkautetaan ja vähäiseksi jäänyt opetus siirretään Tallinna tööstushariduskeskuksen yhteyteen. Tyhjäksi jäävään rakennukseen on tarkoitus perustaa Eurooppa koulu. Tilat ovat tosin vanhat ja huonokuntoiset. Nyt kuitenkin ääni muuttunut. Veturi saattaa jäädäkin Talllinnaan muistomerkiksi. Kulttuuriministeriö kun meni lupaamaan veturin Haapsaluun ilman Tallinnan kaupunginsuunnittelutoimiston muistojen suojelun osastoa. Veturi kuuluu osaston mielestä koulun kokonaiskompleksiin. Saa nähdä. Itse toivon, että se jäisi paikoilleen. |
||||
08.12.2016 12:16 | Joni Lahti | |||
Taideteos. | ||||
05.12.2016 17:29 | Joni Lahti | |||
Agfacolor muistaa värit -mainos Dm9:n kyljessä vuonna 1975. Kuva: Rista Eeva, Helsingin rautatieasema: http://tinyurl.com/gnp96yn Olisikohan tämäkin kuva 1970-luvun puolivälin ajoilta? |
||||
25.11.2016 15:07 | Joni Lahti | |||
Onkohan Ruotsissa käytössä enää yhtään liikkuvaa muuttajaa? | ||||
20.11.2016 19:44 | Joni Lahti | |||
Totta puhut Heikki. Nuo pojat ovat voineet olla sähkösanomalähettejä venäläiseen tapaan pukeutuneina, aikansa viestinnän tärkeitä osia. Nyky-Venäjän federaation rautatieliikenteen ministeriön hallintolinjan rankit ja arvomerkit http://tinyurl.com/zsdjomv osoittavat, että hallinto on Venäjällä edelleen hyvin hierarkkinen ja sotilaallisesti järjestetty sekä osoitettu. Kaikilla ministeriön sektoreilla on omat nimikkeensä, joihin nuo arvomerkit liitetään. Korkeimman johdon tasolla merkit vastaavat armeijan marsalkkatasoa. |
||||
19.11.2016 20:56 | Joni Lahti | |||
Milanon, Rooman ja Torinon raitioteillä on käytössä epätavallinen raideleveys, 1445 mm. Tämä juontaa vuoden 1879 päätöksestä, jonka mukaan ainoat sallitut raideleveydet Italiassa ovat 1500 mm ja 1000 mm. Mitta otettiin kuitenkin kiskojen keskikohdasta, jolloin saatiin standardit 1445mm ja 950 mm. Viimeksi mainittu tunnetaan nimellä Italian metri. | ||||
19.11.2016 15:52 | Joni Lahti | |||
Taustalla oleva pömpelin kupeessa seisovat pojat tai nuoret miehet ovat puketuneet tyypillisiin venäläisiin uniformuihin: koppalakki,pusakka, saapashousut ja saappaat. Liekö koulupoikia tai vallan sotilaspoikia? Tsaarin Venäjä oli unifomujen luvattu maa, mutta niin oli Neuvostoliittokin ja on Nyky-Venäjäkin. | ||||
17.11.2016 15:50 | Joni Lahti | |||
Hyvä on kuva! Kysyn maallikona, vaihtuuko rajalla kuljettaja aina se mukaan, kummassako maassa Allegro kulkee? | ||||
11.11.2016 20:12 | Joni Lahti | |||
Vekarajärveltä lähtenyt kalusto on sen sijaan vielä vakiomaalauksissa. http://vaunut.org/kuva/115274 | ||||
11.11.2016 20:08 | Joni Lahti | |||
Kalusto on jo talvimaalauksissa. | ||||
06.11.2016 20:56 | Joni Lahti | |||
Taitaa olla juuri tuo Ok1 112 värikuvassa elokuussa 2010 http://tinyurl.com/h9bcl6f | ||||
30.10.2016 09:14 | Joni Lahti | |||
Yksi Tuz-4 toimi Tudun metsäkombinaatissa Länsi-Virumaalla. Tässä mielessä se oli "yksityinen" neuvostosysteemissä. | ||||
27.10.2016 21:58 | Joni Lahti | |||
Hyvä video Irkutskin lasten rautatiellä toimivasta modifioidusta TU2:sta vuodelta 2009. Huikea on muutos ulkoasussa! https://www.youtube.com/watch?v=vyDp3YpArws | ||||
27.10.2016 21:46 | Joni Lahti | |||
Näitä vuoden 1957 tienoilla valmistuneita Českomoravská Kolben-Daněk -tehtaan TU3:ia oli Neuvostoliitossa lopultakin aika vähän, vain 45 kpl. Niiden merkitys jäi näin vähäiseksi. Eestin NSV:n alueella ei tiettävästi operoinut yhtään sarjan veturia. Sarjan 001 ja 002 on museoitu. 002 tuotiin Viroon noin 1989/90 Lavassaareen. Veturi palveli Neuvosto-Liettuassa kotipaikkanaan Panevėžys vuosina 1957-72 ja sen jälkeen Leningradin lasten rautatiellä. Myös Neuvosto-Latviassa toimi TU3. TU3 sarjan veturi oli dieselsähköinen, moottori oli 350 hp:n 12V170DR ja että sen sn oli 50 km/h. |
||||
24.10.2016 13:37 | Joni Lahti | |||
Sorry, onkin 8. | ||||
24.10.2016 13:32 | Joni Lahti | |||
Onko veturi TU6? | ||||
13.10.2016 10:12 | Joni Lahti | |||
Berliinissä on itse asiassa kaksi metrojärjestelmää. On Kleinprofil ja Großprofil radat. Pienprofiilisen radan vaunut ovat 230 cm leveitä ja 310 cm korkeita. Virtakisko on ylhäältä avoin. Näitä linjoja ovat U1, U2, U3 ja U4. Suurprofiilisen radan vaunut ovat 265 cm korkeita ja 340 cm korkeita. Virtakisko on ns. riippuva eli ylhäältä suojattu. Näitä linjoja ovat U5, U6, U7, U8 ja U9. Ratojen historiaa en tunne, mutta vuoden 1923 jälkeen Berliinissä tiettävästi on rakennettu vain suurprofiilisia ratoja. Tietääkö kukaan historiaa? Tosiasiassa Berliinihän ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, jossa on erilaisia metrosysteemeitä. Kuvassa komeileva vaunu on suurprofiilinen. Kuvassa http://tinyurl.com/j4wa4k2 linjan U3 pienprofiilinen U-bahn. |
||||
09.10.2016 14:55 | Joni Lahti | |||
Tämä epätavallinen kuvakulma antaa ainakin minulle pienoisrautatiemäisen vaikutelman. Aivan kuin katseli H0 -junaa ylhäältä. | ||||
05.10.2016 14:49 | Joni Lahti | |||
Muistutuksena kuva siitä, että Saksojen välinen raja kulki todella lähellä Travemünden satamaa: https://travekids.files.wordpress.com/2014/11/grenzfluss.jpg Työkalu-Saksan maaperä näkyi hyvin lautalta, kun tultiin satamaan idän suunnalta. | ||||
01.10.2016 20:42 | Joni Lahti | |||
Pahus mitä typoja tabletilla sainkaan aikaan! Pitää siis olla Trabi ja 1974. Ajattelin, että jos rekisterikilpi olisi DDR:n ajoilta, niin M olisi todella Magdeburgin suunnasta. Myös H viittasi sinne. Kolmen kirjaimen setti otettiin käyttöön vuosina 1975-76. Mutta jos auto on rekisteröity Nyky-Saksassa, asia on juuri kuten Tuukka sanoo. Ja siltähän tuo näyttää. Linkki DDR:n kilpiin: http://www.hegis.de/ddrlist2.htm |