Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.05.2009 13:21 | Joni Lahti | ||
| Aito puskajussi:) | ||||
|
22.05.2009 09:57 | Joni Lahti | ||
| Ich hab' mein Herz in Heidelberg verloren, mutta onko tämä ns. lyhytnivelvaunu Kurzgelenktriebwagen vaiko ihan tavallinen Gelenktriebwagen? Rata näyttää olevan 1000 mm. Edit: kirjoitusvirhe. | ||||
|
21.05.2009 19:38 | Joni Lahti | ||
| Spotta ej på golvet! Apu köytyy lennätin- ja puhelinpöydän alta. | ||||
|
18.05.2009 01:43 | Joni Lahti | ||
| Kaunis on! Asustelisiko Morassa? | ||||
|
12.05.2009 07:44 | Joni Lahti | ||
| Jälleen nuo verhot hyökkäävät! Mutta tämähän on varmaan unta.... | ||||
|
12.05.2009 07:41 | Joni Lahti | ||
| 1067 mm tai 3 ja ½ jalkaa eli ns. CAP gauge. Täsmälleen sama kuin Tallinnan raitioteillä. | ||||
|
05.05.2009 22:28 | Joni Lahti | ||
| Jos iskunpituus on sama kuin kolvikäik, niin oli se varmaan kaikissa tuo 300 mm. Lunttasin luvut Mehis Helmen kirjasta "Eesti kitsarööpmelised raudteed", jossa esimerkkinä on PT-4-088, siis Tampellan tekemä versio. Tässä esimerkissä (piirros) suurimmaksi korkeudeksi ilmoitetaan 2870 mm. Eihän Helmen kirja ole mikään tekninen lähdeteos ole, mutta aika hyvä kuvaus se on menneestä kaperaidejärjestelmästä. Mukava kirja tutkailla. | ||||
|
|
05.05.2009 18:57 | Joni Lahti | ||
| Tämäkin Tallinna Transpordikoolin pihassa oleva Škoda on ilman "keulahässäkkää" http://www.ttrk.ee/public/files/Vedur.JPG | ||||
|
|
05.05.2009 18:49 | Joni Lahti | ||
| Lisää perustietoa nostalgista PT-4, Kv-4, Kp-4 ja Kč-4:sta: huippunopeus 35 km/h, teho 175 hv, tulipinta 37,1 m², höyrynpaine 13 kg/cm², silinterin Ø 285 mm, vetopyörän Ø 600 mm, kokonaispaino 28 tn, vesisäiliö 5,2 m³, polttoaine 2 tn ja kokonaispituus 10,636 m. – Olivatkohan eri valmistajien neloset identtisiä näillä tunnusluvuilla? | ||||
|
22.04.2009 20:26 | Joni Lahti | ||
| Jäi vieläkin aukko sivistykseen. Kun avasin kokeeksi Gollandijan kartan, huomasin, että den Haag kirjoitetaan venäjäksi Гаага ja Haarlem taas muotoon Харлем, joka tosin voidaan kirjoittaa myös Гарлем. Ensimmäinen tapa lienee kuitenkin yleisempi. Siis jotenkin vielä tuntuu, ettei ole täysin yksiselitteistä sääntöä, vaikka muistan joskus sellaisen kuulleeni. - Voisimme tietenkin mekin jatkaa paikkojen suomentamista malliin Tukholma, Hampuri jne. Miltäpä kuulostaisivat kaupungit Perliini, Ponni, Perni ja Sakreppi:) | ||||
|
13.04.2009 15:07 | Joni Lahti | ||
| Luulin aluksi, että nämä ovat rukousmyllyjä. Toimivat varmaankin aivan hyvin ja infoa noissa myllyissä lienee paljon. Mitenkähän ne päivitetään? | ||||
|
13.04.2009 15:04 | Joni Lahti | ||
| Seekäsfäheervaar... | ||||
|
13.04.2009 15:02 | Joni Lahti | ||
| Tänä päivänä tällainen voimannäyte veturin päällä ei olisi mahdollista! Työsuojeluvalteettu ja - päällikkö tulisivat pikavauhtia kieltämään moisen holtittomuuden tai ainakin koneen päälle kiivenneillä tulisi olla kypärä, turvaköydet ja reisipehmennyshousut.... sekä oranssit hälyliivit. | ||||
|
|
09.04.2009 20:18 | Joni Lahti | ||
| Jännä ilmiö tuo Х:n ja Г:n välinen vaihtelu. Suomen kielisissä nimissä se on usein X ja ruotsin kielisissä (ainakin autonomian ajalla) Г. Jännä on nimisarja Hanko: Ханко , финск. Hanko, швед. Hangö, ранее по-русски Гангут. – Löytyyhän tuolta Suojärven ja Petroskoin väliltä asema nimeltään Хаутаваара eikä suinkaan Gautavaara. Siis suomen kielisessä asussa olevat nimet kirjoitetaan yleensä X:lla. Muista Venäjän keisarikunnan alueen nimistä en tiedä. – Muuten Tukholma kirjoitetaan venäjäksi muotoon Cтокгольм eli mennään g-linjalla, mutta Tanskan Helsingør kirjoitetaan muotoon Хельсингёр, siis h-linjalla! On todella mielenkiintoista vaihtelua! | ||||
|
|
09.04.2009 10:24 | Joni Lahti | ||
| Linkissä http://www.afanas.ru/maps/kar-ind.html löytyy Karjalan Tasavallan kartta, jossa pääosa entisistä suomalaisista nimistä on vain translitteroitu. Radanvarsipaikkoja ovat muun muassa Naisten’jarvi, Suojarvi, Pijtsjoki, Suistamo, Kaalamo, Verkko jne. Toisin on Kannaksella, johon neuvostolainen nimigeneraattori arpoi uudet venäläiset nimet, usein vallankumoukseen viittaavat.- Jos Helsinki ei olisi Suomessa, vaan vaikkapa Hollannissa, venäläiset kirjoittaisivat sen ilmeisesti muotoon Гельсинки samalla logiikalla kuin esim. Гамбүрг ja Голландия? Mitenkähän muuten Venäjällä kirjoitetaan tanskalainen Helsingør? |
||||
|
31.03.2009 11:54 | Joni Lahti | ||
| Tuossapa Porterin valmistajakilpi vuodelta 1914 vertailun vuoksi http://en.wikipedia.org/wiki/File:Porter_builder%27s_plate.jpg | ||||
|
21.02.2009 09:38 | Joni Lahti | ||
| Kuin sukeltaja lasit päässään:) Snorkkeli vain puuttuu. | ||||
|
18.02.2009 12:46 | Joni Lahti | ||
| Onkohan laiturilla 914 mm (3 jalkaa) vai 1435 mm raiteet? Nuo veturit nimittäin näyttävät kapearaiteisilta. | ||||
|
14.02.2009 20:17 | Joni Lahti | ||
| Depressio päällä.... | ||||
|
12.02.2009 10:17 | Joni Lahti | ||
| Ja raideleveys on perin ruotsalainen, ei taida olla missään muualla maailmassa? Se kun on 3 Ruotsin jalkaa eli 891 mm. Jalka naapurissa oli vain 296,9 mmm. Näitä ratoja oli aiemmin muuallakin maassa. | ||||
|
06.02.2009 11:26 | Joni Lahti | ||
| Eivätköhän nämä simulaattorijutut kuulu johonkin muuhun foorumiin? | ||||
|
04.02.2009 19:10 | Joni Lahti | ||
| Joo kyllä, niin oli Bobrikovillakin aikamoiset mopit suupielissä. Silloin oltaisi ajassa ennen vuotta 1904. | ||||
|
|
04.02.2009 18:52 | Joni Lahti | ||
| Nikolai II (vallassa 1894-1917) hän tuskin on, sillä hän oli pieni mies. Sen sijaan isä Aleksanteri III (1881-94) isokokoinen partasuu. Voisiko olla hän, siis ennen vuotta 1894? Milloin rakennus on valmistunut? | ||||
|
|
04.02.2009 12:15 | Joni Lahti | ||
| Lähimpien upseereiden uniformut ovat mielestäni venäläisiä (epoletit). Siis oltaisi ajassa ennen 1917. Tuo mursunviiksinen pääjehu on kovasti tutun näköinen, en vain nyt keksi kuka, iso kiho Venäjältä kuitenkin. Voi olla peräti joku Romanovien ruhtinas. | ||||
|
03.02.2009 12:54 | Joni Lahti | ||
| Pasilan vanhan aseman historiasta pätkä: "Rauhanasema rakennettiin vuonna 1915 Vammeljoen rautatieasemaksi Kannakselle, Uudenkirkon pitäjään. Uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen on suunnitellut ilmeisesti Valtion Rautateiden virkamiesarkkitehti. - Vuoden 1918 tapahtumissa talo toimi Punakaartin esikuntana, koska paikallinen työväentalo oli tarkoitukseen liian pieni. Vammeljoelta asemarakennus siirrettiin vuonna 1923 pääkaupunkiin, Pasilaan. Kannaksen rantaradan liikenne oli kuihtunut Suomen itsenäistyttyä. Rajan yli ei enää tullut kesävieraita eikä käyty kauppaa. Talo purettiin Vammeljoella ja rakennettiin hirsi hirreltä uudelleen luonnonkiviperustalle." http://www.rauhanasema.fi/hist.htm - Kukahan oli mahtanut olla virkamiesarkkitehtinä? Sama kuin Lievestuoreen rakennuksessa? |
||||
|
28.01.2009 20:31 | Joni Lahti | ||
| Hyvää tässä on laitoksen ajanmukaisuus ja tasarvoinen olemus: ei minkäänlaista sukupuoleen kohdistuvaa jaottelua ja siitä seuraavaa diskriminaatiota! | ||||
|
25.01.2009 14:49 | Joni Lahti | ||
| Bofors 40 ItK 38, onko modernisoitu versio? | ||||
|
20.01.2009 22:28 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin Ari. Hyvällä tuurilla sanottu ulosmenoväylä olisi voinut olla Put Mannergeima ja huonolla taas Put Kuusinena. Ukko-Pekka olisi voinut olla Josif Vissarionovitš ja Risto puolestaan Andrei Aleksandrovitš (Żdanov). Näin ei käynyt ja kaikki nimet ovat siten kohdallaan:) | ||||
|
|
20.01.2009 11:59 | Joni Lahti | ||
| Ja Haapamäki. Onkohan Kokkola myös sukunimi? | ||||
|
15.01.2009 20:09 | Joni Lahti | ||
| Veturit makoilevat ranskan kielisessä Valloniassa, jossa rautateistä käytetään luonnollisesti tuota SNCB-lyhennettä. Enemmistön kieli Belgiassa on kuitenkin hollanti tai jotkut sanovat sitä flaamiksi, 60 % väestöstä puhuu sitä. Yhtiön nimi on enemmistön kielellä Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen, lyhenteenä NMBS. | ||||
|
12.01.2009 19:36 | Joni Lahti | ||
| Petroskoin ympäristön rataverkko nykymallissaan venäläisen kartan mukaan http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Sotien aikana asema taisi sijaita nykyisestä muutaman kilometrin luoteeseen, kuten Sampo aiemmin jo totesi, jossakin Neglinkajoen luoteispuolella, silloisesta opettajaopistosta vielä kilometrin verran. Kuva on ilmeisesti otettu ratapihan ylittävältä sillalta. Sähkötolpat nousevat jatkopaaluilla ylemmäksi, jotta sillan ylitys olisi mahdollista. - Karu on ollut sen aikainen neuvostorealismikin. | ||||
|
12.01.2009 19:10 | Joni Lahti | ||
| Samoin täällä, uskomatonta, mutta totta! https://vaunut.org/kuva/43216 | ||||
|
12.01.2009 10:15 | Joni Lahti | ||
| Kyllä, tuo kortti on juuri se. Sitä on lähetelty kenttäpostikorttina runsaasti. Jopa sodan jälkeen on sellainen kulkenut, tiettävästi vielä vuonna 1946. | ||||
|
|
12.01.2009 10:05 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Sampo! | ||||
|
|
11.01.2009 20:15 | Joni Lahti | ||
| Löysin nettihuutokaupasta kuvan kortista, joka on piirretty vuonna 1943. Siinä on samainen rakennus. Mielenkiintoista on, että tässä valokuvassa puuttuu tuon tornin ylärakenteet vai onko ne kopioitaessa "leikattu" pois? Piirroksen mukaan kattona on jyrkkä kartio ja sen päällä vielä sipuli. Piirros on toiselta puolelta taloa. | ||||
|
09.01.2009 13:05 | Joni Lahti | ||
| Tuntuu isolta määrältä kerosiiniä, mutta kun tuon vaunullisen muuttaa lentotunneiksi, ei se olekaan niin paljon. Hawk pysyisi vaunullisella normilennossa ilmassa noin 29 h, F-16 jälkipoltin päällä noin 24 h ja Hornet F-18( ei tarkkaa kulutustietoa, vaan arvio kaksimoottoriselle) normilennossa noin 23 h, ehkä hiukan kauemmin. Siis paljon menee löpöä ilmassakin. - Muuten, miten paljon kuluu sähköenergiaa, kun täysi matkustajajuna tulee sallituin nopeuksin vaikkapa Tampereelta Helsinkiin? Ilmeisesti aika paljon. | ||||
|
05.01.2009 11:40 | Joni Lahti | ||
| Jotenkin tuo sumuun jäävä osa junaa luo mielikuva pitkästä ja kovaa vauhtia syöksyvästä "teräshirviöstä". | ||||
|
30.12.2008 18:54 | Joni Lahti | ||
| Pengerhöylä? | ||||
|
30.12.2008 18:52 | Joni Lahti | ||
| No niin, tästä kuvasta selviää hyvin, että Mallu -viitta oli tupakoimattomien puolella, mutta viittasi tupakoivien ovelle. | ||||
|
|
30.12.2008 16:28 | Joni Lahti | ||
| Tuo puinen risti voi olla myös korkomerkki. Ratatyömaalla siis ollaan? | ||||
|
30.12.2008 16:24 | Joni Lahti | ||
| Voorspoedige Nuwe Jaar! | ||||
|
29.12.2008 20:41 | Joni Lahti | ||
| Ave Caesar, morituri te salutant! - Muutoin oikein kaunista. | ||||
|
|
29.12.2008 20:34 | Joni Lahti | ||
| Hyvä kuva puutteistaan huolimatta. - Ajoitus on vaikea, mutta jotenkin lähden ajattelemaan, että tuollaisia komeita "julkisia" rakennuksia hyvässä maalissa - punamullassa - ja ehkä hyvässä kunnossa olevalla pärekatolla ei ollut paljokaan vielä aivan 1800/1900 -lukujen vaihteessa tai sitten ollaan muutoin hyvin vauraalla alueella. Se voi olla työväentalo, nuorisoseuratalo tai kansakoulu. Mutta nekin tulivat vasta 1900-luvun alussa. - Pari lisähavaintoa. Vasemmalla olevan lierihattuisen miehen oikealla puolella on jonkinlainen lyhyt puhelin- tai lennätintolppa uudesta puutavarasta tehtynä tilapäisratkaisuna. Kun oikein vainoharhaisesti katsoo, on tuolla kuvan keskiosassa olevalla hattupäällä hatun nauha valkoinen. Siis voitaisiinko olla keväässä 1918? Aseita ei kuitenkaan näy. - Veikkaan, että ollaan aika eteläisessä Suomessa, joko selvästi 1800-luvun lopulla radanrakennuksessa tai sitten vasta keväällä, huhti-toukokuussa 1918. (Välimerkkiongelmia jälleen) (Käyttäjä muokannut 29.12.2008 20:36) | ||||
|
29.12.2008 16:37 | Joni Lahti | ||
| Olisiko vaunun littera Ok. 576? Mielestäni tuolla kyljessä olevan tekstin alla kuultaa neuvostovaakuna tai sen jälki. Kolmannesta ikkunasta vasemmalta on poikkipuu poistettu kuormausta varten ja sen alla nojailevat paarit. Suomalaisella upseerilla on vaaleahkot kauluslaatat, olivatko sotien aikana lääkintäjoukoilla vaaleanharmaat? Voisiko vaunu olla neuvostolainen alkujaan ja käytetty haavoittuneiden kuljettamiseen, kuormaus ikkunan kautta? | ||||
|
29.12.2008 14:34 | Joni Lahti | ||
| Rautateiltä maistuva rehevä käännös, kuten alkuperäinenkin teksti:) Siinä todella lukee "kauniste ehitatud", ainakin Linnalehen lainauksen mukaan http://www.linnaleht.ee/frontpage/trt/2006-08-18-b.pdf sivu 5. Kuulostaisi siltä, että siinä pitäisi olla kuten ehitud jõulupuu, koristeltu joulukuusi. Mutta mitä on mahtanut Johan Voldemar ajatella kuvaillessaan juhlavaa tunnelmaa Tarton asemalla 132 vuotta sitten? - Lehden jutussa on muitakin mielenkiintoisia rautateihin liittyviä käsitteitä kuten Hillar Palametsin venäläisten ja muiden mukanaan tuomaa rautatieslangia vilisevästä kirjasta Sõidab, hirnub raudne täkk, kel selja taga valge lakk etc - Kulkee, hirnuu rautahepo (rautainen ori) jne otettu laina kertoo. Näitä olivat esim. tavarna paravoss, prijestul, trelosnik, masinists, stantsija jne. Siitä sitten kääntämään tai arvailemaan! | ||||
|
|
27.12.2008 20:17 | Joni Lahti | ||
| Jannsenin käännössana on todennäköisesti paikoilleen kuollut ilmaisu, vaksaalista puhutaan kyllä yleisesti. "Niipea kui raudtee rong lähemale oli jõudnud, mürisesivad suurtükid teretades vastu ja raudteehoovitrepi ees jäi rong rääkimata hõiskamise all seisma. Raudteehoov ja ümberkaudsed postid ja hooned olivad lippude ja lillepärgadega kauniste ehitatud." Noin Jannsen. - Jänniä eri suuntiin kulkevia johdannaisia ovat myös õuelaulik, hovirunoilija (ei pihalaulaja!) ja toisaalta taas õuekoer, piha- tai vahtikoira. Kieli on elävä elementti! | ||||
|
|
27.12.2008 18:57 | Joni Lahti | ||
| Etelä-Afrikan tasavallassa on 11 virallista kieltä, joista yksi on afrikaans. Minusta se on muuta kuin hollannin kielen murre, josta se tietenkin on johdettu ja kehittynyt. Sanastossakin on jo selkeitä eroja puhumattakaan muoto-opissa. Afrikaans on tavallaan "kuluneempi" ja jossakin määrin hollantia yksinkertaisempaa muodoiltaan. Näin kertoi eräs afrikaansia osaava kaverini. Tiedä sitten häntä, uskon kuitenkin:) (Käyttäjä muokannut 27.12.2008 19:00) | ||||
|
|
27.12.2008 17:56 | Joni Lahti | ||
| Typo pahus! Lheti oli Eesti Postimees... Mutta sana taisi jäädä vain maistelun asteelle? | ||||
|
|
27.12.2008 17:06 | Joni Lahti | ||
| Löysin vielä yhden linjan. J. V. Jannsen käytti Eesti Posimehessä vuonna 1876 sanaa "raudteehoov" (vrt. Bahnhof) kuvatessaan junan saapumista juhlavalle Tarton rautatieasemalle. Sana lienee vaipunut sittemmin unholaan. | ||||
|
|
26.12.2008 17:48 | Joni Lahti | ||
| Joulun etymologinen ongelma, jälleen! Gård kai tarkoittaa ruotsin kautta aika konkreettisesti tilaa, pihaa, kartanoa - sitä maata jalkojen alla. Hof saksan kautta voi olla hovi, maatila tai piha. Hm, mitä linjaa siis seuraamme? - Suomessa hovi on saanut monia ulottuvuuksia, pihasta aina palevelushenkilökuntaan saakka. Ja taas piha kääntäen, se voi olla kartano, hovi tai jopa kemi. Menkään kläpit kartanolle riehumaan - tai kemille. - Timo, eikö nykyviron kirjakielessäkin hoov tarkoita aivan sitä jalkojen alla olevaa pihaa tai tilaa talon ympärillä? Samaa kantaa se hovin kanssa kuitenkin on. | ||||
|
24.12.2008 10:06 | Joni Lahti | ||
| Joulurauhaa myös Riihimäen suuntaan! | ||||
