|
|
29.11.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Jaha siis bonuskortti. - Kerran kauan sitten eräs kaveri kertoi Tartossa, ettei Suomen tv näy siellä ja käytti tässä yhteydessä sanoja "ei saa vaadata". No, suomalainen siinä hiukan hämmentyy, kun ymmärtää herkästi, että se on kiellettyä:) Vivahde-ero, mutta selvä. | ||||
|
|
29.11.2008 19:31 | Joni Lahti | ||
| Lippua ei kuitenkaan saa maksaa pankkikortilla. Pitää olla tuollainen säästökortti, mutta onko se rautatieyhtiön oma maksukortti? | ||||
|
|
29.11.2008 19:26 | Joni Lahti | ||
| Ja punane viisnurk oli Neuvostoliiton punatähti. Kohtuullista suomalaisittain. | ||||
|
|
28.11.2008 09:31 | Joni Lahti | ||
| Kiitos <-pk-> korjajusta linkista! Tuo sen piti olla. Sieltä löytyi muitakin, eräskin, jossa 4 paikallista dieseliä kömyytti letkassa. (Käyttäjä muokannut 28.11.2008 09:32) | ||||
|
|
27.11.2008 14:56 | Joni Lahti | ||
| Tässä kömyyttelee vastaava matkustajajunan veturina: http://www.youtube.com/watch?v=YcFQ | ||||
|
|
26.11.2008 22:24 | Joni Lahti | ||
| Osoitteesta http://ourworld.compuserve.com/homepages/paulGor/screen_e.htm löytyy näppärä kyrillinen virtuaalinäppis. Oletuksena on järjestys, jota Firefoxin Russ Key käyttää, mutta voi valita myös aidon venäläisen näppikset tai jopa ukrainalaisen. Siitä vain hiirellä tökkimään merkkejä vaikka isompaakin juttuun:) | ||||
|
|
26.11.2008 12:15 | Joni Lahti | ||
| Jos käytät selaimenasi Firefoxia, hyvä kikka on laittaa lisäosaksi Russ Key lisuke. Kun kursoori on Googlen hakukentässä, voit napana Russ keyn päälle ja suorittaa hakuja kyrillisin kirjaimin. Näppäimistöstä ne löytyvät helposti, k on k, m on M, s on c jne. Eräät merkit löytyvät kokeilemalla. Tällä pääset venäläisille sivuille ja sitten vaan tarvittaessa käännöspalveluihin. Vot, toimii kohtuullisen hyvin. | ||||
|
|
25.11.2008 14:58 | Joni Lahti | ||
| Tässä lista valmistuneista http://www.achristo.homepage.t-online.de/HerstJW400.htm Todella 50 kpl kylmänkestäviä yksilöitä alamerkinnällä R (Russland?) raideleveydellä 1524 mm meni Neuvostoliittoon. Ja tämä yksi tuli Suomeen, sekin merkinnällä R. | ||||
|
|
24.11.2008 22:42 | Joni Lahti | ||
| DDR-Berliinin kulkuneuvokartan yleiskuvapuoli 1980-luvun alusta https://vaunut.org/kuvasivu.php/47988 Magdalenenstrassen asema on tuon Tierparkin linjan neljänneksi viimeinen ja siitä hyppäys pohjoiseen, ollaan Stasin konttorissa. - Sininen katkoviiva kuvaa häveliäästi muuria. Siitä ei paljon puhuttu, sanottiin viitteellisesti vain, että siihen päättyy demokraattinen Saksa. Tässä sitä kutsutaan jopa valtionrajaksi. Numerot viittaavat kääntöpuolen keskustan karttaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/48041 | ||||
|
|
24.11.2008 21:51 | Joni Lahti | ||
| On kovaa paikkaan päässyt taulu! Kyllä tuo alempi näyttää 232-sarjalaiselta. Lisää myös Työkalu-Saksan vetureista sivulla http://www.lokomotive-online.com/ | ||||
|
|
24.11.2008 21:28 | Joni Lahti | ||
| Aseman sijainti näkyy vanhasta topogafikartassa https://vaunut.org/kuvasivu/34689 | ||||
|
|
23.11.2008 19:34 | Joni Lahti | ||
| Nyt kun on lähdetty selvittämään sarjaa "hassuja" raitiovaunuja, muistutan maailman ehkä ainoasta tunnetusta kylpylävaunusta. Ei ollut Helsingissä puhumattakaan Braunschweigissa , vaan Norrköpingissä http://home5.swipnet.se/~w-58425/nka-s1.jpg Vaunusta löytyi mm sauna, suihku, WC ja baari. Paha juttu, suomalaistenhan olisi pitänyt keksiä saunaratikka! Tai aluksi vaikka kesäisin Helsinkiä kiertelemään yleinen käymälävaunu.... Käyttöä olisi, luulen. Voisi olla tuollainen rumakin. | ||||
|
|
23.11.2008 19:18 | Joni Lahti | ||
| Tuo perävaunu on mielestäni muotoilultaan kuin kiskoille nostettu arkkupakastin. Mahtaisiko silmä tottua B:n kalustoon, jos sitä joutuisi katselemaan väkisin vaikkapa pari viikkoa? | ||||
|
|
23.11.2008 18:41 | Joni Lahti | ||
| Linkin päässä muutaman minuutin YouTube -pätkä Braunschweigin ratikoista. Näyttäisi siltä, että siellä puolessa välin esiintyy tällainen rumilus ja on siellä loppupuolellakin hetki samaa. Tosin valkoisena http://www.youtube.com/watch?v=L4keldxKqZA Videossa ei kyllä näytä yhtä pahalta kuin stillikuvassa. Onko siis sama vehje? | ||||
|
|
23.11.2008 18:27 | Joni Lahti | ||
| Samaa logiikkaa on joidenkin käsitys ilmaisusta neljänneskilo. Voi yllättäen saada 400 grammaa tavaraa 250 gramman sijaan. Että selaistakin ymmärrystä on:) | ||||
|
|
23.11.2008 18:21 | Joni Lahti | ||
|
|
23.11.2008 14:47 | Joni Lahti | ||
| Samaa mieltä kuin Jarkko, kamala kärsä! Aivan kuin keulapala olisi liitetty jälkikäteen vaunuun, ei istu lainkaan. Onhan raideleveys normaali 1435 mm? - Mukava kuvasarja kaikkiaan. | ||||
|
|
23.11.2008 14:13 | Joni Lahti | ||
| Taitaa olla Sn160 vararunko, jota säilytetään Turun asemalla raiteella 3 https://vaunut.org/kuvasivu.php/52122 ? - Mutta sivuraiteelle vielä. Kyllä kielikorvaani särkee ja E N Setäläkin kääntyilee haudassaan! Alkaa-verbin rektio vaatii liittomuodokseen toisen verbin 1. infinitiivin lyhyen muodon (hän alkaa ulvoa). Vastaavasti ruveta-verbin rektio vaatii toisen verbin 3. infinitiivin illatiivia (hän rupeaa ulvomaan); aloittaa-verbi taas verbin nominaalimuodon genetiivinkaltaisen akkusatiivin (hän aloittaa ulvomisen). Käyttäkäämme kieltä oikein, eikä kuten Auli Hakulinenkin virheellisesti jo hyväksyi. - Onpa jopa sanottu, että puolet enempi tarkoittaa samaa kuin kaksi kertaa enempi. Tai niin saa sanoa, vaikka ilmaisu tarkoittaakin oikeasti 50 % enempi. Kun 2. luokan piletti maksaa 10 ¤ ja 1. luokan puolet enemmän, niin se maksaa silloin 15 ¤ eikä 20 ¤, sillä silloin se maksaisi kaksi kertaa enemmän. (edit: välimerkit väärin) (Käyttäjä muokannut 23.11.2008 14:33) | ||||
|
|
21.11.2008 21:36 | Joni Lahti | ||
| Lolle peab ikka olema, muidu ei panda tarku tähele:) | ||||
|
|
17.11.2008 10:43 | Joni Lahti | ||
| Tässä Kiuruvesi kunnon talvikuosissa https://vaunut.org/kuvasivu.php/43540 | ||||
|
|
16.11.2008 22:18 | Joni Lahti | ||
| Totta, Mosse ja Marschan liittyvät toisiinsa tulosuunnan suhteen. Lihafirma tuli Viipurista Helsinkiin ja nimi on käsittääkseni perivenäläinen. | ||||
|
|
16.11.2008 22:05 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin meillä on. Mutta sentään curling on meilläkin kurlinki. - Kun Neuvosto-Viroon tuotiin aikoinaan tietokone nimeltä Uraal (IBM-klooni), pyhkäisi siivooja nimestä rätillään u:n pois ja vot, siitä syntyi yleisnimi raal, tietokone. Siis tarinan mukaan. - Kuvaan vielä: kuka muistaa neuvostovehkeissä olleen viisisakaraisen tähden, jossa yksi sakara oli muita selvästi pidempi? Se oli muistaakseni NKDV:n antama "laatumerkki" tuotteille, jotka orjatyövoima oli puuhastellut kasaan työleireillä. Jos kaapistasi sellainen löytyy, luovu siitä heti epäeettisenä tuotteena! | ||||
|
|
16.11.2008 16:28 | Joni Lahti | ||
| Kuvaan vielä: kaiken muun hyvän lisäksi kuvassa näkyy aseman seinällä neukkujunan yläpuolella Marschanin makkaratehtaan kyltti. LSO osti sen tosin jo vuonna 1974. | ||||
|
|
16.11.2008 16:15 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, nyt sinun pitää huutaa siellä Berliinissä kovalla äänellä: "Ich bin auch ein Europäer!" - Mahtaisikohan tehota :) Toisaalta pitäisi lähettää sananlevittäjiä myös muihin suuriin kyliin pitkin Eurooppaa. Ehkä sitten. | ||||
|
|
16.11.2008 15:54 | Joni Lahti | ||
| Kiitos käännösavusta, nyt teksti on täysin ymmärrettävää! Sanahirviö on siis venäläinen omakielinen johdannainen sanasta teplo - lämpö, energia tai jotakin sellaista. Samantyyppinen ilmeisesti kuin saksan Hubschrauber tai Fernseher (aiemmin. myös Ferntonkino tai Telehor). Venäläisillä on näitä ilmeisesti paljonkin kuten mezhdunarodnyi, samoin islantilaisilla esim. útvarp. Kysyimme kerran sillinsyöjäsaarelaisilta, miksi keksivät niin hanakasti omia sanoja. Vastaus oli, etteihän vieraskielisiä sanoja voi taivuttaa kaikissa neljässä sijassa, kun ei saa edes umlautia tehtyä! | ||||
|
|
16.11.2008 13:42 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, keväällä 1998 eräässä Brysselin postikonttorissa neiti väitti, ettei EU:ssa ole sellaista jäsenmaata kuin Suomi. Herra maksaa kiltisti postimaksun EU:n ulkopuolella:) Sellaista Suomi -tietoutta, voi olla vieläkin, epäilen suuresti. | ||||
|
|
16.11.2008 13:38 | Joni Lahti | ||
| Palaan myös tähän kuvaan, kun jäi ymmärtämättä laatan kertoma kokonaisuudessaan. Lokakuun vallankumouksellehan tehdas on nimetty, mutta mitä siellä on varsinaisesti rakenneltu, jotain lämpö- tai energiavehkeitä? Millainen tehdas on TEPLOVOZOSTROITEL'NYJ ZAVOD? Teknologian sanasto kun on meikäläiselle aivan hebreaa... | ||||
|
|
15.11.2008 15:36 | Joni Lahti | ||
| Risto ryntää nurkan takaa! Kiitos hienosta kuvasta jälleen:) | ||||
|
|
15.11.2008 15:28 | Joni Lahti | ||
| Ruotsissa puhuttiin Vazista, Vaz-Ladasta, Vaz/Ladasta ja Lada/Vazista taikka Vazenista, esim. sivu http://www.vaz-lada.se/Historia.htm - Kotimaassaan se oli Zhiguli, Saksassa sitä kutsuttiin nimillä Shiguli, Riva ja Nova. Mutta "Lada namnet användes enbart för exportmarknaden utom i vissa länder som Sverige där man trodde namnet Lada skulle ge fel associationer", kuten J.Norström - Vazägare sanoo. Totta aivan väärä käsityshän autosta olisi Ruotsissa syntynyt! - Mutta oliko Zaporozhets sama kuin Suomessa Jalta? Sitäpä en muista. Tässä tosi hauska mainospätkä Zaporozhetsista http://www.youtube.com/watch?v=5pTE8hw3ZmU Upeaa naiviutta! | ||||
|
|
15.11.2008 12:01 | Joni Lahti | ||
| Timo, juuri noin. VAZ se oli ilman Zhigulia muistaakseni ainakin Tanskassa ja liekö myös Ruotsissa? | ||||
|
|
14.11.2008 12:53 | Joni Lahti | ||
| Oi aikaa, kun kaikki oli vielä kohdallaan:) Konelan automainos, Postipankki, Sm1:n käyntisillat, lunta ja neukkulan junan matkatavaravaunu. - Kyllä niin oli, että ken ties häveliäisyyssyistä Konela myi Moskvit¨iä vetävämmällä Elite -nimellä. Onhan Ladaakin myyty Zhiguli ja Vaz -nimillä, ei tosin Suomessa. - Hieno kuvasarja kaikkiaan! | ||||
|
|
10.11.2008 17:27 | Joni Lahti | ||
| Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa: Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952. - Nobelin veljeksistä löytyy taas tietoa Otavan Isosta tietosanakirjasta 1935. Ludvig ja Robert Nobel olivat itsensä Alfredin veljiä. Kehittivät erityisesti Bakun naftateollisuutta se sen lisäksi merkittävästi Venäjän aseteollisuutta. Robertin poika Emanuel oli firman puikoissa, kun vallankumous sitten vei kaiken Nobelien teollisuuden Venäjällä. - Muuten, onko sivurata Jaakkimasta Lahdenpohjan satamaan vielä olemassa? Sateliittikuvassa sivustolla Goroda rossii na karte näkyy kyllä rata, näyttää vain niin hiljaiselta: http://town-map.ru/lahdenpohja_28_613100_301100.htm | ||||
|
|
10.11.2008 12:02 | Joni Lahti | ||
| Raideleveys 760 mm eli 2 jalkaa 5,9 tuumaa, Bosnian gauge. Löytyy tämän Bulgarian radan lisäksi jonkin verran myös Albaniasta , Itävallasta, Boliviasta, Bosniasta, Koatiasta,. Haitista, Unkarista , Romaniasta , Serbiasta, Slovakiasta sekä St. Kitts & Nevisistä. - Tätä Bulgarian rataa on käytössä n 125 km. Linja on hyvin vuoristoinen, radan korkein kohta Avramovo sijaitsee 1267 m korkeudessa. Erinomainen juttu radasta on luettavissa Today's Railways -lehdestä toukokuu 2008. (Käyttäjä muokannut 10.11.2008 12:04) | ||||
|
|
10.11.2008 10:58 | Joni Lahti | ||
| It's bitumen http://en.wikipedia.org/wiki/Bitumen a mixture of organic liquids that are highly viscous, black, sticky, entirely soluble in carbon disulfide, and composed primarily of highly condensed polycyclic aromatic hydrocarbons. Called asphalt or tarmac in UK, asphalt or asphalt cement in US and crude oil or sometimes Syncrude (synthetic crude) in Canada. I suppose. (Käyttäjä muokannut 10.11.2008 10:59) | ||||
|
|
10.11.2008 00:32 | Joni Lahti | ||
| Tässä ylläsanotun kommentin pääsisältö: Reijon kysymykseen paikasta en osaa vastata muuta kuin, että paljon on mahdollisuuksia. Asiayhteydestä jotenkin veikkaisin aseman olevan Tomitsy tuossa kaupungin pohjoispuolella. Tomitsassa suomalaisilla kun oli Sv. leiri 5 miehityksen ajan. Siinä toiminnassa tarvittiin sotilaita vartiohommissa. Leiri muutti peräytymisen aikana 1944 ensin Loimolaan ja sitten Kiteelle. - Kuvassa keskellä nahkaturkissa oleva on mielestäni kapteeni, vasemmalla vänrikki ja sinelliniekka oikealla on ilmeisesti stm, en erota arvomerkkejä. Jos kuva liittyy leirin historiaan, siinä voisi olla jopa johtaja läheisine apureineen Tomitsyn (Tomitsan)asemalla? | ||||
|
|
09.11.2008 22:08 | Joni Lahti | ||
| Antin antama selvitys tynnöreiden käytöstä tuntuu järkevältä. Ainoa seikka, mitä hiukan ihmettelen on se, että täytössä olisi käytetty vain tuota pientä reikää. Ehkä se ruutta meni siitä kivutta:) Osa on voinut mennä sitten hiekoille. | ||||
|
|
09.11.2008 21:39 | Joni Lahti | ||
| Sorry typo: po. kategoriaan. - Ei kouvolalaisuudessa mitään vikaa ole sen enempää kuin ei muissakaan juurissa! Tarkoitan lähinnä laajojen ratapihojen antamaa kaupunkikuvaa. Vuoden vaiheesta kouvolalaisia asuu sitten tosi kaukanakin asemasta. Eipä hävetä minunkaan sanoa, että juureni ovat maitokaupungissa... | ||||
|
|
09.11.2008 21:14 | Joni Lahti | ||
| Hm, mielessäni olen aina yhdistänyt Kouvolan, Riihimäen ja Pieksämäen samaan kateroriaan.... Toisaalta Kouvolasta tulee nyt maaseutuilmeinen seutukaupunki. Se voi todella puhdistaa kasvot! Toisaalta uudesta Kokkolasta tulee samaan aikaan maan johtava maitokaupunki:) | ||||
|
|
09.11.2008 13:57 | Joni Lahti | ||
| Tomitsy (Tomitsa)? Ks. kommenttini kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/53059 yhteydessä. | ||||
|
|
09.11.2008 13:55 | Joni Lahti | ||
| Tässä kartassa näkyvät Petroskoin radat nykylinjauksissaan. http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Reijon kysymykseen kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/51901 paikasta en osaa vastata muuta kuin, että paljon on mahdollisuuksia. Asiayhteydestä jotenkin veikkaisin aseman olevan Tomitsy tuossa kaupungin pohjoispuolella. Tomitsassa suomalaisilla kun oli Sv. leiri 5 miehityksen ajan. Siinä toiminnassa tarvittiin sotilaita vartiohommissa. Leiri muutti peräytymisen aikana 1944 ensin Loimolaan ja sitten Kiteelle. - Kuvassa keskellä nahkaturkissa oleva on mielestäni kapteeni, vasemmalla vänrikki ja sinelliniekka oikealla on ilmeisesti stm, en erota arvomerkkejä. Jos kuva liittyy leirin historiaan, siinä voisi olla jopa johtaja läheisine apureineen Tomitsyn (Tomitsan)asemalla? | ||||
|
|
09.11.2008 13:33 | Joni Lahti | ||
| Olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että höyryvetureilla oli sielu! Pikkupoikina niitä kuunneltiin ja hakeuduttiin mahdollisimman lähelle, vaikka pelotti ihmeellinen ääntely ja kipakat höyryt, mutta viereen piti ängetä. Tuoksuistakin otettiin kaikki irti. Onnistuinpa pääsemään kyytiinkin kaksi kertaa. Ensin hetki Vr1 "Kanan" kopissa ja toisen kerran Tv1:n kyydissä. Se oli pelonsekaista juhlaa! - Mikä noiden tynnyrien tehtävä tässä Pekan vieressä on mahtanut olla? Ei kai ihan noin runsaasti voiteluaineita sentään tarvittu? | ||||
|
|
07.11.2008 22:24 | Joni Lahti | ||
| Pistän vielä linkin postikorttiin, jossa näkyy oikein hyvin Möllikänniemen satama Koivistolla laivoineen ja taustalla Koiviston kirkko http://www.postileimat.com/kuvat/koivisto/X10b.jpg Postimerkit ovat vanhempaa mallia kuin m/30, mutta sehän ei takaa vielä mitään. Todennäköisesti kuva on kuitenkin 1920-luvulta. Voisin kuvitella näkeväni kirkosta oikealla veturin savu/höyrypilven. (Edit) Jos siinä on juna, se on jollakin sataman ratahaaroista, ehkä juuri pohjoisimmalla. (Käyttäjä muokannut 07.11.2008 22:26) | ||||
|
|
07.11.2008 22:09 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Tapio muistiruiskeesta! Faktat katoavat, mielikuvat jäävät.- Totta, kamiinan torvi katosta läpi, kaksi kerrosta lavereita ja oviaukossa "baaritiski" nojailua varten siis Gbk. Se oli samalla turvalaite, yksikään ei pstosta pudonnut junasta. Veturiakaan en muista varmaksi. Luulen, että oli Dv15? - Pitää varmasti paikkansa tuo nopeus ja aikataulu. Kyllä se matka kesti ja juna väisti mielestäni kaikkea muuta liikennettä ja odotteli jopa seisovaakin kalustoa! Siinä kerkesi monesti vaikka kirmaamaan lenkin. Reitti oli muistaakseni Ylämylly-Joensuu-Lieksa-Kontiomäki-Oulu-Kemi-Misi ja takaisin. - Olin tuolloin muistaakseni alik ja tjau. Kalustona oli 122 H/63 sekä jostakin siellä perillä löytyi vielä 122 H/10-12 tussareitakin! Veturiksi riitti Protosisu KB-45. Mukana oli myös GAZ:n piikkinokkaisia jeeppejä ja huoltopuolen autoja. Tj-purukalla oli tietenkin vain munamankelit! Sen sijaan ATS:t saivat jäädä junasta. - Sen muistan, että 122 H 63 oli aika uusi käytännössä ja sillä päästiin kokeilemaan lentoratoja yläkulmillakin. No, mikä lie, kun ensimmäinen patterikerta yläkulmilla meni pieneen lampeen. Kalaa nousi aika kivasti. Muuten hyvä pyssy:)- Tällaisia junamuistoja. | ||||
|
|
07.11.2008 17:18 | Joni Lahti | ||
| Hienot ovat poikien kulkupelit nykyisin! Aivan kateeksi käy. Meikäläisen patteristo suoritti junamarssin silloin joskus Ylämyllyltä Misiin tavaravaunuissa taikka härkävaunuissa, kuten itse niitä kuvasimme. Tykit ja vetokalusto matkasivat mukana avovaunuissa. Vaunujen litteroita en kyllä muista. Ei tullut pantua mieleen. Tunnelmat kyllä muistan! Onneksi oli kesä mennen tullen. Kivaahan maisemia oli katsella kesäöisin avoimesta oviaukosta, keitellä kahvia, pelata korttia ja puhua niitä sun noita. Nopeudet olivat niin alhaisia, että oviaukko oli käytettävissä koko matkan ajan suhteellisen turvallisesti, eikä mitään kieltoja sen suhteen ollut ... Siinä matkalla keksimme salonkivaunullemme määritelmän: "Härkävaunu on VR:n käyttämä vaunumalli, jossa on: katto, lattia, seinät, kamiina sekä neljä pyörää. Vaunumallilla kuljetetaan paikasta toiseen etupäässä teuraskarjaa kuten härkiä, sonneja ja sotilaita." Mikäpä siinä oli matkailla, kun ei paremmasta ollut tietoa. Kapiaiset kylläkin saivat matkustaa lepovaunuissa tai mitähän ne taas olivatkaan. | ||||
|
|
05.11.2008 22:05 | Joni Lahti | ||
| Nuo mainitut prikaatit ovat rauhanaikaisia koulutus- ja valmiusprikaateja. Sota-aikaiset itsenäiset taisteluyhtymät ovat sitten aivan toiset. Sodan aikainen prikaati on kuin entinen divisioona pienoiskoossa. Sillä on omat jvpataljoonansa, tykistö- ja it-, viesti-, pst-, huolto ja pioneeriyksikkönsä jne. Ja kun panssariprikaati lakkaa olemasta erillinen yhtymä, silloin "tavallisiin prikaateihin" sijoitetaan myös tstvaunuyksiköitä. Meni nyt ohi aiheesta, mutta kuvasarja on innostava :) | ||||
|
|
05.11.2008 12:22 | Joni Lahti | ||
| Aivan, Leopardin pioneeriversio. Tuolta löytyy video vastaavan vaunun miehistöstä. http://tietokannat.mil.fi/ilves08/gallery.php?language=fi_FI&page_id=11 | ||||
|
|
05.11.2008 12:08 | Joni Lahti | ||
| Kyllä alusta on T-55:sta lähtöisin, kuten KAM-vempaimissakin taitaa olla. Vrt. http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/popup.dsp?id=279 ja http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/pikkukuvacache/1084876268_KAM-2.jpg Siis neuvostotekniikkaa alla. |
||||
|
|
04.11.2008 23:10 | Joni Lahti | ||
| BMP-2? | ||||
|
|
04.11.2008 23:04 | Joni Lahti | ||
| CV9030 Ruotsista | ||||
|
|
04.11.2008 23:02 | Joni Lahti | ||
| Olisikohan joku KAM-muunnelma? | ||||
|
|
04.11.2008 19:00 | Joni Lahti | ||
| Kun tuohon hienoon karttaan lisäisi vielä ennen talvisotaa meille kuuluneet puunjalostuslaitokset, sahat ja muut, näkisi sen, että menetetyssä Karjalassa oli tiheä rataverkko ja paljon tuotannollista aktiviteettia. Siinäpä naapuri sai valmista infraa. Liekö ollut osa suunniteltua ulkopolitiikkaa? Tosin tarkoitus oli ottaa koko maa, mutta tämäkin oli hyvä saalis. - Koiviston satamaolot olivat itäisen Suomen parhaimpia. Sieltä lähti maailmalle sahatavaraa jättimäiset määrät. Tavaraa vyöryi kerrotun mukaan Suojärveltä saakka junakaupalla Makslahteen. - Mutta päästiinhän junalla sitten jatkosodan vuosina aina Äänislinnasta ja Mäkriästä saakka lomille kotiin. | ||||