Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2008 19:00 | Joni Lahti | ||
| Kun tuohon hienoon karttaan lisäisi vielä ennen talvisotaa meille kuuluneet puunjalostuslaitokset, sahat ja muut, näkisi sen, että menetetyssä Karjalassa oli tiheä rataverkko ja paljon tuotannollista aktiviteettia. Siinäpä naapuri sai valmista infraa. Liekö ollut osa suunniteltua ulkopolitiikkaa? Tosin tarkoitus oli ottaa koko maa, mutta tämäkin oli hyvä saalis. - Koiviston satamaolot olivat itäisen Suomen parhaimpia. Sieltä lähti maailmalle sahatavaraa jättimäiset määrät. Tavaraa vyöryi kerrotun mukaan Suojärveltä saakka junakaupalla Makslahteen. - Mutta päästiinhän junalla sitten jatkosodan vuosina aina Äänislinnasta ja Mäkriästä saakka lomille kotiin. | ||||
|
02.11.2008 15:02 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoinen kuvakulma erikoisesta raideleveydestä 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa! Ruotsin jalka on 296,9 mm ja ruotsalainen tuuma on täten vain 24,74 mm. Jos olisivat brittiläiset mitat perustana, olisi leveys harjoitetulla jalkalogiigalla 914 mm. | ||||
|
02.11.2008 14:34 | Joni Lahti | ||
| Historiikissa "Valtionrautatiet 1937-1962" mainitaan seuraavasti: 1. lk:n paikkojen vähäisen kysynnän vuoksi muutettiin kesäkuun 3. päivänä 1956 miltei kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa, matkustusluokat siten, että 1. ja 2. luokan vaunut yhdistettiin 1. luokaksi ja 3. luokka muutettiin 2. luokaksi (yleisluokka). http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Junat - Toisin sanoen 19.6.1956 lipulla olisi päässyt uuteen toiseen luokkaan. Kerrosta parempaan joukkoon! Itsetunto kohisten sitten matkaan! |
||||
|
|
02.11.2008 14:26 | Joni Lahti | ||
| On myyty istuinpaikka komeaan moottirikiitojunaan 100:lla vanhalla markalla eli yhdellä raskaalla markalla! Mutta mihinkähän vaunuun ja mihin tuoliin? Aika ylimalkainen tieto: Juna MK3.... On vain pitänyt vain katsella vapaata paikkaa ja istua siihen taikka jos juna on ollut täynnä, etsiä joku sopiva häädettävä ja suorittaa valtaus piletin voimin. - Oliko muuten kolmatta luokkaa enää olemassa vuonna 1956? Lättähatun myötä se muistaakseni poistui. Tai ainakin niihin aikoihin. | ||||
|
02.11.2008 14:10 | Joni Lahti | ||
| Nettitiedoin yhdyn Timon käsitykseen, että kysymyksessä on Baureihe 111 veturi vuosilta 1974-84. Esisarjan jälkeen 4 varsinaista sarjaa yhteensä 227 kpl. Näitä ilmeisesti käyteään nykyisn pääasiassa lähiliikenteen vetokalustona? Lisää hyviä kuvia sarjasta esim. http://commons.wikimedia.org/wiki/DB_Baureihe_111 | ||||
|
01.11.2008 20:21 | Joni Lahti | ||
| Kyllä ajat olivat toiset. Ei kiirettä, ei osaamisongelmia. Nyt varmasti pitäisi olla vähintäänkin kypärä ja turvaköysi apuna. Sittenkin useita putoaisi matkan aikana. - Garmisch-Partenkirchenissä yhdeltä Suomen viestijoukkueen miehistä (olikohan Nurmela tai Karppinen?) putosivat tekohampaat syljeskellessä. No, mies kääntyi takaisin hakemaan hampaansa hangesta ja Suomi voitti viestin tästäkin huolimatta! | ||||
|
28.10.2008 19:35 | Joni Lahti | ||
| S-Bahnin Jannowitzbrücken asema https://vaunut.org/kuvasivu.php/48041 DDR:n aikaisessa kartassa suunnassa klo neljä. Lähimmät merkittävät rakennukset jalkamatkan päässä olivat ministerineuvosto, raatihuone, opettajien talo ja kongressikeskus sekä Märkisches Museum. Siis suhteellisen vaikutusvaltaista asemanseutua :) Palast der Rebuplik oli jo kauempana. Ostbanhhof ei mahdu aivan tähän karttaan, jää oikean reunan ulkopuolelle. | ||||
|
28.10.2008 13:00 | Joni Lahti | ||
| Tässäkin näkyy oikein hyvin Austro-Daimlerin logo ja lisäksi veivi eli kampi: http://www.austrodaimler.at/bilder/Schienenfahrzeuge/BM-12FB4-1.jpg Mutta mikä ihmeen laite tämä sitten on ollut? Omalaatuinen haarukka tulee lavetista ulos sivulle. Normaaliraiteinen moottoriresiina? | ||||
|
|
28.10.2008 08:10 | Joni Lahti | ||
| Eljas, tuolta http://www.austrodaimler.at/index.php?p=32&ordner=Schienenfahrzeuge AD:n historiallisten raidekulkuneuvojen sivulta löytyy jotakin. Vasemmalla keskellä oleva on jollakin tavoi "näköinen". Muistakin saattaa löytyä teknisiä vinkkejä. | ||||
|
|
27.10.2008 21:25 | Joni Lahti | ||
| Avaisiko tämä tuplapääkotka aihetta? http://www.masterpieceautoreplicas.com/images/logo_austro_diamler.jpg Siinähän se Itävallan kotka on tekstin AVSRTO DAIMLER kanssa. | ||||
|
26.10.2008 13:53 | Joni Lahti | ||
| -Toveri Vladimirovit¨ mitä ajattelet neuvostojärjestelmästä? - A vot, samaa kuin sinä hyvä toveri Nikolajevit¨. - Stoi roisto, olet pidätetty kansan nimissä neuvostovastaisesta ajattelusta! - Ei muuten kannattanut ajatella liikaa eikä ainakaan sanoa, ei edes näissä tyyliasioissa. Oppi kulkemaan tietyissä paikoissa kieli keskellä suuta tai ainakin sanomaan muuta kuin mitä ajatteli... | ||||
|
|
26.10.2008 13:40 | Joni Lahti | ||
| Olen edelleen sitä mieltä, että neuvostoaikaisessa asetelmallisuudessa oli tyyliä toisin kuin tässä uudemmassa versiossa, joka todella näyttää kuin oltaisiin missä tahansa eurooppalaisessa kaupungissa, jossa Tatra KT4 liikennöi (se kai tuossa on?). Niin, ei kuvassa mitään vikaa ole, mutta vanha tyyli oli niin ylevää! | ||||
|
23.10.2008 18:55 | Joni Lahti | ||
| Sitten olimme molemmat oikeilla jäljillä! Tuo ihmeellinen kuvan asetelma kyllä vaivaa vieläkin.... | ||||
|
|
23.10.2008 10:04 | Joni Lahti | ||
| Petri, niin oli. Isosaaressa oli todellakin 10 tuumaisia eli 254/45 D, 254 millimetrin 45 kaliiperin merikanuunoita mallia Durlacher, Obuhovin terästehtaan valmistamina rannikkotykkeinä Durlacher-lavetilla 4 kappaletta. Tunsi myös nimen A. F. Brinkin kanuuna vm. 1895. En löytänyt putken painoa, mutta painavia nekin ovat olleet. Tuo kranaatti voi olla sitten 10 tuumainen? - Teemaan soveltuen Canet-tykkien asemat Konalassa venäläisessä peitepiirroksessa. Tali, Sukenbakka, Alberga ja Makkjulja näkyvät hyvin suhteessa rantarataan http://www.kaupunginosat.net/mambo/konala/images/stories/Historia/Linnoitus/kartta1.jpg | ||||
|
|
22.10.2008 16:09 | Joni Lahti | ||
| Nyt ollaan oikeilla jäljillä, kiitosta vaan! Mutta selvyyden vuoksi kerrottakoon vielä, että 12 tuumaisen Obumovin putki painaa noin 50 tonnia ja on lähes 16 metriä pitkä. Peräytyvät osat painavat yhteensä noin 60 tonnia. Putkea varten noita "vaunuja" olisi pitänyt kytkeä useampia peräkkäin. Selviääkö asia Resiina -lehdestä? - Ehkäpä tällä laitteella on kuljetettu pienempien aseiden vihanpitoputkia? Mutta levätkööt isot pyssyt nyt rauhassa:) - Muuten isot Canetit ovat nekin Obumovin valmistamia Venäjän laivastolle. Venäjällä niitä asennettiin tiettävästi myös rautatievaunuihin. Kuvaa en ole löytänyt taikka tarkennettua tietoa. Talvisodassa Taipaleella vaikutti Kaarnajoen linnoitettu nelitykkinen 152 mm Canet –patteri maataistelujen kulkuun. | ||||
|
|
22.10.2008 12:11 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin. 12 tuuman eli 305 mm kranaatit ovat painaneet noin 400 kg/kpl. Niitä siirreltiin tykeillä apuvälinein, hissein ja nostimin. Voisi siis kuvitella, että kranaattien maanpäälliset kuljetukset olisivat voineet kulkea jollakin tuollaisella kulkupelillä. Sen lisäksi on pitänyt kuljettaa ja siirrellä ajopanoksia. Ovat nekin painaneet jonkin verran. | ||||
|
|
21.10.2008 23:00 | Joni Lahti | ||
| Kyllä Canetit (jos tämä on Canet?) Topi olivat käytössä lähinnä rannikkotykkeinä kiinteissä rakenteissa, mutta käsittääkseni niillä ammuttiin myös runsaasti maa-maaleja. Merikanuunahan Canet on perusratkaisultaan. - Ainakin Laatokalla Mantsinsaaressa oli 2-tykkinen kuuden tuuman - 152,4 mm - Canet -patteri. Patteri voitiin tietenkin purkaa ja kuljettaa osina pois. Yksistään tykin putki painoi 5 tonnia ja kilpikin tonnin. 8 kilometrin päässä Mantsinsaaresta Repoluodossa toimi 2-tykkinen 75 mm patteri, jolla suljettiin Laatokan yli kulkevaa saariketjua. - Mutta noista Isosaaren "liikkuvista osista" pitäisi saada tietoja lisää. Ne tuntuvat "mystisiltä". (Käyttäjä muokannut 21.10.2008 23:01) | ||||
|
|
21.10.2008 21:06 | Joni Lahti | ||
|
|
21.10.2008 19:56 | Joni Lahti | ||
| Sen nyt uskaltaa heti sanoa, että kanuuna ja "kranaatti" eivät kuulu yhteen! Näyttää kovasti ranskalaiselta Canet -merikanuunalta. Niitä oli suomessa sekä 75 mm http://www.novision.fi/viapori/75C.jpg että 152 mm putkilla http://www.novision.fi/viapori/tykki01.jpg Mittasuhteet ja palautuskoneisto viittaisivat selkeästi kevyempään. Tuosta "vaunusta" taikka veturista en tiedä mitään. Pikkusen keinotekoiselta näyttää kanuunan sijoittelu "vaunuun". Ken tietää. | ||||
|
21.10.2008 16:45 | Joni Lahti | ||
| Kolomnassa 1953 valmistunut L-2317. Sekin palveli talojen kattilahuoneena aktiiviuransa jälkeen. Myös filmitähtenä olo tuli tutuksi. Viimeinen rooli oli elokuvassa "Detsembrikuumus". Tapalla se uudistui tähän asuun. Lisää veturista http://www.virumaateataja.ee/220708/esileht/uudised/15047777.php 19.7.2008. | ||||
|
21.10.2008 16:26 | Joni Lahti | ||
| L. Petersenin piirros alkuperäisestä pytingistä vuodelta 1871 löytyy https://vaunut.org/kuvasivu.php/47969 Eipä tunnistaisi, vaikka rakennus renoveerattiin tekemällä uusi vanhan päälle. - Neuvostoarkkitehtuuri oli muutoin pitkien sarjojen tuotantoa. Moskovan mallilla tehtiin myös koulut ja uudet asuintalot, kuuluisat suurpaneelimajat. Moskova maksoi ja saneli linjat, näkyy myös ns. modernissa neuvostoajan Virossa. Tallinnan vanhakaupunki säästyi onneksi suomalaistyyppiseltä rakennusraiskaukselta. Se on hyvä asia se. | ||||
|
20.10.2008 12:45 | Joni Lahti | ||
| Ja tässä runko nuokkuu 28.9. https://vaunut.org/kuvasivu.php/52122 | ||||
|
|
20.10.2008 12:37 | Joni Lahti | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuvasivu.php/52662 | ||||
|
19.10.2008 21:50 | Joni Lahti | ||
| Jotta mielikuvani menisi oikein pilalle ja ryvettyisi, muistin juuri, että juliaaninen kalenteri jätättää todellista trooppista vuotta vuorokauden aina 128:ssa vuodessa. Tällä hetkellä ero gregoriaaniseen lienee jo n. 14 vrk. Niinhän se sitten meni, että meillä oltiin jo marraskuussa, kun lokakuun suuri inventaario tapahtui. Eikä sininen vaunu edusta rappiokulttuuria. | ||||
|
19.10.2008 20:26 | Joni Lahti | ||
| Nurminen Logisticin vaunuja. | ||||
|
|
19.10.2008 20:24 | Joni Lahti | ||
| Etsin asialle selitystä linjalta lokakuu, punainen lippu ja poistuva kalusto:) Mutta oikeasti totuus on yksinkertaisempi. | ||||
|
19.10.2008 20:20 | Joni Lahti | ||
| Kyllä tästä tulee usein miten viikonloppuisin paljon väkeä. Sen sijaan samoihin aikoihin Helsingistä tulleessa IC:ssä ei ollut nytkään kovaakaan tungosta, korkeintaan kohtuullinen määrä matkustajia. - Lomilla ja viikonlopulla on tietty vaikutus. Enpä tiedä edes niiden ajoittumista täällä päin. Kunnat kun saavat ruuvata loma-aikoja. | ||||
|
19.10.2008 18:26 | Joni Lahti | ||
| Tästäkin Dm9:stä joku oli vienyt välivaunun https://vaunut.org/kuvasivu.php/5587 ! Vaikka maku meni, niin muoto säilyi, jotenkin. Mutta missähän vaiheessa porkkanan identiteetti on mennyt ja saisiko sitä takaisin enää replikan muodossa? (Käyttäjä muokannut 19.10.2008 18:31) | ||||
|
17.10.2008 08:59 | Joni Lahti | ||
| Einesauto aamuporkkanan yläpuolella. Hieno otos. | ||||
|
16.10.2008 09:29 | Joni Lahti | ||
| Samoin kiitos Ollille "päähänmenevästä" selostuksesta! Nyt asia aukesi meikäläisellekin. Ja samoin Eljakselle hyvistä taustatiedoista. - Tällaista on ilo lukea vorgissa, ihan tuntee viisastuneensa :) | ||||
|
|
14.10.2008 12:15 | Joni Lahti | ||
| Euroopan rautateiden sähköjärjestelmät pääpiirteissään http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_map_europe.php Monessa maassa on sekajärjestelmiä tai sinne rakennetaan uusia 25 kV 50 Hz linjoja. Ymmärtääkseni 15 kV 16,67 Hz systeemeitä ei ole korvattu 25 kV systeemeillä? Hollantiin, Belgiaan, Espanjaan ja Italiaankin (tasavirtamaita) ollaan tehty tai on tekeillä uusia 25 kV ratoja. Jossakin keskustelussa tuli esille, että myös Venäjällä sähköistetään uusia linjoja suoraan 25 kV linjoiksi? | ||||
|
13.10.2008 21:41 | Joni Lahti | ||
| Totta, CAP ja Cape ovat saman asian eri taustoista tulevat nikit :) | ||||
|
|
13.10.2008 14:05 | Joni Lahti | ||
| Tässä taitaa mennä 3 ja puolen jalan (1067 mm) rataa eli Cap gaugea? Mutta vaikka raideleveys onkin saadut lempinimensä Kapmaan mukaan, sen isä on norjalainen insinööri ja rautateiden johtaja Carl Abraham Pihl. Mutta miten siitä tuli afrikkalainen ilmiö niin vahvasti, että nimikin viittaa sinne? - Eniten kai tätä löytyy Japanista, sitten Etelä-Afrikan liittotasavallasta ja kolmanneksi Australiasta. Norjassa kai toimii enää Sulitjelmabanen (36 km) tällä leveydellä ja Virossa Tallinnan raitiotieverkko. | ||||
|
05.10.2008 22:04 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva! Suomalaista "Metsästä tulee ja metsään menee" -tunnelmaa parhaimmillaan myös rautatieaiheessa:) | ||||
|
05.10.2008 21:40 | Joni Lahti | ||
| Muuten, syökö tuo brutaali pulu raideliikenneonnettomuuden uhriksi joutunutta käärmeenpoikasta taikka hiirtä? Tai sitten se herkuttelee ratikan alle joutuneella ryynimakkaralla? Arvauksia knoppiin! | ||||
|
|
05.10.2008 21:36 | Joni Lahti | ||
| Tuumajärjestelmässäkin sangen erikoinen ilmaus olisi nykyinen 1009 mm, 3 jalkaa ja 3 11/16 tuumaa. On se erikoinen! Taustalta on myös erikoinen tarina, löytyy lyhyenä mm täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_rail_gauges Alunpitäen leveys oli 1000 mm, sitten 1013 ja nyt taas kaventunut. - Yritin katsoa arvoa 1013 mm tuumajärjestelmässä. Olisikohan 3 jalkaa 3 7/8 tuumaa (ei aivan riitä!) tai 39.88 tuuman sadasosin ilmaistuna? Vaikea konvertoida! - Näistä salusiineista on kehittynyt moni paikoin taiteen laji! | ||||
|
|
05.10.2008 17:41 | Joni Lahti | ||
| Varmasti erikoisimpia duaaliratoja: 1009/1435 mm. Kapeampi raideleveys on vaihdellut arvojen 1000 - 1013 mm välissä. Nyt tämä metrinen on kai 1009 mm. - Parasta ovat salusiinit tuulilasin yläreunassa! | ||||
|
04.10.2008 23:06 | Joni Lahti | ||
| Pahoja kysymyksiä! Sen verran autan, että ohi juoksee hautausmaan kiviaita, jos sekään tieto on oikea taikka helpottaa sijainnin määrittelyssä. Numero on vielä hukassa. | ||||
|
03.10.2008 16:41 | Joni Lahti | ||
| OOh! Kunnollinen kaappariovi ja kahvalukko. Ovenlasissa turvakalterit... niin brittiä että. | ||||
|
30.09.2008 22:48 | Joni Lahti | ||
| Olisihan se voinutkin olla! Harmi, meni hyvä knoppi ohi suin... | ||||
|
|
30.09.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Ajattelin lähettää valkoisen kuvan kysymyksen kera: "Mikä tämä on?" Vastaus olisi tietenkin: "Valkoinen hevonen lumihangessa." En lähettänyt, koska se hevonen ei ole ollut tekemisissä raideliikenteen kanssa:) | ||||
|
28.09.2008 16:48 | Joni Lahti | ||
| Jospa kaukoliikenteen taulun näppäimistön merkkit ovatkin menneet sekaisin eikä kukaan muista, miten niiden pitäisi olla ja siksi on siirrytty vielä toimivaan lähiliikenteen tauluun? | ||||
|
28.09.2008 16:39 | Joni Lahti | ||
| Metropolitana di Genova, kevyt versio metrosta. Jotkut kutsuvat sitä nimellä light metro ja toiset puhuvat light railista. Ajolangassa ilmeisesti 750 V DC. | ||||
|
26.09.2008 19:29 | Joni Lahti | ||
| Totta, ei näkynyt linjaa enää vuosina 1976-78, jolloin oli mahdollisuus kuljeskella noilla seuduin jalan. Sitäkään en tiedä, miten rata kulki Sakonkadun suunnassa. Täytyy yrittää saada jostakin Virtasen kirja käsiin:) | ||||
|
26.09.2008 16:00 | Joni Lahti | ||
| Seinäjoellakin oli tuollainen, vai joko se on sanottu? Muistin juuri, ja jos ei ollut, lähden sitten sinne Hukkaan kuntoilemaan:) Kiva keskustelu, mutta kuka osaisi valaista niiden sisäosia? | ||||
|
26.09.2008 15:51 | Joni Lahti | ||
| Epäilin Mustaa Rudolfia lähteeksi koska a) hän oli puna-armeijan propagandatorvena juuri Maaselän lohkolla ja b) Haataja on kirjoittanut Sykiäisestä roiman arvion ja on ehkä kuullut tämän tarinoita. - Tuo Sekeen hotelli näyttää kovasti samanlaiselta kuin mitä Maaselän asemallakin oli (yhdessä JR 56:n videossa vilahtaa kirjan sivulla kuva). Ovatkohan olleet stalinististen tyyppipiirrusten tuotteita ja onkohan näitä ollut useita pitkin suuren maan rataverkkoa? (Käyttäjä muokannut 26.09.2008 15:52) | ||||
|
26.09.2008 12:48 | Joni Lahti | ||
| Mutta mitä materiaalia? Ovatko nuo ehkä noin 100x80x25 cm "paneelit" betonista valettuja vaiko hiekkakivesta hakattuja? | ||||
|
|
25.09.2008 22:55 | Joni Lahti | ||
| Sampo: esim. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Stalinin+uskollinen+tulkki+muistelee/HS20000225SI1KU01r76 lue tämä! Ja sitä paitsi olen kohdannut henkilökohtaisesti "hänet".. niin kuin oli tapana sanoa .. siellä Karjalaa koskevassa valheiden maailmassa. Siksi lähdekrittiikkini on tiukka ja pysyy. (Käyttäjä muokannut 25.09.2008 22:57) | ||||
|
|
25.09.2008 22:34 | Joni Lahti | ||
| Oliko Lauri Haataja muuten ystäväni Rudolf Sykiäisen tulkinnan varassa lähdettään käsitellessään? Sitten ymmärrän aika paljon... | ||||
|
|
25.09.2008 22:29 | Joni Lahti | ||
| Toiset lähteet kertovat vesitornista ja toiset sitten hotellirumiluksesta, pitäisikö ne erottaa toisistaan? Tarkistan Haatajan tiedon, mutta meillä kerrotaan, että suomalaisten tykistötuli rikkoi vesitornin... mitenkähän oli, onko Haatajan lähde oikea? | ||||
|
|
25.09.2008 22:19 | Joni Lahti | ||
| Nyman on hukassa... | ||||
