Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2007 23:02 | Joni Lahti | ||
| Upeeta, että vorgissa voidaan vaihtaa tietoja jälleen! - Nämä Peloponnesoksen metrin radoilla kulkevien kuvat ovat mielenkiintoisia. Kreikassa junakokemukset kun ovat jääneet vähiin. Siis tätä kapeaakin rataa korjaillaan vielä? Linkissä Kreikan rautatiejärjestelmän kuvaus: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/greece/greece.gif |
||||
|
08.10.2007 11:53 | Joni Lahti | ||
| Joo, kyllä tulee nostalginen olo! Näillähän sitä kuljettiin pitkään. Onko tämä muuten ns. olympiavaunu, kun tuo vuosimalli on 1952? Yksityiskohtina kannattaa vielä huomata ilmanvaihtoventtiilien säätötangot katossa, valkoiset pääliinat ja runsas määrä matkatavarahyllyjä. Istuinten päällinen oli mukavan karheaa materiaalia. Mutta nostalgiasta huolimatta olen edelleen samaa mieltä puuvaunuista yleisesti ottaen kuin keskustelussa kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/42056 olin. | ||||
|
07.10.2007 15:09 | Joni Lahti | ||
| JR. Tein vielä tarkistuslaskennan. Olet oikeassa, Saksassa on brittiläistä perua olevan raideleveyden 1067 mm (on käytössä Tallinnassa) metrinen muunnella 1100 mm käytössä Kielissä, Lyypekissä ja Braunschweigissa. Ei muualla. http://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Kiel |
||||
|
07.10.2007 12:17 | Joni Lahti | ||
| Näin on. Järjestelmien rajaaminen tai nimittäminen on jonkin verran hankalaa. Tämä hieno kuva edustaa selvästi esim. Helsingin (metro) ja Tukholman (tunnelbana) Pietarin, Moskovan (metroja) maanalaisia/metrojärjestelmiä kevyempää ajattelutapaa. - Tämä yhdistelmä ajaa ilmeisesti peruslinjausta C Heerstrasse - Ostbahnhof? http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Mk_Frankfurt_U-Bahn_Linien.png (Käyttäjä muokannut 07.10.2007 12:17) |
||||
|
06.10.2007 23:45 | Joni Lahti | ||
| Morituri te salutant! | ||||
|
|
06.10.2007 23:41 | Joni Lahti | ||
| Brandenburg an der Havelin raitiovaunusysteemin raideleveys on todellakin 1000 mm eikä 1100 mm, kuten /www.lrta.org väittää. Erehdyin uskomaan taulukon tietoja. Systeemi sen sijaan täytti 110 vuotta. Ovatkohan vuodet ja sentit menneet sitten sekaisin? Tuossa vielä varmistusta: http://de.wikipedia.org/wiki/Verkehrsbetriebe_Brandenburg_an_der_Havel_GmbH (Käyttäjä muokannut 06.10.2007 23:42) |
||||
|
|
06.10.2007 20:10 | Joni Lahti | ||
| Kuskina on selvästikin Georg W. Bush... Tässä näkee hyvin kuinka leveä 1435 rata raitiovaunukäytössä oikeasti on. | ||||
|
|
06.10.2007 20:01 | Joni Lahti | ||
| Nätti kuva! - Saksassa on raitiolinjoilla kahta raideleveyttä: 1000 mm kuten Helsingissä ja 1435 mm kuten ns. normaalileveys. Sen lisäksi on Brandenburgin erikoisuus 1100 mm ja Leipzigin hyvin erikoinen 1458 mm. Läntisen Frankfurtin kaimakaupungissa itäisellä puolella Frankfurt an der Oderissa on käytössä 1000 mm. Jotenkin näyttäisi, että metrin radat ovat nimenomaan itäisessä Saksassa pääosin. Lisää tietoa: http://www.lrta.org/world/worldf-j.html#Germany |
||||
|
06.10.2007 15:18 | Joni Lahti | ||
| Tämän vahvan veturin valmistaja on ABB Daimler Benz Transportation (Adtranz) http://de.wikipedia.org/wiki/Adtranz Onko tällä firmalla yhteyttä Helsinkiin raitiovaunuongelman aiheuttaneen Bombardierin kanssa muutoin kuin omistuksen kautta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Bombardier | ||||
|
04.10.2007 00:49 | Joni Lahti | ||
| Ja tämän ohuen sivun toisella puolella häämöttävät tenderien piirustukset siis kuvakohde https://vaunut.org/kuvasivu/42225 | ||||
|
03.10.2007 22:19 | Joni Lahti | ||
| Tässä pusuparissa on Huru (Dr12) selvästi maskuliininen osapuoli :) Torvikin niin terhakkaasti nokalla että heti soittelemaan. - Hieno kuva kaikenkaikkiaan! Tällaisia kaipailen ja muutakin nostalgian tuskaa helpottavaa. (Käyttäjä muokannut 03.10.2007 22:20) (Käyttäjä muokannut 03.10.2007 22:21) | ||||
|
03.10.2007 16:24 | Joni Lahti | ||
| väen... anteeksi virhe. | ||||
|
03.10.2007 13:43 | Joni Lahti | ||
| Upea! | ||||
|
|
03.10.2007 13:41 | Joni Lahti | ||
| Ja siinä ratikkamainoksen takana Fundament Bank. Minkähänlaisen säen pankki se lienee? | ||||
|
01.10.2007 17:21 | Joni Lahti | ||
| Saksan Risto 1077 on kai Englannissa. Finnische Staatsbahn VR [FIN] "Tr 1-1077" /19xx Felirtowe Docks /1990 Steam Traction Ltd., Acton, Sudbury [GB] "1077" | ||||
|
30.09.2007 22:08 | Joni Lahti | ||
| Linkissä pieni videonpätkä 628:sta työssään. Yhtään matkustajaa en tilanteessa näe. Melkein kuin MSTS. http://www.myvideo.de/watch/53426 Videossa esiintyvässä rungossa on pieni 1. luokan osastokin | ||||
|
30.09.2007 20:17 | Joni Lahti | ||
| Hyvä joht. Nyman! Tulee uudelleen esille näitä kielen ongelmia. Luulen kuitenkin, että tässä tapauksessa astevaihtelu pääsee murjomaan nimeä. Ainakin samannimisen Ruovedeltä syntyisen olleen taiteilijan sukunimi taipuu vaihtelun kautta http://www.ruovesi.fi/kirjasto/asunta/elama.htm Ehkä Keuruulla nimet menevät samalla kaavalla? (Käyttäjä muokannut 30.09.2007 20:17) |
||||
|
30.09.2007 18:32 | Joni Lahti | ||
| Jatkan vielä puuvaunujen peiksämistä! Kyllä matkalla monesti tuli mieleen, miten palasiksi tämä pärekori hajoaa, jos juna ajaisi kolari. Ilmeisesti aivan säleiksi. Esimerkinhän tarjoaa vaikkapa Kuurilan tapaus 1957, josta löytyy pätkä uutisfilmiä YLEN Elävästä arkistosta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=&a=2704 Menihän siinä romuksi myös kaksi moottorijunan vaunua (Dm4?). Mitenkähän nekin oli rakennettu? Eivät tainneet olla itsekantavia teräskoreja nekään. |
||||
|
30.09.2007 18:10 | Joni Lahti | ||
| Hienoa! Aiemmat kuvat tästä olivatkin aika masentavia. Esimerkiksi tämä: https://vaunut.org/kuvasivu/36449 (Käyttäjä muokannut 30.09.2007 18:13) | ||||
|
|
30.09.2007 10:18 | Joni Lahti | ||
| Yhdyn Antin käsityksiin puuvaunuissa matkustelusta. Varsinkin ne lepattavaoviset (kaksi ovea, en muista litteraa) vihreillä muovisilla penkeillä varustetut paikallisliikenteen vaunut Riihimäki- Helsinki välillä olivat kokemus. Kuljin niillä muutaman vuoden lähes päivittäin. Talvella Riihimäen päässä oli vielä lämmintä, mutta vilu hiipi persuuksiin viimeistään Keravan jälkeen. Ovet eivät menneet kiinni, kun kynnyksiin jäi lunta. Siksi ne lepattivat vauhdissa. En kaipaa lainkaan sellaista kyytiä enää. | ||||
|
29.09.2007 21:21 | Joni Lahti | ||
| Niinpä, aika yleinenhän se on vieläkin rataverkolla. Hans Beimlerille nimetty tehdashan sijaitsi Henningsdorfissa ja sen ensimmäinen tuotos vuosina 1967/68 oli V100 034. | ||||
|
29.09.2007 19:35 | Joni Lahti | ||
| Oliko Kouvolakin hansakaupunki? Kun tuossa on selvästi tekstit HANSA Kouvola.... - On muuten sitkeä tyttö. (Käyttäjä muokannut 29.09.2007 19:35) | ||||
|
|
29.09.2007 19:29 | Joni Lahti | ||
| Entisen DDR:n kalustoa? Ainakin sarjan 143 valmistajan tiedot siihen viittaavat VEB Lokomotivbau Elektrotechnische Werke 'Hans Beimler' (LEW) (VEB = der Volkseigene Betrieb) Hans Beimler puolestaan oli Saksan kommunistisen puolueen vaikuttaja ja Thälmannin pataljoonan komissaari Espanjan sisällissodassa. Siellä myös kuoli 1936. DDR:ssä nimettiin suuren esikuvan mukaan tehtaita ja kouluja tunnettujen kommunistien mukaan. Meilläkin voisi olla vaikkapa Hertta Kuusisen vaunukombinaatti tai Taisto Sinisalon rautatiekorkeakoulu ... jos olisi käynyt toisin. (Käyttäjä muokannut 29.09.2007 19:30) |
||||
|
29.09.2007 16:01 | Joni Lahti | ||
| joht. Nyman: En muista ihan varmaksi, mutta luulen, että Hyvinkään johtaja äänsi nimensä genetiivissä Tauno Kirveen. Linkissä olevassa jutussa se on muodossa Kirveen http://www.hyrinet.fi/index.asp?id=F2F1BA069826472FAAB76ADE8CB0DF47&data=1,URL,http://www.hyrinet.fi/modules/page/show_page.asp?id=9E29145275714636B15BD5DE10E21EFB&itemtype=00308B787886459385F296A5AFD4FA74 Meninpä pahasti sivuraiteelle taas, mutta kieli on sellaista kiemuraa. | ||||
|
|
28.09.2007 20:04 | Joni Lahti | ||
| Jaaha, taas tämä suomen kielen astevaihteluongelma. Pitääkö se sallia erisnimissä vai ei? Yleensä ei, mutta sitten tulevat poikkeukset. Mietipä logiikkaa taivutuksissa nimien Satu - Sadun ja Outi - Outin kohdalla. Miksi näin, siihen ei löydy suoraa vastausta. Jokin vain viittaa siihen, että toinen nimi on lähempänä kantasanaansa.... Hyvinkään edellisen kaunpunginjohtajan nimi muuten oli Kirves. | ||||
|
27.09.2007 10:37 | Joni Lahti | ||
| Tekniikkaa ja lisätietoja linkissä http://www.hochgeschwindigkeitszuege.com/germany/index_ice_t.htm Itävalta on hankkinut tätä sarjanumerolla Rh 4011. |
||||
|
26.09.2007 21:16 | Joni Lahti | ||
| Lähteen http://de.wikipedia.org/wiki/DB_Baureihe_420 mukaan sarjalla olisi 7 eri valmistajaa. | ||||
|
21.09.2007 20:15 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Teppo, en osannut ajatella, että niinkin myöhään niitä valoja käytettiin. Rautatiehistoria on rikas ja monipolvinen meilläkin näinkin lyhyen ajan aikana. | ||||
|
|
21.09.2007 13:14 | Joni Lahti | ||
| Upea alitehoinen Pullahuru! Huomaa VR:n näyttävä siipipyörälogo ja kuljettajaa suojaavat kalterit. - Mihinkä saakka VR käytti kaasulamppuja matkujavaunuissaan? Muistan kyllä sellaiset 50-luvun alkupuolta... (Käyttäjä muokannut 21.09.2007 13:16) (Käyttäjä muokannut 21.09.2007 13:17) | ||||
|
15.09.2007 21:10 | Joni Lahti | ||
| Onkeksi ei ole hajunetti... Samanlaiseen törmäsin neuvostoaikana Tallinna Transpordikoolissa Baaltijaamin kupeessa. Enpä unohda sitä. | ||||
|
11.09.2007 19:39 | Joni Lahti | ||
| Hyvä idea tuo venäläinen ¸eton. Sehän on kasinoiden pelimerkki jeton! Eli sillä vain pelaamaan ja rikastumaan:) - Aikoinaan hyvään aikaan sai 5 kopeekalla (vai oliko se vain 3?) ajella Leningradin metrossa vaikka päivän. Virallinen ruplan kurssi oli 13 ruplaa miinus komissio sadalla markalla. Epävirallisesti sitten saikin aivan eri määrän tuohta markoilla. | ||||
|
10.09.2007 13:08 | Joni Lahti | ||
| On samaa perhettä Sr2:n kanssa. Tässä teknisiä tietoja: http://www.jernbane.org/materiell/tog/lokomotiver/EL18/ Norjalaisten vaihtovirta ajolangassa on 15 kV 16,7 Hz samoin kuin Ruotsissa, Saksassa ja veturin alkuperäisessä kotimaassa Sveitsissäkin. |
||||
|
23.08.2007 22:53 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Hannu tiedosta! Nyt selvisi ja tuo tiedote on ollut hyvin selkeä. On matkusteltu kuin transitona ilman rajamuodollisuuksia läpi toisen maan, kuin TIR tunnuksella omissa vaunuissaan. Jotenkin tulee systeemistä mieleen Porkkalan "rautatietunneli". Latviassa ei ehkä kuitenkaan ikkunoiden eteen pantu luukkuja, ei suljettu vessoja eikä ehkä vaunun ovikaan suljettu. Tuosta viimeisestä en ole varma. Niin tehtiin kuitenkin Porkkalan tunnelissa. | ||||
|
23.08.2007 22:41 | Joni Lahti | ||
| Täsmälleen sama otos, hm... olisiko tullut mainita? | ||||
|
21.08.2007 17:34 | Joni Lahti | ||
| Viron rong (siis soinniton loppu eikä äng-äänne) on samaa kantaa kuin kulkue, saatto jne. rongikäik. Rongijuht on sitten veturinkuljettaja, matkustajajuna on reisirong jne. Ihan hauskoja sanoja. | ||||
|
16.08.2007 12:45 | Joni Lahti | ||
| Nimi muuttui kuntaliitoksen yhteydessä, kun Kaarlelan (Karleby) kunta liitettiin Kokkolaan (Gamlakarleby). Ruotsinkileinen nimi tuli mukana naimakaupassa :) | ||||
|
15.08.2007 09:25 | Joni Lahti | ||
| On lämpökeskuksen raide. | ||||
|
|
15.08.2007 09:19 | Joni Lahti | ||
| Oikea ilmaisu suomeksi lienee nelikiskoratkaisu.... | ||||
|
15.08.2007 09:18 | Joni Lahti | ||
| siis ampumarata... | ||||
|
|
15.08.2007 09:00 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva! Nostalgiaa tihkuu, melkein tunnen puuvaunujen natinan ja niiden ominaishajun! - Tämän ex suon reunalla oli aikoinaan armeijan sikala (Turun radan varrella) ja itse suolla armeijan ampumarasta. https://vaunut.org/kuvasivu/37031 | ||||
|
|
14.08.2007 21:23 | Joni Lahti | ||
| Valka II kapearaiteinen asema jäi 1921 Latvian puolelle ja leveäraiteinen Valga I Viron puolelle. Virolaiset rakensivat Valga I:lle raiteen molempia raideleveyksiä varten. Tekstissä puhutaan neliraideratkaisusta, mutta mielestäni siinä näkyy vain kolme? Duaalijärjestelmä näkyy kolmannessa kuvassa. Rajan yli on ajettu kapearaiteisella, siksihän tuo raide on tehty. Mutta onko se ollut arkipäivän rutiinia ajella Pärnuun, sitä en tiedä. http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=177&stat=266&tlink=98 |
||||
|
|
14.08.2007 20:53 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuvasarja talvisesta Valgasta! - Valgan ja Pärnun väliähän ajettiin 1896 alkaen Latvian Rujienan kautta 750 mm radalla. Mitenkähän homma sujui ensimmäisen itsenäisyyden ajan parikymmentä vuotta, kun siinä oli valtioiden välinen raja? http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=177&tlink=0 (linkissä tietoja ja kartta). No, perääntyvät saksalaiset ratkaisivat asian tuhoamalla Valgan (Valkan) ja Rujienan välin syksyllä 1944. Toisessa päässä kapearaiteinen liikenne lopetettiin 1972 ja 1975. Rakensivat vielä välin Papiniidu-Mõisaküla-Rujiena leveäraiteiseksi. Onko niin, että Mõisaküla-Rujiena välikin on nykyisen jo suljettu? Sellainen kuva on mielessä. | ||||
|
13.08.2007 21:59 | Joni Lahti | ||
| Tässä Sörnäisten "veturi" ilmeisesti Pasilassa kuljetuspöydällä? https://vaunut.org/kuvasivu/17473 ja tässä taas Vaasan systeemi https://vaunut.org/kuvasivu.php/16801.html Sörnäisissä vaunuja käännettiin kääntöpöydällä kuritushuoneen radalle. - Raideleveyttä on kyllä vaikea arvata. Noiden muiden kuvien mukaan Kalajoelta se olisi ehkä enemmän kuin 750 mm, mutta se voi olla jokin luku 1524:n alapuolella vaikkapa 1067 mm. Eskolan metsärata oli 750 mm, mutta Kalajoki ei kai siihen mitenkään liity. Täysin arvauksen varassa ennen mittausta .... | ||||
|
|
13.08.2007 21:42 | Joni Lahti | ||
| Sörnäisten systeemistä keskusteltiin mm tämän karttakuvan yhteydessä https://vaunut.org/kuvasivu/36703 Kuvaan liittyvistä linkeistä löytyy tietoa Sörnaisten kuritushuoneen raiteen järjestelyistä. Ei ihan sama, mutta sekin perin mielenkiintoinen. |
||||
|
|
13.08.2007 18:51 | Joni Lahti | ||
| Linkin päässä aseman seudun kartta vuodelta 1902. Siitäkin kuvasta on purettu rataa tuohon mennessä. https://vaunut.org/kuvasivu/38085 | ||||
|
13.08.2007 18:32 | Joni Lahti | ||
| Niin, ei boxermoottorissa ole yhteistä palotilaa. Vastamäntä-, vastakkaismäntämoottori voisivat kuvata asiaa. Ovat vain aika pahan näköisiä sanahirvioita. Siis, terävämpää ilmaisua kaivataan. | ||||
|
13.08.2007 18:28 | Joni Lahti | ||
| Udinsk... n puuttui | ||||
|
13.08.2007 14:25 | Joni Lahti | ||
| Tämä on Hanko-Hyvinkää baanaa... paikka on hakusessa vielä. menikö metsään? | ||||
|
|
13.08.2007 14:21 | Joni Lahti | ||
| Ville tiesi oikein. Kaupungin nimi on ollut historiassa Udisk, Verhneudinsk (ylinen Uda?) ja Ulan-Ude (Krasnaja Uda = Punainen Uda). Lyhyt historiikki löytyy saitilta: http://www.administration.u-ude.ru/modules.php?name=Content&pa=showpage&pid=1 Burjatiassa kai Venäjä on virallinen kieli. Kaupungin nimi vuodelta 1934 lienee kuitenkin burjatiaa ja se taas on mongolikieli. Näin se varmaan on... |
||||
|
|
13.08.2007 14:00 | Joni Lahti | ||
| Ville, hyvä juttu linkin päässä :) Olen joskus kuullut sanan "vastaiskumoottori" sitä nimeä tavoittelin. En ole varma, onko se juuri tämä? Tämän hyöty kai on painossa ja venttiilikoneiston tarpeettomuudessa. Voi se olla aika vakaa käymään... en ole koskaan nähnyt tai kuullut moista. Jos jostain löytyisi äänileike moisesta... olisi kiva kuunnella. | ||||
|
|
12.08.2007 11:24 | Joni Lahti | ||
| Vastamäntäkone? Siis ei kain vain boxer -kone? | ||||
