Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2015 22:01 | Joni Lahti | ||
| Kuvan veturi oli valmistettu Tšekkoslovakiassa vuonna 1957 ČKD:n (Českomoravská Kolben-Daněk) tehtailla ja oli identtinen tšekkiläisen luokan 705.9 veturien kanssa. Neuvosliitossa TU3 -veturien merkitys jäi vähäiseksi. Veturisarjasta tiedän vain sen, että se oli dieselsähköinen, moottori oli 350 hp:n 12V170DR ja että sen sn oli 50 km/h. Tämä veturi ei operoinut koskaan Virossa. Veturi palveli Neuvosto-Liettuassa kotipaikkanaan Panevėžys vuosina 1957-72 ja sen jälkeen Leningradin lasten rautatiellä. Viroon se tuotiin vuonna 1990 Lavassaaren museoon. |
||||
|
15.12.2015 15:04 | Joni Lahti | ||
| Eljas, tuo kolmen veturin joukko on siis oikea tieto. | ||||
|
|
14.12.2015 21:05 | Joni Lahti | ||
| HF -sarjan vetureita liikkui Itä-Viron maaperällä todennäköisesti 3-4 kpl eli ainakin 11001, 11007 ja 11009. Kuvassa olevaa HF-11017 ei Mehis Helme mainitse Virossa olleen, mutta näyttää kuitenkin olleen. Saksalainen kenttärata oli 600 mm raideleveydeltään, ei siis tavanomainen 750 mm. Pisin rataosuus oli Jõhvi-Kuremäe-Vasknarva. On ollut myös puhetta, että näillä rataosuuksilla olisi ollut myös dieselkalustoa. Voi olla huhupuhetta. Hiukan hajatietoa HF -tyypistä: sn 30 km/h, teho 110 hp, tulipinta 34,4 m3, höyryn paine 13kg/cm2, iskunpituus 350 mm, sylinterin halkaisija 300 mm, vetorattaiden halkaisija 700 mm, täyspaino 29500 kg, vesitilavuus 6,6 m3 sekä polttoainetta mahtui mukaan 3000 kg. |
||||
|
13.12.2015 09:41 | Joni Lahti | ||
| Sivulla http://www.historiskt.nu/rullande/ralsbussar/ralsbussen_ritn_main_ybo5p.html näkyy YBo5p:n piirustukset, mitat ja teknisiä tietoja. Sivustolla on hyvää materiaalia muutoinkin. | ||||
|
02.12.2015 18:49 | Joni Lahti | ||
| Mielestäni sähkö-höyry -härpäkkeitä oli 1920-luvulla myös Kanadassa. Sveitsissä oli käytössä myös sähköisellä esilämmittimellä varustettuja höyryvetureita. Tarkempaa tietoa ei näistä löytynyt, mutta oletan, että sähkölämmityksellä saatiin paineet nousemaan nopeammin kuin polttamalla pelkästään hiiltä. Onko kellään lisätietoa? | ||||
|
28.11.2015 20:23 | Joni Lahti | ||
| Pertti Itkosen kotisivulta http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/kahvipak.htm löytyy lisää näitä Rengaskahvin junakortteja. Moottorikiitojunalla oli aivan oikea oma korttinsa nimellä ”Dm 4 Moottorikiitojuna”. Kuvassa oli myös kaksipalkkinen tiedotusmerkki. Lätän kuvassa on siis paha virhe. Näitä kortteja on joitakin vielä myynnissä nettihuutokaupoissa. | ||||
|
24.11.2015 21:35 | Joni Lahti | ||
| On se osittain monimukaisempaa Japanissa kuin Kiinassa. Japanissa kun kiinalaisia merkkejä voidaan lukea kahdella tavalla eli joko kiinalaisittain (on-yomi, on-luku) tai natiivilla japanilaisella tavalla (kun-yomi, kun-luku). Lähes kaikilla kanjeilla on kaksi lukutapaa. Esimerkiksi vuoren merkki 山 luetaan on-yomilla san ja kun-yomilla yama. Tämä tekee asian monimutkaiseksi ja lisää vierasmaalaisen päänsärkyä. Lisäys: Suomi kirjoitetaan Kiinassa merkein 芬兰 ja se ääntyy fen lan. Merkkien merkitys lienee tuoksuva ja orkidea. Eipä ole tämäkään kovin osuva Suomen kohdalla. |
||||
|
|
22.11.2015 14:49 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Tuukka, enpä ole tiennyt näitä sääntöjä. Japanin kielessä syntyy todella mielenkiintoisia translitterointeja. Esimerkiksi nimi Ranska, France kirjoitetaan kiinalaisperäisillä kanji -merkeillä näin: 夫藍寿 ja se ääntyy näin: fu-ra-n-su. Merkkien tarkoitukset ovat: aviomies – indigo – pitkäikäisyys. Toisaalta tavuilla fu, ran ja su on muitakin merkityksiä, joilla on omat merkkinsä. Katakana -tavumerkein (joilla kirjoitetaan yleensä mm. vierasperäiset nimet) nimi kirjoitetaan näin: フランス ja hiraganalla vastaavasti näin: ふらんす. Mutta, jos nimi kirjoitettaisi vain kana -merkein, voisi syntyä väärinkäsityksiä. Aika monimutkaista. |
||||
|
|
21.11.2015 19:56 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, olikohan meillä päämiehenä liettualaisten mielestä Urhos Kekkonens tai Kekkonenis? Kyllähän venäjäksikin translitteroidaan rankalla kädellä vieraita nimiä. Huikeita kirjoituasuja esiintyy lehdissä. | ||||
|
18.11.2015 19:04 | Joni Lahti | ||
| 2236 on nimeltään Pisuhänd, mytologinen pikkupahis. Vihtahousu voisi olla melkoisen osuva käännös, jos sellainen pitäisi keksiä. | ||||
|
20.10.2015 18:29 | Joni Lahti | ||
| Univormun tai uniformun alkuperäinen tarkoitus on ollut osoittaa joukon yhtenäisyyttä, järjestäytyneisyyttä ja jopa kurinalaisuutta. Lakki taikka jokin muu päähine on osa univormua. Univormun merkkien, värien ja muiden namiskukkeleiden tarkoitus on kertoa joukon nimi tai tunnus ja joukon jäsenten status joukossa. Oikeastaan vain armeijassa ja rajavartiolaitoksessa nämä kaikki ehdot täyttyvät, poliisissa, palokunnissa ja vartiointialalla osittain. Muualla ollaan pitkälti luovuttu univormuista, tilalle ovat tulleet enemmän tai vähemmän yhtenäiset työ- tai suojavaatteet. |
||||
|
18.09.2015 13:50 | Joni Lahti | ||
| Muistan hyvin lähinaapurin itä-BMW:n eli Eisenacher Motorenwerken mustan limusiinin. Logokin oli sama kuin BMW:llä paitsi, että värit olivat punainen ja valkoinen. Sitä en muista, oliko se neli- vai kaksiovinen. Auton tuotanto loppui vuonna 1955, jolloin tehtaan nimeksi tuli VEB Automobilwerk Eisenach (AWE). Tämä tehdas ryhtyi valmistamaan Wartburgeja vuonna 1956. Niitähän Suomessa olikin sitten todella paljon eri versioina. | ||||
|
14.09.2015 16:03 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoiset kilvet! Vuoden 1865 kunnallisasetuksessa perustettiin maahan kunnallinen ja oikeudellinen aluejako. Tämän seurauksena hallinnollisessa merkityksessä pitäjä poistui lopullisesti 1870-luvulla. Pitkään puhekielessä pitäjä eli. Se viittasi epävirallisesti paikkaan tai setuun nimeltäan se ja se. Pitäjä tai pitäjäs sanana tulee ehkä siitä, että sillä viitattiin aikoinaan kestitys- ja uhripitojen pitämistä varten olevaan paikkaan. Nyt on ollut vireillä ajatus, jonka mukaan niitä entisiä kuntia, jotka ovat liittyneet johonkin suurempaa ja menettäneet nimensä, ryhdyttäisi kutsumaan pitäjiksi. Mieleen tulee vaikkapa Kokkolan kaupunkiin liitetty Kälviän kunta. Miltä kuulostaisi sanonta Kälviän pitäjä? |
||||
|
06.08.2015 08:15 | Joni Lahti | ||
| Armeijan Whiten lava oli lautarakenteinen. Lavan etuosassa oli noin 200 litran bensiinitankki. Hytti oli avoin, ei ovia, vain tuulilasi. Talvikelillä automiehillä oli päällä turkishaalarit. Eväät pysyivät lämpinä pakoputken lämmössä. Auto oli erittäin maastokelpoinen, ainoastaan lumessa peruuttaminen aiheutti ongelmia telakoneistolle. | ||||
|
02.08.2015 10:00 | Joni Lahti | ||
| Voi ollakin pumppuresiina. Tanko on juuri sen naköinen ja tarkemmin katsoen pyöräkin on rautaa. Jotain muutakin on kyydissä, onkohan kysymys myös lisäpainosta? | ||||
|
23.07.2015 16:13 | Joni Lahti | ||
| Storå on yksi Perhonjoen/Vetelinjoen nimistä. Voi olla, että juuri Perhonjokea pitkin ovat nämäkin tukit sisämaasta tulleet jatkaakseen matkaansa junalla tehtaalle, sahalle tai esim. Ykspihlajaan laivattaviksi. | ||||
|
23.07.2015 09:27 | Joni Lahti | ||
| Rauhattoman Tuhkimon vironkieliset sanat löytyvät täältä: http://www.sweetslyrics.com/409313.Mari-Leen%20Kaselaan%20-%20Rahutu%20Tuhkatriinu.html Selleista hakkaavaa tekstiä. | ||||
|
|
19.07.2015 22:04 | Joni Lahti | ||
| Liedossa kuulin sanottavan, että jalka suri(s) tai jalka on surrut. Mitä ihmettä? Selitys kuuluu, että surra merkitsee paikallisella murteella puutua. Mitä surra on virolaisen suussa? Se on yleensä kuolla. Mutta, kun virolainen sanoo "Mu jalg on surnud", se todellakin tarkoittaa, että jalkani on puutunut! Hauska yhteensattuma, lieneekö vain sattuma. Ei ehkä. Tuo istua esimerkki 3. persoonassa "ta istus" on vielä lähempänä varsinaissuomalaisuutta. |
||||
|
|
18.07.2015 21:04 | Joni Lahti | ||
| Asuin muutaman vuoden Turun lähellä ja samoin - kuten Timo sanoi - oli helpompi ymmärtää varsinaissuomalaisia, kun olin oppinut kuuntelemaan viroa. Ei niinkään sanasto, vaan ääntäminen muistuttavat toisiaan. Erityisesti vahvasti painotetut ensitavut ja venytetyt vokaalit sekä ns. "ylipitkät" konsonantit kuulustavat kovasti samalta. Sanasto ja astevaihtelu sekä muu kieleen liittyvä aines onkin sitten aivan toinen juttu. |
||||
|
|
18.07.2015 13:47 | Joni Lahti | ||
| Edelliseen ei kielitaitoni riitä. - Elronin Flirteillä on kaikkiaan hauskoja nimiä, joista osa tulee virolaisesta mytologiasta. Esim. n:o 2236 on nimeltään Pisuhänd, joka oli jonkinlainen pikkupahis. Viron vapaussodassa ajeli samanniminen panssarijuna. | ||||
|
|
17.07.2015 10:40 | Joni Lahti | ||
| Luule = runous, luuletaja = runoilija. Hauska nimi. | ||||
|
05.06.2015 13:40 | Joni Lahti | ||
| Vrt kuvaan http://vaunut.org/kuva/75222 1930 -luvulta. | ||||
|
18.05.2015 20:42 | Joni Lahti | ||
| Vertaa Pietarin raitiotieverkko http://vaunut.org/kuva/61412 vuonna 1917. Yhtenäinen punainen viiva merkitsee raitiotielinjaa (sähköllä) ja punainen katoviiva taas hevosraitotielinjaa konkaa. | ||||
|
18.05.2015 20:36 | Joni Lahti | ||
| Kuva Suomen aseman vanhasta asemarakennuksesta vuonna 1910 http://vaunut.org/kuva/62537. Kuvassa näkyy sähköllä liikkuva raitiovaunu aseman edustalla. | ||||
|
13.05.2015 21:29 | Joni Lahti | ||
| Vielä sananen Tallinna nimestä. Yleisesti uskotaan, että se tulee sanoista Taani linn – tanskalainen kaupunki. Jotkut väittävät, että nimen alkuperä olisi Talu linn. Kaupunkia on historiassa kutsuttu myös nimillä Lindanise, Koluva, Rävala maakunnan mukaan (tai nimestä Rebala?), josta Reval, Revelia, Räfwall ja Raevelburgh ja Ревель riippuen miehittäjän kielestä ja ajankohdasta. Vasta vuodesta 1918 lähtien nimi on ollut virallisesti yksistään Tallinn. | ||||
|
13.05.2015 21:15 | Joni Lahti | ||
| Postimees Tarbija kirjoitti 12.5.2015, että ”Rongiühendus Peterburiga katkes” eli junayhteys on nyt poikki Pietariin. Perussyyksi Go Rail kertoo poliittisen ilmapiirin sekä ruplan arvon heikkenemisen. Viimeinen juna Pietarista saapui Tallinnaan maanantaina 11.5. Moskovan liikenne loppuu vastaavasti 18.5. Go Railin kalusto jää sen omaan käyttöön, sillä ei niitä voi Eurooppaankaan vuokrata. Kaikesta huolimatta Go Railin edustaja toivoo, että Eesti Raudteella omaisi vielä mahdollisuudet jatkaa liikennettä Tallinna-Moskova -reitillä. Meni vaikeaksi. |
||||
|
07.05.2015 08:44 | Joni Lahti | ||
| Samaa sukua oli lausahdus *Päätä päiväsi UPO -pesukoneella*. | ||||
|
05.05.2015 21:44 | Joni Lahti | ||
| Viimeisen päälle meikattu Chervolet m 1930 http://goo.gl/A8TfaM | ||||
|
02.05.2015 21:14 | Joni Lahti | ||
| Kotus antaa sivulla http://goo.gl/GaOaZ4 suositukset Suomen kuntien nimien taivutukset. Sen mukaan Riihimäellä tai Riihimäessä on oikein. Itse vierastan sijapaikallissijojen - Riihimäessä, Riihimäkeen, Riihimäestä - käyttöä. Korvissani ne antavat omalaatuisen merkityksen asiasta. Ajatellaan vaikkapa Seinäjokea. Miltä kuulostaisi ilmaisu: "Juna pysähtyy seuraavan kerran Seinäjoessa"? Jotenkin samansuuntainen vaikutelma syntyy ilmaisusta Riihimäessä. | ||||
|
22.04.2015 15:47 | Joni Lahti | ||
| Läpiajon hinta oli kova, 50 US dollaria junalta. Rajoitusten ja korkean hinnan vuoksi tavarajunat ajettiin Hyvinkään kautta. Olipa suunnitteilla joka uusi Porkkala ohittava rataosuus, jonka lähtöpiste olisi Huopalahden asema. Sitä ei tarvittu. | ||||
|
21.04.2015 19:51 | Joni Lahti | ||
| SOTEVA - Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta. Tavaralla on ollut ilmeisesti kova kiire naapurin puolelle. | ||||
|
|
19.04.2015 23:51 | Joni Lahti | ||
| Jo 17.4. ilmoitti Eesti Raudtee sopimuksesta, jonka mukaan liikennettä Tallinnasta Pietariin ja Moskovaan jatketaan ainakin joulukuun 2015 saakka. Linjoilla alkaa liikkua Федеральная пассажирская компания:n kalusto, jonka perusteella palvelun laatu on parantumassa. | ||||
|
18.04.2015 12:43 | Joni Lahti | ||
| Vetureiden Auschwitz, parijonossa uuniin. | ||||
|
17.04.2015 13:17 | Joni Lahti | ||
| Tallinnan hevosrautatie eli konka aloitti toimintansa vuonna 1888 ja se suljettiin lopullisesti vuonna 1918, toiminta pantiin jäihin jo vuonna 1914 sodan puhjettua. Toiminta-aika oli näin ollen aika lyhyt. Oletan, että nimi Hobujaam on paljon vanhempi, sillä paikalla on ollut jo 1700-luvulta postiasema eli postijaam, johon postin hevoset ja satulasepät ym hevosasiat liittyvät. Tästä lähtivät postitiet eri suuntiin. Pierarin postitie kulki Narvamaanteen suuntaisesti jo pajjon ennen hevosrautatietä. Jollen aivan väärin muista hevosrautatie oli leveäraiteinen eli 5 jalkaa. |
||||
|
|
16.04.2015 18:03 | Joni Lahti | ||
| Tänään 15.4. lehdissä kerrottiin, että GoRail pysäyttää toistaiseksi Tallinnasta Pietariin ja Moskovaan. Viimeinen juna Pietariin lähtee 10.5. ja Pietarista takaisin 11.5. Moskovan linjan sulkemisen päivämäärä riippuu Eesti Raudteen valmiudesta jatkaa matkustajaliikennettä tällä linjalla. Perussyyksi GoRail ilmoittaa matkustajakadon Venäjän suunnasta. |
||||
|
15.04.2015 19:27 | Joni Lahti | ||
| Täältä löytyy video, jossa verrataan uusien raitiovaunujen istuin- ja käytäväleveyksiä vanhoihin sekä junien vastaaviin http://goo.gl/nHh14S Uusissa raitiovaunuissa istuinleveys on 36 cm ja käytävä 46 cm. Vanhoissa Tatroissa luvut ovat 43 ja 67. Uusissa junissa luvut ovat 46 ja 58. |
||||
|
|
15.04.2015 19:14 | Joni Lahti | ||
| Kiitos lisävalaistuksesta. Tuota Urmas Tooming selitti. Postimeehen sivustolta löytyy vertaileva video, josta selviää se, että uusien ratikoiden istuin- ja käytäväleveydet ovat Tatrojen leveyksiä pienemmät. Toisin sanoen tilat ovat kaventuneet. Tästäkin kuvasta se näkyy http://goo.gl/7C0Bha - Tässä mielessä kysyjän arvio on oikean suuntainen vaikkakin ei toimisi sellaisenaan Tallinnassa. | ||||
|
|
15.04.2015 15:55 | Joni Lahti | ||
| Uudesta Tallinnan ratikasta on jo tullut kriittistä kyselyä. Postimees julkaisi jutun 8.4., jossa lukija kysyy, miksi uudessa vaunussa on niin paljon istuimia. Kysyjän mukaan parempi olisi, että istuimet olisi järjestetty kahteen riviin seinän viereen kuten esim. Pietarin metrossa. Näin olisi tullut enemmän seisomapaikkoja, jotka olisivat tarpeen pienen kaupungin liikenteessä lyhyillä matkoilla. Ulosmeno olisi paljon nopeampaa. Kysyjä sanoo myös osuvasti, että matkustajat varaavat kasseillaan kuitenkin tavanomaisesta penkistä toisen paikan. Vastaaja Urmas Tooming selittää vaunun tekniikasta ja alustarakenteesta, josta en juurikaan ymmärrä. Hän sanoo myös, että olisi ollut mahdollista tilata vähemmillä istuimilla varustettua vaunuja, mutta tosiasia on, että sellaisen vaunun kokonaispaino täyskuormalla on laskennallisesti korkeampi kuin nyt valitulla versiolla. Erityisesti painorajoitettu Pärnu maanteen viadukti ei sellaisia painoja kestäisi. |
||||
|
13.04.2015 08:53 | Joni Lahti | ||
| Olen kuullut myös tämän toisen version. Oli varmasti sekin monen miellessä. Jutut kuitenkin kuvaavat hassua neuvostotodellisuutta, jollaista lännessä ei ollut. Kun energialla ei ollut käypää hintaa, kannatti polttaa valoja lamppuja varkauksien estämiseksi. Kun Neuvostoliitto romahti, kamala todellisuus oli se, että energia maksaa. Neuvostoaikana kun asuntojen lämpötilaa säädettiin mukavasti ikkunoita avaamalla. Harakat pysyivät lämpiminä. | ||||
|
|
12.04.2015 10:55 | Joni Lahti | ||
| Palaneiden lamppujen kauppa NL:ssa perustui siihen, että jos mieli ostaa alan kaupasta uuden hehkulampun, piti sinne toimittaa samalla ehjä, palanut lamppu tilalle! Kysymys oli säännöstelystä, jolla pyrittiin estämään hamstraus ja pimeä kauppa. Markkinamiehet löysivät menettelystä business -raon, kuten monesta muustakin neuvostoelämän erikoisuudesta. Kerran kysyin Virossa, miksi julkisissa tiloissa - kouluissa, rappukäytävissä jne - valot ovat aina päällä. Vastaus oli: kuumaa lamppua on vaikeampi varastaa kuin kylmää. Mene ja tiedä. |
||||
|
09.04.2015 23:04 | Joni Lahti | ||
| Jouni, Suomen Whitet eivät olleet lainkaan noin komeita sotakoneita. Kuvassa http://goo.gl/rkA7bw on White M2 Vanajalla syksyllä 1947. Ne olivat näin karsittuja. Tuohon telakoneiston päälle rakennettiin aivan tavallinen puinen lava ja tuulilasi pantiin ohjaamon eteen. Jonkinlainen rättikatto oli myös olemassa ohjaamon katoksi. Parolassa oleva White on sinne muualta hankittu. | ||||
|
|
09.04.2015 18:25 | Joni Lahti | ||
| Olihan White vaikuttava ajopeli. Sen lyhyen ajan, jonka ne olivat armeijan palveluksessa, niitä käytettiin mm raskaiden It-tykkien (75 ItK/37 Škoda, 88 ItK/37 ja 37K RMB) vetureina. Siinä tehtävässä ne olivatkin suhteellisen hyviä. Auto meni pahastakin paikasta kuormineen helposti. Vattajalla ne pärjäsivät. Suomen Whitet olivat hyvin pelkistettyjä. Kaikki panssarointi ja aseistus oli poistettu, samoin ovet. Lava on rakennettu laudoista suomalaiseen tapaan. Autojen väri vaihteli metsänvihreästä vaaleaan oliviin. 6,330 litran konetta varten autoissa oli noin 230 litran bensiinitankit. Lavojen etuosissa oli puulaatikko, johon pystyi varastoimaan bensiinikanistereita, joka olikin tarpeen näillä bensasyöpöillä operoitaessa. Muuten moniko on päässyt tämän amerikan ihmeen kyytiin? Itse sain istua pojankoltiaisena muutaman kaverini kanssa lavalla jonkin matkaa. Oli huikea kokemus. |
||||
|
|
08.04.2015 18:49 | Joni Lahti | ||
| Kokkolassa oli GMC "Kempsun" lavalle asennettu "Hullujussi". Tuo sotilashenkilön puku voi olla myös kenttäpuku m/54 eli se vihertävän-ruskea puku. Reisitaskut viittaavat siihen suuntaan. Kapiaiset pitivät sitä vielä 60-luvun alkuvuosina. Vuosina 1966-67 Lappeenrannassa tykistön Rauk:n oppilailla oli palveluspukuna samainen kenttäpuku. |
||||
|
05.04.2015 20:45 | Joni Lahti | ||
| Voisihan se maaliskuukin olla, mutta Aunuksen retkikunta ylitti rajan 21.4.1919. Joukkoja tietenkin on voitu koota aiemminkin. | ||||
|
Kuvasarja: Vanhaa Kuopiota |
01.04.2015 19:33 | Joni Lahti | ||
| Puhuin höpöjä. Vintage Kuopio Facebook-sivustolla löytyi kuin ihmeen kaupalla 3 kuvaa Kuopion vanhalta rautatie asemalta! Sivusto on osoitteessa https://www.facebook.com/pages/Vintage-Kuopio/126312090807963 Ja tässä kuvat: http://goo.gl/L4ENbP (Aunukseen lähteviä joukkoja asemalla ehkä vuonna 1919?) http://goo.gl/stEvRn (junaa odotellaan, vuonna 1921?) http://goo.gl/dMXYwp (ratatyö ilmeisesti veturitallin takana) Kuvien ottamisvuosia ei löydy lähteestä. Samoin kuvaajien tiedot puuttuvat. Jollei mikään suojaus estä, nämä voisin tietenkin siirtää Vorgin kuvagalleriaan. Nämä ovat katsomisen arvoisia! |
||||
|
Kuvasarja: Vanhaa Kuopiota |
31.03.2015 19:18 | Joni Lahti | ||
| Jouni, enpä ole vielä löytänyt mistään kuvia vanhasta asemarakennuksesta. Barsokevitsin kokoelmissa Kuopiossa voisi olla. Alkuperäiset lasilevyt ovat mielestäni nykyään Kuopion museon hallussa. Sieltä voisi kysyä. Rakennuksen päädyssä näyttää lukevan nimi myös kyrillisin kirjaimin КУОПИО. |
||||
|
30.03.2015 15:29 | Joni Lahti | ||
| Kuvan http://vaunut.org/kuva/83236 yhteydessä käytiin pitkä keskustelun Hangon rautatietykeistä . Lyhyessä jutussa ”Rautatietykistön historiaa” http://tinyurl.com/pmeajk8 kerrotaan Hangon tykeistä seuraavaa: ”Hangon mottiin venäläisiltä jäi 2 kpl 305-millisiä tykkejä (malli 305/52 O, tyyppi TM-3-12), jotka venäläiset ennen vetäytymistään räjäyttivät. Suomalaiset kunnostivat tykit, mutta niitä ei koskaan käytetty rintamalla. Kunnostuksen yhteydessä tykit myös nimettiin uudelleen, ja nyt niiden tyyppimerkinnäksi tuli 305/52 Oraut. Nämä tykit olivat alkujaan toimineet taistelulaiva Imperator Aleksander III:n pääaseistuksena, ja sodan jälkeen ne palautettiin Neuvostoliittoon.” Ristiriitaisia tietoja on patterin koosta. Jutussa "Rautatietykit Suomessa" tutkija Olli Kleemola puhuu kahden tykin patterista. Mutta toinen tieto siitä, että kolmas tykki saatiin kuntoon vasta heinäkuussa 1943, voi selittää eron. Tieto on vahvistamaton. |
||||
|
27.03.2015 21:54 | Joni Lahti | ||
| Kuva http://vaunut.org/kuva/17523 suurin piirtein samoilta jaloilta. Taustalla olevan puutalokorttelin lempinimi oli Kill City. Kortteli purettiin vuonna 1980 Kaupunkien talon eli nykyisen Kuntatalon tieltä. Korttelissa toimi aikoinaan Raajarikkoisten työkoulu. Kill City tunnettiin 1970-luvulla myös punk-/rock-porukasta, jossa oli mukana mm. Ralf Örn, Maukka Perusjätkä, Pete Malmi, Andy McCoy, Michael Monroe, Pelle Miljoona, Tumppi Varonen, Widows jne. |
||||
|
27.03.2015 21:42 | Joni Lahti | ||
| Upea kuva! Malmön raitiotieverkko oli mittava jo vuonna 1936 http://goo.gl/XYUGfS . Linjoja 1 ja 6 ilmeisesti jatkettiin vuonna 1937. Harmi, että paine raitioteiden purkamista kohtaan kasvoivat suuriksi autoistumisen ja etenkin lopulta siirtymisen oikeanpuoleiseen liikenteeseen vuoksi. Malmössä kuitenkin on kasvamassa halu palauttaa kaduille ainakin osa verkkoa, vaikka kaupungilla ei rahaa tähän nyt näytä olevan. Hinta kun olisi noin 200 000 kruunua metriltä. Petterssonsblogg.se kirjoitti vuosi sitten, että raitiovaunut voisivat rullata jälleen Malmön kaduilla jo vuonna 2021. Ideana on rakentaa kaksi linjaa: 1. Stenkällanista Rosengårdin kautta keskustaan, josta edelleen Västra hamneniin ja 2. Lindängenistä Hermodsdalin , Mobilian, Triangelnin, keskustan kautta edelleen Västra hamneniniin. Nähtäväksi jää. |
||||
|
|
26.03.2015 15:33 | Joni Lahti | ||
| Postimees kirjoitti asiasta 20.3.2015. Jutussa sanotaan, että GoRailin kansainvälisten junien aikataulut muuttuvat kesäaikaan siirtymisen myötä 29.3.2015. Pietarin juna lähteen 24 min myöhemmin ja saapuu Pietariin nykyistä 23 min aikaisemmin. Moskovan juna lähtee vastaavasti tunnin ja 10 min myöhemmin sekä saapuu Moskovaan nykyiseen aikaan. Maaliskuun 7.- 29. välisenä aikana on ajoittaisia aikataulumuutoksia Moskovan aikataulussa johtuen Venäjän rautateillä tehtävien ratainfran remonteista. Pietarin uudet aikataulut tässä http://www.gorail.ee/tallinn-peterburi/#soiduplaan ja Moskovan tässä http://www.gorail.ee/tallinn-moskva/#soiduplaan |
||||
|
26.03.2015 10:07 | Joni Lahti | ||
| Ok. Yhdyn Eliaksen näkemykseen ja uskon lähteen tietoa. | ||||