Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.05.2007 18:10 | Joni Lahti | ||
| On hieno harrastus. On vain Suomessa melkein loppunut. Onko rata Märklinin, ku on tuo keskikisko. Vai onko Märklinillä vain nastat ratapölkyissä? | ||||
|
28.05.2007 17:46 | Joni Lahti | ||
| On se latinalainen tupla-v... tyylittelysyistä ja ehkä jotain historiallistakin taustaa. Mutta Viipuri on venäläinen kaupunki ja sellaisena pysyy, mikäli kysymme asiaa gospodin Putinilta :) Muutenkin Venäjän maalla on sekaannusta nimien kanssa, mutta kenen valta sen nimet. | ||||
|
28.05.2007 16:37 | Joni Lahti | ||
| Mutta voi Tsekin puolella olla 3 kV tasavirtaratakin: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/czech-network3/czech-network3.gif Prahan alue näyttää olevan tasavirtamaa ja eteläosa maata syöttää vaihtovirtaa. mene ja tiedä. |
||||
|
|
27.05.2007 23:47 | Joni Lahti | ||
| Jos tässä on kaksivirtasysteeni,niin se voi ylittää saksan raja,jossa virta on 15 k - 6,7 Hz kun se Tsekinmaassa alkaa olla 25 kV - 50Hz. Se pystyy piipahtmaan siten naapurimassakin. | ||||
|
|
27.05.2007 23:19 | Joni Lahti | ||
| Vappu, Pioneerinen, Lokakuulainen, Voitto, Punalaivastoinen... sitten en osaa..Puna-armejalainen, Punainen ,,, sellaisia rauhanpaikkoja net... me omme sankareita kaikki vois olla vielä Primorskoje Merenääreinen Koivisto...Venäjä tuhansien nimien man, on Priozero Jänvenrantainen | ||||
|
|
27.05.2007 22:42 | Joni Lahti | ||
| Tämäkin voi olla Skodan class 363 http://www.railway-technology.com/contractors/locomotives/skoda2/skoda21.html |
||||
|
27.05.2007 22:40 | Joni Lahti | ||
| Voisiko olla sukua Skodan class 363 CD veturille? (C:n päälle kuuluu hattu, en saa sitä näkyviin) http://www.railway-technology.com/contractors/locomotives/skoda2/skoda21.html |
||||
|
27.05.2007 22:38 | Joni Lahti | ||
| Tuossa pitäisi C hatulla... siksi töheröä... | ||||
|
|
27.05.2007 22:37 | Joni Lahti | ||
| Voisiko olla sukua Skodan class 363 ČD veturille? Olympiamaalaus? http://www.railway-technology.com/contractors/locomotives/skoda2/skoda21.html |
||||
|
27.05.2007 18:33 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva siletä aukeaakin! | ||||
|
27.05.2007 16:45 | Joni Lahti | ||
| Markku, hyvä tieto! On ollut siis merkki siitä, ettei ole mitään merkittävää, eräänlainen kuittauskortti. Filatelistit ovat omalla tavallaan hyvin kiinnostuneita näistä ja vastaavista. Monesti leima tai leimat kertovat paljon jonkin dokumentin kulusta ja elinkaaresta. Siksi on sellainenkin filatelian haara. | ||||
|
|
27.05.2007 16:21 | Joni Lahti | ||
| Eipä auennut vielä, mutta tämä liittyy ilmeisesti filateliaan. Linkissä pv 24:n leima vuodelta 1934: http://www.postileimat.com/PVLEIMAT/pv24b.htm |
||||
|
26.05.2007 21:07 | Joni Lahti | ||
| Siis Zittauer... | ||||
|
|
26.05.2007 20:59 | Joni Lahti | ||
| Dataa Zickauer Schmalspurbahnin kalustosta ja omistajista: http://www.soeg-zittau.de/cms/index.php?menuid=20 Näyttää olevan tällainenkin omistaja: Interessenverband der Zittauer Schmalspurbahnen e. V |
||||
|
|
26.05.2007 20:56 | Joni Lahti | ||
| Veikkaan, että jompi kumpi näistä Lyd2 http://www.interlok.info/Lyd2.htm tai V10C http://www.interlok.info/V10C.htm Kumpaakin tehtiin DDR:ssä kapearaiteisille radoille, ilmeisesti 600 - 1067 mm välille. |
||||
|
26.05.2007 12:09 | Joni Lahti | ||
| Tapio, se oli todellinen taidelaji! Konduktöörin perusasentohan oli etunoja, toinen käsi tukena ovissa, toinen lipassa ja takinliepeet lepattivat viimassa. Muistan, että jalalla pidettiin vielä auki tarvittavaa ovea. Siitä olisi voinut järjestää vaikka kilpailun kellon ja arvostelutuomarien kanssa. Olihan avokäytäviä vanhoissa puuvaunuissakin ..... ainakin joissakin. | ||||
|
26.05.2007 11:44 | Joni Lahti | ||
| Webbikamera kyllä toimii. Saan Firefoxissa kuvan tosin päivittymään kerran minuutissa kutsumalla linkkiä vihreestä nuolesta. Asemalla käy juna dieselin vetämän. Linkissä on aikoja, jolloin asemalla tapahtuu. Osaako kukaan neuvoa, miten kuvan päivitys toimii Firefoxissa kunnolla? | ||||
|
|
26.05.2007 11:17 | Joni Lahti | ||
| Ei ollut kiellettyä... Kielto on uudenpaa hapatusta. Varmaan matkustamossa pitää olla nykyisin kypärä päässä ja uimaliivit harteilla :) Meno oli ennen toista ja siksi sen muistaakin. Vielä 70-luvun alussa Savonradalla siirryttiin toiseen vaunuu. Sen jälkeen en tiedä, pistettiinko lätän päätyovet konnarin kolmioavaimen varaan? Muistaako kukaan, milloin mahdollinen kielto annettiin? | ||||
|
|
25.05.2007 20:39 | Joni Lahti | ||
| Löysin Webkamera -kuvaa Bertsdorfin asemalta: http://www.soeg-zittau.de/picwcbert/live_bertsdorf_klein.htm |
||||
|
|
25.05.2007 19:46 | Joni Lahti | ||
| Onko tämä rata? http://www.bimmelbahn.de/zittau/bahn.htm |
||||
|
|
25.05.2007 19:16 | Joni Lahti | ||
| Olihan Lätässä omaa tyylikyyttä! Pisin yhtämittainen matka, jonka Lätän kyydissä tein, oli Pori-Pieksämäki väli silloin, kun vielä liikettä poikki maan oli. Oli siinä istumista... Muistiin jäävä kokemus oli muuten vaihtaa vauhdissa vaunua sitä avosiltaa pitkin. Konduktöörit tekivät sen ammattitaidolla, mutta tavalliselle pulliaiselle se on aina jännittävä hetki. | ||||
|
|
24.05.2007 22:12 | Joni Lahti | ||
| Vyborg, staroj russkij gorod :) Sitäpä tietenkin. | ||||
|
23.05.2007 16:43 | Joni Lahti | ||
| Äsh.. noi merkkisotkut.. tulivat jostakin... venälaisestä linkistä... | ||||
|
|
23.05.2007 16:42 | Joni Lahti | ||
| Tässä mielenkiintoinen saksalainen hakutulos asemien nimiasialle: http://www.dmoz.ch/online-lexikon/Leningrader_Bahnhof_(Moskau) Moskovassa olevalla asemalla on ollut monia nimiä, aina tilanteen mukaan: Nikolain, Lokakuun, Petrogradin, Leningradin (ja taas ilmeisesti Moskva Oktjabrskaja)..…. Linkin mukaan toisessa päässä oleva Pietarin nykyinen Moskovan asema olisi itse asiassa indenttinen Moskovan Nikolain, Lokakuun… jne tai mikä sen nimi on kulluinkin ollut.. aseman kanssa…. hm. Suomalainen kartta Otavan Iso tietosanakirja osassa X vuodelta 1936 väittää taas, että aseman nimi Pietarissa olisi Lokakuun asema. Siitä etelään olisi ollut Leningradin II asema, joka voi olla Navalotshnajan asema? Kummallisia mutkia nimien kanssa, mutta ei mitenkään outoa Venäjän maalla. |
||||
|
|
23.05.2007 14:36 | Joni Lahti | ||
| Selvisi. Linkki on väärässä. Tässä kuitti asiasta: http://www.nevsky-prospekt.com/warsaw.html Kumma juttu, että 2002 copyright -linkissä on turisteille harhautus vai onko linkin tuottaja sotkenut naapurit? Tällaisia ovat ... Mutta onko tämäkään tieto ajantasalla? Muuten oliko niin, että Moskovan asema (jos se on vielä) oli neuvostoaikana Lokakuun asema? Sellainen nimi jäi joskus mieleen. | ||||
|
|
23.05.2007 13:46 | Joni Lahti | ||
| Eikös Varsovan asema ole kuitenkin yksi pääasemista, Baltian asema on kai nykyään vain paikallisliikennettä varten? Tästä linkistä näkyy lähinnä turisteille tarkoitetut asemat metroyhteykseineen: http://www.waytorussia.net/SaintPetersburg/ArrivalDeparture.html |
||||
|
21.05.2007 21:42 | Joni Lahti | ||
| Arto Ojakankaan Pikkurata -sivuilla on paljon mielenkiintoista tietoa: http://www.kotinet.com/arto.ojakangas/ |
||||
|
20.05.2007 18:41 | Joni Lahti | ||
| Lisää kuvia VL60:stä. Paljon on mennyt masiinoita romuksi pitkin suurta Venäjän maata. http://www.railfaneurope.net/pix/kz/electric/VL60/pix.html |
||||
|
20.05.2007 17:15 | Joni Lahti | ||
| Matkustelin Eil:ssa joskus 90-luvun alkuvuosina Hyvinkää-Helsinki väliä. Paras muisto on se, kun aamuruuhkassa juna jarrutteli ennen Jokelaa (siinä ei pysähdytty yleensä) ja konduktööri ilmoitteli, että veturi on karannut. Nokalla oli SR1. Mutta hyvin toimi vaunujen jarrujärjestelmä, tasaisesti pysähtyi, ei nykinyt | ||||
|
20.05.2007 15:42 | Joni Lahti | ||
| Makasiineilla on hiljaista... | ||||
|
20.05.2007 14:49 | Joni Lahti | ||
| Sankarien kaupunki Leningrad ja lokakuun revolutsija käytiin nykykalenterin mukaan marraskuussa 1917.... | ||||
|
|
19.05.2007 09:20 | Joni Lahti | ||
| Tuo Tallinnan koulun pihalla oleva yksilö on Prahassa ¦kodan tehtaalla 1949 valmistunut Kc4-100. Tenderi on valmistunut Gotwaldin tehtaassa Brnossa. Veturi tuli Viroon Latviasta 1963 ja on työskennellyt Türilla, Sondassa ja Virtsussa. Siitä tuli muistomerkki 1974 Tallinna Transpordikoolin pihaan. Siella se oli vielä ekokuussa 1994, kun viimeksi kävin. Ei ole sotakorvauskamaa. Onko se sitten sama kuin PT4? Yhden PT4:n pitäisi olla Lavassaasessa. | ||||
|
18.05.2007 20:04 | Joni Lahti | ||
| Tätä Jenbacher Werken veturia JW-400 tehtiin Itävallassa nimenomaan Neuvostoliittoon vientiä varten vuodesta 1957. Sarjan piti soveltua ankariin lämpöolosuhteisiin. Veturi on ns. välityyppi sarjojen 200 ja 600 välissä. JW oli tehnyt erilaisia vaunuja mm. Ranskaan ja Itävaltaan. Sotien jälkeen se ryhtyi puuhaamaan dieseleiden kanssa. Suomeen ja Italiaan lähti koeveturit. Suomen Jenny on valmistunut vuonna 1959 tyyppinumerolla DH400B32R (R=russisch?). Näitä meni siis Neuvostoliittoon, Jugoslaviaan – jossa kai sitä tehtiin lisenssillä lisää, jäi Itävaltaan ja yksi jopa Luxemburgiin ja Turkkiin. Lukuisia vetureita oli tehdasvetureina. Veturia tehtiin sekä 1435 että 1524 mm raideleveyksille. Allasanotussa linkissä on Suomen veturin kohtaloista seuraava tieto: FINNISCHE STAATSBAHN (KDh-h)(PROBELOK)/Hafen Oulu/ 1983 an Saalasti, Serlachius Oy, Mänttä/ 1986 an ?... Ja linkki: http://www.achristo.homepage.t-online.de/HerstJW400.htm |
||||
|
|
18.05.2007 17:24 | Joni Lahti | ||
| Tämmöinen PT4 seisoi Tallinna Transportikoolin pihalla (en ole varma, onko se enää siellä): http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=19&sub=171&tlink=0 Koulu sijaitsee Tehnika kadulla (Tehnika 18) aivan Baltijaamin lähellä. Koulussa annetaan rautateiden liikkuvaan kalustoon, automaatioon, viestintään, metallitöihin, energiaan yms. aloihin liittyvää ammatillista koulutusta. Rautatieinsinöörikoulutus on siirretty Tallinna Tehnikakõrgkooliin. |
||||
|
|
18.05.2007 15:34 | Joni Lahti | ||
| Olavi, kurkkaa linkkiä https://vaunut.org/kuvasivu/37033 Siinä näkyy metsärata Metsähallituksen mailla (tumman vihreät alueet). Kartta on kirjasta Suomi - yleiskartta 1:400 000 Metsähallituksen erikoispainos 1943. Lutikka ja Kari, Viron kapearaiteisista löytyy runsaasti tietoja ja kuvia linkissä http://www.hansaco.ee/raudtee/ | ||||
|
17.05.2007 23:01 | Joni Lahti | ||
| MarkoA. Oikein hyvä tieto! Tämän täytyy pitää paikkansa, oli vakuuttava selostus asiasta. | ||||
|
17.05.2007 22:47 | Joni Lahti | ||
| lisää siis... | ||||
|
|
17.05.2007 22:45 | Joni Lahti | ||
| Kuvaa ja tietoja kisää linkistä: http://www.kirjastovirma.net/sievi/pikkurata/ |
||||
|
|
17.05.2007 22:41 | Joni Lahti | ||
| Dakkus. Saatat olla hyvinkin oikeilla jäljillä. Tämän asian voisi ehkä saada tarkistettua paikallishistoriikeistä. Länsi-Pasilassa oli aikoinaan vanhaa asutusta, ja se on saattanut olla se Böle. Ei se ehkä Keskuspuistoon ulottunut tai tiedä häntä. Täytyy tarkistaa lähteistä, jos viitteitä löytyisi. | ||||
|
|
17.05.2007 22:05 | Joni Lahti | ||
| Hyvää tietoutta lisää tästä Metsähallituksen Pikkuradasta linkissä: http://www.kirjastovirma.net/sievi/pikkurata/ Sama raideleveys kuin Viron kapeareiteisilla reiteillä oli. |
||||
|
|
17.05.2007 21:54 | Joni Lahti | ||
| Muuten raitiotielinja on Tilkan kohdalla kulkenut vielä vanhaa reittiä Koroistentietä. Onkohan Tilkanmäki Turuntien uudella linjauksella ollut liian jyrkkä kiskokalustolle? | ||||
|
|
17.05.2007 21:45 | Joni Lahti | ||
| Hyvä havainto, en tiedä. Jotenkin vain tuntuu, että kun puhuttiin esim. konepajasta, käytettiin ilmaisua Fredriksberg. Olikohan se kallio Itä-Pasilassa sitä? Toisaalta voi olla, että tämä Böle on otettu yleiskäyttöön myöhemmin ja se on korvannut kokonaan tuon F -version. Tietääkö kukaan? | ||||
|
17.05.2007 21:33 | Joni Lahti | ||
| Yksi selitys Kukushka -tarinoihin voivat olla suomalaiset yksinäiset kiväärimiehet. Todennäköisempää kuitenkin on, että venäläiset kuulivat jäätyneinen puiden paukkeen, kun niihin osui tai sitten yksinkertaisesti tulta tuli yllättäen niin monesta suunnasta, että havaintojen teko oli mahdotonta ja selitys ilmiölle keksittiin. Eivät suomalaiset kp- tai kiväärimiehet noudattaneet mitään oppikirjamaista taktikkaa! Venäläiset uhrasivat paljon ruutia käkien tuhoamiseen puissa, kivääreillä, kk:illä ja tykistölläkin! Käkiä ei tiettävästi kaatunut talvisodassa.... | ||||
|
17.05.2007 19:44 | Joni Lahti | ||
| Niin ja vielä kaasutehdas! Epäilyttää, mitä kaikkea siellä kaasutettiin... Ilmeisesti tahatonta tragikomiikkaa, mutta jotain yhteistä näillä asioilla on täytynyt olla. | ||||
|
17.05.2007 10:49 | Joni Lahti | ||
| Olihan se Sörnäisten kuritushuoneen radan liittymä ratkaistu tällätavoin. Juttua asiasta linkissä: https://vaunut.org/kuvasivu/36703 |
||||
|
16.05.2007 22:10 | Joni Lahti | ||
| Tultiin siis Ala-Malmin puolelta suoraan välilaiturille. Lippuja sai ostaa ylhäältä vielä 1983, siitä eteenäin en tiedä. | ||||
|
|
15.05.2007 20:40 | Joni Lahti | ||
| Tuttu ja nostalginen paikka! Oli muuten melko vaarallinen asema. Tuolle keskilaiturille kun pääsi tulemaan aivan yksinkertaisesti radan yli oikealta. Niin ainakin 80-luvun alkupuolella. | ||||
|
15.05.2007 00:30 | Joni Lahti | ||
| Siinähän pitäisi lukea V(ladimir) I(litsh) Lenin, Iljanpoika siis, mutta kun sen I:n kohdalla on jokin epämääräinen Y tai jokakin muuta sotkua. Kun venäläinen kysyy, mikä on isänne nimi, tämä on jo ystävyyden merkki, puoleksi ehdotus sinutteluksi. Jos vaikka olet nimeltäsi Hannu Hukkanen ja sanot isäsi nimeksi Aleksanteri, olet sen jälkeen ystävien mielestä Gannu Alaksandrovitsh, sukunimesi Gukkanen jää unohduksiin. Näin kävi yhdelle kavereistani! Kun tuo meikäläinen h vielä kuulustaa g:lta. Hauskoja nimiä syntyy! | ||||
|
14.05.2007 17:10 | Joni Lahti | ||
| Korjaus edelliseen. Tämän postimerkkivihkonhan piti tulla ulos vasta 9.5.07. Ja piti tuo Vaurio vielä nostaa kuvaan... Onko niitä Postissa saatavissa? Pitää ostaa muistoksi. | ||||
|
|
14.05.2007 16:19 | Joni Lahti | ||
| Vaurio pääsi syksyllä postimerkkiin saakka. Niin katoaa mainen kunnia.... http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin+kaupungin+liikennelaitos/Ajankohtaista/Postimerkkisarja+joukkoliikenteest%C3%A4 |
||||
|
|
14.05.2007 15:55 | Joni Lahti | ||
| On muuten kumma kirjoitustapa, kun se toinen nimi pitää olla isän mukaan Ilitsh (Ilja). Näkyy maailmalla muodoissa Ilich, Illich, Ilyich, Illic jne. Salatiedettähän oli koko mies, Lenin oli salanimi Uljanovin sijasta. Olikohan koko miestä olemassakaan ja kuka makaa tämän Uljanovin tilalla mauseleumissa täytettynä? Toinen mahdollisuus on, että Suomi-Neuvostoliitto -seuran meistaaja oli lukutaidoton.... | ||||
