Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	26.03.2015 10:07	Joni Lahti
		Ok. Yhdyn Eliaksen näkemykseen ja uskon lähteen tietoa.
	25.03.2015 17:51	Joni Lahti
		Tämän kuvan vuodeksi on lähteessä merkitty 1910. Toisaalta voisi hyvinkin olla, että kuva on otettu loppusyksystä 1905 suurlakon aikoihin kuten tuo toinen kuvakin Pikkuruskosta samassa paikassa http://vaunut.org/kuva/83217.
	25.03.2015 17:48	Joni Lahti
		Varhainen kuva vuodelta 1907 Kelloniemen lossilaiturista löytyy osoitteesta: http://aijaa.com/3NY9aJ
	24.03.2015 17:50	Joni Lahti
		On se vanha Kuopion lääninvankila. Tässä vankila on ollut aina vuodesta 1829 lähtien. Ensimmäinen rakennusvaihe tehtiin on Engelin suunnitteleman mukaan. Toinen rakennusvaihe valmistui 50 vuotta myöhemmin ja kolmas vaihe, punatiilinen nelikerroksinen ristinmuotoinen rakennus valmistui vuonna 1888. Liekö sitten vankilan sijainti ohjannut aikoinaan myös ensimmäisen rautatieaseman sijoittamista?
	21.03.2015 19:05	Joni Lahti
		C.P. Hällströmin vuoden 1799 Suomen karttakirjassa Iisalmen nimi oli kirjoitettu muotoon Iidensalmi. Nimen Iisalmi-Iidensalmi-Idensalmi etymologia viittaa todennäköisesti järviin Iso-Ii ja Pikku-Ii, joita sanotussa karttakirjassa kutsutaan yhdessä Iijärveksi. Mutta voisiko nimi olla muodostunut sittenkin siitä, että on kaksi Ii -nimistä järveä, joista tulisi nimi Iiden(järvien)salmi eli Iidensalmi ja siitä ruotsin kielinen muoto Idensalmi?
	19.03.2015 15:01	Joni Lahti
		Vasemmalla Valgan suuntaan on vartioimaton tasoristeys, jossa eräänä kesäyönä kauan sitten keikkui känninen itsemurhakandidaatti junaa odotellen. Pysäytimme auton ja juttelimme kaverin kanssa niitä sun noita. Kun sitten tarjoilimme kaverille useita savukkeita, mieli muuttui. Kaveri lähti köpöttelemään tyytyväisenä tupakat taskussaan. Oli kuitenkin aika pelottava tunnelma.
	18.03.2015 12:39	Joni Lahti
		Oikea kirjoitusasu on virallisesti Võru - kuten kirjasessa lukee - eli mallia õunapuud õitsevad. Mutta, jos oikein muistan, itse võrunmaalaiset saattavat ääntää joskus õ:n kuten ö.
	18.03.2015 12:24	Joni Lahti
		Valgasta ei sitten enää kulje henkilöjunia Valmieraan Latvian puolelle, ennen tämän vuoden elokuun alkua. Näin kirjoitti Postimees 12.2.2015. Yhteys on korvattu busseilla. Päätös on yksin latvialaisten tekemä. Voi olla niinkin, että vasta Rail Baltica avaa kunnon pikajunayhteyden Tallinnasta Pärnun kautta Riiaan, sitten joskus. Tämä harmittaa tietenkin Kaakkois-Virossa asuvia, sillä uusi rata Eurooppaan tulee kulkemaan heistä kaukana lännessä. Nykyisillään tällaisen suoran yhteyden avaaminen on hankalaa johtuen mm siitä, että latvialainen kalusto on vanhaa verrattuna Elronin uuteen kalustoon.
	14.03.2015 16:58	Joni Lahti
		Periaatteessa haupitsin putken pituuskaliperi on pienempi kuin kanuunalla, eli putki on lyhyt verrattuna väljyyteen. Pitkäputkisemmat kanuunat ampuvat alemmilla kulmilla kuin haupitsit, joilla taas voidaan ampua jopa yläkulmilla – yli 45 astetta, siis periaatteessa. Kanuunoilla on ollut tapana ampua usein miten patruunalaukauksia (kranaatti ja ajopanos yhtenä kokonaisuutena) ja haupitseilla taas irtolaukauksia (kranaatti ja ajopanos erikseen). Ajopanosta voidaan irtolaukauksessa säätää, eli laittaa putkeen erikokoisia latauksia, 1 tai 2 panos. Tämä onkin ollut haupitsien etu etenkin metsäisessä maastossa. Myös rihlojen nousuissa ja kranaateissa on eroja. Mutta nykyisin puhutaan yleisesti kanuunahaupitseista ja ero tyyppien välillä on käytännössä häviämässä. Kanuunahaupitsin putken pituus on yli 30 kaliperia (eli yli 30 x putken väljyys) ja sillä voidaan ampua yli 45 asteen korotuskulmilla. Siis pitkäputkinen kuin kanuuna, jolla voidaan ampua kuin haupitsilla. Suomessa tykit luokitellaan edelleen kanuunoiksi tai haupitseiksi. Niinpä Tampellan 155 mm tykki (putken pituus 52 kaliperia) on virallisesti kanuuna, vaikka sillä on haupitsimaisia ominaisuuksia. Kuvassa olevan tykin putki on vain 22 kaliperia pitkä. Ase luokiteltiin kuitenkin kanuunaksi ampumatavan vuoksi. Ase toimi mustaruutipanoksella eli oli hyvin vaatimaton suoritusarvoiltaan ja hidas ja oli jo vuonna 1914 vanhentunut-
	12.03.2015 18:36	Joni Lahti
		K-linjan ratikan väritunnus oli vuonna 1932 suorakulmio, jonka oikeasta yläkulmasta vasempaan alakulmaan kulkevan lävistäjän yläpuolella oli vihreä väri ja alapuolella punainen: http://vaunut.org/kuva/93282 Tietääkö kukaan, milloin nämä värikyltit poistuivat?
	12.03.2015 14:58	Joni Lahti
		Tätä sotavaunua kiidätti 4-sylinterinen, 4480-kuutioinen Renault bensiinimoottori tehoilla 35 hv. Vaunu nopeus tiellä oli huikea 7,7 km/h. Jollen ole aivan väärässä, muistelen, että etumaiset telapyörät olivat massiivista puuta. Konekiväärivaunua kutsuttiin naarasvaunuksi (kk 8 mm) ja tykkivaunua vastaavasti urosvaunuksi. (37 mm). Miehistöillä on kuvassa ranskalaisnalliset kypärät, voivat olla myös venäläistä perua. Talvisodassa suurin osa vaunuista menetettiin viholliselle. Viimeiset neljä vaunua poistettiin SA:n vahvuudesta vuonna 1942.
	06.03.2015 14:22	Joni Lahti
		Leo, noin on pääsääntöisesti eli periferiassa olevat kielet säilyttävät monesti vanhoja ilmaisuja ja kääntäen, kansojen ja ajatusten keskiössä kielet lainaavat sanoja toisiltaan aktiivisesti. Mutta saksan kielessä, joka ei ole periferinen kieli, on kehitelty runsaasti lainasanojen rinnalle täysin omakielisiä sanoja. Tekniikan sanoja ovat vaikkapa Hubschrauber, Fernseher, Funk, Fernhörer jne. Osa näistä sanoista elää kielessä edelleen vahvasti. Syy tähän voi olla osassa germaanisissa kielissä yhteinen, joka voi olla juuri tuo sanojen sijamuotoihin ja monikkoon taivuttaminen
	04.03.2015 18:49	Joni Lahti
		Kiitos lisätiedoista jälleen. Islantilaisesta kuvalähteestä löytyi pari hyvää lisäkuvaa Reykjavikin junista. Ensimmäisessä kuvassa http://goo.gl/1bDPhB Reykjavikin herrat istuvat tyylikkäinä avovaunuissa. Ensimmäinen vaunu näyttäisi oleva 1. luokkaa vaatetuksen perusteella:) Vaunujen pyörät näyttävät perin mielenkiintoisilta. Toisessa kuvassa http://goo.gl/Tyol0G veturi työntää satamassa vaunujonoa möljälle. On jokseenkin huteran näköistä rataa!
	03.03.2015 21:17	Joni Lahti
		Onhan Islannissa muitakin ratavirityksiä. 1930-luvulla toimi Korpúlfsstaðirin 600 mm maatilarata. Homma toimi työntämällä, vetureita ei ollut. Uudempi viritys on Kárahnjúkarin vesivoimalaitoksen rata, jolla toimii kolme dieseljunaa. Arkaainen islannin kieli on vekkuli monessakin mielessä. Sana vetur ei ole tietenkään veturi, vaan se merkitsee talvea. (Höyry)veturi on sen sijaan eimreið ja (höyry)juna eimlest. Juna yleisesti ottaen on járnbrautarlest. Rautatie puolestaan on edellisen sanan alku járnbraut. Ja rautatieasema on sitten járnbrautarstöð. Muita hassuja tekniikan sanoa ovat mm sjónvarp (“näkymänheitin”), televisio. Kiikari on tietenkin sjónauki. Radio on útvarp (“ulosheitin?”..). Miksi islantilaisilla on omia sanoja kansainvälisesti yleisistä asioista? Kerran sain vastauksen, ettei niitä ulkomaalaisia sanoja voi taivuttaa neljässä eri sijamuodossa kovinkaan hyvin, kun ei tahdo saada umlautia tarvittaessa. Mene ja tiedä.
	19.02.2015 18:57	Joni Lahti
		Forumin tontilla aiemmin ollut puinen liikerakennus kuvattuna toiselta puolen Mannerheimintietä, ehkä Sokoksen talolta tai sen työmaalta http://tinyurl.com/ozbn3ep . Talon Mannerheiminkadun puoleisessa seinässä oli kyltti ”Talo puretaan”. Raitiovaunusta ei näy kuin katto ja virroitin, joten siitä on vaikea sanoa muuta. Kuva on otettu talvikelillä. Kun alkuperäinen kuva on otettu kesäkuussa 1941, on tämä vertailukuva otettu ehkä kevättalvella 1941 tai sitten jo loppusyksyllä 1940. Vai onko kuva otettu ennen talvisodan syttymistä? Pommitusvaurioita ei nimittäin näy. Tietääkö kukaan asiasta tarkemmin.
	18.02.2015 14:19	Joni Lahti
		Kyllä tuo pukinpartainen papparainen on melkoisen varmasti Genosse Walter Ulbricht. Mies oli kotoisin Leipzigista ja hänestä piti tulla jonkinlainen koristepuuseppä, mutta politiikka vei mukanaan. Saksassa kiersi aikoinaan vitsi, jonka mukaan lyhin itäsaksalainen aikayksikkö oli nimeltään ulb. Sen verran meni aikaa siihen, kun derkut saivat radionsa kiinni, kun kuuluttaja mainitsi nimen.
	17.02.2015 13:42	Joni Lahti
		Genosse Erich Honecker, hoch!
	16.02.2015 09:41	Joni Lahti
		Onko 1000 mm rata? Näyttää vain kapeamalta.
	31.12.2014 17:51	Joni Lahti
		Turkish Airlinesin mainosratikka, jossa mainostetaan lentoja Tallinnasta Istanbuliin.
	31.12.2014 17:20	Joni Lahti
		- Vastaukset syntyvät täällä - Puhelinnumero 1182 on Infotelefonin numero, josta voi etsiä sitä sun tätä, puhelinnumeroita jne.
	30.12.2014 15:09	Joni Lahti
		Mehis Helme kirjoittaa sanotussa lähteessä, että... "Jo vuonna 1900 hankittiin 17 höyryveturia.... Tehtaan [Kolomna] mallimerkintä oli 63, Seuran [1. Juurdeveo Selts] raiteilla ne saivat merkinnän K..." Vuoden 1905 tienoilla Liettuassa oli 8 ja Ukrainassa 24 kpl vastaavaa veturia. Näin siis Helmen mukaan. Vuoden 1915 aikana vetureita siirreltiin ja vuokrailtiin pitkin suurta Venäjää, ken ties yhden veturin ero voi selittyä tällä. Joitakin A.20:n (entinen K.303?) tunnuslukuja: maksiminopeus 30 km/h, teho 150 hp, tulipinta 58,5 m ², höyrynpaine 12 kg/cm³, iskun pituus 355 mm, sylenterin Ø 355 mm, vetopyörien Ø 740 mm, kokonaispaino 38100 kg, vesisäilö 5,8 m³ ja polttoainemäärä 3000 kg. Keskeiset muut mitat olivat: kokonaispituus: 11209 mm, josta tenderin pituus n. 3800-3900 mm, suurin korkeus 3505 mm, korkeus nokipesän keskikohtaan 1800 mm ja vetopyörien akseliväli 900 mm. K63:n, Virossa myöhemmin B -veturin tunnuslukuna olivat: maksiminopeus 30 km/h, teho 135 hp, tulipinta 53,2 m ², höyrynpaine 11 kg/cm³, iskun pituus 355 mm, sylenterin Ø 355 mm, vetopyörien Ø 740 mm, kokonaispaino 35700 kg, vesisäilö 5,2 m³ ja polttoainemäärä 3000 kg. Kokonaispituus oli 11180 mm, kokonaiskorkeus 3480 mm ja korkeus nokipesän keskikohtaan 1750 mm.
	19.12.2014 21:16	Joni Lahti
		Kuten Arto sanoi, teknisen kuvan http://goo.gl/kEVzJA mukaan Coffman -järjestelmässä palokaasut pyöräyttivät paineella käynnistintä, joka on hyvin saman näköinen kuin sähköstarttikin. Kuvassa näkyy myös patruunan rakenne. Kysymyksessä oli pikemminkin palo- kuin räjähdekäynnistin.
	17.12.2014 15:59	Joni Lahti
		1930-40 luvuilla britit käyttivät yleisesti suurten lentokonemoottorien käynnistyksessä ns. Coffman käynnistintä eli moottori pantiin käyntiin räjähdyspanoksella, joka oli usein haulikonparuunan tapainen. Mahtaako koskaan ollut vastaavaa tekniikkaa vetureissa vai sopiiko räjähde vain bensiinimoottoreihin?
	17.12.2014 12:08	Joni Lahti
		Ikituurissa pidettiin varsinkin kesäisin suuria kokouksia. Opiskelijoiden kämpät toimivat kesähotellina. Luulenpa, että Ikituuri -nimi on siirtynyt uudelle torniralolle Helsingintien varrella.
	15.12.2014 21:34	Joni Lahti
		Lisää Artic -juttua Saksanmaalta: http://goo.gl/QdyXOf - Myös 25 min kestävä video löytyy sivun lopusta.
	14.12.2014 16:14	Joni Lahti
		Suomessa sen sijaan kalusto maalataan vihreä/valkoinen -suojavärein.
	12.12.2014 12:45	Joni Lahti
		Prinsessa on kotoisin Saksasta pollsdb.com/cfy - Käsittääkseni se asustelee nykyisin Lahdessa nimellä Wellamo?
	30.11.2014 21:02	Joni Lahti
		Vuodesta 1924 Mongolian kansantasavallan pääkaupungin nimi on ollut Улаанбаатар eli Ulaanbaatar, joka tarkoittaa punaista sankaria. Itse sankari oli nimeltään Sühbaatarin. Kaupunki on tunnettu aiemmin monella nimellä. Vuosina 1639–1706 se oli Örgöö (Өргөө ’palatsijurtta’) ja 1706–1911 nimellä Hüree ( Хүрээ, ’leiri’) ja myöhemmin Ih Huree ( Их Хүрээ, ’suuri leiri’). Mongolian itsenäistymisen yhteydessä nimi vaihdettiin vastaamaan kaupungin asemaa. Vuonna 1911 siitä tuli Niislel Hüree ( Нийлэл Хүрээ ’pääkaupunki’). Näin tietää kertoa Wiki. Nimeä ei siis ole vielä vaihdettu sosialismin jälkeiseen maailmaan sopivaksi.
	25.11.2014 12:00	Joni Lahti
		Hiukan tarkennusta. N -sarjan veturin suunnittelu alkoi Kolomnassa vuonna 1904. Veturista tuli 0-3-0 yleisveturi. Sarjatuotanto alkoi vuonna 1916. Alkuperäinen väri oli ruskea ja veturi oli kansan mielestä nätisti viimeistelty. Tallinnan merilinnoitusradoilla - 750 mm - kulki kuusi N-tyypin veturia. Käytettiinkö niitä myös kaupallisella 750 mm radalla, en tiedä. Ehkä myöhemmin, kun linnoitusradat purettiin. Lähteen mukaan yleisveturina sitä voitiin käyttää sekä tenderi- ja tankkiveturina. Kuvaa tankkiversiosta ei löytynyt.
	25.11.2014 11:12	Joni Lahti
		Virolaisen lähteen Mehis Helme: Eesti kitsaröömmelised raudteed Viron kapearaiteisella verkolla oli myös käytössä Kolomnan rakentamia N-sarjan vetureita. Lähteen mukaan veturin huippunopeus 25 km/h, teho 60 hv, tulipinta 26,4 m², höyrynpaine 12 kg/m², iskupituus 300 mm, silinterin ø 256 mm, vetopyörien ø 600 mm, täyspaino 19 000 kg, vesivara 3,5 m³ ja polttoainetta 1 000 kg. Veturin kokonaispituus oli 8540 mm – josta tenderi n. 3400 mm - ja korkeus 3100 mm.
	20.11.2014 20:51	Joni Lahti
		Just 3TЭ.
	20.11.2014 16:20	Joni Lahti
		Moldovalaisessa 4,40 leun postimerkissä vuodelta 2005 veturin littera on kirjoitettu muotoon ЗTЗ10M. Kumpi on oikea tapa kirjoittaa? Vrt http://tinyurl.com/lkohajb
	15.11.2014 16:15	Joni Lahti
		Talvella 1987 oli todella kylmää. Paikallisjunat kärsivät kylmyydestä ja vuoroja jäi runsaasti ajamatta. Kansa hytisi laitureilla ja ryntäsi täpötäysiin juniin niiden ilmestyttyä sitten joskus. Siperia oli todella täällä.
	07.11.2014 14:08	Joni Lahti
		Vuonna 1930 oli Ruotsissa ainakin kuutta ei raideleveyttä käytössä. Eräässä kohtaa oli kolme eri leveyttä. Lisäys: Hauska filminpätkä Växjöstä vuodelta 1949. Kolme veturia ajaa samalla linjalla kolmea eri raidelevyttä eli 891 mm, 1067 mm ja 1435 mm http://www.historiskt.nu/diverse/film/tre_sparvidder.wmv Kuva vastaavasta vaihteesta Växjössä http://tinyurl.com/p8grk9h
	07.11.2014 14:03	Joni Lahti
		Mielestäni Ruotsi pitää ennätystä eri raideleveyksin määrässä. Tämä johtuu pitkälti ongelmasta Englannin jalka vs. Ruotsin jalka - ja samalla tietenkin erimittaiset tuumat.
	02.11.2014 13:44	Joni Lahti
		Ukin lähtöraiteen paikalla on nykyisin onneton parkkialue.
	02.11.2014 00:55	Joni Lahti
		Ennen sentään 50 kruunun setelissä luki selvästi femti kroner. Vuodesta 2009 lähtien siinä on lukenut halvtreds kroner! Siis 2,5 x 20 (tyve). Kaksi ja puolikin pitää sanoa puoli kolmatta. Tanskalaista logiikkaa pahimmillaan. Muuten hauska maa-
	01.11.2014 23:48	Joni Lahti
		Aiemmin linkittämässäni lähteessä Nohab -verureista on toki runsaasti yksilöllistä tietoa saksaksi Nydqvist & Holm AB:n kuuluisan veturisarjan historiasta. Niitä on kunnosteltu, maalailtu ja siirrelty maasta toiseen ja jopa takaisin. Mielenkiintoisia tarinoita.
	01.11.2014 19:46	Joni Lahti
		Oikein kaunis PBS:n (Privatbanen Sønderjylland ApS) Nohab 1132 EuroRail -kuosissa (ex-DBS veturi) http://tinyurl.com/p7w74sj Lisää Nohabien värityksiä lähteessä http://nohab-gm.de/nohablist/nohablist.php
	01.11.2014 19:02	Joni Lahti
		Niin se oli, sama kahva sisällä ja ulkona. Pahus, kun en oikein tunne lukkotermejä, mutta ne ovat kai telki ja vastalevy. Kun siis telki osui vastalevyyn, kahva painui alas ja heti sen jälkeen telki napsahti vastalevyssä olevaan "koloon", jonka jälkeen kahva vapautui ja nousi yläasentoon ja kas, lukko oli kiinni. Turvallista? Oliko saksalaisissa plootuissa aikoinaan sama systeemi? Aikakin saksalaisten vanhoissa vaunuissa kahvat sojottivat kuvien perusteella samanlaisessa "poikakulmassa". Kyllä näitä ovia availtiin jo hyvissä ajoin ennen asemaa. Oikeastaan oli mamistelua tai tyttömäisyyttä olla avaamatta ovea ennen aikojaan ja olla hyppäämättä ulos ennen junan lopullista pysähtymistä! Sellaista urheutta silloin.
	31.10.2014 22:45	Joni Lahti
		Sinisten vaunujen ovien lukon toiminta näkyy https://www.youtube.com/watch?v=yZ_MwCxdkxg videossa, tosin ulkopuolelta. Sisällä oli samanlainen kahva, vai oliko se ihan samanlainen? Kahva oli jousitettu noin 45 asteen kulmaan. Lukko alkoi vapautua jossakin vaakatason alaspäin kieppeillä, kun kahvaa painettiin alaspäin. Videossa voi nähdä toiminnan, kun ovi heitettiin sisältä kiinni. Kahva painuu ensin alas, mutta nousee heti sen jälkeen ylös lukiten oven. Tosin sen sitten sai auki myös junan liikkuessa. Siksi kai näitä punaisia virityksiä asennettiin. Asiantuntijat osaavat varmaan kertoa tarkemmin.
	29.10.2014 13:35	Joni Lahti
		Voisiko ovessa lukea jotakin ``operoidaan vain kuten veturia``? Jotakin sellaista lukee kuvatietojen mukaan Rata-GAZissa.
	28.10.2014 21:32	Joni Lahti
		Tšaika eli Ча́йка (GAZ-13 ) on huomattavasti upeampi rata-auto Unkarissakin. Vertailepa vaikka http://tinyurl.com/qb5oh6y Tyyliä on.
	23.10.2014 16:46	Joni Lahti
		Tämän rungon lempinimi on Susanna. Susanna tuli varikolle virallisesti 14.9.2013 ja lähti linjalle 1.1.2014.
	21.10.2014 00:36	Joni Lahti
		Sächsischische Zeitung käytti vuonna 2006 Tauruksesta nimeä ”der rasende Stier” eli ”raivoava sonni”. Syynä oli todennäköisisti veturin ulkonäkö, josta tulee mieleen raivopää eläin. Itävallassa veturi on yleisti sonni. Eräs yksilö maalattiin saksan lipun värein, josta lempinimi Deutsche-Stier.
	19.10.2014 20:16	Joni Lahti
		Näin on. Taurus on Stier saksassa. Mikä on nopein sukupuolen vaihdos? Se, kun tarjoilija myy härkää ja tuo keittiöstä lehmästä leikellyn pihvin. Aivan kuten Topi sanoi.
	19.10.2014 11:52	Joni Lahti
		Mikon heittämä idea on periaatteessa kannatettava. Itse ole haikaillut yhtenäistä tietokantaa, sillä tietojen onkiminen osaltolta sitä sun tätä on tosi työlästä ja virheitä tulee. Muistaako kukaan, milloin ajattiin viimeinen runko, jossa oli muka kiitojunan aunuja? Kesällä 1970 matkustin Tampere-Pori välin sellaisella. Jäi oikein mukava muisto.
	19.10.2014 11:30	Joni Lahti
		Taurus tunnetaan myös lempinimellä Stier (onko sitten sonni tai salvattu sonni härkä, mene ja tiedä).
	18.10.2014 21:03	Joni Lahti
		Br 120 tunnetaan Saksassa lempinimillä Blechbüchse (peltipurkki tai säilykepurkki, jotain sellaista) tai Möbelwagen (voisi olla vaikkapa kalustevaunu). Ulkonäkö ehkä syynä.
	14.10.2014 20:36	Joni Lahti
		Raja olisi voinut olla myös huomattavasti idempänä, sillä Pähkinäsaaren rauhassa v. 1323 Tornionjoki jäi Ruotsille. Uusi kilpailupari olivat Uppsalan ja Turun hiippakunnat. Kalarikas Tornionjoki jäi vuoden 1346 rajanvedossa Uppsalalle ja rajaksi tuli Kaakamojoki. Venäläiset halusivat siirtää rajan lännenmäksi Tornionjokeen ja saada länsimainen Tornio vaikutuspiiriinsä.
	14.10.2014 14:12	Joni Lahti
		Tunnetusti vitsikkäät saksalaiset ovat antaneet rautatiekalustolleen meheviä nimiä. Lista löytyy mm sivulta http://www.bahnstatistik.de/Spitznamen.htm - Osa on todella hauskoja ja osa kuvaa hyvin laitteen ulkonäköä, alkuperää tai tarkoitusta. Tätä Berliinin 480 sarjaa kutsutaan myös nimillä Bierfaß (= Oluttynnyri) ja Straßenbahn (= Raitiotie). Syytä en tiedä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset