Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	14.10.2014 14:12	Joni Lahti
		Tunnetusti vitsikkäät saksalaiset ovat antaneet rautatiekalustolleen meheviä nimiä. Lista löytyy mm sivulta http://www.bahnstatistik.de/Spitznamen.htm - Osa on todella hauskoja ja osa kuvaa hyvin laitteen ulkonäköä, alkuperää tai tarkoitusta. Tätä Berliinin 480 sarjaa kutsutaan myös nimillä Bierfaß (= Oluttynnyri) ja Straßenbahn (= Raitiotie). Syytä en tiedä.
	13.10.2014 23:39	Joni Lahti
		Mikähän juna on ollut tämä Sr1 3045:n perässä ensin kolme Eil-sarjan lähiliikennevaunuja ja sitten sinisiä Ein yms vaunuja? 18. tammikuuta vuonna 1987 oli sunnuntai ja Eil -vaunut olivat yleensä lepäämässä sunnuntaisin Riihimäellä.
	13.10.2014 18:46	Joni Lahti
		Hampurin S-Bahnilla käytetään "kaksoisvirtajunina" DB-Baureihe 474 kolmevaunuisia Bo’Bo’+2’2’+Bo’Bo’ yksiköitä. Keskivaunun katolle on piilotettu virroitin, joka nousee tarvittaessa näppärästi 15 kV 16,67 Hz ajojohtimeen. Tässä sellainen on käytössä http://tinyurl.com/k6lt3cv
	13.10.2014 17:10	Joni Lahti
		Tuohon aikaan Suur-Suomea rakennettiin vain AKS:n ja IKL:n puheissa. Heimosodat olivat ohi ja jatkosodan alkuun oli vielä kuutisen vuotta. Eikä silloinkaan koko puolen miljoonan joukko lähtenyt Suur-Suomea rakentamaan huolimatta Mannerheimin miekantuppipuheesta. Talvisodan aikana ei moisia mielikuvia juurikaan ainakaan armeijan piirissä esiintynyt.
	09.10.2014 11:05	Joni Lahti
		Vuoden 1931 http://vaunut.org/kuva/37031 topografikartassa näkyy alueen maasto hyvin. Ampumaradan sijainti hahmottuu selkeästi niin, että ammunnat on ammuttu pääosin suoalueen yli pohjois-eteläsuunnassa. Suota on tuossa vaiheessa jo ojitettu kuivaustarkoituksessa. Aivan Turun radan kupeessa ampumaradan jatkeena sijaitsi armeijan sikala. Mahtaakohan sijainti määräytynyt logistisista syistä? Possuja on tullut ilmeisesti junakyydillä ja lähtökin on tapahtunut samoin junalla. Se on varmaa, että varsinkin kesäkelillä Turun junissa on tuoksunut vieno sikalan tuoksu - ehkäpä Kirkkonummelle saakka.
	06.10.2014 09:59	Joni Lahti
		Lyhennettyjä lättävaunuja?
	22.09.2014 19:53	Joni Lahti
		Useamman kerran satuin näkemään Pasilassa tilanteen, jossa paikallisliikenteen puuvaunun ovesta syöksyi joku kiireinen mies (ei koskaan nainen?) väärältä puolen junaa ja aitoi suoja-aidan yli! Eihän niissä lepattavaovisissa (ne tuplaoviset) ovet menneet talvikelillä aina kiinnikään, lunta ja jäätä kertyi kynnyksiin. Pahimmillaan ovet olivat vauhdissa kuin varikset siivet. En kaipaile niitä kulkupelejä lainkaan.
	21.09.2014 16:45	Joni Lahti
		Muistan Riihimäeltä tapauksen, jossa kiireinen perheenäiti hyppäsi epäonnistuneesti liian kovassa vauhdissa laiturille. Eväät levisivät ostoskassista pitkin laituria, emäntä selvisi pienin naarmuin. Portailla tupakointi oli aivan normaalia, ei kuitenkaan erityisen viisasta.
	19.09.2014 20:15	Joni Lahti
		Liikenneviraston Seinäjoki-Oulu -radan asemien kehittämishankkeessa vuodelta 2012 Kokkolan aseman kehittämisestä sanotaan: ”Uusi matkakeskus sijoittuu osin vanhan asemapuiston paikalle, ja muun muassa mahdollisuudet säilyttää vanha kivikukko ovat epävarmat. Vanha asemarakennus jää sivuun matkakeskuksesta, mutta kaupunkikeskustassa sijaitsevalle arvorakennukselle on hyvät mahdollisuudet saada uutta käyttöä.” http://tinyurl.com/pn2hpuw Tässä vaihtoehdossa kivikukko siis jäisi matkakeskuksen alle. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa keskus aseman itäpuolelle, mutta se olisi vielä ahtaampi paikka. Muitakin ongelmia tämän sijoituksen kanssa raportin mukaan olisi.
	19.09.2014 09:25	Joni Lahti
		Kokkolan kivikukko kesällä 2009 http://vaunut.org/kuva/57139 Tätä kivikukkoa on järsitty kadun puolelta kevyen liikenteen väylän tieltä.
	14.09.2014 18:47	Joni Lahti
		On taas mahtava tietopläjäys pojilta! Tätä lisää, maallikkokin pääsee jyvälle tekniikasta.
	14.09.2014 14:20	Joni Lahti
		Koboltin sininen RAL 5013 oli käytössä vuosina1962-69 DB:n nopeissa (yli 120 h/km) sähkövetureissa.
	14.09.2014 13:21	Joni Lahti
		Edelliseen kysymykseen löysin selityksen, jonka mukaan sarja sai lempinimensä siitä, että housunprässien tulosta käyttöön oli kulunut 60 vuotta. Voihan asiaan vaikuttaa myös se, että veturin keulapellissä on tiukka taite, joka näkyy hyvin kuvassa http://tinyurl.com/oyyfmcf
	14.09.2014 13:05	Joni Lahti
		Veturin lempinimi on Bügelfalte eli housunprässi. Miksihän?
	11.09.2014 21:13	Joni Lahti
		Kyllähän asioissa on ero. Ilmastointi, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja ilman jäähdytys, on air conditioning. Ilmanvaihto on taas ventilation, ventilaatio. Nykyään rakennetaan taloja, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Niitä on ruvettu kutsumaan ilmastoiduiksi taloiksi, joka on virhe. Olen itsekin syyllistynyt sotkemaan asiat keskenään, yritän jatkossa pitää asiat erillään.
	04.09.2014 18:05	Joni Lahti
		Vielä tarinaa TЭ-sarjan (BR 52) sotavetureista. Vetureita jäi Neuvostoliitolle noin 2000 kpl. Niistä suurin osa muutettiin raideleveydelle 1524 mm, mutta osa jätettiin maan länsiosiin ”reserviksi” alkuperäisellä raideleveydellä 1435 mm. Tämä siksi, että kalustoa olisi voitu tarvittaessa – siis invaasiossa – käyttää sotilaallisiin kuljetuksiin Euroopan rautateillä. Näiden reservivetureiden määrästä en ole löytänyt merkintää sen enempää kuin 1435 mm vaunujen määrästäkään. Niitäkin on varmasti ollut.
	04.09.2014 17:50	Joni Lahti
		Haapsalun L-1646 on Kasparia pari vuotta vanhempi. Tämä veturi tuli Viroon vuonna 1967, mutta se vietiin Liettuaan seuraavana vuonna sekaantumaan Tšekkoslovakian miehitykseen. Vuodesta 1993 veturi toimi liikkuvana kattilahuoneena Tallinnan solmussa, kunnes se poistettiin vuonna 1998. Haapsalun veturi on kiertänyt suurta Neuvostoliittoa mm. Kaukasuksella ja Siperiassa. Ajokilometrejä sille kertyi uran aikana 2 041 830 km.
	04.09.2014 08:50	Joni Lahti
		Se liikkuva museoveturi L-3297 on Kaspar ei Kasper. Hyvä juttu Viron L-sarjan vetureista löytyy Tehnikamaailmasta: http://www.tehnikamaailm.ee/kaspar-ja-teised-l-tuupi-auruvedurid/ Jutussa on myös viittaus syyskuun 1999 matkaan, jossa oli mukana suomalaisia harrastajia.
	03.09.2014 11:40	Joni Lahti
		Tässä giganttinen 4-14-4 A. Andrejev -veturi eri kulmasta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/Andreev.jpg ja mittapiirros metrisin mitoin täällä: http://tinyurl.com/qbhrrp5
	03.09.2014 11:29	Joni Lahti
		Ilmeisesti ajamisessa on kypärä- ja turvavyöpakko?
	26.08.2014 13:56	Joni Lahti
		Näin luonto ottaa mahtavasti omansa, jopa Pohjoisessa. Kaimalta myös hyvä vertailukuva.
	20.08.2014 17:44	Joni Lahti
		Minulle tulee mieleeen sävystä Symphony X494 lähinnä DB:n vuosina 1959-74 kalustossaan käyttämämä sävy RAL 6020 kromioksidivihreä. Se voi olla tosin aavistuksen verran tummempi kuin Symphony -väri. Kromioksidivihreää opittiin valmistamaan synteettisesti vuonna 1929, jonka jälkeen se oli hyvinkin käyttökelpoinen eri pintoihin.
	19.08.2014 23:00	Joni Lahti
		Likissä: http://www.emrath.de/rest/pig_schweinfurtergruen.jpg näkyy kiteitä, joista on saatu pgmentti Schweinfurtin vihreään eli Emerald Greeniin. Jotenkin kallistun sille linjalle, ettei ns. veturivihreä olisikaan valmistettu Schweinfurtin vihreän kiteen pigmentistä. Se kun tiedettiin vaaralliseksi lähiympäristölleen jo 1900-luvun alkupuolella.
	19.08.2014 19:29	Joni Lahti
		Tämän Schweinfurtin vihreän, kuten sitä alun pitäen kutsuttiin, keksi itävaltalainen Ignas Edler von Mitis vuonna 1805. Aine oli kemiallisesti Kupari(II)-arseeniasetaattia. Sen alkuperäinen tehtävä oli toimia saostusaineena. - Aineesta saatuja pieniä vihreitä kristallimaisia kiteitä ryhdyttiin käyttämään pigmenttinä. Kiteistä saatiin monenlaisia väriaineita teollisuutta varten kuten myös tapetteihin ja taiteilijoiden väreihin jne. Teollinen valmistamien oli halpaa, joka selittää värin laajan käytön. Mutta sitten se toinen puoli. Pigmentti oli vaarallisen myrkyllistä. Jo vuonna 1860 englantilaisissa lehdissä huhuttiin lapsen kuolemasta, joka oli johtunut emerald green -värjätyistä tapeteista. Jo 1900-luvun alusta alkoi tämän pigmentin karttaminen ainakin kotioloissa.
	12.08.2014 19:12	Joni Lahti
		Noppo tai maatalousopiston tienoo Hyvinkäällä?
	09.08.2014 20:04	Joni Lahti
		Vanha kuva Kundan sementtitehtaan mailta. Kuvan pitkässä linkissä lukee … /0001kunda5.jpg. Onkohan sama veturi kuin tässä kuvassa? Kuva täällä: http://tinyurl.com/p6ljs52
	07.08.2014 13:56	Joni Lahti
		Läpiajosta Neuvostoliitto laskutti 50 dollaria junalta, joka oli esim. Paasikiven mielestä ''hirmuinen'' hinta. Tavaraliikenne kulkikin pääosin Hyvinkään kautta.
	07.08.2014 12:42	Joni Lahti
		Vuoden 1949 aikataulun mukaan matka Helsinki-Turku kesti 4 h 35 minuutista aina 5 h 30 minuuttiin. Syy tähän oli tietenkin ns. Porkkalan tunneli.
	07.08.2014 09:28	Joni Lahti
		Vuoden 1949 aikataulun mukaan matka Helsinki-Turku kesti 4 h 35 minuutista aina 5 h 30 minuuttiin. Syy tähän oli tietenkin ns. Porkkalan tunneli.
	30.07.2014 20:32	Joni Lahti
		Kauttaaltaan tšekkien ja slovakkien tarina Itävalta-Unkarista irtaantumisen jälkeenkin on ollut vaiherikas. Monta vaihetta on tuo Keski-Euroopan teollistunut maa kulkenut. Tarina menee lyhyesti näin: Tšekkoslovakia 1918–1938 (itsenäinen tasavalta), Tšekko-Slovakia 1938–1939 (Münchenin sopimuksen tuloksena silvottu maa), Böömin ja Määrin protektoraatti ja Slovakian tasavalta 1939–1945 (Saksaan liitetyt osat ja miehitetty alue), Tšekkoslovakia 1945–1990 (sosialistinen tasavalta), Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990–1992 sekä vuodesta 1993 itsenäiset Tšekin ja Slovakian tasavallat. Ns. vanha vetureiden numerointijärjestelmä oli voimassa vuosina 1921-1987 sekä Tšekin rautateillä että Slovakian rautateillä. Systeemin loi Prvni Ceskomoravska Praha (nykyään CKD Praha) tehtaan pääinsinööri Kryspin. Järjestelmää käytetään edelleen, kun kysymyksessä on höyryveturi tai jokin muu museoyksikkö Lisää tietoa järjestelmän logiikasta, hyvistä puolista ja rajoituksista lähteessä: http://www.railfaneurope.net/misc/czechnum.htm Jos kuva on vuodelta 1920, valtion nimi on ollut Tšekkoslovakia, siis se ensimmäinen tasavalta.
	27.07.2014 09:53	Joni Lahti
		Nopeusluokan kaava on tietenkin 10x(5+3). Näin saadaan tulos 80 km/h. Sulut siis puuttuivat edellisestä viestistä. Luku 3 oli kaavassa vakio, jonka avulla tyyppimerkinnän nopusluokkaa kuvaava arvo pysyy yksinumeroisena. Esimerkiksi 110 km/h merkittiin luvulla 8.
	27.07.2014 00:47	Joni Lahti
		Kurkistin vanhaa (ennen vuotta 1988) Tsekkoslovakian verurityyppien merkintäjäjestelmää. Tyyppi 354.9 tulkitaan ilmeisesti seuraavasti: - ei kirjainta = höyryveruri - 1. numero 3 = vetävien akseleiden määrä - 2. numero 5 = nopeusluokka kaavalla 10x5+3=80 km/h - 3. numero 4 = normaali raideleveydellä akselipaino 4 kaavalla 4+10=14 t kaikkia akseleita kohden ja - 4. numero 9 (pisteen jälkeen) = tässä tapauksesssa aiemmin yksityisomistuksa Erikoinen on ollut systeemi. Toivottavasti tulkinta meni oikein.
	26.07.2014 13:57	Joni Lahti
		Kuopion veturitalli vuonna 1905 toisesta suunnasta http://vaunut.org/kuva/83217 - Kääntöpyörällä G1 168 "Pikkurusko".
	17.07.2014 17:27	Joni Lahti
		Kun muistelen sinisten vaunujen istuimia, varsinkin 1. luokan, tulee mieleen Finnairin Convair 440 Metropolitanin penkit. Ne olivat todella ylelliset verrattuna nykyisten liikennekoneiden kammottaviin istuimiin. Muutaman reissun sain nauttia siitä ylellisyydestä. Nyt nekin ovat museotavaraa.
	16.07.2014 12:29	Joni Lahti
		Pasilan asema ilmakuvassa 1920-luvulla. Muutos on melkoinen http://vaunut.org/kuva/39978
	04.07.2014 16:10	Joni Lahti
		Peesaan Timoa ehdottomasti, siis paasi, paaden, paatta... jne. Monikossa partitiivi on paasia. Jännää on, että viron kielessä nominatiivi on lähes sama kuin meillä eli paas. Loppuvokaali on vain pois. Mutta genetiivi onkin pae (vrt. Suomen murteiden paaen) ja partitiivi paadi ja monikon partitiivi paade. Kehitys on vain mennyt hiukan eri tavalla.
	02.07.2014 20:41	Joni Lahti
		Todellinen pommikone on tämä hollantilainen http://vaunut.org/kuva/93162 Jos keulan oveen pantaisi vielä lasit, kuva olisi täydellinen.
	01.07.2014 15:15	Joni Lahti
		Kysymyksessä on setukaisten, setujen tai setojen XIII Seto leelopäev Värskassa. Setukaiset ovat jaetun Setumaan asukkaita, joiden asuinsijoista osa (Petserimaa) jäi Neuvostoliiton palattua alueelle 1944 Venäjän puolelle. Lopullisesti raja sulkeutui Neuvostoliiton kaaduttua, ei tosin kokonaan. Kesällä 1990 pääsi rajan yli helposti piipahtamaan Petserin luostarissa, jatkosta en tiedä. Setukaisten kohtaloa verrataan usein karjalaisten vastaavaan Suomessa. Setukaisten puhuma kieli (seto kiil') on joidenkin mukaan aivan oma kielensä. Toiset pitävät sitä võrun murteena. Vuoden 1991 jälkeen joutuivat junat käymään Venäjän puolella Petserissä matkalla Tartosta Põlvan kautta Võruun ja Valgaan. Tilanne muuttui vasta Kuidulan oikaisun valmistuttua vuonna 2011.
	30.06.2014 21:45	Joni Lahti
		Luonto ottaa omansa nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan. Aika moni kulttuurimaisema on ruohottunut ja lisää tulee sitä myöten, kun taloudellisen tehokkuuden nimissä toimintoja keskitetään ja alueita tyhjennetään. Näin se vain tällä kertaa menee.
	30.06.2014 17:27	Joni Lahti
		Mahtaako vuosi olla kuitenkaan 1920, kuten kuvatiedoissa kerrotaan? Sotilailla on mielestäni päällään malli 36 kesäpuserot, kolmella saman mallin "verikauhat" pään katteena. Samoin suikka näyttää olevan mallia 36.
	26.06.2014 19:02	Joni Lahti
		Vielä kerran sivuraiteella. Mihin kategoriaan kuuluu hirvikärpänen tai hirven täikärpänen (Lipoptena cervi)? Onko se vieraslaji vai tulokaslaji vain tuliko se vain uudestaan Suomeen? Voi olla niin, että ilmaston lämpiäminen uudelleen on mahdollistanut sen leviämisen takaisin täänne pohjoiseen tai sitten hirvieläinten runsastuminen 1800-luvun lopun joukkometsästyksen jälkeen on vetänyt kärpäsiä uudelleen Suomeen. Jos ihmisen metsästys on vaikuttanut kannan muutoksiin, on se silloin kuitenkin meikäläiseen luontoon kuuluva kotoperäinen laji, joka näyttää nyt vain vieraslajilta. Oikeasti se on tässä tapauksessa paluumuuttaja. Jos syynä on ilmaston muutos, on tuo pirullinen pikkuotus tulokaslaji.
	24.06.2014 14:16	Joni Lahti
		Vieraslaji on ihmisen mukanaan tuoma uusi laji ympäristöön ja tulokaslaji taas sellainen, joka leviää ympäristön muutosten tai muiden tekijöiden vuoksi. Kyllä kai lupiini on tässä mielessä vieraslaji samoin kuin jättipalsamikin. Tulokaslajeja edustaa mm. neitoperhonen.
	22.06.2014 23:43	Joni Lahti
		Ihmeellistä, että nämä ilmajäähdytteiset moottorit ovat ylipäätänsä toimineet hitaissa nopeuksissa, heikossa ajoviimassa ja Suomen lämpimissä kesissä. Toinen ihmetyksen aihe on Harley-Davidsonin V-moottori, jossa sylinterit ovat peräkkäin ajosuuntaan nähden. Miten ihmeessä ajoviima voi jäähdyttää sitä taaempaa sylinteriä riittävästi varsinkin jossakin Texasin lämmössä? No, Harrikkaan voi hankkia pienellä hinnalla sähkökäyttöisen lisälaitteen, Engine Cooling Fanin. Noihin resiinoihin ei varmaankaan löytynyt moista lisäsarjaa. Mutta insinöörit ovat ihmeellisiä, maallikon ymmärryksen yläpuolella.
	22.06.2014 19:57	Joni Lahti
		Jos matkalle Hki-Tre kuluu n. 200 litraa dieselöljyä, tekee se öljyn lämpöarvon 10,05 kWh/litra (11,52 kWh/kg) mukaan noin 2010 kWh eli juuri Kimmon sanoma 2 MWh. Koivuhaloissa lämpöarvoa on pinokuutiometrissä 1700 kWh (kuution paino n. 410 kg) ja irtokuutiometrissä 1010 kWh (kuution paino n. 243 kg). Koksissa sitä on kilossa noin 8,12 kWh. Mutta todellakin, paljonkohan noita kiinteitä polttoaineita on kulunut matkalla Hki-Tre? Varmasti joku sen vielä tietää.
	22.06.2014 17:00	Joni Lahti
		Tuli mieleen vielä kysymys, miten paljon energiaa kuluttaa juna vaikkapa Hki-Tre välillä aikataulun mukaisessa InterCity ajossa veturina vaikkapa Sr2? Käytetty energiamäärä olisi mukava muuntaa vastaamaan öljystä saatavaa energiaa tai miksei halkomoottien määräänkin. Myös sellainen laskelma olisi mukava nähdä, jossa osoitettaisi kulutetun energian määrä/matkustaja eri liikennevälineillä, ei kuitenkaan Hornetilla! Eihän junalla ajelukaan aivan ilmaista ole.
	21.06.2014 23:25	Joni Lahti
		Taisteluharjoituslennolla F-18 kuluttaa keskimäärin tuon 5000 litraa kerosiinia. Taistelutilanteessa kulutus nousee etenkin, jos joudutaan käyttämään jälkipoltinta työntövoiman lisäämiseksi. Tämä temppu nostaa kulutusta noin 30 %. Myös lentokorkeus ja erilaiset liikkeet vaikuttavat kulutukseen. Hornettiin on tankattaessa lisättävä 0.1 % lisäainetta nimeltään AL-41. Aine on 98 % etanolia. Hinta ei kuitenkaan liene korkea. 5000 litralla polttoöljyllä lämmittäisi vuoden jopa kahta omakotitaloa. Kerosiinilitran polttaminen vapauttaa 2,56 kiloa hiilidioksidia. Tunnin revittely koneella vapauttaa siis pahimmillaan hiilidioksidia ilmastoon jopa 12,5 tonnia! Korkeita ovat lukemat.
	19.06.2014 18:14	Joni Lahti
		Einsatzkommando Cobra eli EKO-Cobra on Itävallan erikoispoliisiyksikkö, joka on erikoistunut turvallisuuskysymyksiin. Karhukopla onkin kobrakopla, vaikka listalla on selvästi valtion turvallisuus ykkösenä. Aikamoinen mainosveturi siis!
	13.06.2014 23:42	Joni Lahti
		Martin. On niitä joitakin vaakunoita, joissa esiintyy käsi sinänsä tai asekäsi. Muutamia löysin pikaisesti katsomalla. Mutta ei se kuvio ole kovin yleinen. Eniten heraldiikassa ärsyttää heraldisten värien väärinkäyttö, sellaistakin näkyy. Tuossa Valgan kilvessä on peräti neljä väriä, joka on hiukan liikaa hyvälle vaakunalle. Sen lisäksi siinä on toisissaan kiinni pitkältä matkalta kaksi metalliväriä eli valkoinen (=hopea) ja keltainen (=kulta). Kuntien vaakunoita on joutunut museoon viime vuosina, joten siltä osin heraldinen perinne Suomessa kapenee.
	13.06.2014 20:39	Joni Lahti
		Tämä Tsipulin oli leningradilainen arkkitehti, joka piirsi Valgan aseman lisäksi Riian rautatieaseman (yhdessä V.I. Kuznetsovin kanssa), Petroskoin rautatieaseman (1955) sekä Pietarin Kavalergardskaja 16:sta (1957). Ei siis aivan tuntematon tekijä suuressa neuvostojen maassa.
	13.06.2014 20:29	Joni Lahti
		Vanha punatiilinen Valgan asema valmistui vuonna 1890. Rakennus tuhoutui vuonna 1944 sotatoimissa. Nykyinen todellakin "virallisesti" stalinistista tyyliä noudattava asemarakennus valmistui vuonna 1949. Arkkitehtinä oli V.P. Tsipulin, nimestä päätellen ehkä venäläinen. Aseman nimen alla seinällä oli aikoinaan vuosiluku koristeellinen vuosiluku 1949.
	13.06.2014 12:15	Joni Lahti
		Todella hieno! Jännä juttu on tuo tunnus valkea lintu vihreällä/sinisellä pohjalla VALGA -nimen yläpuolella. Tunnus toistuu monessa yhteydessä mm iskulauseen "1 linn, 2 riiki" yhteydessä. Virallinen kaupungin vaakuna on kuitenkin musta/valkoinen miekkakäsi vihreällä pohjalla http://tinyurl.com/napjdg8 Onkohan virallinen tunnus liian sotainen?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset