4938-153965 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.04.2008 20:25 [Tunnus poistettu]  
  En muista aivan tarkkaan ryömikö se vaihteisto irroitusasennossa,luultavasti ei.Suuntaa käännettäessä täytyi ensin kääntää vaihteisto irti ja suunnankääntö tapahtui sitten. Vaihteiston irrotuskytkin oli molemmissa ajopöydissä.Tehonsäätökammessa oli ns.palautus asento(kick down).Sillä sai vaihteen isommalle tai pienemmälle tarpeen mukaan.Alunperin koko sarjassa oli SRM vaihteisto.Dv15-16 sarjaa varten oli hankittu muutama varavaihteisto.Voith osoittautui niin kestäväksi että päätettiin varustaa pari Dv11 veturia Voithin vaihteistolla.Jostakin syystä näissä ei vaihteiston öljynlämmönvaihtimet kestäneet ja meni öljyt ja vedet sekaisin tuhoten vaihteiston. Kooji on oikeassa. kierrosluku piti nostaa 600rpm.Noissa kierrosluvuisakin on omat juttunsa.Dv12 vaihteisto täyttyy 2 portaalla ja moottori pysyy tyhjäkäynnillä.Jos nopeus on T-asennolla yli 60 km/h alkaa moottori jarruttaa.Tämä moottorijarrutus ei kuitenkaan ole kovin suotavaa koska tämä aiheuttaa moottorissa mäntien nopean jäähtymisen.Tästä taas seuraa mäntien halkeaminen palotilojen pohjasta...kallista lystiä.
kuva 30.03.2008 17:13 [Tunnus poistettu]  
  Dv11 oli muuten ainut Vr:n dieselveturi jolla pystyi ajamaan ilman paineilmaa.Ryömimismomentti pani veturin liikkeelle kun irroitti seisontajarrun ja ko.jarrulla sen sai pysähtymäänkin. Deuz moottorilla varustettu kompressori oli aika heikko teholtaan ja jännittävä, ei tiennyt lähteekö kylmänä käyntiin vai ei.Muutama Dv11 karkasi omille teilleen,tehonsäätökampi siirtyi huomaamatta pois jarru asennosta päämoottorin rynkytyksessä tyhjäkäynnillä,vuotavat jarrusylinterit ja ryömintämomentti huolehti lopusta.Kahvitauko voi päättyä ikävään ilmoitukseen:Tais olla teidän veturi joka menee yksin tuolla linjalla.
kuva 30.03.2008 16:59 [Tunnus poistettu]  
  Alkuperäinen SRM vaihteisto oli petojen sukua,susi jo syntyessään. Tällä vaihteistolla veturin ryömimismomentti oli aika suuri,veti 10 vaunuista roikkaa vaihteisto irrotettuna.Suurin murhe oli esivaihteen kytkinlevypakka jonka kestävyys ei ollut hyvä.Muistaakseni 1811 oli käytössä Iisalmessa 1979-80 luvulla.Suosiota kuvaa erään vanhemman kuljettajan tokaisu kun kuuli että ko.koneella pitäisi lähteä ratapihalle:"Ei,ei varmasti sitä,ennen lähdetään vaikka Lätällä päivystykseen!". Merkintää olen ihmetellyt miksi luokitus oli raskas (Vr) vaikka akselipaino on pienempi kuin Vv15-16 vetureilla.
kuva 29.03.2008 23:22 [Tunnus poistettu]  
  Hiekka siirrettiin siiloon kuljetusvaunusta paineilman avulla ja valui omalla painollaan alas vetureita hiekotettaessa.
kuva 29.03.2008 23:19 [Tunnus poistettu]  
  Hiekkasiilo.
kuva 29.03.2008 21:42 [Tunnus poistettu]  
  Jostakin syystä vaihteiston vaihto ei tuottanut toivottua tulosta.Oli muistaakseni ongelmia lämmönvaihtimen kanssa,ei kestänyt.Alkuperäisessä kunnossa Dv11 oli pelottava laite vaihtotyössä todella hyökkäävän liikkeellelähtönsä vuoksi.Ei kannattanut mennä väliin odottelemaan kiinniajoa.1805 oli Pieksämäellä filmitähtenä jossakin kuvauksessa jossa ajettiin tasoristeyksessä henkilöautoa päin.
kuva 29.03.2008 21:32 [Tunnus poistettu]  
  Jos Seinäjoella on ollut enemmän työtä,ei ole joutanut Belarus tallissa säilymään? :-)
kuva 25.03.2008 22:34 [Tunnus poistettu]  
  Itäisessä naapurissa valmistettu veturi joka on erään kotimaisen logistiikkayrityksen käytössä ja läntisessä naapurissa valmistettu kuorma-auto joka on jonkun veturin kotimaan logistiikkayrityksen kalustoa.
kuva 23.03.2008 20:25 [Tunnus poistettu]  
  Taidettiin olla 80-luvulla pehmeäpäisempiä; ei silloin oppia tarvinnut pesäpallomailalla päähän takoa.
kuva 23.03.2008 20:20 [Tunnus poistettu]  
  Vaihdetta kutsuttiin pisaraksi,osoittimen kuviosta johtuen. Nykyisin suunnilleen samalla paikalla on normaali vaihde mutta kutsumanimi on pysynyt pisarana.Mäen vasemmalla puolella näkyvä matala rakennus harja miltei raiteessa kiinni oli Ruotsinsalmen taistelun aikainen ruutikellari.Pysytteli ihmeen sitkeästi paikallaan,hajotettiin joskus 2000 luvun alkupuolella viimeisimmän radankorjauksen aikaan jolloin vaihtui betonipölkyt ja radan akselipaino nousi 25 tonniin.
kuva 21.03.2008 11:50 [Tunnus poistettu]  
  Kesken kiiihhkeän opiskelutilanteen. Niitäkö on Sepolla vieläkin?
kuva 21.03.2008 11:47 [Tunnus poistettu]  
  Noita kontteja siirretään lähes päivittäin Mussalosta Kotkan Kantasataman tarpeisiin. Venäjältä tulevat tyhjät kontit menevät Mussaloon joten Kantasataman kontittajilla ei ole muuten kontteja riittävästi.Satamaoperaattori Steveco käyttää VR:n palveluja konttien siirtoihin. 10 pistettä Stevecolle.
kuva 19.03.2008 20:07 [Tunnus poistettu]  
  Itäpuolella se on.Se on varmaan sen soraradan pohja. Se vaunun raato on varmaan juuri kyseinen taukotila. Metsä on kasvanut ja puusto harventunut niin tulee näitä "ihmeitä" näkyville metsän kätköistä.
kuva 19.03.2008 19:58 [Tunnus poistettu]  
  Tuo oikeanpuoleisin musta piippu kuuluu lämpölaitokselle jonka suunnittelija on mielestäni onnistunut 110%:sesti.Laitos on kuin vanha lokomobiili voimaa uhkuvine siluetteineen. Ei mikään tylsä tiililaatikko. Ota Tuomas joku kuva siitäkin tänne. Vaikka laitos ei suoranaisesti kuulu tänne on siinä jotakin samaa höyryveturin kanssa.
kuva 16.03.2008 17:37 [Tunnus poistettu]  
  Tästä paikasta Kymin suuntaan ehkä 400-500 metriä on radan vasemmalla puolella joku vanha radan pohja. Tietääkö kukaan minne tämä rata on johtanut? Metsässä radanpohjan luona on jonkin umpivaunun raatokin.
kuva 10.03.2008 22:35 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä se jonkinverran niinkin tekee ja pitää täydet ilmanpaineet yllä niin lähtö onnistuu välittömästi.
kuva 04.03.2008 18:22 [Tunnus poistettu]  
  Nuo lähinnä olevat mustat taulut ovat mahdollisen radioaktiivisen säteilyn haistavat tutkat. Tekavät hälytyksen mikäli radiaktiivinen säteily ylittää turvallisuusrajan.
kuva 29.02.2008 09:33 [Tunnus poistettu]  
  Nuo Pr1 ajot ja monet muut mustalla kalustolla ajot kiittyivät VR:n 125 vuotis juhlavuoteen 1987.Saas nähdä kuinka höyryiset on 150 vuotisjuhlat 2012.
kuva 20.02.2008 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Köröttelin tuolla 1011:lla joskus 80-luvulla Iisalmesta Otanmäkeen.Siitä reissusta on muutama kuvakin mutta ovat mokomat diakuvina.Kuinkahan nuota sais semmoseen muotoon että vois jonkun laittaa vorg:iin?
kuva 09.02.2008 19:06 [Tunnus poistettu]  
  Edesmennyt Rautatieopiston opettaja Arvo Oksanen kertoi saksalaisten tutkimusten mukaan kitkan olevan suurimmillaan kun luisto on 3%.Jos laittaa koneiston käymään väärinpäin ei tule lovia mutta pysähtymishetki voi olla hieman tempukas.Tosin vanhat höyrymiehet hallitsivat koneensa varsin hyvin.
kuva 04.02.2008 21:34 [Tunnus poistettu]  
  Onko tuo kuvan vasemmassa laidassa näkyvä monttu kääntöpöydän jäänteitä?
kuva 31.01.2008 22:20 [Tunnus poistettu]  
  "Sisäsiisteys" kuului vissiin lämmittäjälle ja kyllä kai lämppäri puhdisti ikkunoita yms. Joskus vetureiden nimikkoaikaan veturin miehistö saattoi tulla vapaapäivänä buleeraamaan paikkoja. Koneen puhtaus oli miehistön ylpeyden aihe.
kuva 31.01.2008 22:10 [Tunnus poistettu]  
  Saattaa olla,en osaa varmaksi kuvasta tunnistaa. Kuvan moottorissa oleva komressori on Tamrock ruuvikompressori,käytössä osassa Dv12 sarjaa, 26 alkuisissa.
kuva 31.01.2008 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Valmet 310B (Sama moottori on Valmet 500 ja 502 traktoreissa). Kompressori on Atlas Copco NT8. Moottoreita on myyty konepajoilta ja isommilta varikoilta.Dv12 ja Dr14 sarjassa oli sama moottori mutta saneerauksen yhteydessä on vaihdettu tehokkaammat moottorit kun on tullut lisäkuormaksi ilmastointilaite ja generaattori.(vissiin Valmet 602 traktorissa käytetty, en muista tyyppiä).Kompressoreita ei ole myyty. Vempujen apukone oli aikaisemmin Perkins mutta vaihdettiin tehokkaampaan kotimaiseen. Moottoreita kannattaa kysyä esim. Hyvinkään konepajalta ja isoilta varikoilta esim. Kouvolasta,hinnat ovat olleet varsin kilpailukykyisiä.
kuva 30.01.2008 17:36 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa säkissä lienee rättejä ja kulmikkaassa kaukalossa petroolia liuottimeksi öljytahrojen poistoon.
kuva 29.01.2008 10:33 [Tunnus poistettu]  
  Jossain näillämain käytiin 1976 seuraava keskustelu EP Savonian veturin ohjaamossa. Veturina oli Dv12 ja juna kierteli ja kaarteli välillä tosi kapeissa kallionleikkauksissa Kuopioon päin. Kuljettaja kysyi että tiedänkö miksi rata oa tehty tällaiseen kallioränniin? Selitin mäestä johtuvasta profiilista yms. Ehei, ei se niin ole, se on siksi että jos juna hyppää pois kiskoilta niin vaunut on helpompi löytää kun eivät leviä niin isolle alalle. Siitä alkaen olen tiennut miksi rataosalla on välillä kallioon louhittuja paikkoja, jopa tunneleitakin pahimmissa paikoissa.
kuva 29.01.2008 10:16 [Tunnus poistettu]  
  Valtaosassa höyryvetureita laakereiden voitelussa oli käytössä rakenne jossa voiteleva öljy siirtyi villa -ja metallilangasta valmistetun ytimen välityksellä laakerin tai nivelen voideputkeen,samalla periaatteella kuin öljy öljylampussa. Voitelu toimi myös veturin seistessä niin kauan kuin öljyä riitti.Ennen veturin käyttöönottoa öljyvalumat pyyhittiin pois koneiston pinnalta. Ajossa veturi olisi tahriintunut koneiston heittelemästä öljystä ja sorapintaisilta radoilta irronnut pöly tarttunut öljyisiin pintoihin ja muodostanut ei toivottua hiomatahnaa koneistoon.Veturin seistessä pidemmän aikaa ytimet nostettiin pois voideputkista ettei öljy valu tarpeettomasti. Veturinpuhdistajan tehtävä oli pyyhkiä öljytahrat pois koneistosta ja muualtakin. Puhdistajina oli lukuisasti naisia ja moni veturimies on aloittanut nuorena poikana rautatieuransa veturinpuhdistajana.
kuva 28.01.2008 08:43 [Tunnus poistettu]  
  Kuopion ja Kurkimäen välilläkin oli ennen tuon näköinen paikka. En muista lammen/järven nimeä.
kuva 27.01.2008 23:05 [Tunnus poistettu]  
  Näyttää olevan veturinpuhdistaja työssään. Siinä hommassahan oli aika paljon naisiakin.Veturinpuhdistaja oli ammattinimike.No nyt se knoppi: Mitä ja miksi veturinpuhdistaja tekee?
kuva 30.12.2007 18:04 [Tunnus poistettu]  
  Kuulin toki ohjeesta,annettiin myöhemmin ja ihan asiasta.1000 volttia tasavirtaa on omille teille karanneena tappava annos.Em. tapahtuma sattui ehkä 1980 kesällä.Eipä niitä kaikkia vikoja esim. pakosarjojen vuotoja nähnyt/kuullut kuin veto päällä.Ja toki sen ison koneen saundi oli mukavaa musiikkia silloin kun kone ei ollut jouten.Varsinkin verkalleen lisätyt tehoportaat em. veturissa,moottorien hörähdykset vastauksena tehon lisäpyyntöön.Myös kolmeakseliset telit antoivat oman mukavan rytminsä kiskonliitoksissa.
kuva 29.12.2007 20:36 [Tunnus poistettu]  
  Jep.Olin konehuoneessa pyyhkimässä moottoreista öljyvalumia koska meillä oli kohta miehistön vaihto.Veturissa meni kentänheikennys päälle ja tehot oli kai täydet tulevaan nousuun.Ihmettelin kakkosmoottorista kuuluvaa rämisevää ääntä niinkuin joku pelti olisi ollut löysällä.Sitten huomasin generaattorin ikkunaluukusta hohtavan loimotuksen ja älysin äänen tulevan ns.kehätulesta generaattorissa ja samassa lojahti.Tuuletusaukoista löi salama kattooa saakka paine oli repiä lakin ja kuulosuojaimet päästä.Konehuoneen lattialla pyöri säkeniä kuin ilotulitusraketista.Valot hieman kuulsivat sankan savun seasta ja tosiaan haisi "sähkölle". Matka jatkui toisen moottorin vetämänä ihan kohtalaisen hyvin.Muistakaa pitää kuulosuojaimet Dr13:sen konehuoneessa!
kuva 29.12.2007 20:23 [Tunnus poistettu]  
  Tuo Haslerin mittari oli käytössä Dr12 ja Dr13 vetureissa mutta tuo tausta ei oikein satu kumpaankaan. Porkkanan sisällä en ole koskaan käynyt joten veikkaisin sitä. Kyllä Dr12 kulkee enmmänkin kuin kuvan mittarissa on lukemia.
kuva 27.12.2007 23:12 [Tunnus poistettu]  
  Eräällä työreissulla tuli semmoinenkin kokemus kuin päägeneraattorin läpilyönti noin metrin päästä nähtynä ja varsinkin kuultuna. Kokemus on unohtumaton, veturina oli 2349....
kuva 21.12.2007 20:18 [Tunnus poistettu]  
  No onhan se,sehän onnii Ylä-Savvoo.
kuva 21.12.2007 20:08 [Tunnus poistettu]  
  31.12.2007.
kuva 20.12.2007 09:19 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuva Tapsalta jälleen. Pyhäsalmelle päin oleva Lavapuron mäki aiheuttu aikaisemmin harmia monelle kuljettajalle.Rataosa oli kiskotettu vanhoilla ja kuluneilla K60 kiskoilla joilla pito oli huono. Ehkä lähialueiden soilta tullut kosteus vielä pahensi asiaa. Harmit loppuivat kun kiskonhiontajuna kävi hiomassa kiskot K54 profiiliin.Mäessä kokeiltiin kaikenlaista,oli pumppuja jotka ruiskivat kitkaa parantavaa ainetta junan pyöriin ja aina leviäisi kiskoille mäkeen.Eipä aineen huomattu muuttavan tilannetta miksikään.Moni lämmittäjä on juossut mäessä junan edellä ja heitellyt soraa kiskoille kun veturista on hiekat loppuneet.Varma mutta yksinajossa hankalampi menetelmä.
kuva 20.12.2007 08:51 [Tunnus poistettu]  
  Vr:n ja Veturimiesliiton välisen sopimuksen mukaan Dv16 kaluston käyttö loppuu vuoden 2007 lopussa. Nyt siis kaikki innolla kuvaamaan Voivotteja.Kuka ottaa viimeisen kuvan Voivotista kaupallesessa liikenteessä?
kuva 18.12.2007 18:47 [Tunnus poistettu]  
  Kiitoksia. Näättäähän tuo viti jonniinverran junan perässä pöllyävän vae liekkö kuva vanahempoo otosta.Taetaa Vieskan paanalla vosvoerhappojuna taevaltoo.Mukava nähhä kuvia entisiltä palakisilta.
kuva 10.12.2007 20:33 [Tunnus poistettu]  
  Simolan pommitukset olivat toiseksi tuhoisimmat Neuvostoliiton tekemistä kesäkuussa 1944. 117 ihmistä sai surmansa ja huomattavasti enemmän haavoittui. Pahimmat pommitukset olivat Elisenvaarassa 134 ihmisen kuollessa. Suurin osa uhreista oli evakkojunien siviilejä. Muistaakseni Apali on julkaissut kirjan Simolan pommituksista.
kuva 10.12.2007 20:24 [Tunnus poistettu]  
  Naapurin "Truman"? Joskus komistusta katseltiin Kouvolassa,oli vissiin matkalla Haapamäelle. Olemukseltaan aika paljon Tr2:sen kaltainen. Muistaakseni stokerilla vai onko öljypolttoinen? Tehonsäätö paineilmaservolla ym. Varmaan on perässä talunut raskaampikin roikka. Varusteet hytin sisällä vähän kuin maalaissepän pajassaan tekemät.
kuva 10.12.2007 20:13 [Tunnus poistettu]  
  Omakohtaista kokemusta Rulla-Ristoista ei ole.Kuulemani mukaan Rulla-Ristot olivat kevytkulkuisia ja jalokäyntisiä.Olivathan ne parhaassa iässä poistuessaan käytöstä,viimeiset olivat käytössä 17 vuotta eikä loppuajan käyttö ollut varmaan lähellekään 100%,joten koneet olivat sopivasti sisäänajettuja. Jotkut vanhat Ristomiehet tykkäsivät että Jungin Risto oli parempi kuin kotimaiset,lesteri oli parempi malliltaan ja pesään sai paremmat rähinät laajemmalla käyttöalueella. Tottahan Rulla-Riston lämmittäjän ei tarvinnut pelätä laakereiden lämpenemistä eikä kiertää öljykannun ja ruutan kanssa veturia joka pysähdyspaikalla. Sopivassa suhteessa rattia ja venttiiliä niin sieltä se oikea saundi löytyy mikäli kone on säädetty oikein. Oikea sävellaji säästää konetta ja polttoainetta.
kuva 09.12.2007 20:51 [Tunnus poistettu]  
  Niin silläpä vihjailin 1096:sen 50 vuotissynttäreistä, sehän oli viimeinen Suomessa valmistunut höyryveturi.Elikkä Suomen maailmanhuippua oleva höyrykoneiden valmistustaitoa ei enää ole tarvittu tuon jälkeen.Rullalaakerointiin siirtyminen oli varmaan melkoinen haaste rakentajille. Aikaisemmin laakerit tehtiin veturiin sopiviksi mutta rullakoneille pitikin tehdä veturit laakereille sopiviksi,millin sadasosien tarkkudella. Hatunnoston arvoinen suoritus Tampereen vanhoille metallimiehille!
kuva 08.12.2007 21:56 [Tunnus poistettu]  
  Risto on uutuuden loistossaan. Eikös 1096:lla ole/ole ollut 50. vuotis syntymäpäivät lähiaikoina? Muistaakseni on joulukuun alkupuolella.
kuva 03.12.2007 11:29 [Tunnus poistettu]  
  Pieksämäen veturimiehet kertoivat ajaneensa Tr2:lla, jos ymmärsin jutun oikein niin joku juna oli vuorossakin Truman vetoisena. Erään kaverin kertoman mukaan oli aika työläät lähtövalmistelut.Tr2:ssa kampien voitelu on vaseliinilla ja lähtiessä sai prässätä vaseliinia vajaan 100kg.Kuinka paljon vajaan; sitä ei sanonut muistavansa.Stokerin rikkoutuessa arinasta peitettiin puolen tiilillä ja vastaavasti junapaino puolitettiin. Näin menetellen lämmitys onnistui lapiollakin ja veturi saatiin siirrettyä sopivalle korjauspaikalle. Jos 6 neliömetrin arinaa joutuu lämmittämään lapiolla saattaa huomata olevansa ankeuttajan seurassa.
kuva 03.12.2007 08:45 [Tunnus poistettu]  
  Lumumpassa se hiki on vain pintahikeä, stokeri syöttää hiilet pesään,lämmittäjä vain vihellellen vettä pataan.
kuva 02.12.2007 21:10 [Tunnus poistettu]  
  Muutama viikko sitten tuli arvosteltua Hurun turvallisuutta, työskentelyolosuhteita ym. Yhdessä asiassa Dr13 oli omaa luokkaansa muihin dieseleihin verrattuna, se oli voimapohatta.
kuva 02.12.2007 21:00 [Tunnus poistettu]  
  Hamina Kouvola välillä on radanvarressa erän voivotin kammet,hävisivät hinauksen aikana. Ei löytyneet etsittäessä,lienevätkö Summajoessa vai missä. Eikun etsimään ja löydön voi löytäjä heittää olalle...
kuva 21.11.2007 18:55 [Tunnus poistettu]  
  Ainakin osittain johtunee MGO moottorin ruiskutuspumppujen säätäjästä,pienillä kierroksilla ruiskutus jää "myöhäselle" ja aiheuttaa savutusta,nimenomaan sinistä savua.Myös moottorin lämpötilalla on vaikutusta asiaan,vaihtotyössä ja veturin seistessä junan edessä tovin ei moottori välttämättä ole parhaassa käyttölämpötilassaan.Moottoreihin on tiettävästi tulossa uudet säätimet ja sitä myötä kömytys vähenee.Ruiskutussuuttimia on myös paranneltu.
kuva 02.11.2007 08:17 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuvasarja.Olin syksyllä 1978 Kouvolassa koneapulaisena pari kuukautta,Haminan rata jäi mieleen vähän erikoisena.Rata myötäili maastoa tarkemmennin kuin nykyiset radat,oli pieniäkin kumpareita matkalla.Kiskojen välissä kasvavat pajupensaat rapisivat veturin pohjassa.Paikoin sai ajella jopa 60km/h paikoin 45.Uuden radan tulo Juurikorvesta varmaan vaikutti että entistä huollettiin vähin mahdollinen.
kuva 02.11.2007 08:03 [Tunnus poistettu]  
  RD11 on lisäaine ruostetta ja kavitaatiosyöpymistä vastaan.Veden jäätymisominaisuuksia se ei muuta millään tavalla.
kuva 01.11.2007 20:45 [Tunnus poistettu]  
  Voe mahoton! Onpa ne nuo piäkaapuntiseovun konneet ollu siistiä kun sika pienenä.
<<   >>