Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.05.2014 21:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Näkyykö, selviääkö alkuperäisestä kuvasta, onko silta puuta vai betonia? | ||||
|
05.05.2014 21:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jouni, Kannattaa joskus katsella takapuoliakin, siellä voi olla, hyvinkin mielenkiintoista nähtävää. Jos rakennus on asuttu, yleensä niissä on myös ovikello ja jos, ketään ei ole pihalla, sitä kun soittaa ja kauniisti asiansa esittää, kuvauslupa heltiää kyllä. Kolmesti on kysytty tiukasti, olenko: Museovirastosta, rautatiemuseosta tai jostakin museosta ja jos olen, voin saman tien lähteä ja mieluummin vauhdilla, yhtään kuvaa ei oteta. Minulla on kaikista niistäkin rakennuksista kuvat, harrastaja kun vaan olen. | ||||
|
|
05.05.2014 21:05 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Panu, luku saattaa olla hieman ”runsas” kyseisen vuoden Rautatietilastoa ei ole nyt käsillä mutta lukuja vuoden 1923 tilastosta: Lähteneiden ja saapuneiden henkilökilometreissä Alapitkän sijoitus valtakunnassa oli 264 ja henkilö kilometriluku oli yhteensä 1 020 065km. II-luokan lippuja myytiin 56 ja III-luokkaan 12998 kpl ja saapuneita oli yhteensä 15567 kpl. Kyseisenä vuonna Lapinlahden ja Siilinjärven matkustaja määrät olivat kaksinkertaiset. Alapitkä sija oli 87 lähteneissä ja saapuneissa Tavaratonneissa vuonna 1923. Joten, mikään olematon Alapitkä ei silloin ollut. | ||||
|
04.05.2014 22:20 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Hieno oivallus. | ||||
|
21.04.2014 00:35 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Suomi on tasa-arvoinen ja demokraattinen maa. Jotkut johtavat henkilöt ovat niin sanoneet ja erityisesti sitä korostaneet ja ilmeisesti, aivan vakavissaan ovat olleet ja jos, Haukivuorella ja Lievestuoreella ei voida pysähtyä mm. matalaan laituriin vedoten, kyllä silloin loppuvat pysähdykset Joensuussa ja Pieksämäelläkin, koska elämme TASA-ARVOISESSA maassa. Tietenkin pysähtyä voidaan mutta maksaville matkustajille (asiakkaille) ei ovia aukaista. | ||||
|
20.04.2014 00:08 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Sillä suojellaan junia ja kulkijoita toisiltaan. | ||||
|
20.04.2014 00:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Aikataulussa 1.3. – 31.5.1969 on MP11 Imatralle ja P 13 Helsinki – Kotka, jossa oli aikataulun mukaan oikein teräsvaunujakin. Kevätaikataulusta 1.3. - 30.5.1970 löytyy P13 / H742 Helsinki – Kotka ja lisävaunuja on ollut Kouvolaan pe, la ja su. Kesällä 1971 P 11 ja 13 ovat olleet veturivetoisia junia. Vuoden 1972 turistia ei ole, silloin oli minulla järjestettyä ”ohjelmaa” ja siihen ei turistia tarvittu. Kesällä 1973 P 11 oli moottorijuna ja P 13 oli muuttunut Joensuun yöjunaksi Imatran kautta. Vetoni on viikonloppujunan P 13. | ||||
|
Kuvasarja: Haukivuori |
16.04.2014 16:27 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oikein hienoja, oman aikansa hurukuvia! | ||||
|
16.04.2014 16:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Keväällä 1888 pohjanmaan rata ei ollut vielä täysin tukossa, muutama lisäjunakin olisi tarvittaessa sinne mahtunut. | ||||
|
16.04.2014 16:22 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Silloin Riihimäen ja Turun välinen matka on ollut todella pitkä, koska yömajaa on pitänyt pitää Koivistossa ja paluumatkalla Toijalassa. Konttorin parempi väki ei silloin tainnut tietää tai ymmärtää, että kaikilla väliasemilla ei kannata ja parane pysähtyä, koska siitä ei seuraa myöhempinä aikoina, muuta kuin turhaa viivytystä ja pelkkää harmia. | ||||
|
16.04.2014 15:54 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Tasoristeyksen merkki oli tallessa vielä vähänaikaa sitten, kiskot taisivat hävitä viime keväällä tai kesänä. | ||||
|
14.04.2014 21:05 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Tuskimpa toiveesi toteutuu laitureista, eivätköhän ne häviä jo ennen tulevaa talvea, koska ne haittaavat mm. lumen aurausta. | ||||
|
11.04.2014 14:48 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jouni, päästä päähän matkustajia ei ole ollut kovin paljoa, en edes minä. Kerran on ollut niin runsaasti matkustajia, että jokaiselle ei ” aivan omaa penkkiä” löytynyt, vaan sai matkaseuraa vierelle. Viime syksynä oli heikoin esitys, suurin osa matkustajista jäi pois Raahessa ja matkaa jatkoi kolme tai neljä matkustajaa kuskin lisäksi. Kokkolasta ja Uudestakaarlepyystä tuli yksi lisää kummastakin ja Pietarsaari antoi ja otti yhden. Seuraava havaintoni olikin Tuorilasta jolloin heräsin tähän maailmaan, sieltä oli yksi nousija, välipysäkeiltä muutama matkustajia oli noussut kyytiin, koska matkustaja määrä oli kasvanut runsaaseen kymmeneen. Pitkään minunkin piti elää, ennen kuin oivalsin tämän reitin erinomaisuuden. Lähtöajat ovat sopivat ja varsinkin, saapumisaika Ouluun ja mikä parasta, kuskit eivät ”lehtikelejä” tai muita ongelmia taida tuntea, koska perille tullaan ajallaan, eivät selittele ja ole pahoillaan vaan kiittävät omasta ja yhtiönsä puolesta. Ei ainakaan, näiden kolmen vuoden aikana ole myöhästytty kertaakaan, jolloin olen Ouluun tai Raaheen mennyt ja takaisin Poriin palannut. (kesäaikana, yhteensä 14 yksisuuntaista matkaa) Matkan aikana on myös mahdollista jaloitella jos sellaista kaipaa, lakisääteiset tauot ovat: Närpiö, Kalajoki / Kokkola, Närpiö ja Vaasassa on aikaa myös ulkoilulle. Ja mikä mukavinta, yhtiöt eivät tunne ”palvelumaksua” vaikka kuski rahastaa matkan. Sellainen lämmittää suuresti, erityisesti nuukaa matkamiestä. ;D Aiempina vuosina käytin vuoroa Turun ja Porin välillä useasti, pääsääntöisesti niille sattui Haldinin bussi ja niissä kuuli välillä hyvin hauskoja kuulutuksia. Mielestä paras, meni suunnilleen näin: Meillä ei ole yhtään aika pysähtyä Laitila mut jos teill on kova tupakka nälkä niin sit te voitte mennä ja polta nopeast, mä ajan sit kovempa. Vuoroa kannattaisi kokeilla, ainakin kerran elämässään. Mutta, jos on aito VR-uskovainen, silloin ei parane riskiä ottaa, sitä kun ei etukäteen tiedä, mitä tauteja bussista voi saada. Paitsi jos, vuoro on junaliikennettä korvaava vuoro, silloin niihin voi mennä huoletta – tartuntavaaraa ei silloin ole. Tämä vuoro ei ole korvaava vuoro mutta sellainen ”epävirallinen” kuitenkin, joten vähäriskinen vuoro on. ::) |
||||
|
10.04.2014 18:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Mahdetaanko tulevaisuudessa, myös Rovaniemen ja Kemijärven nähdä samanlaisia sähkövetureita vetotehtävissä? | ||||
|
01.04.2014 23:44 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kirjan mukaan, keskuslämmitys tuli 80-luvun alussa tehdyssä remontissa. Sähköt saatiin jo 1910-luvulla. Ilmeisesti kylmä vesi oli jo alusta asti ja sisävessat saatiin ennen 20-luvun loppua. Kyllä ennen kaikki oli PAREMMIN. | ||||
|
01.04.2014 23:41 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Laiturialueet ovat täysin sallittuja kuvauspaikkoja harrastustarkoituksissa. Silloinkin järjenkäyttö on sallittua ja itsesuojeluvaistoa on hyvä olla mukana, kohtuullinen määrä. Jos kyylän tai kerrostalokyttääjän havaitsee kuvatessaan, niin silloin kannattaa pilata hänen päivänsä täysin ja lähteä vain pois. | ||||
|
|
01.04.2014 19:31 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Topi, onko rautatiealueilla olevat henkilölaiturit sallittuja paikkoja? | ||||
|
|
01.04.2014 19:30 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vaikka nykyisin ei ole olekkaan tapana, että tuntemattomille puhutaan yhtään mitään, niin voisit kokeilla seuraavalla kerralla vaikka: Ei ole mitään hätää tai huolta, junia tässä vain kuvaan ja vilautat kameraasi ihmettelijälle. Eiköhän homma selviä sillä ihmettelijälle. Jos haluat hieman hersytellä, voisit lisätä. Tiedän että, tämä ei ole täyspäisten hommaa mutta kun urheilussa olen täysin onneton ja muukaan ei oikein suju mitenkään, siksi junia vain kuvaan. Viimeistään tässä vaiheessa, ihmettelijä ei ihmettele enää mitään, vaan ymmärtää mistä on kysymys ja lakoninen vastaus kuuluu: Jaa – vai niin ja saat säälittävän katseen. | ||||
|
01.04.2014 19:15 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Nykyaikainen ratajätkä: http://vaunut.org/kuva/91178?u=1499 | ||||
|
01.04.2014 19:14 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jos ja kun Ruosniemen kaasukuljetukset loppuvat, eiköhän Aittaluodon ja Ruosniemen väli ole ”valmis” ja voida siirtää entisten ratojen joukkoon, paitsi jos tapahtuu hyvin SUURI IHME? Ykkösellä ja kakkosella on Imatran 43 kiskoa, kolmosella ilmeisesti oli aivan alkuperäistä kiskoa: B. V. G. BOGHUM 1929. Aika näyttää mihinkä tätä kolmosen kiskon vaihtotyötä tarvittiin. | ||||
|
|
01.04.2014 19:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Alussa asunnoissa oli huoneistokohtainen puulämmitys, pönttöuuni ja keittiössä hella. Kerrassaan ihana lämmitysmuoto, siihen saivat lapsetkin osallistua, kukin kykyjensä mukaan. | ||||
|
29.03.2014 23:45 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Soo soo Tapio, se on hyvin tuhmaa hommaa. Minä tai me, ei koskaan tehty sellaista, ei olisi edes juolahtanut mieleenkään, ei ainakaan Kupittaan asemalla. | ||||
|
12.03.2014 00:36 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Onkos Reino pyörähdellyt Ylivieskan veturitalleilla keväällä 1970? | ||||
|
08.03.2014 14:08 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jaa – mikä virhe? ;D | ||||
|
03.03.2014 19:11 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Ensimmäistä kertaa, matkustin näissä vaunuissa 70-luvun vaihteessa, nehän olivat jo silloin meidän suomalaisten mielestä täyttä museokamaa. Eivätkö ruotsalaiset tiedä tai eikö heille ole kerrottu, että Stena on tämän ikäistä kalustoa varten? Mitenkä tälläistä, loppuu ajettuja kalustoa, voidaan pitää edelleen kaupallisessa liikenteessä? Eikö näiden vaunujen tekniikkakin ole isoisän aikaista ja eikö, tällaiset ikäloput vaunut ole suuri turvallisuusriskikin raideliikenteessä? Vai - ovatko ruotsalaiset vain niin nuukia, etteivät raskii uutta ja modernia kalusto hankkia kun vanhalla edelleenkin ajaa köryyttelevät? Tämä taitaa kuitenkin olla KERMANKUORINTA liikennöitsijä ja voiton maksimoija? |
||||
|
03.03.2014 18:59 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kari, kävin varmistamassa asian, kukat kuuluvat linkin ”ratajätkälle”. | ||||
|
03.03.2014 18:58 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Enhän minä vinoillut yhtään, kerran käännytään oikealle ja sitten vain suoraan – tosi helppoa. Meinasin kärähtää, henkilökuntaa meni voimalaan, onneksi olin saanut kameran reppuun. Peltoa siinä sitten ihmettelin ja lintuja odottelin. |
||||
|
|
02.03.2014 01:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kari, kukat taitavat kuulua tähän: http://vaunut.org/kuva/71824?u=1499&paik=Pori+%28uusi%29 Keväthän on tulppaanien aikaa, vaikka muovistenkin, eikö vain? Jimi, kyllä kukat voivat kukkia, jopa maaliskuussa. Tammikuun 9 päivänä muutama lumikello kukki talomme päädyssä ja nyt ne vasta kukkivatkin, kohta niiden aika on ohi tältä vuodelta. Talventähdet ovat nupuillaan ja kun aurinko vain näyttäytyy kunnolla, nekin KUKKIVAT. ;D |
||||
|
|
02.03.2014 01:03 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Paikalle on helppo mennä, siksi suosittu? Tarkoitukseni oli saada, taustalla näkyvät voimalinja pylväät ja juna, samaan kuvaan mutta se ei onnistu ilman raivaussahaa, siksi palasin ylikäytävälle. |
||||
|
25.02.2014 18:27 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Komea kuva. Kävitkö oikein vesitornista tämän kuvaamassa? | ||||
|
23.02.2014 17:40 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Tallin käyttö taisi loppua kun veturien huolto päättyi Porissa ja se siirrettiin Tampereelle? Tallit ovat olleet käytössä ainakin kesällä 1998. Porin asemalla veturien ”parkki” on ollut käytössä syksyllä 2000: http://vaunut.org/kuva/16643?liikp1=2390 joten, tällä välillä muutos on tapahtunut. Ratatyökoneita ja auroja oli kääntöpöydän raiteilla vuonna 2012 ja saattoi olla vielä keväälläkin 2013? |
||||
|
17.02.2014 19:09 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Tietääkö kukaan, millä numerolla tai mihinkä aikaan Juna lähti Imatralta ja Riihimäeltä? Kesällä 1977 ”kiitotavara” saapui Poriin henkilöjunassa 461 (Tpe klo 6.55 – Pori 9,55). |
||||
|
10.02.2014 01:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Onko todellakin totta, että tälläisiä matkustajalaitureita ja laituripolkuja ruotsissa on vielä käytössä? Nämähän ovat todella hengenvaarallisia. Pitäisikö sieltä ruotsista, tehdä tutustumismatka vaikkapa Pännäisten uudelle huipputurvalliselle ja -hienolle henkilöliikenne asemalle? Asemallamme on jopa kaksi henkilöhissiä käytettävissä, taitavat olla Pedersören kunnan ensimmäiset? ;D | ||||
|
09.02.2014 18:04 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Lisää laiturivaunuja, Tähtelä: http://vaunut.org/kuva/74384?paik=T%C3%A4htel%C3%A4 Salo: http://vaunut.org/kuva/50025?paik=Salo |
||||
|
08.02.2014 20:25 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Olisiko kuitenkin aikaisempi ajankohta kuin vuosi 1983? http://vaunut.org/kuva/87200?tt=16&i1=P&i2=67 Helmapeltejä vähemmän: http://vaunut.org/kuva/40638?tt=16&i1=P&i2=67 Jokatapauksessa, loistava omanaikansa rautatiekuva. |
||||
|
05.02.2014 23:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| No, arveluni osui nappiin. Rakennuksen ”kunnostus” on saatu onnellisesti päätökseen! | ||||
|
|
05.02.2014 23:02 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Mikähän mahtaa olla syy ja peruste purkamiselle? | ||||
|
04.02.2014 16:33 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jimi: Olen käynyt satamassa 50-luvun loppuvuosina isäni kanssa ja varsinkin 60-luvulla se oli meidän poikien lähes viikottainen käyntikohde (puuhastelu ja toimintakeskuksemme). Olimme silloin hyvin kiinnostuneita kaikista sataman eri toiminnoista ja me olimme lukutaitoisia. Kyseisen rakennuksen kadunpuoleisessa julkisivussa, vasemmalla puolen nurkkalaudan ja ikkunan välissä oli kyltti, jossa luki: VR SATAMA – asema ja suomenkielisen tekstin alla luki: HAMN – station, nyt sillä kohtaa on talon numero ja pari valkoista pikkukylttiä. Sitä en tiedä myivätkö sieltä myös matkalippuja, vai käsittelivätkö pelkkää rahti asiaa, enkä tiedä sitäkään, antoivatko sieltä lähtö ja kulkulupia vetureille ja junille. Nykyisen Silja-terminaalin takana rannassa on kellertävä vanha matkustajaterminaali, jossa oli VR:n lipunmyynti (ei lippuautomaatti). Muistikuvien lisäksi, minulta löytyy kuva tai kaksi jossa kyseinen rakennus on ko. kyltillä joka ei jätä epäilylle varaa, ei ainakaan runsaasti. Riittääkö tämä? | ||||
|
03.02.2014 20:09 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuvissa ko. veturit odottavat siirtoa Jyväskylän veturitallin vieressä: http://vaunut.org/kuva/69583?tag0=0|Vr2|957 ja kaikki kolme veturia: http://vaunut.org/kuva/58387?tag0=0|Vr2|957 | ||||
|
25.01.2014 17:29 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Äläs nyt rupea Eljas mestaroimaan, vaikka pitkänlinjan harrastaja oletkin. Kyllähän Sinäkin tiedät mitenkä ongelmaisia kohtausraiteet ovat, niistä ei ole kuin harmia ja murhetta ne eivät salli sujuvaa liikennettä missään olosuhteissa. Nykymaailmaan eivät kohtausraiteet kuulu, eivät ainakaan Suomenmaahan, venäjälle kylläkin saattavat sopia. Olet oikeassa, kaksoisraide ei ole ainoa oikea vaihtoehto – nelosraide on vielä oikeampi ja oivempi valinta. Ehkäpä sellaisenkin ihmeen vielä näemme, täysin tukkoisella Seinäjoen - Pännäisten välillä. Tai jos emme näe niin ainakin kuulemme kun VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja niin vakuuttaa. |
||||
|
21.01.2014 22:08 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kesällä kävin ihmettelemässä ratapihalla ja lastauslaiturin jäänteet näin, silloin arvelin asemarakennuksen olleen siinä, eipä paljon heittänyt. Kuvasi rakennuksen numero on 9/21. | ||||
|
21.01.2014 22:00 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Hieno esitys mutta olisiko hieman häijy? | ||||
|
|
20.01.2014 00:34 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oletteko nähneet tai koskaan kuulleet, että bussivuoroa olisi korvattu junalla? ;D | ||||
|
|
20.01.2014 00:30 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Onko veturin takana näkyvä rakennus, entinen Voikkaan asemarakennus? Kuvan: http://vaunut.org/kuva/18381?liikp1=2035 tekstistä voisi niin ymmärtää. | ||||
|
20.01.2014 00:29 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kerrassaan hieno kuva, kympin suoritus. | ||||
|
12.01.2014 23:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oikealla näkyvä "vaihdemiesten" rakennus on ollut ainakin kesällä 1994 pystyssä. Punainen rakennus ja hiilen hinhakuljetin ovat olleet talvella 1977 paikallaan mutta ovat tainneet hävitä sinä vuonna tarpeettomina pois. | ||||
|
12.01.2014 22:51 | Jarmo Pyytövaara | ||
| kuvassa on H 334. Juna pieneni vielä tästäkin, ilmeisesti kesästä 1977 alkaen, ajettiin pelkällä moottorivaunulla väliä. Viimeinen lähtö oli perjantaina 25.5.1979. | ||||
|
|
12.01.2014 22:49 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Toijalassa ollaan. | ||||
|
12.01.2014 17:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Tottahan toki aseman löytyy kuvia eri vuosilta, edestä, takaa, sisältä ja oikeat herkkukuvat vintiltä joissa näkyy rakennuksen laajennus. Mainittakoon vielä että, keittiön uunin luukku on Oulun konepajan tuotantoa numero 2. Pari aseman kuvaa löytyy: http://www.jukkajoutsi.com/nakkilakunta.html Kuvan rakennus on ollut aikanaan ratamestarin ja asemamiehen asuinrakennus, ratamestarilla on ollut kahden ikkunan asunto ja asemamiehelle riitti yksi akkuna. Lisää tietoa, näistä rakennuksista löytyy: Nakkilan rakennuskulttuuria: semmonen talo, jotta herrat kyselee. 1995 |
||||
|
12.01.2014 17:07 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Erinomaisella osaamisella ja ammattitaidolla on pystytty yhdistämään vanhaa ja uutta, lopputulos on todella??? Tässä sitä silmä ja mieli oikein lepää. No. parempi tämä kuin ei mitään odotushuonetta. Kimmo, eikös pohjanmaanradalla pääse kaikkien asemien odotushuoneisiin joilla henkilöjunat pysähtyvät? |
||||
|
12.01.2014 17:05 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kannattako ainoastaan ja vain, kiinnittää huomiota mitä kieltä puhutaan alueella? Kannattaisiko ennemminkin kiinnittää huomiota siihen yritteliäisyyteen ja periksiantamattomuuteen jota näkee pohjanmaalla ja erityisesti ruotsinkielisellä pohjanmaalla? Minulle on suorastaan ilo, käydä Pietarsaaressa ja ruotsinkielisellä pohjanmaalla, jopa Närpiössä ja ilo on kaksinkertainen kun käyn siellä Haldin&Rosin bussilla. ;D | ||||