Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.05.2020 20:09 | Tapio Nikula | ||
| TKK:lla Otaniemessä laskutikku oli käytössä vielä 70-luvun alkuun saakka. Minulla oli Ariston hienoin malli, jossa muistaakseni 10 eksponenttiasteikkoa. Näppärä peli ja kolmen-neljän numeron laskentatarkkuus riitti käytännössä kaikkiin insinöörilaskuihin. Sitten tuli Texas Instrument. Taisi olla malli 48 ja maksoi monta sataa markkaa ja se oli paljon 70-luvulla. Yksi maailman kuuluisimmista laskutikkuvirtuooseista oli Enrico Fermi. |
||||
|
19.04.2020 10:51 | Tapio Nikula | ||
| Muovin raaka-aine on monomeeria. Polymeeri on itse muovia. Veikkaan, että pytyissä on lateksia Kemiran Vaasan tehtaille. | ||||
|
14.04.2020 22:27 | Tapio Nikula | ||
| Ei kyllä tankattu lämminvaunuja Pm:n veturitalleilla. En ainakaan koskaan nähnyt niitä. Ja aika tarkkaan vuodesta 57-58 vuoteen 1966 tuli talleilla käytyä ainakin kaksi kertaa viikossa. | ||||
|
|
14.04.2020 15:23 | Tapio Nikula | ||
| Riston taakse jää ns. rasvahuone. Se näkyy tuossa toisessa kuvassa hyvin. Rasvahuoneella säilytettiin kaikki tarvittavat voiteluaineet, joita vetureihin tarvittiin. Rasvahuoneen itäpuolella (kuvassa talon oikealla puolella) oli lättien seisontaraiteet. Lättien tankkauspiste oli ihan tuon rasvahuoneen vieressä, siis siellä itäpuolella. Siinä tankattiin myös dmneloset. Muutama vuosi sitten, kun varikkoaluetta alettiin muuttaa nykykäyttöön, niin rasvahuoneen aiheuttamat saastat maaperässä olivat aikamoinen ongelma. Maaperä on hiekkaa ja sitä jouduttiin kaivelemaan erittäin syvältä. Kuvan esittämää tankkauspistettä en muista, vaikka 60-luvulla ajelin 3-4 kertaa viikossa fillarilla tai mopolla tuon Kukon vasemmalla puolella olevaa polkua pitkin. Lättätallit olivat tästä kuvasta takavasemmalle. Muistaakseni tuo raide, jossa Ristot seisovat oli 60-luvulla läpiajoraide (tai sitten tuo Kukon raide). Eli kun höyryt kävivät hiilillä tai puilla vyörytyslaitoksella, niin ne siirtyivät vanhalle tallille tuota raidetta pitkin. Kuvassa vasemmalla näkyvien toimistorakennuksen ja vanhan vesitornin välistä meni polku asemalle ja sitä pitkin melkein päivittäin kuljettiin katsomaan neljän junat ja usein myös illan kahdeksan junat. |
||||
|
16.03.2020 21:07 | Tapio Nikula | ||
| Noissa kahdessa kuvassa on ainakin erilaiset sillat. Onko kuvien ottohetkien välillä vaihdettu siltaa. Sortunut silta on selvästi pidempi kuin tässä kuvassa oleva silta. Lisäksi sillan ristikkorakenteet ovat erilaiset. | ||||
|
11.01.2020 16:55 | Tapio Nikula | ||
| Alkeellinen sovituskisko eli instikkari. | ||||
|
30.12.2019 19:34 | Tapio Nikula | ||
| Vaunuluettelot tulivat etukäteen ennen junaa kaukokirjoittimella. Kaukokirjoittimen tiedot syötettiin automatiikkaan. Kaukokirjoitintulosteen avulla ratapihamiehet katkoivat saapuneen roikan oikeista kohdista. Jarrut pantiin jarrutusasentoon hydraulisesti. Tornin kellarissa oli kompura (hydraulipumppu), joka tuotti tarvittavan paineen. Hyvin usein jarrutus oli liian tehokas ja operaattori joutui purkamaan jarrutusasennon ja luomaan sen uudelleen jarrutettavien vaunujen mentyä. Tämä aiheutti sen, että kellarin hydraulipumppu huusi jatkuvaa huutoa | ||||
|
30.12.2019 19:25 | Tapio Nikula | ||
| Kuvan miesjoukon oikean puolimmainen luultavasti opastinmestari Ilmari Nikula. | ||||
|
29.12.2019 16:25 | Tapio Nikula | ||
| Eihän se maali kulkupinnassa pysy. Raidejarrut tarrasivat pyörän molemmin puolin pyörän sivussa olevaan "rantuun". Tämä rantu oli aikoinaan maalattu vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Muualta toki pyörää saa maalata. Muistan nämä asiat erinomaisen hyvin, koska isäni vastasi opastinmestarina jarruista ja niistä todella oli ongelmia. Silloisissa neuvostovaunuissa pyörän sivurantua ei oltu maalattu ja ne pysähtyivät kyllä jarruihin. Saxbyn insinöörit tulivat tutuiksi, koska kävivät meillä monta kertaa iltaa istumassa ja minä sain toimia tulkkina, koska isäni ei osannut muita vieraita kieliä kuin himpun verran saksaa. Jarrut olivat siis taattua ranskalaista laatua. Mainittakoon vielä, että itsekin olen ollut rassaamassa kyseisiä jarruja kesätöissäni vuonna 1967, ja ongelmia oli. |
||||
|
29.12.2019 13:53 | Tapio Nikula | ||
| Tuossa Risutien raiteella 203 seisoi vuosikausia romutusta odottavaa kalustoa. Kun harrastukseni 60-luvun alussa heräsi, niin Risutiellä olevat hylätyt höyryt tuntuivat aarteilta. | ||||
|
|
29.12.2019 13:51 | Tapio Nikula | ||
| Raidejarrut otettiin käyttöön 60-luvun alkupuolella muistaakseni. Alussa jarrujen toiminnassa oli suuria ongelmia. Syyksi osoittautui se, että Suomessa vaunujen pyörät oli maalattu, vaikka UIC jo aikoja aikaisemmin oli päättänyt, että niitä ei maalata. Maalien hartsiaineet toimivat voitelevana elementtinä ja vaunut menivät suhkuna läpi jarrujen. Hätäkatkaisijalla pystyi myös kääntämään laskumäen vaihteet junan alla. Tämä oli syynä useaan suistumiseen. Yhden suistumisen romukasaa olin isäni mukana seuraamassa eräänä yönä. En enää muista tarkkaa ajankohtaa, mutta romukasa oli komia. Jarrut pystyi asettamaan vapaa- ja jarrutusasentoon. Jarrutusasennossa jarrutus btapahtui vaunun oman painon vaikutuksesta. Voima välittyi mekaanisesti tankojen avulla jarrupalkkeihin, jotka puristuivat vaunun pyörän kummallekin puolelle. Maalatuilla pyörillä olevat vaunut menivät suhkuna läpi ja jotkut vaunut taas pysähtyivät jarruihin. Älyä laitteissa ei siis ollut, vaan jarruttaja joutui valvomossa tarkkailemaan vaunujen nopeutta ja tarvittaessa keskeyttämään jarrutuksen hetkeksi. |
||||
|
19.12.2019 17:26 | Tapio Nikula | ||
| Näyttävät painesäiliöiltä. Olisikohan LNG- tai PNG-pönttöjä? | ||||
|
12.11.2019 11:11 | Tapio Nikula | ||
| Noista termeistä. Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin, että muuntaja muuntaa jännitteen joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Muuttaja taas muuttaa vaihtovirran värähtelytaajuutta. (Taajuus)muuttajaa käytetään tehonsäätöön, muuntajaa taas ei. Vai ovatko asiat muuttuneet minun kouluajoistani? | ||||
|
10.11.2019 12:04 | Tapio Nikula | ||
| Oikean puoleisessa aikataulussa ei enää ole Joensuun yöjunaa, joten se on ajalta jälkeen Onkamon-Parikkalan radan valmistumisen jälkeen. Vasenkaan taulu ei ole aivan ikiaikainen, koska siinä Kalakukko (lähtö Mikkelistä 14.45) näyttää menevän Iisalmeen saakka. Kesäturistissa 1966 P75 ajoi Kuopiosta Iisalmeen merkinnällä LP75, siis vain juhlapyhien aattona. Ne joilta löytyy vanhat turistit vastatkoon tarkemmin. | ||||
|
16.10.2019 14:14 | Tapio Nikula | ||
| Olin töissä Voikoskella kesinä 1965 ja -66. -65 oli uusi ratapiha otettu osittain käyttöön ja junat kulkivat eteläpään uutta oikaisua pitkin. Vanha ratalinja purettiin kesällä -65, siis eteläpäästä. Jos nyt muistan oikein, niin ylikäytävää ei enää ollut. Kuvasta vähän oikealle olivat pohjoisen lähtöopastimet, jotka me kaivoimme maahan. Olisi pitänyt jäädä joku muistijälki, jos ylikäytävä olisi vielä ollut olemassa. Tosin tässä iässä ei muistiin juuri ole luottamista. Pari vuotta sitten muistelin tällä palstalla, että Hr11 ei liikennöinyt Pieksämäelle. Kun alitajunta tarpeeksi pitkään jauhoi asiaa, niin tulihan se mieleen, että sittenkin ainakin yhden kesän vetivät jotakin Jyväskylän suunnan junaa, kenties P91. | ||||
|
11.09.2019 21:16 | Tapio Nikula | ||
| Milloinkas toinen raide purettiin Pm-Nikkarila-väliltä? Saataisiin aikahaarukkaa. Toinen raide käsittääkseni rakennettiin sodan aikana, kun Nikkarilassa toimi pioneerivarikko ja liikenne oli aika vilkasta. | ||||
|
|
10.09.2019 15:46 | Tapio Nikula | ||
| Ehdotan väliä Pieksämäeltä Nikkarilaan. | ||||
|
06.08.2019 18:26 | Tapio Nikula | ||
| Kyllä se on pikkuvarpunen eli Passer montanus. Varpunen eli Passer domesticus on nykyisin aika harvinainen nähtävä. Pikkuvarpusen tuntomerkkeinä ruskea päälaki ja uroksella (tämä lintu) vaalea rinta. | ||||
|
20.04.2019 18:43 | Tapio Nikula | ||
| Pari kolme vuotta tämän onnettomuuden jälkeen rysähti taas Naarajärvellä. Silloin nenätysten olivat Risto ja Truman. Meikäläinen teki onnettomuudesta artikkelin SAVO-lehteen. | ||||
|
10.04.2019 23:29 | Tapio Nikula | ||
| Voisiko olla niin, että Töölönlahtea on tämän kuvan jälkeen täytetty roimasti. Kun ajatellaan kuvaan nykyinen postitalo, taitaa olla tuossa kaasulaitoksen kohdalla, niin kyllä tuo pengerretty raide näyttäisi olevan prikulleen vanhan satamaradan kohdalla. | ||||
|
12.03.2019 17:36 | Tapio Nikula | ||
| Saviponni oli vajaa kilometri Sorvalammesta etelään ja sijaitsi radan itäpuolella. Kartassa vanhaa ratalinjaa pitkin menee tie ja paikka, jossa tie kääntyy 90 asteen kulmassa länteen, oli suunnilleen se saviponni. Sorvalammessa uitiin kesinä -65 ja -66 ja sen vesi oli todella lämmintä. Minä mestaroin porukalle ison tonkallisen kiljua ja sitten istuimme iltaa sähköporukan kanssa ja "nautiskelimme" ilolientä. Osa porukasta intoutui lähtemään tansseihin Nurmaan lavalle ja tappeluhan siellä tuli. Sähköporukan yksi perhanan harteikas työntekijä kerkisi vintata 3-4 nurmaalaista raggaria aidan yli jorpakkoon, kunnes joku puukotti selkään. Ei kannattaisi kiljupäissään lähteä lavalle. Vähän vanhempi tarina Voikoskelta. Aivan aseman vieressä radan länsipuolella oli kauppa vielä 60-luvulla. No 40-luvulla oli opastinporukka töissä asuntovaunuineen Voikoskella. Kaupan omistaja oli rahavaikeuksissa ja ajatteli korjata tilanteen polttamalla koko hökötyksen. Opastinporukan esimiehenä oli isäni Ilmari Nikula (silloin titteliltään opastinasentaja, myöhemmin opastinmestari). No isäukko sota-aikana opittujen vääpelin taitojen avulla värväsi kaikki paikalle sattuneet sammutustyöhön ja hoiti pomottamisen niin, että vahinkoja tuli vain vähän. Ja kun koko pytinki ei palanut, niin polliisi pystyi selvittämään yritetyn vakuutuspetoksen ja häkki heilahti. Käsittääkseni kapearaiteinen Woikoski Oy:n tehtaalle kulki kyseisen kaupan edestä. |
||||
|
|
12.03.2019 12:07 | Tapio Nikula | ||
| Savon radan perusparannusta tehtiin eri aikoina vähän siellä sun täällä. Ensimmäisenä pätkänä uudet K54-kiskot sai väli Pm-Mi vuonna 1963-64. Rataosalle ei tehty silloin oikaisuja ja kiskonvaihdon yhteydessä rata myös sepelöitiin. Olin itse opastinporukoissa töissä kesällä -64 Hiirolassa, kun kiskoroikka oli ehtinyt sinne saakka. Voikosken eteläpuolinen oikaisu oli valmiina kesällä 1965. Vanha ratapohja purettiin heinä-elokuussa 1965. Purku alkoi aivan yllättäen ja meillä oli vielä vanha semafoori pystyssä. No osa jo irrotetuista nauloista lyötiin takaisin ja me köröttelimme Tka:lla hyvin hitaasti semmarin kohdalle, kaivoimme sen ylös ja nostimme sitten nosturilla rullavaunujen päälle. ARVOKAS semmari saatiin pelastettua. Mainittakoon, että kyseisen vanhan pätkän varrella oli kuuluisa saviponni, joka roiski korkealle ilmaan märkää savivelliä, kun juna ajoi ohi. Ponnia oli yritetty tukkia ja siihen oli kyörätty vaunulasteittain soraa, mutta kaikki upposi sinne maan syvyyksiin ja ponni vain ruiskutteli. Sen ruiskauksen näki jopa junan ikkunasta. Voikosken pohjoinen oikaisu oli kohtuullisen valmis jo kesällä 1965, mutta se otettiin käyttöön vasta kesällä 1966. Kesällä 1965 meidät komennettiin siirtämään pohjoispään esiopastinta vanhan linjan varrella noin 200 metriä pohjoiseen. Opastimen jalka oli haudattu maahan niin, että kuoppa oli täytetty siltillä, savella ja pienillä kivillä. Kaivaminen oli tuskaisaa touhua ja kun upotimme opastimen uuteen paikkaan, niin ajattelimme, että nyt tehdään vähän kiusaa niille, jotka tämän joskus kaivavat ylös. Kuoppaan pantiin siis täytteeksi kaikki isot kannettavissa olevat kivet ja vähän soraa päälle. No arvaatte ketkä sen värkin kaivoivat ylös seuraavana kesänä, kun uusi linjaus oli otettu käyttöön. No pomo uskoi selityksiämme ja saimme käyttöön radan rakentajien kaivurin ja homma hoitui. Voikosken ratapiha saatettiin lopulliseen muotoon heti kun eteläpään vanha linja oli purettu. Voikoski oli siis yksi ihan ensimmäisistä oikaisuista Savon radalla. |
||||
|
10.02.2019 16:56 | Tapio Nikula | ||
| Kansallis-Pankin talo valmistui 60-luvun alussa, oisko ollut -62 tai -63. Siis ajankohta lähellä 60-luvun puoliväliä. | ||||
|
25.12.2018 20:01 | Tapio Nikula | ||
| Pm-Mi kauko-ohjaus rakennettiin 60-luvun alussa. Melkein kaikissa tolpissa oli noin 15-millisestä pyöreästä tangosta valmistetut askelmat. Askelman pituus oli noin 150 milliä ja askelma oli hitsattu kohtisuorasti tolpan kylkeen. Askelmatapin pää oli pikkuisen taivutettu ylöspäin, jotta mastoon kiipeävällä tolppa-apinalla ei jalka lipeäisi. Askelmatappiin löi aina välillä polvensa sangen makeasti (kokemusta on). Ainakin Pm:n opastinmestarin pajalla oli 60-luvulla kymmeniä tolppia rakenteilla. Ja kaikki tietysti punavalkoisia ja varustettu noilla tappiaskelmilla. Tolppaa maalatessa oli vaikea saada punaisen ja valkean saumakohtaa nätin näköiseksi. | ||||
|
21.12.2018 13:09 | Tapio Nikula | ||
| Ja tarkennuksena vielä, että 2 potenssiin 12 on 1000000000000 2-lukujärjestelmässä. | ||||
|
|
19.12.2018 20:53 | Tapio Nikula | ||
| 12-bittinen luku 2-lukujärjestelmässäon maksimissaan 111111111111. Ja 10-järjestelmään muutettuna siitä tulee 2048+1024+512+256+128+64+32+16+8+4+2+1. Tulos on siis pariton luku, siis 4095. | ||||
|
09.12.2018 11:07 | Tapio Nikula | ||
| Ei taatusti ole Pieksämäeltä. Mäkeä löytyy vain radan itäpuolelta. Kaakinmäki todella on radan itäpuolella, mutta radan varressa sillä kohtaa oli matalia teollisuusrakennuksia (mm. puutavaraliike) ja näiden takana Ratakatu. | ||||
|
28.10.2018 23:29 | Tapio Nikula | ||
| Kyllä se oli Kuopion panimo, jonka pullon etiketissä luki Valmist. Gust. Ranin. Olvi on iisalmelaista, savolaista kuitenkin. Vanha mainos Ävyssä Matkaravinnolle kuului: Juo olut Matkaravinnossa Turussa, tunnin päästä Kustavissa. | ||||
|
19.09.2018 09:47 | Tapio Nikula | ||
| Onko tuolla taivaalla Hornet? | ||||
|
26.08.2018 10:33 | Tapio Nikula | ||
| Pm-Mi-väli valmistui ensiksi. Sähköromppeet toimitti Siemens. Kamat tulivat laatikoissa, jotka oli valmistettu toiselta puolelta höylätystä laudasta. Kyseisistä laudoista rakennettiin meidän kesämökkimme ja ennen sisäpintojen maalausta näkyi aika paljon Siemens-tekstejä. Tuota Harjun pääopastimen mallista tolppaa käytettiin Pm-Mi-välillä muistaakseni vain Hiirolan (vai oliko Kalvitsa) eteläpäässä. Luultavasti koko tolppa ostettiin muualta, saattavat siis olla ruotsalaisiakin. Tolpan alaosan levennyksessä oli sähkövempaimet. Muut tolpat rakennettiin opastinmestarin pajalla ja niissä oli kulmaraudasta tehty jalusta ja koko hökötys kaivettiin maahan. Sähkölaitteet olivat erillisessä harmaassa laitekaapissa lähellä opastinta. Yhtenä kesänä 60-luvulla maalasin kaikki opastimet väliltä Palosuo-Mikkeli. Hommaan meni kaksi kuukautta. Kuollaksenikaan en muista, mikä firma oli valmistanut opastimen lyhdyt (oliko sekin Siemens). | ||||
|
30.07.2018 11:18 | Tapio Nikula | ||
| Etualalla olevassa keltaisessa talossa oli 50-luvun alussa asemapäällikön asunto. Siitä vasemmalle olevassa keltaisessa talossa taas oli kahden perheen asunnot (me asuimme tuolla pohjoispäässä vuosina 51-53). Äärimmäisenä vasemmalla olevassa talossa asui ratavartija. Ratavartijan takana olevan koivikon takana oli kolmen perheen kasarmi. asemarakennus oli aivan kuvan vasemmassa reunassa. 50-luvulla ei Kirjokiveen tullut kunnollista tietä ja autoja näkyi yleensä vain talvisin (ja silloinkin hyvin harvoin), kun pääsivät perille Tihvetjärven jäätä pitkin. | ||||
|
22.04.2018 21:29 | Tapio Nikula | ||
| Keltaisessa rakennuksessa oli osuuskauppa. En tiedä, minkä ketjun kauppa se oli. Tarkalleen tuon tien mutkan oikealla puolella oli toinenkin kauppa (yksityinen), joka oli rakennettu laiturille, siis veden päälle. Laiturissa oli usein Kymiyhtiön höyryhinaajia. Olen käynyt ostoksilla (äiti siis kävi) kummassakin kaupassa noin vuosina 1951-53. Oikealla näkyvä rakennus oli asemarakennus. | ||||
|
30.03.2018 15:59 | Tapio Nikula | ||
| Rovaniemellä on vielä jäljellä ns, asemapäällikön talo vanhan aseman ajoilta. Jos kuvassa on Roi, niin kyseinen talo on ylälaidan metsikössä. Mäntyjen keskellä se talo seisoo edelleenkin. Ja nykyisin tuossa raiteiden päällä on nelikaistainen valtatie, joka on kaivettu notkoon verrattuna ympäristöön. | ||||
|
|
30.03.2018 12:48 | Tapio Nikula | ||
| Vasemmalla ylhäällä näkyy korkeahko vaara. Ei sellaisia Kaskisessa ole. Ylhäällä oikealla näkyy osittain kolmikerroksisia taloja. Onko Kaskisessa ollut noin korkeita? Jos tuo Petrin kertoma ROI viittaa Rovaniemeen, niin takana näkyvä vaara sopisi kuin nakki silmään. Oikeassa yläkulmassa häämöttää mielestäni myös vaaran rinnettä, se olisi siis Ounasvaara. | ||||
|
23.03.2018 11:14 | Tapio Nikula | ||
| Mittasin yllä olevasta kuvasta veturin (kattilan nokasta hytin takaseinään) ja tenderin pituuksien suhteen. Tulos 1,7. Pölhö/Honkasen kirjan sivulta 199 G12:n vastaava suhde on 1,8. Ko. kirjan sivun 225 yläkuvassa H6:lle mitattu arvo on 2,3. Ero on niin suuri (vaikka huomioidaan mittavirhe), että veikkaan siis, että kuvassa on lyhytenderinen G. | ||||
|
|
22.03.2018 11:28 | Tapio Nikula | ||
| Tenderi näyttäisi olevan 2-akselinen. Siis ilmeisesti Sk1, Sk2, Sk5 tai Sk6. | ||||
|
11.03.2018 10:58 | Tapio Nikula | ||
| Päälaiturilla on mukulakivipäällyste. Mukulakivet ovat luonnon muovaamia. Nupukiviä löytyy esim Helsingin kaduilta, siis niitä suorakulmion muotoisia kiviä. Noppakiviä (kuution muotoisia) käytetään esim. jalkakäytävissä. Nupu- ja noppakivet ovat ihmisen muotoilemia. | ||||
|
07.03.2018 20:48 | Tapio Nikula | ||
| Aivan kuvan oikealla puolella on asetinlaite II. Siitä käännettiin etualalla oleva engelsmanni. Lankakanavan kansi näkyy kuvassa, eikä vaihteessa ole limppuja. Jos vaihde käännettin asetinlaitteesta, niin veikkaan, että siinä oli myös lukitus. | ||||
|
16.02.2018 11:43 | Tapio Nikula | ||
| Näitä kulki vielä paikuissa vuonna 1952 Kouvolasta pohjoiseen. Itse olen matkustanut pari kertaa tällaisessa välin Vuohijärvi-Kirjokivi. Ensimmäisellä kerralla tietysti halusin matkustaa tuossa avosillalla, mutta äitimuori teki tenän ja jouduin sisälle. Muisto kuitenkin säilyy elävänä mielessä. | ||||
|
25.11.2017 12:06 | Tapio Nikula | ||
| Eikös tämän tyyli ole funkkista? Montakos funkkisasemarakennusta Suomesta löytyy? | ||||
|
18.11.2017 14:55 | Tapio Nikula | ||
| Höyryvetureissa poltettiin puolen metrin mittaisia halkoja. Polttoainevarastolle halot tulivat metrisinä. Halkoja varastoitiin aumoissa useita vuosia, ainakin kaksi vuotta. Kun aumaa purettiin, niin halot sahattiin kahtia. Niitä ei pilkottu pienemmäksi, joten voidaan kai todeta, että vetureissa ei käytetty klapeja. Pieksämäellä oli valtavat laanit halkoja ja kivihiilikasoja. Hiilikasojen päältä oli hyvät pers- ja suksimäet pikkuskideille. Halkopinojen uumenissa taas puristeltiin tyttöjä. Koko polttoainelaani oli varustettu kapearaiteisilla radoilla (lienee 600 mm). Sahatut halot kuljetettiin rullavaunuilla vyörytyslaitokseen. Halkovaunuja veti traktori, 60-luvun alussa Fordson Major. Viikonloppuisin, polttoainevarastolla olivat duunissa vain vyörytyslaitoksen väki, niin me penskat tietysti ajelimme niillä rullavaunuilla. Ja omat halot kotiin saatiin siis polttoainevarastolta kohtuullisella maksulla. Halkoja yleensä ostettiin kaksi mottia kerrallaan. Halot kuskasi hevosmies pientä korvausta vastaan. Ne voi myös kuljettaa itse isoilla halkokottikärryillä tai halkoreellä. Kyseiset pelit lainasi polttoainevarasto. Uusia halkoja laanille tuli rautateitse ja lähistön toimittajilta kuorma-autoilla. Taisi jo 60-luvulla suurin osa tulla autoilla. Me penskat tietysti liftasimme autoihin. Samoin tehtiin myös vetureille ja monia monia kertoja on päästy kyytiin vyörytyslaitokselta talleille. 50-luvulla uudella tallilla (nyt jo purettu) ei ollut vielä sähkökäyttöistä venkiä ja taisi joka päivä olla lauma kakaroita vengin aisoissa työntöapuna. |
||||
|
26.10.2017 19:16 | Tapio Nikula | ||
| Olet oikeassa. Kolaus voi aiheuttaa polymeraation käynnistymisen. Asetyleeniä käytettäessä on syytä kokeilla pullon lämpötilaa silloin tällöin. Jos tuntuu lämpimältä, niin kylmää vettä vaan päälle, tai sitten sinne lumihankeen. | ||||
|
|
25.10.2017 17:20 | Tapio Nikula | ||
| Pari täsmennystä. Asetyleeni ei paineen alaisena hajoa, vaan polymeroituu. Kyseinen reaktio on voimakkaasti eksoterminen. Jos siis polymeraatio pääsee alkuun, niin lämpötila ja samalla paine pullossa kasvaa erittäin nopeasti ja seurauksena yleensä pullon halkeaminen räjähtämällä. Pullopaine asetyleenissä pysyy vakiona, koska asetyleeniä vapautuu sitä mukaa, kun sitä pullosta käytetään. Etyleeni (virallisesti eteeni) on C2H4. Ja kaupunkikaasua voidaan valmistaa mistä tahansa hiililähteestä. Raaka-aineeksi kelpaavat siis esim. hiili, puu, oljet ja vaikka pässin kivekset. Ja kaupunkikaasu tosiaan tehtiin retorteissa. Kaupunkikaasuakaan ei voi puristaa hirveisiin paineisiin, koska hiilimonoksidi ja vety saattavat alkaa reagoida (Fischer-Tropsch-reaktio), jos säiliössä sttuu olemaan sopiva katalyytti. | ||||
|
28.09.2017 13:22 | Tapio Nikula | ||
| Vaunuissa on lastina palaturvetta. Jos kuva kuuluu Branderin otoksiin, niin voisi veikata esimerkiksi Mankkaan suota Espoossa. Sieltä oli aikoinaan myös rillirata Turun radalle. | ||||
|
26.09.2017 21:25 | Tapio Nikula | ||
| Pieksämäen vyörytyslaitos oli keskellä "laania" ja laitoksen edessä oli vain 2 raidetta. Tuo vyörytyslaitos on ratapihan reunalla. Pm siis ehdottomasti suljettu pois. | ||||
|
26.09.2017 11:01 | Tapio Nikula | ||
| Meinasipa unohtua. Kirjokiveä pommitettiin sodan aikana ainakin kerran. Yksi pommikuoppa on kakkosraiteella olevan Hurun oikealla puolella (takaoikealla). Kuoppa häämöttää kuvassa 3. raiteen välittömässä läheisyydessä. vuonna 1952 kuoppa näytti vielä ihan uudelta. | ||||
|
|
26.09.2017 10:58 | Tapio Nikula | ||
| Asuin Kirjokivessä vuosina 1951-53. Kesällä 1952 tultiin mutsin kanssa kaupasta Horpusta ja Vuohijärven ja Kirjokiven välillä oli isohko metsäpalo. Kirjokivestä löytyi sitten kaksi täyspitkää tavarajunaa ja palojuna tungettuna 4. raiteelle. Mottimme oli siis 4. juna asemalle. Tuohon aikaan sattui usein kauppareissulla alle vanha 2-akselinen avosiltainen matkustajavaunu. Muistan jopa lämmityskamiinan, joka oli muistaakseni keskellä vaunua. Kirjokivessä ei siis ollut kauppaa. Hillosensalmella ja Vuohijärvellä (Horpussa) oli. Horpussa kaupan rakennus on edelleen pystyssä, samoin Hillosensalmella osuuskaupan rakennus radan itäpuolella. Hillosensalmen toinen kauppa oli rannassa laiturilla. Samassa laiturissa oli usein kiinnitettynä Kymiyhtiön höyryhinaajia | ||||
|
25.09.2017 16:07 | Tapio Nikula | ||
| Kuvatekstissä ihmeteltiin, että muuri tekee mutkan tuon muistomerkin kohdalla. Mutka on siksi, että muuri ympäröi sitä hautausmaata. Ja aidattuja olivat ainakin etelän rautatiet. Piikkilanka-aidan tolppa oli vakioitu pyöreä paalu ( d noin 100 mm), jonka yläpää oli kaksin puolin viistetty teräväksi. Ei jäänyt vesi seisomaan. Vielä pari vuotta sitten oli Puksun ja Malmin välillä radan länsipuolisen kevyen liikenteen väylän ja radan välissä (sen ainoan kumpareen päällä) kyseisiä tolppia melko lahonneena. Piikkilankoja ei enää ollut. Savossa en muista aitoja kuin ratavartijoiden mökkien kohdalla. | ||||
|
23.09.2017 21:27 | Tapio Nikula | ||
| Eihän se makuuvaunu jäänyt Pännäisiin, vaan jatkoi Pietarsaareen, joka oli ennenmuinoin suurehko teollisuuskaupunki. | ||||
|
17.09.2017 20:51 | Tapio Nikula | ||
| Eikös tuossa pullossa ole VR:n uudempi logo, joka otettiin käyttöön parikymmentä vuotta sodan jälkeen. Ei siis Marski tuosta pullosta juonut. | ||||
|
15.05.2017 17:34 | Tapio Nikula | ||
| Oliko Malmilla kankiasetinlaite. Semmoinen tässä näyttäisi olevan. | ||||