4742-148130 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.07.2014 19:09 Tapio Nikula  
  Eikös tunnistetietona pitäisi olla valtiona Slovakia. Siellähän tuo Kosice on ja ihan lähellä Slovakian itärajaa. Tai sitten tietona voisi olla Tsekkoslovakia tai Itävalta-Unkari riippuen siitä, kuinka vanha kuva on. Vai onko tämä nipotusta?
kuva 29.05.2014 11:02 Tapio Nikula  
  Pieksämäki oli aikoinaan tavaraliikenteen osalta yksi Suomen vilkkaimmista liikennepaikoista. Siksi Pieksämäen uudelle ratapihalle rakennettiin Suomen ensimmäinen automaattinen raidejarru laskumäkeen. Jarrut toimitti ranskalainen Saxby. Alussa jarrut eivät tahtoneet workkia, koska suomalaiset harrastivat vaunujen pyörien maalaamista vastoin jo vuosia aikaisemmin tehtyä maalaamattomuuspäätöstä. Maalin hartsit toimivat ikäänkuin liukastimena jarrutustilanteessa ja vaunut menivät liukkaasti jarruista läpi. Jarrut asetettiin jarrutusasentoon hydraulisesti ja jarrutus tapahtui niin, että akselin toisen pyörän paino välitettiin vipuvarsilla toista pyörää puristavaksi voimaksi. Puristus siis leuoilla pyörän sivuille. Periaatteessa sekä raskas että kevyt vaunu hidastuivat yhtä paljon. 60-luvulla laskumäki toimi 7/24-periaatteella ja vilkkainta toiminta taisi olla puolenyön jälkeen. Jarruissa oli yksinkertaista automatiikkaa. Tulevista junista tuli kaukokirjoittimella vaunulista, jonka avulla automatiikkaan syötettiin vaihteiden kääntäminen oikeille raideviuhkoille. Kun juna saapui tuloratapihalle, niin vaunumiehet katkaisivat junan kaukokirjoitinlistan mukaisesti erillisikksi vaunuiksi ja vaunuryhmiksi. Sitten vaan työnnettiin junaa laskumäen yli, jarrut jarruttivat ja vaihteet kääntyilivät etukäteen syotetyn ohjelman mukaisesti. Käytännössä jarruja ohjattiin manuaalisesti niin, että laskumäkimies poisti jarruista työasennon, jos vaunut näyttivät hiljentävän vauhtiaan liian paljon. Jarutukset olivat sitä sun tätä. Välillä vaunuilla oli liian suuri vauhti ja siksi lähtöviuhkoissa piti olla vastaanottaja, joka pysäytti vaunun kengällä. Välillä taas jarrutetulta vaunulta loppui vauhti kesken ja kasattava juna piti työntää veturilla kasaan.
Muutaman kerran tapahtui jarruilla aikamoinen mälli. Jarruttaja käänsi vaihteen vaunuryhmän alla ja kasahan siitä syntyi. Ja tämä tapahtui aina yöllä. Ja sitten meillä soi puhelin, koska jarrut kuuluivat opastinmestarin työsarkaan. Ja meikäläinen tietysti yön selkään faijan mukaan pällistelemään romukasaa.
Pieksämäen aikaisempi laskumäki oli nykyisestä veturitallista parisataa metriä etelään päin. Se hylättiin saman tien, kun uusi piha valmistui 60-luvulla.
kuva 07.05.2014 13:25 Tapio Nikula  
  Kävin paikalla päiväkävelyllä ja pusikon raivaajat kertoivat, että ei ole heillä mitään hajua raiteen käyttöönottamisesta. Liittyy tuohon radanvarsien kasvillisuuden raivaamiskampanjaan.
kuva 26.03.2014 10:20 Tapio Nikula  
  Nikkarilassa oli erittäin suuri (muistaakseni Suomen suurin) sotavankileiri. Sen kuljetuksia varten tarvittiin kaksoisraide Pieksämäen ja Nikkarilan välille. Toinen raide rakennettiin ilmeisesti heti jatkosodan alussa. Vielä 50-luvulla Nikkarilasta löytyi piikkilanka-aitauksia ja paikkaan liittyi jotain salaperäistä, jota ei kerrottu meille penskoille. Toinen vankileiri oli Naarajärvellä ja kolmas Loukolammilla. Loukolammille oli sijoitettuna juutalaiset sotavangit ja heistä ei kerrottu mitään sakuille.
kuva 25.03.2014 15:05 Tapio Nikula  
  Savonlinnan junat lähtivät tuohon aikaan jo uudelta ratapihalta eivätkä siis käyneet asemalla. Juna on tulossa mitä todennäköisimmin Jyväskylästä. Muistaakseni Jyväskylän junat otettiin sisään aika usein aseman länsipuolelta. Varjoista voi päätellä, että on aamu. Porkkana on aamun kiitojuna (MK 77?) Helsinkiin ja kello on noin kahdeksan.
kuva 24.03.2014 13:06 Tapio Nikula  
  Kuvassa näkyvää alikulkusiltaa kutsuttiin Korialla 50-luvulla tunneliksi. Kutostie kulki Kouvolasta vanhan sillan yli, tunnelin läpi ja edelleen Korian keskustan läpi ohittaen Korian asemarakennuksen noin 10 metrin päästä. Näin siis ennenkuin kutostie siirtyi kulkemaan uuden Keltin sillan kautta.
kuva 19.03.2014 11:36 Tapio Nikula  
  Meijerhovissa oli vielä 60-luvulla laiturirakennus tallella. Rakennuksessa oli kaksi huonetta, toinen lukittu (ilmeisesti ratapiirin romppeita varten) ja toinen lukitsematon odotushuone, jos sitä koppia nyt huoneeksi voi sanoa. No sateelta pääsi suojaan ja oli kopissa ikkunakin. Tuolla ylikäytäväkuvissa näkyy radan länsipuolella hyvin pieni omakotitalo. Siinä sijaitsi Meijerhovin posti vielä 80-luvulla, mutta eipä enää. Posti tuli aamun postijunalla vähän kahdeksan jälkeen.
kuva 02.02.2014 09:56 Tapio Nikula  
  Vaunuissa pinkattua sellua:)
kuva 14.01.2014 13:10 Tapio Nikula  
  Turha noita inflaatiohintoja on vertailla eri vuosilta, ellei pane mukaan myös tienestejä. Olin ensimmäisessä kesätyössäni 1963, työ oli veturitallin tsuppari. Palkka oli 1,20 mk/h. Kaverini oli sahalla ja sai palkkaa 0,90 mk/h. Marlboro maksoi silloin 1,08 mk ja nortti 1,04 mk per aski. Tuntipalkalla sai siis yhden askin röökiä. Nyt saa minimipalkalla 2 askia röökiä. Ajat ovat parantuneet siis 100%. 1968 syksyllä keppana maksoi ravintolassa (Dipoli) 1,07 mk ja duunarin palkka oli silloin noin 2 mk/h. Nyt saa minimipalkalla 3 keppanaa, kun menee sopivaan ravintolaan. Olot keppanan osalta parantuneet siis 50 %. Brysselin syytä. Isäni oli VR:n opastinmestari, eikä päässyt vuosituloissaan yli 10.000 markan, se on siis 1700 jöröä. Bensan hinta oli 60-luvun puolivälissä 0,3 mk/L. Duunarin palkalla sai siis noin 3 L benuiinia, nyt saa suunnilleen 4 L minimipalkalla. Minusta ajat ovat parantuneet.
kuva 31.12.2013 09:17 Tapio Nikula  
  Kuvan veturissa on kehyksen sisäpuolelle sijoitetut sylinterit. Kiertokanki on siis myös kehyksen sisällä ja ilmeisesti kiinnitetty keskimmäiseen pyörään. Kangen ja veivin yhteenlaskettu pyörimismomentti määrittää vastapainon sijainnin ja massan. Siinä luultavasti selitys.
kuva 29.11.2013 12:32 Tapio Nikula  
  Kuva näyttää kohti etelää. Tämän voi päätellä lähtötolpan äffästä (etelässä E, F ja G ja pohjoispäässä O, P ja R). Vuohijärvellä on radan länsipuolella vaihteen kohdalla järvi. Missään nimessä ei ole Vuohijärvi. Jos juna on kuvassa siirtymässä kolmoselle, niin se on menossa silloin pohjoiseen. Vai onko se poistumassa kolmoselta, silloin menisi kohti etelää. Jotenkin minusta näyttä varjoista päättelemällä, että aurinko paistaa junan vasemmalta puolelta (siis kuvassa katsoen). Tämä taas kertoisi, että juna on menossa kohti itää. Olisiko väliltä Ri-Kw?
kuva 29.11.2013 10:06 Tapio Nikula  
  Poissuljettuja vaihtoehtoja ovat ainakin: Vuolinko, Otava, Mynttilä, Mäntuharju, Kinni, Voikoski, Hillosensalmi, Kirjokivi, Vuohijärvi, Selänpää, Multamäki ja Harju. Jäljelle jäävät siis Hietanen, Lelkola ja Varpanen. Veikkaan vahvasti Hietasta, koska sieltä meni yli tie, jossa oli linja-autoliikennettä. Lelkolaa en oikein muista, voisi olla sekin.
kuva 18.10.2013 21:48 Tapio Nikula  
  Tuo hienoa hyppyään kehunut kuljettaja on Pieksämäellä kiertäneiden tarinoiden mukaan Markkasen Uakki. Kun muutimme isäni viran perässä Pieksämäelle, niin saimme virka-asunnon Kangaskadulta valkoiseksi rapatusta VR:n neljän asunnon "rivitalosta" eli siis kasarmista. Markkasen Uakki asui perheineen samassa talossa. Uakki oli pikkuisen viinaan menevä ja perheessä kovaa kuria pitänyt rouva joskus jahtasi koivuhalon kanssa Uakkia, joka juoksi henkensä edestä karkuun kohti VR:n polttoainevarastoa, tai laaniksihan sitä sanottiin. Samanlaisia hauskoja tapauksia oli muitakin. Uakki tosiaan otti välillä nokosia. Kerrankin nukahti puikkoihin ja lättä porhalsi pysähtymättä Suonteen ja Haapakosken ohitse. no Uakki heräsi vähän ennen Partaharjua ja toi junan onnellisesti Mäelle, missä asemahenkilökunta odotti vihaisena, kun Haapakoskelta oli soitettu ja ihmetelty ohi porhaltanutta lättää.
Ja ne sivuraiteet 60-luvulla: Lamminmäellä oli 4 raidetta (3 kauko-ohjattua), Loukolammilla 2 kauko-ohjattua ja taisi olla kaksi kalkkitehtaan lastausraidetta, Kantalassa 4 raidetta (3 kaukolla) ynnä sepelin lastausraide vähän sivussa, Haukivuorella 4 raidetta (3 kaukoa, kakkkkosraide oli pääraide ja neloselta pääsi sahalle), Pitkäahossa 2 raidetta (kumpikin kauko), Kalvitsassa 4 raidetta (3 kaukoa), Hiirolassa 4 raidetta (3 kaukoa) ja Palosuolla 2 raidetta. Näin muistelen ja muistojani vahvistaa se, että kesällä 1964 maalasin joka ainoan opastimen Pitkäahon ja Mikkelin väliltä.
kuva 03.10.2013 08:54 Tapio Nikula  
  Ratapenkereessä on myös hämmästyttävän vähän kasvillisuutta. Olisiko melko uutta rataa kuvan ottamisen hetkellä.
kuva 30.09.2013 08:56 Tapio Nikula  
  1.1.1977 Kaarlelan kunta (Karleby) liitettiin Kokkolan (Gamla Karleby) kaupunkiin. Kaupungin suomalainen nimi säilyi ennallaan, mutta Kaarlelan vanha nimi8 tuli kaupungin ruåtsalaiseksi nimeksi. Näin muistelen, voin muistaa väärinkin.
kuva 13.09.2013 09:24 Tapio Nikula  
  Kenttäradalla käytettiin työvoimana myös saksalaisia rangaistusvankeja. Tosin näitä kohdeltiin yhtä julmasti kuin sotavankejakin. Esimerkiksi Isokummussa oli valtava vankileiri, jossa oli vankeina vain saksalaisia. Näin kertoo Kalle Päätalo kirjoissaan.
kuva 29.07.2013 08:33 Tapio Nikula  
  ALTIAn Rajamäen tehtailla, kun esimerkiksi sekoitetaan Kossua (kertapullotus noin 36 000 L), mittaustarkuus on noin 1 L, eli selvästi parempi kuin 0,1 %. Menneeseen aikaan mittareiden mittaustarkkuus oli selvästi kehnompi. Sekoituksen alkoholipitoisuus määritetään joka satsista ja ainakin noiden määritysten mukaan mittarit ovat hämmästyttävän tarkkoja.
kuva 29.07.2013 08:19 Tapio Nikula  
  Eikös tuon vaunun vieressä ole toinenkin samanlainen, oli ainakin vielä viime vuonna. Vaunut ovat seisoneet tuolla paikalla jo ainakin 10 vuotta. Ne voisi pelastaa sieltä Haapamäelle. Vaunut omistanee ALTIA Oyj. Vaunuilla kuljetettiin puhdasta pirtua Koskenkorvalta Rajamäelle, ei siis koskaan blandattua, koska vettä ei kannata kuskata. Blandaus on ikiajat tehty Rajamäen tehtaalla tai Salmisaaressa.
Ja tuo Topin mainitsema ämpärijuttu ei ole legenda. Pirtua kähvellettiin Salmisaaressa käyneistä vaunuista. ALKOn äijät kyllä huomasivat, että joka kerralla puuttui noin 8-10 litraa tavaraa. Syy selvisi, kun vaunut pantiin ympärivuorokautiseen tarkkailuun, jolloin Pasilan ratapihalla kärysi VR:n virkamies, joka yön pimeinä tunteina tuli vinssaamaan tyhjästä vaunusta täyttä pituämpärillistä kattoluukun kautta ulos. Tämä tarina löytyy ALTIAn alkoholimuseosta Rajamäeltä.
kuva 14.07.2013 11:09 Tapio Nikula  
  Keräyslasi on käytetty viime vuosina vaahtolasin valmistukseen. Keräyslasi tahtoo olla liian "likaista" lasivillan valmistukseen. Keräyslasin määrät ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana huimasti, koska kaikki viina- ja olut pullot ovat jo nyt tai pian kertakäyttöisiä. Olisipas junalautta Viroon, niin ehkä sitä kvartsihiekkaakin kannattaisi kyörätä Kinahmista rautateitse Viron lasitehtaille. Vai onko sielläkään päässä enää lasitehtaalla omaa raidetta.
kuva 07.07.2013 14:24 Tapio Nikula  
  Pieksämäellä 50- ja 60-luvuilla Hv1-2-veturit tunnettiin nimellä Mörsky, lähellä siis Mörssiä. Vr5 oli vielä 50-luvulla Kilpikonna (Vr4 oli varsinaisesti kai Kilpikonna), mutta muuttui sitten Kalkkunaksi.
kuva 19.06.2013 15:18 Tapio Nikula  
  Säiliössä voisi olla ammoniakkia nestemäisenä. Silloin paine on noin 10 bar tai alle, mutta tuo pallo kestää sen paremmin kuin lieriömäinen säiliö. Olin töissä tuossa lannoitetehtaalla kesällä 1970. Tai silloin "uusi" lannoitetehdas oli vielä rakenteilla.
kuva 19.06.2013 15:11 Tapio Nikula  
  Pankaa merkille asetyleenikäyttöinen esiopastin. Ne pitivät mukavan poksahduksen aina, kun kipinä sytytti kaasun. Ja kun kaasu loppui yllättäen, niin soitto vain opastinmestarille (meille siis kotiin Pieksämäelle) vaikka yöllä klo 3.00.
kuva 10.06.2013 21:49 Tapio Nikula  
  Kyllä Haapakoskella oli valimo. Vielä pari vuotta sitten näkyivät tehdasraiteen kiskot, nyt ne on purettu. Taitaa vaihdekin olla purettu pois. Vielä 110 vuotta sitten toimi Haapakoskella myös masuuni, jossa jalostettiin Pieksäjärven pohjasta nostettua järvimalmia. 1800-luvun loppupuolella Haapakosken ruukin omisti venäläinen Putilov, joka omisti suuria tykkitehtaita (muistaakseni Tula ja Siestarjoki ainakin). Putilov itse asui Haapakoskella parikymmentä vuotta. Masuunin teräs siis vietiin Venäjälle tykintekotarpeiksi.
Pari kertaa kesässä (ainakin muutama vuosi sitten) on Haapakoskella ollut opastettu kierros ruukin alueella. Mielenkiintoinen paikka. Mainittakoon tässä vielä, että Aarne Laitinen (myöhemmin Aarne Haapakoski) asui Haapakoskella. Paremmin kyseinen herra tunnetaan nimellä Outsider. Siis Lipposen Pekan luoja.
Minulla oli paljon koulukavereita Haapakoskelta 1960-luvulla. Koululaiset kulkivat aamulla kahdeksan lätällä Pieksämäelle ja illalla taas neljän lätällä takaisin Haapakoskelle. 60-luvun alussa ei vielä ollut lukioita Hankasalmella eikä Haukivuorella ja lukiolaiset tietysti kulkivat koulumatkansa junilla. En varmasti valehtele, jos väitän, että neljän junilla (silloin lähti lätät viiteen suuntaan Pieksämäeltä) matkusti parisataa keskikoululaista ja lukiolaista. Aamulla tietysti taas toiseen suuntaan.
kuva 23.05.2013 14:20 Tapio Nikula  
  Kuvasta näkyy selvästi eri viirkamiesasemassa olevien vaatetus. Tai siis vaatetuksesta voi päätellä kyseisen henkilön aseman virkahierarkiassa. Insinööreillä ja dippainsinööreillä oli pitkä poplari, lierihattu, puku, valkoinen paita ja kravatti. Rakennusmestarilla (tässä lienee ratamestari) oli puolipitkä takki, nahkasaappaat ja pienempi lierihattu kuin inssillä. Työporukan päälliköllä (ratavartija) päällään taas virkahattu, nahkatakki ja saappaat. Vasemmanpuoleinen nahkatakki mies saattaisi olla Matisan asentaja. Duunarit erottaa selvästi. 50-60-lukujen vaihteessa kukaan insinööri ei enää käyttänyt virkapukua eikä virkahattua. Sen sijaan rakennusmestarit ja ratamestarit käyttivät. Niin myös isäni, joka oli opastinmestari. Virkahatun punoksen väristä ja tähdistä pystyi päättelemään palkkaluokan. Muistan kun isäni palkkaluokka nousi, niin hän sai virkahattuun hopeisen punoksen ja samalla myös oikeuden ekaluokan vapaalippuihin. 70-luvulla alkoivat rakennusmestaritkin käyttää siviilipukua työasuna. Ei kai ollut tarvis enää korostaa virka-asemaa. Isän vanha komea virkahattu on edelleenkin velipojan kesämökillä työ- ja kalastushattuna, tosin jo aika kärsineen näköisenä.
kuva 08.05.2013 17:30 Tapio Nikula  
  Tällaisia "Tuplapasificeja" oli myös Sambiassa ja Zimbabvessa. Mallikappaleita sekä tällaisesta Tupla-Pekasta että Tupla-Ristosta löytyy Zambian Railway Museumista Livingstonen kaupungissa lähellä Victorian putouksia. Ainakin löytyi vuonna 1989, kun kävin siellä. Olivat kapin raideleveydellä eli 1067 mm. Kymmenkunta Garratia seisoi Livingstonen rautatieasemalla, mutta olivat tuolloin jo kylminä. Valmistaja oli muistaakseni Beyer&Peacock Manchesterissa. Manchesterin tekniikan museossa on myös yksi Garrat, en muista oliko Tupla-Pekka vai Tupla-Risto.
kuva 29.04.2013 09:11 Tapio Nikula  
  Mörskyissä (Heikeissä) on 2-akselinen johtoteli ja kuvassa on 1-akselinen. Kyllä tuo Pikku-Jumbolta vaikuttaa. Ja siis Pieksämäellä 50- ja 60-luvuilla Heikkejä kutsuttiin nimellä Mörsky.
kuva 24.04.2013 18:40 Tapio Nikula  
  Muistaakseni entisen vaimoni venäjän kielen etymologian kirjassa oli kuva Pietarin ensimmäisestä asemasta. Aseman katosten mahtavat valurautaiset rungot oli tuotu Englannista ja katosten päädyssä luki "Vauxhall", koska sen niminen firma oli valmistanut kyseiset valurautahärpäkkeet. Kirjan mukaan tästä alkoi aseman nimittäminen vokzaliksi. Kirja oli siis yliopiston virallinen venäjän etymologia. Sitä samaa kirjaa kuulemma tenttivät venäläiset opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistossa (siis venäläisessä) äidinkieltään.
Tai sitten muistan väärin.
kuva 18.04.2013 09:07 Tapio Nikula  
  Lanka/vaijerikanaalien jäätyminen oli kevään ongelmia. Eli kun päivällä tuli paljon sulamisvesiä (maa oli roudassa eikä imenyt vettä) ja yöllä oli pakkasta, niin jäässähän ne kanaalit olivat. Niiden sulattaminen kuului opastinmestarin työporukoille. Koska isäni oli Pieksämäen opastinmestari, niin olen varmaan kymmeniä kertoja ollut katsomassa, kun kanaaleja sulatettiin. Sulatus tapahtui aina höyryllä. Ja lähes poikkeuksetta höyry otettiin veturista. Pieksämäellä se veturi oli aina kana ja muistaakseni Pieksämäen kanat olivat 50-luvulta lähtien 540 ja 541. Sulatustyö oli äärimmäisen kuraista hommaa ja sulattajat olivat sangen hirvittävän näköisiä työn päätyttyä. Sulatettua kanaalia saatettiin joutua sulattamaan jo seuraavana päivänä. Pahiten jäätyivät kulma- ja lukituspyörät.
Kanaalit rakennettiin 50-luvulla valmiiksi valetuista betonilaatoista ja kanneksi tuli yleensä kreosoottikyllästeinen lankkuelementti. Joskus kansi saattoi olla täkkilevyä. Kulma- ja lukituspyörien kannet olivat täkkilevyä samoin kiristyslaitteiden "lattiat".
Kun vuonna 1953 muutimme Pieksämäelle ja siellä Kangaskadulle VR:n virka-asuntoon, niin isäpappahan "lainasi" betonisia kanaalielementtejä ja rakeni niistä laatoituksen ulkoportaiden eteen. Siellä se laatoitus oli vielä vime kesänä noin 5 sentin maakerroksen alla ja vanha virka-asuntotalokin on palanut liki 20 vuotta sitten. Vanhan asuntomme tontilla on vielä pystyssä pyykinkuivatusnarun pylväitä, jotka papparainen värkkäili rilliradan kiskoista. Sinne vaan kuvaamaan innokkaat!
kuva 16.04.2013 09:08 Tapio Nikula  
  Ei tainnut olla Veto-Jusseja vielä olemassa kuvan ottamisen aikoihin. Ratapihalla näyttäisi olevan kevyt kiskotus. Koskas rantaradalle tuli 43-kiloiset raudat? Ja kaima, mahtuisiko noihin koppeihin kiristyslaite? Itse olen nähnyt vain yhden tyyppisiä kiristäjiä (kahta eri kokoa) ja näkemäni eivät ainakaan mahdu noin pieneen tilaan. Kiristimistä lähti aina ilmajohdot tai kanaali (vai onko tuossa aidan alla kanaali), kumpaakaan ei näy kuvassa. Ja missä olisi varsinainen asetinlaitepukki? Tietääkö kukaan milloin Pitäjänmäelle tuli mekaaninen asetinlaite?
kuva 05.03.2013 09:51 Tapio Nikula  
  Tähystyslava on sodan ajalta, näin olen kuullut. Se lienee It-tykin sijoituspaikka. Ainakin Pasilassa oli rutkasti tykkejä siihen aikaan.
kuva 15.02.2013 09:46 Tapio Nikula  
  Tässäpä tarina Tre:stä. Joskus 60-luvun puolivälissä olin kesätöissä opastintyökunnassa Voikoskella. Voikosken eteläinen oikaisu oli otettu käyttöön juuri ennen kesää. Eräänä päivänä jäi Kalvitsassa kuorma-auto junan alle ja rytäkässä meni yksi lähtöopastin sileäksi. Meidät hälytettiin apuun. Kaivoimme tohinalla Voikosken pohjoispäästä paria päivää aikaisemmin pystyttämämme lähtöopastimen ylös, lastasimme sen rullavaunuun ja rullavaunu aisalla kiinni moottoriresiiinaan ja sitten vaan kohti Kalvitsaa. Meitä oli jokunen 2-3 opastinukkoa ja pari tolppa-apinaa eli siis sähkötyökunnan äijiä mukana. Oli komiaa posotella pohjoiseen, kun kaikki tavarajunat oli ajettu sivuun ja me olimme etuajo-oikeutettua liikennettä. Kalvitsassa saatiin uusi opastin asennettua parissa tunnissa ja siinä ajassa myös kuorma-auton romu oltiin saatu sivuun ja liikenne pääsi jatkumaan. Me lastasimme liiskaantuneen lähöopastimen rullavaunuun ja opastinpuhelimella saimme luvan kaukosta lähteä kohti Voikoskea. Kauko-ohjaus kertoi, että kalakukko on juuri lähdössä kohti etelää Pm:ltä ja meidät ohjattaisiin jossain sivulle, että kukko pääsisi ohi. Eipäs päässyt. Se rälläkkä kulki ilmiömäistä vauhtia, Palosuon ja Mikkelin välisellä alamäkiosuudella saimme kellolla mitattuna nopeudeksemme 120 km/h. Mikkelin asema ohitettiin noin satasta, mahtoi olla komian näköistä kalakukkoa odottavista matkustajista. Pm-Mi-väli oli silloin jo tuliterää 54-kiloista rautaa, mutta Mikkelistä alkoi vanha 43-kilon osuus. Kiskot olivat lättäpäitä ja joka jatkoksen kohdalla tuntui, että hampaat irtoavat ikenistä. Ei tarvinnut ajaa sivuun, koko ajan loimotti vihreät vastaantulevissa tolpissa. Oli ihme, että rälläkän folkkarin teollisuusmoottori kesti sellaista ajoa, siis noin tunti koko ajan kaasu pohjassa. Mutta arvatkaa, pelottiko.
kuva 10.02.2013 18:03 Tapio Nikula  
  "Ratatyökone" saattaisi olla tappijuotoslaite. Siis vehje, jolla juotettiin kuparilenkit kiskon jatkoksiin. Yhdistelmässä oli akut ja pieni polttomoottorikäyttöinen aggregaatti. Kaksi miestä jaksoi nostaa laitteiston pois raiteilta. Työ tehtiin niin, että akuista virtansa ottavalla kulmahiomakoneella hiottiin kiskojen päähän kirkkaat kohdat. Juotostappi asetettiin erityiseen pistooliin ja sen jälkeen pistoolissa oleva tappi asetettiin lenkissä olevaan reikään ja tämä hökötys painettiin sitten tukevasti hiottuun kiskon pintaan tukevasti. Sitten painettiin liipaisinta ja valokaari sulatti juotosmetallin ja täten myös lenkki kiinnittyi tukevasti kiskoon. Sama homma lenkin toiselle päälle. Sitten vasaralla naksautettiin tapin kanta irti ja naputeltiin juotetut lenkin päät tasaiseksi, ettei kolmipyöräresinan pyörä leikkaa lenkkiä irti. Lenkeillä siis varmistettiin sähkön kulku jatkoksen yli.
kuva 06.02.2013 09:57 Tapio Nikula  
  Eteläänpäin on Pekan nenä. Postijuna Kouvolaan lähti vähän yli kahdeksan aamulla. Vaunusto postijunaan tuli pikajunalla 95, joka jätti makuuvaunut Jyväskylään ja jatkoi siitä henkilöjunana 95 Pieksämäelle. Kouvolasta tämä postijunan (oliko se H771?) vaunusto liitettiin Moskovan pikajunaan, jonka mukana vaunusto palasi Helsinkiin. Samallalailla vaunusto kulki myös vastapäivään. Kouvolan postijuna tuli Pieksämäelle illalla vähän ennen kahdeksaa ja jatkoi sitten junana 96 Jyväskylän kautta Helsinkiin. Pekan edessä oikealla olevassa talossa toimi muistaakseni kauko-ohjaus.
kuva 04.02.2013 09:14 Tapio Nikula  
  Ja tuo varsiväkäsellä varustettu ällä lausutaan vähän kuin v ja u peräkkäin, eli "mvuava", näin kertoi kolegani Viktor Ziolkowski, joka jo on tottunut suomalaisten tapaan lausua tuo äänne älläksi.
kuva 09.01.2013 16:00 Tapio Nikula  
  Ennen teräsvaunujen tuloa oli jo aika iso osa puuvaunuista varustettu yksikkölämmityksellä. Junamiehet kävivät matkan aikana lisäämässä pökköä pesään ja lämmintä riitti yleensä sopivasti, siis lämmitys toimi koivuklapia polttamalla. Onko tietoa, oliko puuvaunuissa missään vaunussa öljykäyttöistä kaminaa? Toki osa vanhemmista puuvaunuista lämpesi höyryllä ja pitkässä Pohjanmaan yöpikajunassa saattoi junan alkupäässä olla vaunuissa helvetin esikartanon lämmöt ja junan peräpäässä oli sitten hailakkaa. Yksikkölämmittetyissä vaunuissa luki vaunun rungossa valkoisella tekstillä "Vesilämmitys".
kuva 30.12.2012 15:06 Tapio Nikula  
  Silloin 50-luvulla, kun elokuvaa "Lentävä kalakukko" filmattiin, niin ainakin Pieksämäellä kaikki rautatieläiset kutsuivat Kalakukoksi pikajunaparia 75/76. Ne kohtasivat Pm:llä klo 16. Em. filmissä tapahtumat sijoittuivat yöjunaan (P71), joka siis jatkoi vielä Kuopiosta Kontiomäelle. Kuopion oma (aika lyhytikäinen) yöjunapari oli P73/74, joka aloitti kulkunsa silloin kun
Parikkalan-Onkamon rata avattiin ja Joensuun yöpikajunapari 81/82 siirrettiin kulkemaan kyseistä rataa. Me teinit notkuimme 60-luvulla aamuyöllä asemaravintolassa ja juhlapyhäöinä oli mahtava matkustajien paljous, kun kulussa olivat vielä lisäpikajuna parit LP71/72 ja LP81/82. Pieksämäen asemaravintola oli muistaakseni auki joka päivä klo 00.00-21.00, joten aamuyöstä se oli ainoa Pieksämäellä auki oleva paikka, tietysti aseman odotushuonekin oli auki ja läpi koko vuorokauden.
kuva 09.11.2012 11:50 Tapio Nikula  
  Olin kesällä -66 tai -67 opastinhommissa Suonenjoella. Opastintyökunnan asunto ja työvaunut seisoivat veturitallin viereisellä pätkällä. Aamuyöntunteina heräsin monta kertaa siihen, että koko vaunu heilui aivan selvästi. Sen näki myös pöydällä olevasta vesilasista. Mitään ääniä ei kuitenkaan kuulunut. Noin 5 minuuttia tämän tapahtuman jälkeen sitten alkoi kuulua hurun mylvintä ja ohitse pauhasi Raahen´koksijuna Tserepovitsista. Eli jossain Markkalan vaiheilla raskas juna heilutteli luultavasti savikerosta ja heilahtelu välittyi Suonteen järveä pitkin Suonenjoelle saakka. Eka kerralla ilmiö tuntui aavemaiselta. Eli kyllä se koksijuna ajettiin Iisalmen kautta Raaheen, mennyt kai aika hissukseen Iisalmen ja Ylivieskan välillä.
kuva 15.10.2012 16:23 Tapio Nikula  
  Aika helppo päätellä, että tuo makuuvaunun päällä rötköttävä romu on Dm4:sta. Romu on selvästi metallia (koska on vain vääntynyt) ja Dm4:n seinät oli alumiinia. Junan muiden vaunujen seinät ovat puupaneelia, joka hajoaa tuhannen p:n päreiksi tollasessa törmäyksessä. Makuuvaunun etupään seinässä ammottava aukko kuvaa vanhoille vaunuille tapahtuvaa tuhoa kovassa törmäyksessä. Teräsvaunuissa kori kestää paremmin kasassa ja ihmisvahinkoja tulee vähemmän onnettomuudessa.
kuva 14.10.2012 12:07 Tapio Nikula  
  Näin muistelee entinen ALKOn osa-aikamyyjä 70-luvun puoliväliä, jolloin lajivalikoima oli pienimmillään. Ja tässä ALKOn silloiset pullotteet: Punkut: 1. Vin Rouge du Midi, 2. Cotes du Rhone, 3. Rioja Tinto, 4. Estelar, 5. Castel del Monte, 6. Cabernet, 7. Egri Bikaver ja 3-4 ranskalaista "porvarischateauta". Valkut: 1. Bordeaux Blanc, 2. Soave, 3. Jugoslovanski Rizling, 4. Feteasca, 5. Moselwein, 6. Liebfraumilch, 7. Magyar Feher Bor, 8. Misket Karlovo ja pari saksalaista laatuviiniä aina kerrallaan. Vinkut tulivat maahan tilausmäärästä riippuen säiliövaunulla, laivalla, tankkiautolla tai nestekontilla. Samoin kuljetettiin täällä pullotettu konjakki (Monopol, Jallu) ja viski ynnä rommi. Nykyään ALTIAlle Rajamäelle tulevat pullotettavat juomat nestekonteissa rekan kyydissä. Kontissa on sisällä muovisäkki ja sen sisällä varsinainen juoma. 70-luvulla kuljetettavan bulkkialkoholin määrä oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Silloin ALKO ja Systembolaget olivat maailman suurimmat viinin ja konjakin ynnä viskin ostajat.
Altian pirtukuljetukset ovat vain murto-osa koko Suomen pirtukuljetuksista. Kaikki muut pirtut kulkevat laivalla tai rekoilla ja siksi on ehkä luonnollista, että Koskenkorvan pirtukin alkaa kulkea rekoilla. Siis Altiallekin tulee Rajamäelle tuontipirtua rekoilla ja toisaalta Koskenkorvan pirtua menee rekoilla Viron Tabasalun tehtaille. Saaremaa Vodka ja ALTIAn Dry Vodka ovat muuten prikulleen muuten samanlaista tavaraa, paitsi että toinen blandataan Rajamäen pohjavedellä ja toinen Tabasalun pohjavedellä.
kuva 13.10.2012 21:16 Tapio Nikula  
  Sorry, HELENin voimala on ALKOn talon oikealla puolella.
kuva 13.10.2012 21:14 Tapio Nikula  
  Tuo kuva on niin vanha, että ALKOn pihaan ei vielä mene kiskoja. Myöhemmin ne sinne rakennettiin. Vielä 70-luvun alussa tuli pirtuvaunuja, jotka ajettiin tuon pyöreäseinäisen kopin vasemmalta puolelta tehtaan pihaan. Muutama vuosi sitten tehtaan pihalla oli vielä vanhoja kiskoja. Tuon ALKOn talon oikealla puolella on HELENin voimala ja muistaakseni senkin pihaan meni kiskot. Oikaiskoon joku, jos muistan väärin.
kuva 09.10.2012 17:01 Tapio Nikula  
  Pieksämäeltä Tahintieltä löytyy prikulleen samanlainen kasarmi. On remontoitu viimisen päälle.
kuva 03.10.2012 13:41 Tapio Nikula  
  Olisiko tuo puuvaunu ravintolavaunu, vai olivatko puuravintolat enää käytössä 1975? Kalakukossa oli ainakin vielä 60-70-lukujen vaihteessa puinen ravintolav..
kuva 07.05.2012 09:35 Tapio Nikula  
  Luonnonkiven alla on betonirakenne. Näin on saatu kerrosrakenne, joka suojasi hyvin jopa pienen pommin täysosumalta. Pappani siskon mies Eemeli Seppälä (asemamies Korialla) muistaakseni kertoi, että sota-aikana Korian junasuoritus toimi pommisuojassa. Ja Koriaa pommitettiin sodan aikana aika lailla. Oma syntymäkotini sijaitsi 200 metrin päässä Korian asemalta ja pelloillemme putoili sodan aikana kymmeniä palopommeja. Yksikään ei osunut kotitalooni, tosin osumasta ei olisi ollut suurta vahinkoa, sillä kaikki pelloillemme tulleet pommit olivat suutareita, joita faijani sitten purki ja poltti elektronmetallit saunan uunissa. Lämpesi kuulemma sauna hyvin. Tuo pommisuoja on ensimmäisiä lapsuuteni muistoja, joita ovat myös Porkkalaan matkanneiden neukkuvetureiden möreät pillit. Ensimmäinen sana, jonka opin, oli SEMAMUOLI, siis semafori, olihan isäni opastinasentaja ja sittemmin Pieksämäen opastinmestari.
Muistaakseni Korian kivikukkoon meni puhelinpiuhat vielä 50-luvulla.
Korian siltoja neukut yrittivät pommittaa alvariinsa. Faija kertoi nähneensä, kun pommi putosi vanhan (siis se nykyinen museosilta) ja uuden (rautatiesilta) sillan välistä. Aikoinaan siltojen vierellä oli komeat penkereet, mutta ne kaikki sortuivat pommituksissa jokeen. Yksikään pommi ei siis koskaan osunut siltoihin. Utin lentäjien erikoisjippo (varsinkin onnistuneelta taistelulennolta palatessa) oli räimiä Korian siltojen alta. Tuon huvin sitten "pottumaiset" esimiehet kielsivät, mutta kyllä kieltoa rikottiin. Isäni serkku on 50-luvulla päräyttänyt Vihurilla siltojen alta. Oli kuulemma miehekäs tunne, kun lasissa oli 600 km/h ja silta-aukko ei ollut kovin korkea.
kuva 21.03.2012 09:51 Tapio Nikula  
  Finnish Chemicals on nykyisin osa Kemira Chemicals-ryhmää.
kuva 19.12.2011 10:45 Tapio Nikula  
  Kesällä -65 ja -66 olin opastinhommissa Voikoskella. Silloin rakennettiin Voikosken eteläpään oikaisu ja purettiin vanha ratalinja ynnä rakennettiin uudet turvalaitteet asemalle. Jompana kumpana kesänä (en muista tarkempaa aikaa) sattui Kouvola-Multamäki välillä onnettomuus ja tästä syystä Savon radan junat ajoivat ainakin yhden päivän ajan Voikkaan rataa. Silloin piti aivan vartavasten lähteä iltasella käymään Kouvolassa, että sai nauttia harvinaisesta herkusta. Alkuillan Dm4motilla Kouvolaan ja loppuillasta takaisin Voikoskelle.
kuva 07.12.2011 12:39 Tapio Nikula  
  Rikkihappoon tarvittava rikki saadaan kiisumalmeja hapettamalla eli pasuttamalla. Siilinjärvellä raaka-aine on pääosin rikkikiisua eli pyriittiä, FeS2. Ja reaktioyhtälönä 4FeS2 + 11O2 = 2Fe2O3 + 8SO2. Syntyvä rauta(III)oksidi on sitä pasutetta, mitä Siilinjärveltä tulee. Luonnon mineraalina tuo ferrioksidi tunnetaan nimellä hematiitti eli verimalmi, värin voitte siis arvata. Käytetään mm. punamultamaalin värinä antavana aineena ja on oiva raudan valmistuksen lähtöaine.
kuva 31.10.2011 10:03 Tapio Nikula  
  Tuo insinööriasia voi pitää paikkansa nykyaikana. 50-luvulla jokainen valmistuva insinööri kuin myös diplomi-insinöörikin joutui käymään konepajaharjoittelun läpi pakollisena opintona. Diplomi-insinööreillä pakollinen konepajaharjoittlu poistui 70-luvun alussa. Useimmilla 50-luvun koneinsinööreillä saattoi olla jopa vuosien työkokemus "rauran" vääntämisestä. Siis insinööri pystyi kyllä sekä tekemään että suunnittelemaan, ne ammattimiehet vain tekemään, vaikka tekivätkin hyvää jälkeä. Edellinen siis sanottu kärjistäen. Kirjoittaja vähättelee tarpeettomasti insinöörityön merkitystä verrattuna "varsinaisen työn tekijöihin". Insinöörien tekemä työ kuitenkin aikaansaa sen, että niillä ammattimiehillä yleensä on työtä, mitä tehdä. Anettaisiinko molemmille ammattikunnille kunnia tuon veturin aikaansaamisesta.
kuva 19.10.2011 15:50 Tapio Nikula  
  Tällainen liitekisko on ammattilaisten kielessä instikkari.
kuva 19.10.2011 14:52 Tapio Nikula  
  Ei tuo maaperä kovin saastunut voi olla, koska puut ovat noin terveen näköisiä. Tuo betonialusta lienee estänyt ainakin suuremmat valunnat maaperään. Voipi olla, että maaperäkin on saastunut, ja jos on, niin miksi ei ole saneerattu. CCA on sentään aika kovaa kamaa; natriumdikromaattia (C = Cr, kromi), kuparisulfaattia (C=Cu, kupari) ja arseenipentoksidia/arseenihappoa (A=As, arseeni).
kuva 13.09.2011 10:48 Tapio Nikula  
  Näitä omituisia rikokseen viittaavia nimiä on seudulla muitakin: Leppävirta (verivirta), Konnu(u)s, Koiru(u)s ja Kalmalahti. Samaan sarjaan siis Varkaus. Nimihän kirjoitettiin vielä viime vuosisadalla Warkaus.
<<   >>