86-4163 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.05.2013 09:06 Pauli Ruonala  
  Kysymykseen 'mistä ne kaikki raideleveydet tulevatkaan' löysin yhden uuden vastauksen. Ruotsalainen rautatieyhtiö Köping-Uttersbergs Järnväg (KUJ) halusi rakentaa rautatien leveydelle 3,5 englantilaista jalkaa eli 1067 mm. Munktellsilta tilattiin höyryveturi raideleveydelle 3,59 ruotsalaista jalkaa, mutta tilauksessa ei sanottu selvästi että sen pitää olla nimenomaan *ruotsalaista* jalkaa joten verstas teki veturin raideleveydelle 3,59 englantilaista jalkaa eli 1093 mm. Kun veturi saapui paikalle todettiin että yksinkertaisinta oli muuttaa jo rakennetun radan raideleveys. Rautatie valmistui 1864. Samanlainen moka sattui Ruotsissa Österströmin metsäradalla (ei avattu yleiselle liikenteelle) vuonna 1874 ja siellä ongelma ratkaistiin tilaamalla valmistajatehtaalta (Nydqvist & Holm) uudet akselit.
kuva 14.05.2013 07:51 Pauli Ruonala  
  Samasta tarinasta on "virallisempi" versio teoksessa Silppua sahalta - tikkuja tehtaalta (kirj. Matti Kanto, osa 1, 1983) ja se kuuluu näin: Kun Sunilan sellutehtaan rakennustyöt alkoivat vuonna 1937 kuorimoa rakensi kotkalainen rakennusliike Oskar Huovinen & Pojat. Heillä oli työhön pääsyn ehtona, että sekatyömiehellä piti olla oma lapio ja kanki. Reissumies tuli kerran itse Huoviselta kysymään töitä. Huovinen sanoi: "Kyllähän töitä olisi, mutta ei taida miehellä olla lapiota eikä kankea.". "Ei ookkaan", vastasi reissumies, "mutta on kuuppavaunut ja 3 km ratakiskoa." Mies pääsi töihin.
kuva 06.05.2013 08:41 Pauli Ruonala  
  Linnavuoressa alkoi louhintatyö loppuvuodesta 1942. Vuoreen tuli ensin 300 m pitkä ja 8 m leveä tunneli johon vei rautatie. Siitä lähti 4 kohtisuoraa sivukäytävää joiden varrella oli työtilat ja koekäyttölaitos. Lattiapinta-alaa oli noin 7 hehtaaria. Tuotanto alkoi maaliskuussa 1944. Korjaamokapasiteetti oli 1000 moottoria vuodessa ja henkilökuntaa 750. Linnavuoreen muutti lentokonetehtaan Kokkolan moottorikorjaamo ja siltä vapautuneisiin tiloihin tuli puolustusvoimien autokorjaamo. Linnavuoren rakennukset valmistuivat 1948 ja teollinen toiminta siirrettiin ulkona oleviin rakennuksiin. Lentokonetehtaan vuonna 1955 painettu esite sanoo "Toiminta tapahtuu nykyisin kokonaan maanpäällisissä tehdasrakennuksissa.". Luola toimi varastona jossa oli mm. Valmetin arkistot, jotka kärsivät siellä kosteusvaurioita. Luolatilat peruskorjattiin 1970-luvulla lentokonemoottorikorjaamoksi, joka on koneinsinööriopiskelijoiden vakituinen exkursiokohde. Lähde mm. Jukka Raunio: Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2: Tampereella ja sodissa 1933-1944. Forssa 2007, 261 s.
kuva 21.03.2013 07:51 Pauli Ruonala  
  Kuhmoisten kirkonkylään perusti K.J.Hirvansalo 1-raamisen sahan ja sähkölaitoksen v. 1912. Saha siirtyi Helsingin Halkokonttori-nimiselle firmalle ja 1921 sen osti Emil Peltonen, joka laajensi sitä 2-raamiseksi ja 1924 tehtiin yhdistetty rautatie-maantiesilta yli Vellahden (nykyjään täytetty). Silta vei uudelle lautatarhalle. Saharakennus paloi 1947 ja uusi valmistui 1949. Sahan toiminta loppui 1985, 90-luvulla siellä on sahattu toisinaan ja korjattu veneitä. Sahan rautatiet eivät missään kohdassa kulkeneen maan pinnalla, vaunuja siirrettiin miesvoimin ja vaijerivetoisesti. Näin kertoo Sirkka-Liisa Ranta teoksessa Kirkonkylä Päijänteen kainalossa, Kuhmoisten keskustaajaman muutos 1900-luvulla (1999). Paikka on mainittu listalla "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt".
kuva 15.02.2013 17:00 Pauli Ruonala  
  Tv1 esitti 11.2. dokumentin Jäniksenä Varkaudessa jossa Baldwin nro 7 vilahtaa lyhyesti 10 minuutin kohdalla. Dokumentti on vielä nähtävänä Yle Areenassa http://areena.yle.fi/tv/1790036
kuva 25.01.2013 09:21 Pauli Ruonala  
  Samana iltana samasta tilanteesta otettu kuva on todella julkaistu kirjassa 'VR Suomi - Dieselien aikaan' sivulla 227. Kuvaaja on seissyt samassa paikassa mutta kirjan kuva on rajattu eri tavalla. Niitä tilanteita, että useampi kuvaaja on ollut paikalla samaan aikaan, on jatkuvasti alan retkillä, kuten esim. http://vaunut.org/kuva/37893 . Ja koska kaikki länsimaiset (hyvät) kuvaajat sommittelee kuvansa saman estetiikan mukaan, kuvakulmien määrä tilanteeseen on rajallinen, jos ei pääse kiipeämään jollekin korkeammalle paikalle. - Sama tilanne toistui joka päivä, joka päivä vähän erilaisena, noin 10 vuoden ajan, kun porkkanoilla ajettiin Uuteenkaupunkiin vuosina 1981 - 1990.
kuva 21.12.2012 08:14 Pauli Ruonala  
  Rautatie Haaparanta-Tornio avattiin 1919, jolloin Tornion satama oli joenrannassa kaupungin keskustassa ja sama oli tilanne Haaparannassa. Suuremmille laivoille tarvittiin suurempi satama, ja Tornio teki uuden sataman Röykkään. Rautatie Röykkään avattiin 1.9.1928. Haaparannan satama siirtyi Nikkalaan. Sen jälkeen siltaa käännettiin harvoin. Laivaliikenne Tornionjoessa loppui joskus 1960-luvulla. 1964 painetussa tietosanakirjassa sanotaan että tässä on kääntösilta, Mikko Alameri kirjoitti Resiinaan 2/1978 Haaparanta-Tornio-radasta ja mainitsee että kääntömahdollisuus on olemassa "teoriassa". Kääntösilta on Ruotsin puolella, joten sen hoito ja avaaminen (ja sulkeminen) tehtiin ruotsalaisten toimesta. Alan ruotsalainen perusteos Järnvägsdata 1999 ei osaa sanoa minä vuonna sillasta tehtiin kiinteä.
kuva 20.12.2012 14:36 Pauli Ruonala  
  Suurin syy on siinä että Keuruun asema-alue on suojeltu rakennushistoriallisena kohteena vuoden 1998 rautatiesopimuksella. Syy miksi Keuruun asema-alue pääsi listalle voi olla sen valinta Suomen kauneimmaksi asemaksi, ks kuvan http://vaunut.org/kuva/44789 keskustelua.
kuva 11.12.2012 08:06 Pauli Ruonala  
  Karkkilan asematalon paikalle rakennettiin Högforsin tehtaan uusi varasto, pohjan mitat 100 x 40 m, valmistui syksyllä 1964. Asematalo pystytettiin uudelleen jonnekin muualle. Näin kertoi Kymiyhtymä-lehti 5/1964. En tiedä minne asematalo siirrettiin, vai jäikö siirto vain suunnitteluasteelle.
kuva 11.12.2012 07:49 Pauli Ruonala  
  Kotkan seudun hajumaailmasta ks. kuvan http://vaunut.org/kuva/46491 keskustelua. Hj. Holmströmin varikon jälkeen tuli ent. Superfosfaattitehdas eli Foska, sitten öljysataman portti ja öljysataman alueella oli lisää öljysäiliöitä.
kuva 10.12.2012 08:08 Pauli Ruonala  
  Kuvan veturi on suunnilleen samassa paikassa kuin tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/53810 ja juna on menossa Puistolan öljysatamaan. Tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/53783 näkyy osa VR:n öljysäiliöistä. Viimeeksi käydessäni niiden paikalla oli tyhjä tontti. Kuva on otettu Norssaaaren kärjessä olevan aallonmurtajan päästä. Vaasan myllyn lähellä ei ollut öljysäiliöitä.
kuva 07.12.2012 11:43 Pauli Ruonala  
  HKR:n Hunsalan aseman suunnitteli nuori arkkitehti Hilding Ekelund 1923 ja Hyvinkään aseman HKR:n liikennepäällikkö Jussi Jansson 1911. Muiden asemien suunnittelijat eivät ole tiedossa, koska kaikki piti tehdä mahdollisimman halvalla oletan että luotettiin paikallisiin voimiin, asialla on voinut olla joku rautatierakennuksen rakennusmestareista. - Karkkilan asema oli tehty samoilla piirustuksilla mutta peilikuvana ja siinä oli myös torni ja katos pääoven päällä.
kuva 07.12.2012 11:41 Pauli Ruonala  
  Talo tunnettiin paikkakunnalla nimellä "rautatieyhtiön talo", siinä toimi pankki ja Osuusliike Tuki. Suunnittelijoina arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé 1912.
kuva 31.10.2012 08:10 Pauli Ruonala  
  Sivulla http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,2011.0.html alimmaisena on kartta Karkkilan raiteista vuonna 1930. Näkisin mielelläni myös uudempia karttoja.
kuva 26.10.2012 08:00 Pauli Ruonala  
  Tästä vehkeestä kirjoitettiin useamman kerran Resiinan uutispalstalla vuosina 1992-93. Kyseessä on höyrylumilinko eli viskuriaura, jota alettiin suunnitella 1943 ja ensimmäinen ajo oli Rovaniemellä kevättalvella 1952. Rungon valmisti Pasilan konepaja, koneiston Lokomo, loppukokoonpano Helsingin konepaja. Se oli sijoitettu ratajaksoon 14 jonka keskuspaikka oli Tornio. Kun se lähetettiin 1970-luvulla Haapamäelle romutettavaksi siinä oli Tv1:n tenderi ja kattila nro 0825 vuodelta 1908. Kolmiakselinen teli voi olla matkustajavaunusta tai ravintolavaunusta.
kuva 23.10.2012 07:54 Pauli Ruonala  
  Aseman takana näkyvä korkea rakennus on Pikisaaren sahan sahanpuruvarasto. Saha näkyy hyvin kuvassa http://vaunut.org/kuva/56982
kuva 24.09.2012 07:59 Pauli Ruonala  
  Taustalla oleva rakennus on Karhulan tehtaiden valimo, valmistunut 1965. Ruosteen määrän perusteella kuva voisi olla jostakin 80-luvun lopulta.
kuva 30.07.2012 08:43 Pauli Ruonala  
  Kävin tarkistamassa linjamuutokset vanhoista Raitio-lehdistä, joita voi nyt käydä lukemassa SRS:n sivulla. 1.6.1985 tai muutaman päivän sisällä raitiolinjoissa tapahtui seuraavia muutoksia: Linja 5 (Töölöntori-Katajanokka) lopetti, 3B/3T reitti muuttui pois Mannerheimintieltä, 4 ja 10 eteläiset päättärit vaihdettiin keskenään, 1A aloitti liikennöinnin, linja 2 (kaupungin turhimmaksi mainittu) muutettiin väliltä Kauppatori-Itä-Pasila välille Kauppatori-Linjat, Töölöntorin silmukka poistui käytöstä (sitä käytti vain linja 5). Raition aikataulukommentaattori Jarmo Oksanen kirjoitti numerossa 2/1985: "Miltei kaikki hyväksi koettu vanha revittiin maan tasalle, joten hommat on ikäänkuin aloitettava alusta." Muutosten valmistelu ei jäänyt suurelta yleisöltä huomaamatta. Helsingin Sanomiin 18.12.1984 Kari Suomalainen piirsi raitiovaunun jonka linjakilvessä lukee "1X2" ja kuljettaja vastaa matkustajalle joka kysyy minne vaunu on menossa: Kun tietäs vaan!
kuva 04.06.2012 08:04 Pauli Ruonala  
  Niemen kartano Kalvolassa suunnitteli metsäradan rakentamista Kuurilan asemalta etelään vuosina 1911-12. Suunnitelmia alettiin toteuttaa Bertil Lönnholtzin tultua kartanon omistajaksi 1924. Viipurin läänin Pyhäjärven kunnasta, Taubilanhovin kartanosta, ostettiin rautatietarpeita (kartanolla oli Myllypellon asemalta lähtevä metsärata). Radalle tuli pieni moottoriveturi ja Fritz Neumeyerin valmistama höyryveturi (36/1924). Lokomo teki siihen peruskorjauksen uudella valmistusnumerolla (96/1929). Rataa rakennettiin 1924-1927, sivuraide kartanon päärakennukselle 1930 ja loppupätkä Pirttikoskelle 1931. Mainittu sivuraide vei Hanhisuolle, jossa alettiin nostaa turvetta 1904. Suolta vietiin turvetta mm. VR:lle veturien polttoaineeksi. Rata purettiin 1943 ja veturi ja vaunut myytiin Hyvinkään-Pyhäjärven rautatielle. Kuurilan asemalla oli kartanon saha, sahan konehuone on vielä jäljellä ja se on muutettu hevostalliksi. Kukaan ei ole kirjoittanut artikkelia Niemen kartanon radasta mutta kartanosta on tehty kirja: Reinhold Day: Släkten Lönnholtz 100 år å Niemis Gård i Kalvola - Niemen kartano Kalvolassa 100 vuotta Lönnholtzin suvulla. Hämeenlinna 1969.
kuva 31.05.2012 09:47 Pauli Ruonala  
  Porissa ilmestyvä Satakunnan Kansa kirjoittaa 23.9.1987 seuraavaa: "Parikymmentä Valtionrautateiden henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä on anastanut vuoden ajan Rajamäeltä Helsingin Salmisaareen liikkuneesta säiliövaunusta pirtua runsaan 500 litraa. Poliisi on saanut asiaa koskevat tutkimukset päätökseen... Noin 450 litraa pirtua varastanut hyvinkääläinen mies on myynyt sitä pääasiassa Hyvinkäällä ja Lahdessa." Näin siis Satakunnan Kansa. Sal-vaunun tilavuus on 25 kuutiota eli 25000 litraa ja ämpärillinen siitä on 0,04%. Vaunu täytetään samantapaisella laitteella kuin polttoaineen jakelupumppu. Hyvän virtausmittarin tarkkuus on luokkaa 0,1% ja sillä ei pysty havaitsemaan jos sisällöstä 0,04% puuttuu, koska erotus jää mittavirheen sisälle. Toinen syy miksi mittaamalla on hankala havaita ämpärillisen puuttumista on se että jos vaunuun pannaan aamulla 25000 litraa pirtua jonka lämpötila on 7 astetta, ja illalla on ulkona 17 astetta, kuten eilen oli, ja pirtu lämpenee ulkolämpötilaan, silloin pirtun tilavuus kasvaa enemmän kuin ämpäriin mahtuu. Jos vaunu olisi täynnä vettä, lämpötilan 10 asteen nousu kasvattaisi vesimäärää 14 litraa, mutta etanolin lämpölaajenemiskerroin on paljon suurempi kuin veden, noin 0,0011/K jolloin tilavuus muuttuu 25000 l x 0,0011 1/K x 10 K = 275 litraa. K = Kelvin-aste. - Tämä ilmiö on myös syynä siihen että venäläiset säiliövaunut pyrkivät niin usein vuotamaan yli Kymenlaaksossa.
kuva 11.05.2012 08:03 Pauli Ruonala  
  Muista saman päivän kuvista näkyy että takimmainen noista vaunuista on CEift 2692, 1+2 lk päivävaunu konduktöörinhytillä. Kuvan pölyinen tunnelma on vain näennäinen, se johtuu niukasta valaistuksesta ja pilvien kautta heijastuvasta valosta jotka latistavat kuvan värejä.
kuva 26.03.2012 16:20 Pauli Ruonala  
  Ennen nippu-uittoa tukit uitettiin yksitellen eli irtouittona. Sivulla http://www.verla.fi/fi/museo/uittonaytte​ly/uittonayttely kohdassa 3 on hyviä kuvia Verlankosken ohittavasta uittorännistä.
kuva 13.03.2012 07:57 Pauli Ruonala  
  Kommentoin itseäni: Turvevaunu Fat tuli käyttöön noin 1978 jolloin sitä oli jo 25 kappaletta ja niitä oli päätetty tilata 100 kpl sarja. Fat on 4-akselinen ja siinä on 2 kuuppaa jotka voidaan purkaa joko kallistamalla sivulle tai avaamalla vaunun sivuseinä. Kallistaminen vaatii vaunun tukemisen toiselta laidalta. Eli veikkaan sarjaa Fat.
kuva 07.03.2012 08:29 Pauli Ruonala  
  Vasemmalla ylhäällä on Nottbeckin palatsi, nykyinen Hämeen museo (suljettu remontin vuoksi, avataan taas 2014). Rautatiesilta koostuu kolmesta 38 m jänteestä, jotka vaihdettiin uusiin 1937, vanha silta vietiin Nakkilaan maantiesillaksi. Nykyinen rautatiesilta on paikan kolmas silta ja se valmistui 1974, samalla kuin kaksoisraide. Tehdas oikealla on Tampereen viinapolttimo, perustettu 1873. Rakennukset purettiin joskus 1920-luvulla. Finlaysonin sähkörata ei ole tässä lähelläkään, se lähti tehtaalta suoraan länteen nykyistä Näsijärvenkatua, alitti Porin radan Amurin seisakkeen luona ja päättyi Santalahteen. Kartta ja artikkeli Finlaysonin radasta oli Resiinassa 4/1980.
kuva 23.02.2012 09:07 Pauli Ruonala  
  Karttalinkki osoittaa oikeaan paikkaan. Vasen rata menee Viheriäisten ratapihalle ja edelleen Naantalin öljynjalostamolle, oikea Raisioon. Raision tehtaat näkyvät taustalla. Viheriäisten radan varrella näkyy tasoristeysmerkki, itse tasoristeys on poistettu ja tie ei vie mihinkään.
kuva 16.02.2012 07:55 Pauli Ruonala  
  Ei oo. Tavastilan asemarakennus on vain yksi niistä kohteista joista nyt, vorgissaoloaikana, olen alkanut kaivata kuvia. Syy miksei sitä tullut kuvattua silloin oli se että talo oli hyvin huonokuntoinen ja levyt ikkunoissa. Sisälle pääsi siitä huolimatta, asemapuoli oli tyhjä ja asunto täynnä sekalaista rojua. Samaan aikaan purettu Kyminlinnan lp-rakennus oli paljon siistimpi. Tavastilan asemarakennus myytiin purettavaksi maaliskuussa 1983 ja purettiin samana keväänä, tavaramakasiini myytiin marraskuussa 1983 ja purettiin vuodenvaihteessa. Tietoa ei löydy Radan varrella-kirjasta. Ensimmäinen luettelo suojeltaviksi esitetyistä rautatierakennuksista laadittiin syksyllä 1985 ja siihen luetteloon Tavastilan asema ei ehtinyt.
kuva 06.02.2012 08:27 Pauli Ruonala  
  Huvimaja on aikanaan rakennettu jokaiseen vähänkin suurempaan asemapuistoon, mutta ne menivät pois muodista jolloin niitä ei enää pidetty kunnossa ja melkein kaikki on purettu. Sirkka Valanto luettelee teoksessaan Suomen rautatieasemat kolme säilynyttä "alkuperäistä" huvimajaa: Alapitkä, Suonenjoki ja Punkaharju (nykyinen Lusto). Vuonna 1987 rakennettiin uudet huvimajat joillekin Savon radan asemille, ainakin Mikkeliin ja Mäntyharjulle. Suunnittelija on Tauno Leinonen ja niiden ulkoasu on vielä pelkistetympi kuin kuvan huvimajan.
kuva 30.01.2012 08:00 Pauli Ruonala  
  Saman vaunun kuvasin Jyväskylässä 25.9.1979 (samana iltana ja samalla paikalla kuin kuva http://vaunut.org/kuva/72388 ) mutta en pannut kuvaa vorgiin kun täällä on jo samantapainen kuva Tampereelta v. 1984: http://vaunut.org/kuva/44601
kuva 24.01.2012 09:51 Pauli Ruonala  
  Suomen Kuvalehden äänestyksessä Suomen kauneimmaksi asemaksi valittiin siis Keuruu, 2. sijalla oli Uimaharju ja kolmas oli Punkaharju. Hajaääniä saivat Kerava, Turku, Seinäjoki, Kauniainen, Kouvola, Särkisalmi, Riihimäki, Toijala ja Hämeenlinna. Kerava pääsi molemmille listoille!
kuva 20.01.2012 08:19 Pauli Ruonala  
  Suomen Kuvalehti järjesti vuonna 1974 lukijaäänestyksen Suomen kauneimmasta asemasta ja samalla valittiin myös Suomen rumin asema. Rumien asemien joukosta ei löytynyt ylivoimaista voittajaa mutta Leppävaara sijoittui kärkeen. Ääniä saivat myös Kerava, Sonkajärvi, Hyvinkää, Tikkurila, Pieksämäki, Lyly, Tampere, Joensuu ja Salo. Suomen kauneimmaksi asemaksi valittiiin Keuruu. Lähde: Suomen Kuvalehti 12 / 22.3.1974
kuva 15.12.2011 07:47 Pauli Ruonala  
  Linkin takana on tosiaan Rautatierakennusten korjausohjeet, osa 5: Yksinkertainen vahtitupa. Muita lähteitä: Matti Bergströmin artikkeli 'Ratavartijoista Suomessa 1862-1972', Resiina 37 (1/1977), mukana Matin itse tekemiä pohjapiirroksia. Valtionrautatiet 1862-1912 osa II, muutama sivu luvussa Huonerakennukset. Kuvan vahtitupa on vuoden 1896 mallia, sisällä eteinen ja 2 huonetta, asuinpinta-ala noin 35 neliötä. Sata vuotta sitten tämä edusti hyvää asumistasoa maaseudulla.
kuva 05.12.2011 08:08 Pauli Ruonala  
  Alkuperäisestä kuvasta näkyy että veturin numero on 2x14 ja Eljaksen Suomen veturit 2 sanoo että koko Sv12-sarja oli sijoitettu uutena Oulu-Seinäjoki-Pieksämäki-suunnalle josta päättelin että tämä on Sr12 eli 2714. Kiitos kommentaattoreille. Knoppi taas lienee ollut liian vaikea kun kukaan ei yrittänyt tosissaan, aiheena oli junatoimiston seinässä näkyvä kello, joka siirrettiin radan varteen rakennetun punaisen laitekopin seinälle.
kuva 15.11.2011 07:45 Pauli Ruonala  
  Minä panin siihen Sm1 mutta joku suurempi asiantuntija vaihtoi sen jälkeenpäin. Sarjamerkinnäksi kuuluisi Sm1 koska kuva kuuluu osaksi Sm1-sarjan dokumentaatiota, vaikka kuvan tekoaikana sarjalla on voinut olla Valmetin sisäisesti käyttämä sarjatunnus.
kuva 15.11.2011 07:44 Pauli Ruonala  
  Veturit 1106, 1108 ja 1141 lähtivät 30.6.1986 klo 9:15 Lievestuoreen asevarikolta Dv12 2564 vetämänä. Kuljetuksen suurin nopeus oli 15 km/t. Toijalaan saavuttiin 2.7. ja 1106 jätettiin sinne. Turkuun saavuttiin 3.7. ja 1108 jäi sinne kunnostettavaksi. 1141 vietiin Turusta Karjaalle 5-6.7. ja edelleen Hankoon museoveturiksi. 1106:sta oli hävinnyt tenderin laatta varastoinnin aikana ja varmaan sen takia se jätettiin keskelle Toijalan ratapihaa, vartioimisen helpottamiseksi. 1106 meni Parolan asemalle ja sieltä Parolan panssarimuseoon 24.9.
1106 pääsi myös radioon jossa kerrottiin että Toijalassa seisova Tk3 1106 on varattu Harri Holkerin kunniaksi Toijalaan sijoitettavaksi muistomerkkiveturiksi. Kyseessä oli Hannu Taanilan ohjelma Humpuukia, jossa kaikki kuultu oli humpuukia, kuten tämäkin. Lähde: Resiina 3 & 4/1986.
kuva 13.09.2011 08:11 Pauli Ruonala  
  Paikannimen Varkaus synnystä ei ole tietoa mutta on monta teoriaa. Panen tähän yhden liikenneaiheisen: "Suomalainen paikannimikirja pitää todennäköisenä, että Varkaus-nimi liittyy Itä-Suomen vesistöalueilla käytössä olevaan nimityyppiin, joka on mahdollisesti alkuaan perustunut matkan helpottamiseen tai lyhentämiseen: tällaiset nimet liittyvät usein vetotaipaleisiin, joiden kautta kulkiessa matkassa on säästetty aikaa. Taustalla on mahdollisesti ollut ajatus, että matkaa on ikään kuin varastettu, mikä on verrattavissa ilmaukseen kulkea varkain 'kulkea huomaamatta, vaivihkaa'. Myös Varkauden läheisyydessä on ollut tällainen vetotaipale, jonka yli on vedetty veneitä matkan teon nopeuttamiseksi." Jenni Rimpeläinen: Paikannimen monet tarinat. Pro gradu-työ 2011.
kuva 12.09.2011 08:27 Pauli Ruonala  
  Wikipedian mukaan Kemissä ei ole ollut Move66-vetureita mutta sen sijaan Kemissä on Veitsiluoto Oy:llä ollut Lokomon C600-veturi, joka on hyvin samannäköinen. Nykyjään Veitsiluodolla ei ole omaa veturia ja se C600 on muuttanut Raaheen, ks. http://vaunut.org/kuvasivu/11831
kuva 08.06.2011 10:23 Pauli Ruonala  
  Lisätään vielä että vaihdonkielto-opastin on eri asia kuin järjestelyopastin ja niillä näytetään eri opasteita. Molemmat löytyvät edelleen vuoden 2005 jt:stä, mutta kuvassa näkyvän kaltaista opastinta kutsutaan nyt nimellä "opastin jolla kerrotaan että laskumäkityö on käynnissä". Mekaaninen vaihdonkielto-opastin on poistunut jt:stä.
kuva 08.06.2011 07:50 Pauli Ruonala  
  Vaihdonkielto-opastimella kiellettiin vaihtotyöliikkeet jotka voisivat olla vaarallisia saapuville tai lähteville junille. Kielto näytettiin mekaanisella vaihdonkielto-opastimella vaakasuoralla palkilla ja lupa pystysuoralla palkilla, valo-opastimella kolmella vaakasuorassa olevalla "kellertävällä" valolla ja lupa kolmella pystysuorassa olevalla valolla. "Pasilan ja Viipurin laskumäessä, missä paikalliset olosuhteet sallivat opastimen olla sammuksissa, kun se on perusasennossa, on näissä opastimissa vain ensiksimainittu kielto-opaste." Näin lukee teoksessa Valtionrautatiet 1912-1937 osa II. Silta jossa opastin on kiinni on vuodelta 1924 eli nämä opastimet tulivat tähän 30-luvulla. Asiantuntijat voivat nyt muistella missä kaikkialla muualla oli näitä kolmen valon vaihdonkielto-opastimia.
kuva 27.05.2011 08:21 Pauli Ruonala  
  Oikealle jää Kaipolan voimalaitos, jossa käytettiin hiiltä, puuta ja turvetta, jota tuotiin voimalaan Hhn-vaunuilla. Hhn purettiin irroittamalla toinen seinä ja radan oikealla puolella oleva nostolaitos on varmaan tähän tarkoitukseen. Mutta onko Hhn-vaunun purkamisessa tarvittu myös radan vasemmalla puolella olevaa laitetta?
kuva 24.05.2011 09:11 Pauli Ruonala  
  Kun katsoo Kotkan kartasta (http://karttapalvelu.kotka.fi/map/map.ph​p) ja valitsee Virastokartta saa näkyviin kaupunginosien rajat ja tämä paikka on enemmän Karhulan puolella. Tunnisteisiin olisi parempi merkitä paikaksi Karhula lähimmän aseman mukaan koska Sunila ei ole koskaan ollut rautatieliikennepaikka. Kävin paikalla lauantaina ja yksi noista porteista oli jo kumollaan maassa. Uusimmassa kartassa Ahlströmin tehdasalue on jo nimetty Karhulan teollisuuspuistoksi ja tehdasalueelle on kaavoitettu tieverkko. Toistaiseksi alue on edelleen aidattu (enemmän tai vähemmän) ja portilla on vartiomies.
kuva 20.05.2011 09:03 Pauli Ruonala  
  Kirjassa Radan varrella on karttaote vuodelta 1948 jossa näkyy tiilitehdas sorakuopan reunalla ja sivuraide, jonne ajetaan Turun suunnasta, kuten ylläolevassa kartassa. Kun katsoo Kansalaisen karttapaikasta Maarian kohdalta ja asetuksista panee ruksin kohtaan Kiinteistöjaotus, tulee näkyviin sivuraiteen rautatiealueen rajat. Vuoden -48 kartassa sorakuoppaan ei ole enää merkitty raiteita. Jäkärlän Savi Oy toimi Maariassa 1940-1965 ja rakennukset purettiin 80-90-lukujen taitteessa. Sorakuopasta on tullut suosittu uimapaikka, Jäkärlän Riviera. Tiilitehdas oli lammen pohjoispuolella.
kuva 18.05.2011 14:58 Pauli Ruonala  
  Taiteilijan nimi on Tom Otterness ja veistos on osa yli 100-osaisesta sarjasta "Life Underground" joka valmistui vuonna 2001. Viemäristä tuleva alligaattori on aitonykkiläinen urbaanilegenda jota on kerrottu 1930-luvulta alkaen, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Sewer_allig​ator
kuva 12.05.2011 09:29 Pauli Ruonala  
  Sama kuva löytyy Kulttuurisampo-sivulta vähän eri tavalla rajattuna (ratapihalla on vaunut samoissa paikoissa) ja sen mukaan kuvaaja on Veljekset Karhumäki Oy ja kuvausvuosi 1965.
kuva 12.05.2011 08:07 Pauli Ruonala  
  Katsoin uudestaan Eniron kopterikuvia ja ne ovat samat vaunut kuin linkin kuvassa, joka on vuodelta 1979. Jotakin rullia niissä oli joskus eli vaunuja käytettiin tilapäisesti varastona. Raide on jatkunut vaunujen sijaintipaikasta kadun toiselle puolelle ja tehtaan sisään. Luulen että vaunut on viety tarvittaessa sisälle kuormattavaksi ja sieltä ratapihalle seisomaan.
kuva 05.04.2011 08:12 Pauli Ruonala  
  Joht. Nymanille: Sr1 sähkölaitteet on tehty Suomessa ja kondensaattorit on myös suomalaisia, Nokian tekemiä. Suomalaisille oli tieto PCB:n haitallisista lisäaineista yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Henkilö joka oli töissä 70-luvulla Nokian kondensaattoritehtaalla kertoi minulle että siihen aikaan normaali kondensaattorin laaduntarkastus tehtiin lyömällä naula läpi ja katsomalla miten se vaikuttaa kondensaattorin jännitteenkestoon. Jos se ei kestä, se voi hajota ja levittää eristemateriaalit pöydälle. PCB on öljymäinen aine jota käytettiin sähköeristeenä.
kuva 05.04.2011 08:02 Pauli Ruonala  
  Vaunun 4838 valmisti SGP (Simmering-Graz-Pauker) Itävallassa 1970-luvun alussa, eli se on samaa ikäluokkaa kuin Helsingin nivelvaunut. Helsingin Nr-vaunut ovat tosin ulkomuodoltaan nykyaikaisemman näköisiä.
kuva 18.03.2011 10:04 Pauli Ruonala  
  Helsingin keskustassa toimineista tehtaista on tehty virallinen selvitys: Helena Hakkarainen, Lauri Putkonen, Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/95. Helsinki 1996. Voi kysellä kirjastoista ja Helsingin kaupunginmuseon kaupasta, Sofiankatu 4.
kuva 10.03.2011 09:29 Pauli Ruonala  
  Haminan ratapihan liikennöimissääntö vuodelta 1952 sanoo kohdassa 6 "Matkajunista tehtävät ilmoitukset" mm. että junanlähettäjän on ilmoitettava sekä saapuvasta että lähtevästä junasta Kivelän tasoylikäytävän (2,4 km Haminasta) vartijalle ja Salmenkylän vaihteelle sinä aikana, kun siellä ei suoriteta junanlähetystä ja vaihteella on ainoastaan vaihdemies. Tulkitsen kohdan siten että Kivelän ylikäytävällä oli oma vartija. Vuoden 1961 liikennöimissääntö ei mainitse Kivelän ylikäytävää.
kuva 28.02.2011 07:54 Pauli Ruonala  
  Löytyi vuoden 1986 esite jossa ilmoitetaan että vakinaiset ajopäivät ovat to 26.6.-7.8 ja su 15.6.-17.8. Aikataulu to: Lahti 14:00-Heinola 15:00, Heinola 18:10-Lahti 19:10. Su: Lahti 13:00-Heinola 14:00, Heinola 16:00-Lahti 17:00. Lisäksi ti 27.5. oli kulussa luokkaretkijuna, pe 20.6. juhannusjuna, la 19.7. motoristijuna. Kaikilla junilla oli oma teemansa, to 31.7. tapahtui junaryöstö.
kuva 04.02.2011 16:27 Pauli Ruonala  
  Ttv:t on katoavaa kansanperinnettä, tätäkin ollaan muuttamassa takaisin tavalliseksi lätäksi. Vorgissa on jo useampia kuvia Ttv:n sisätiloista : http://vaunut.org/kuva/8566 http://vaunut.org/kuva/52052 http://vaunut.org/kuva/54453 http://vaunut.org/kuva/52053
kuva 02.02.2011 08:11 Pauli Ruonala  
  Kuvatekstin maininta kuulosuojaimista, joita ei tarvita Otso 2:lla ajettaessa, toi mieleen muistikuvaa 70-luvulta. Karhulan-Sunilan rautatiellä oli Otso 2 (51/1963) ja jotkut kuljettajat tosiaan käytti kuulosuojaimia tehdessään vaihtotöitä Karhulan asemalla. Otsossa oli ilmajäähdytteinen Deutz-diesel jonka käyntiäänessä oli paljon korkeita taajuuksia jotka kuulostaa pahemmalta kuin Move 51:n eli murinamyllyn vesijäähdytteisen koneen äänipäästöt. Kotkalaisilla tehtailla oli useita Move 51-vetureita enkä muista nähneeni että niiden kuljettajilla olisi ollut kuulosuojaimia. Korvakuulolta sanoisin että Otso 2:lla ajettaessa ne oli enemmän tarpeen.
<<   >>