![]() |
29.09.2014 17:59 | Mikko Otava | ||
Ko. kohdalla on kaapelialitus radan alla. | ||||
![]() |
27.09.2014 00:36 | Mikko Otava | ||
Tämä kyseinen rakennus toimii nykyään kauppakeskus Tullintorina ja sijaitsee parinkymmenen metrin päässä raiteistokaaviossakin näkyvästä Tullin rakennuksesta, joten oikeanpuoleinen pöytä olisi oikea vaihtoehto. Kuvassa en kyllä näe että kääntöpöydältä lähtisi raidetta varaston eteen. Onkohan raiteistoa muutettu kuvan ja raiteistokaavion välisenä aikana? | ||||
![]() |
22.09.2014 16:40 | Mikko Otava | ||
Vanhaan aikaan liikenteen tiheys oli ihan jotain muuta kuin nykyisin, joten luutamiehillä oli aikaa luutia vaihteita rauhassa. Työllistävä vaikutus oli myös ihan jotain muuta kuin nykyisin. | ||||
![]() |
19.09.2014 20:01 | Mikko Otava | ||
Asetinlaite näkynee tästä kuvasta. https://vaunut.org/kuva/43056 | ||||
Kuvasarja: Kivikukot |
19.09.2014 08:09 | Mikko Otava | ||
Onko näistä kuvia sisäpuolelta, minkälaiset tilat käytössä oli ja mitä tiloissa oli varusteina? | ||||
![]() |
16.09.2014 22:22 | Mikko Otava | ||
Väärän urakoitsijan kalustoa ja lappuliisa paikalle? | ||||
![]() |
14.09.2014 01:26 | Mikko Otava | ||
Kyllä tällaisella ammattilaisten kansoittamalla foorumilla on ehdottomasti puhuttava oikeilla termeillä ettei pahainen slangi vahingossa tartu liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien alan ammattilaisten kielenkäyttöön. Puikko on terminä helposti sekoitettavissa Junakulkutien päätekohta -merkkiin, jota jopa ammattilaiset leikkisästi exeliksi kutsuvat. Raiteissa on myös Exel merkkisiä eristysjatkoksia, joten erehtymisen vaara tässäkin asiassa on huomattavan suuri ja ties vaikka joku sivullinen käy radan varteen suksisauvansa pystyttämässä erehdyttämistarkoituksessa. Hymiö. | ||||
![]() |
14.09.2014 01:08 | Mikko Otava | ||
Alikulkusilta on sillan virallinen termi, joten sillan alittava väylä on alikulku, ei sillan alitus. | ||||
![]() |
13.09.2014 12:08 | Mikko Otava | ||
Sähköistys on Suomessa rakennettu pääasiassa siten että kahden syöttöaseman välissä on välikytkinasema. Sekä syöttöaseman että välikytkinaseman kohdalla on erotusjakso. Normaalitilanteessa syöttöasemalta syötetään välikytkinasemalle asti, josta eteenpäin huolehtii seuraava syöttöasema. Poikkeustilanteissa, esim. syöttöaseman huollon aikana, voidaan välikytkinasemalta muuttaa siten että seuraava syöttöasema syöttää koko syöttöasemien välisen alueen. Osalla syöttöasemista on kaksi muuntajaa, jolloin voidaan toisella muuntajalla syöttää syöttöasemalta etelään ja toisella pohjoiseen. Näitä varten tarvitaan myös syöttöaseman kohdalle erotusjakso. Välikytkinasema on lähes samanlainen rakenteeltaan kuin syöttöasema, mutta siellä ei ole muuntajaa. Väliyktkinasemia onkin muutettu sähköntarpeen kasvaessa syöttöasemiksi, esim. Helsinki-Riihimäki ja Seinäjoki- Oulu välillä. Tällöin ex-välikytkinaseman ja syöttöaseman välille on tehty erotusjakso. Uudemmissa sähköistysasennuksissa on säästetty ja jätetty välikytkinasemat rakentamatta. Tällöin syöttöasemien välissä on vain erotusjakso ja erotusjakson ohittamisen mahdollistava erotin. Kimmon vastaukseen vielä lisäyksenä seuraavaa. Jännitteen alenema riippuu aiemmin esitetyn lisäksi myös siitä kuinka kaukana syöttöasemasta ollaan. Mitä kauempana syöttöasemasta, sitä pienempi on jännite. Vartiuksen radalla on käytössä 2x25 kV sähköistysjärjestelmä, jolloin syöttöasemien väli on noin kaksinkertainen normaaliin syöttöasemaväliin verrattuna, mutta 2x25 kV järjestelmässä jännitehäviötkin ovat pienemmät. |
||||
![]() |
12.09.2014 22:04 | Mikko Otava | ||
Kosketusnäyttö automaateissa on totaalisen surkea, vastaa lähinnä Nokian halvimpia kosketusnäyttöluureja. Seuraava, ok yms. nappulat ovat melko epäloogisesti aseteltu. Kaiken kruunaa maksupääte, jota käyttääkseen saa vähääkään pidempi ihminen kumarrella aika tavalla. | ||||
![]() |
12.09.2014 21:26 | Mikko Otava | ||
Minä lanseeraisin näille seuraavanlaisen kutsumanimen: Yhdistelmäopastin. Säännöstöjen kanssa työskenteleville on varmasti tärkeätä pitää kutsumanimetkin asiallisina, ettei tule sekaannuksia. |
||||
![]() |
12.09.2014 13:16 | Mikko Otava | ||
Ainakin pendoliinoja korvaavassa kalustossa paikat jaetaan nopeet syö hitaat -periaatteella. | ||||
![]() |
11.09.2014 20:52 | Mikko Otava | ||
Voikkaalla on N veturi edelleen. | ||||
![]() |
10.09.2014 22:08 | Mikko Otava | ||
Kannattaa lukaista toinen mielipide Liikenneviraston ohjeesta: Rato4, vaihteet. Sivulta 42 ja 43 voi etsivä löytää mielipiteen jos toisenkin. ;) http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf | ||||
![]() |
10.09.2014 18:36 | Mikko Otava | ||
Estävät tuiskuavan lumen kertymistä vaihteen kielien väliin. | ||||
![]() |
10.09.2014 14:10 | Mikko Otava | ||
Aijai, miten on ajettu näin kannattamatonta liikennettä, vain yksi vaunu. Kyllähän tämmöiset kuljetukset pitäisi ehdottomasti siirtää kumipyörille. | ||||
![]() |
05.09.2014 16:54 | Mikko Otava | ||
Veturitalli :P | ||||
![]() |
29.08.2014 20:54 | Mikko Otava | ||
Miksi aseman nimi on Viekki, mutta viereinen kylä Vieki? | ||||
![]() |
28.08.2014 20:28 | Mikko Otava | ||
Tähän on suunniteltu pikahuoltoraiteita, jolloin käyttötarkoitus muuttuu sähkölättien päiväseisottamiseen. Rakennetaan mahdollisesti pisaran yhteydessä tai sitten ei. Tornitaloja tähän ei ole ainakaan vielä suunniteltu tai kaavoitettu. | ||||
![]() |
26.08.2014 10:53 | Mikko Otava | ||
Onko kalustossa turvatarrat etteivät lapset jää vahingossa junan alle? | ||||
![]() |
23.08.2014 00:37 | Mikko Otava | ||
Näiden kahden rappustornin välissä ei ole raidetta, vaan parkkipaikka. Kuvan juna on itäisimmällä, eli raiteella 6. Lähempi porrastorni on tulevaisuudessa mahdolliseti rakennettavaa lisäraidetta varten. Liukuportaat ovat toisella puolen siltaa. | ||||
![]() |
23.08.2014 00:31 | Mikko Otava | ||
Jaetaanko museorautatiellä jarrumiehille Olvia rautaisannokseksi, että pysyvät hereillä? | ||||
![]() |
22.08.2014 19:40 | Mikko Otava | ||
Joka laiturille pääsee liukuportailla ja hissillä. Ykkösellä mennään rataan nähden poikittain rakenteilla olevan talon alle, 2-5 laitureilla liukuportaat ovat etelän puolella ja kutosella pohjoiseen, hissit kaikissa keskellä siltaa. Kuvassa näkyvät portaat johtavat parkkipaikalle, eivät laiturille. Joskus tulevaisuudessa voivat johtaa laiturille, parkkipaikan kohdalla on laiturivaraus. Oikean reunan liukuportaat johtavat kutoselle. | ||||
![]() |
22.08.2014 12:45 | Mikko Otava | ||
Syöttöasemien mitoitusvirta on 800A, joten kovin montaa Sr2 nippua ei voi yhtä aikaa ottaa täyttä tehoa samalla syöttöasemavälillä tai syöttöasemalta aukeavat katkaisijat. Ajolangan virtamäärää pienentää vielä se että osa virrasta kulkee kannatinlankaa pitkin. Tämä etenkin useamman virroittimen ollessa kyseessä. |
||||
![]() |
21.08.2014 23:24 | Mikko Otava | ||
Virta kulkee sekä virroittimen runkoa pitkin, että kuparinaruja pitkin. Suurin osa todennäköisesti kuparinaruissa kuparin paremman sähkönjohtavuuden vuoksi. Sähköä virroittimelle syöttävä ajolankakaan ei ole kovin kummoinen naru, vain 80 tai 100 mm^2 pinta-alaltaan uutena, kuluneena vähemmän. Kuvan kuparinarut lienevät noin 50 mm^2. | ||||
![]() |
20.08.2014 22:23 | Mikko Otava | ||
Joensuu, käpykankaan raiteistolta. | ||||
![]() |
18.08.2014 23:05 | Mikko Otava | ||
Onhan näissä pendoissa tullut koettua tukala matkustaminen kuumallla kelillä, myös valaistukseton matkanteko on koettu, vessojen ja ovien toimimattomuus on jo enemmän ominaisuus kuin vika. Oviviat keskittyvät talviaikaan, vessat ovat täynnä tai rikki ympäri vuoden. Jarruvikojen takia pysähtelyä on talviaikaan lähes viikottain. Ravintolaa en ole nähnyt muistikuvieni mukaan poissa käytöstä kertaakaan. Tosin ravintolakäyttö on melko harvinaista. Bonuksena voidaan mainita repsottavt ja tipahtavat kattopaneelit, vähän väliä repsottavat luukut junan ulkopuolella sekä kallistusominaisuuksien toiminta paikalla seisoessa. Laskeskelin että viime talvena tuli pendolinon kyydissä saman verran linjallejääntejä kuin edellisen 30+v junan käyttöajan aikana yhteensä ( Sr1 laukesi Rovaniemellä, Sm4 helsinki-Pasila välillä ja Sm1 jarrupalo Pukinmäessä vs. Viime talven Pendoliino 3x jarruvika useamman rebootin jälkeen. Tähän bonuksena talviaikaan vähintään kerran viikossa "korvaava kalusto" merkkinen pendoliino. Mutta onhan se varmaan luotettava kulkine kun kaikki niin vakuuttavat. |
||||
![]() |
16.08.2014 20:58 | Mikko Otava | ||
On tässä luotettavuus enemmän kohdalla kuin normaalilla matkustajavuorolla. | ||||
![]() |
13.08.2014 19:35 | Mikko Otava | ||
Aivan kun tuossa haalarin hihassa näkyisi henkilön naamaa. | ||||
![]() |
08.08.2014 07:20 | Mikko Otava | ||
Ainakin jokunen vuosi sitten kuskasivat puuta varastoalueelta sellutehtaalle tämän kautta rekoilla, jotka olivat melkoisessa ylilastissa eikä rekka tainut olla enää rekisterissäkään. Ihan turvallista käyttää turvalaitosta tämmöisten kuljetusten kohdalla. | ||||
![]() |
04.08.2014 17:06 | Mikko Otava | ||
Eikös pallukkasymboli ole rullalaakeroinnin merkki, jotta Igor ymmärtää olla etsimättä rasvaboksin kantta. | ||||
![]() |
25.07.2014 21:09 | Mikko Otava | ||
Liekö VR:n kannattaisi lähteä hintakilpailuun mukaan hintakilpailuun jotta vähemmän suosituille vuoroille saadaan matkustajia ja ainakin liikenteen kulut katettua. Mikäli lakkautetaan vuoroja, vähenee matkustajia todennäköisesti muiltakin vuoroilta ja lopulta ollaan tilanteessa että koko liikenne kuihtuu pois. Ajaahan Onnibussikin vuoroja mitkä eivät kannata ja varsinainen tili tehdään pe-su vuoroilla, mutta kannattamattomiakin on pakko ajaa että palvelutaso säilyy. Epäilen että VR:n matkustajien siirto busseihin tulee epäonnistumaan pahasti, itse en ainakan bussiin vaihda kuin pakosta ja pakkoahan ei ole kun omistaa auton, millä pääsee bussia nopeammin ja mukavammin perille. |
||||
![]() |
22.07.2014 23:50 | Mikko Otava | ||
Myös silloin kun junaan on noussut tarkastajat kyytiin, pyrkii aika moni konduktööri kulkemaan junarungon läpi mahdollisimman huomaamattomasti, rivakasti ja mahdollisia matkalipun ostajia tähyilemättä jotta matkalippua haluava joutuu huutelemaan konduktöörin perään. Tämä etenkin lähijunissa, kaukojunissa en ole tällaista käyttäytymistä havainnut. Ps. kertaakaan en ole tarkastusmaksua saanut. | ||||
![]() |
21.07.2014 10:42 | Mikko Otava | ||
Tausta on puhkipalanut taivas ja pari koivua | ||||
![]() |
17.07.2014 09:09 | Mikko Otava | ||
Samaa mieltä, Lidingön suunnalta lauotut kommentit ovat usein melko asiattomia. Kuten tässäkin ollut kommentti, hyvä että poistettiin. | ||||
![]() |
16.07.2014 23:55 | Mikko Otava | ||
Onko maaseutukaupungin haukkuminen nyt kovin tärkeätä kommentointia? | ||||
![]() |
12.07.2014 13:41 | Mikko Otava | ||
Ratatek Oy | ||||
![]() |
08.07.2014 20:24 | Mikko Otava | ||
https://vaunut.org/kuva/85406?tt=22&i1=Etv-Rto&i2=23 Tuossa viime kesän tilanne. |
||||
![]() |
07.07.2014 22:24 | Mikko Otava | ||
Mipro Oy:n käytössä ollut testivaihde asetinlaitteiden kehittelyyn liittyen. | ||||
![]() |
03.07.2014 22:42 | Mikko Otava | ||
Vai olisko ikkuna kuitenkin vain avattu tuuletusta varten... | ||||
![]() |
30.06.2014 08:39 | Mikko Otava | ||
https://vaunut.org/kuva/43056 Täällä muistellaan raiteiden liittyneen hiilen vyörytykseen, eli olisko sitten sellainen. |
||||
![]() |
25.06.2014 07:28 | Mikko Otava | ||
Kääntöpöydän monttu oli raivattu ja putsattu eilen ja keskiötappi? myös kaivettu esiin ja hieman rapsuteltu. Lienee siis mahdollista että pöytä palaa omalle paikalleen. | ||||
![]() |
23.06.2014 11:21 | Mikko Otava | ||
Lumitykillä parannetaan ilmanvaihtoa tunnelissa. Sepelinkasteluun käytettäviä letkuja näkyy kuvassa oikeanpuolimmaisen pölkkykasan sekä radan aidan päällä. | ||||
![]() |
12.06.2014 23:04 | Mikko Otava | ||
Loppuopastimissa on valojen muodostama kolmio väärinpäin. Ajolangan kannattimessa on muoviputkea suojana. | ||||
![]() |
09.06.2014 20:13 | Mikko Otava | ||
Onko tuo vasemmanpuoleinen töhryteippi laitettu vinoon? | ||||
![]() |
30.05.2014 17:12 | Mikko Otava | ||
Ratapihalla olevassa vaihteessa. En muista enää numeroa. | ||||
![]() |
30.05.2014 09:41 | Mikko Otava | ||
Haapamäellä | ||||
![]() |
07.05.2014 22:58 | Mikko Otava | ||
Varkauden sellu/paperitehtaalla. | ||||
![]() |
07.05.2014 20:03 | Mikko Otava | ||
Myös kaksikerros ic vaunuissa on samanlainen muovilevy puskimessa nomaalin puskinlevyn päällä vastaavassa kulmassa, mutta se on väriltään musta. Sitä miksi näissä on keltainen ei ole tietoa. | ||||
![]() |
26.04.2014 22:34 | Mikko Otava | ||
Ilman college-paitaa tämä voisi olla suoraan 60-luvulta. | ||||
![]() |
23.04.2014 21:23 | Mikko Otava | ||
Onko veturi josta on ylävalonheitin sammutettu ja toinen puskinvalo palanut siten puolivaihtotyöyksikkö? Näitä näkee nykyään todella usein. |