Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2008 15:06 | Raimo Virtanen | ||
| Käytin väärää termiä. Kysehän on sementtikattotiileistä. Minulla on Häppälän vahtituvassa samalla profiililla -40 luvulla laitetut kattotiilet, kun Vuolingolla. Haurasta materiaalia. Ei kestä kävelyä. Aikaisemmin ainakin vahtituvissa oli huopakatto, joka on nyt meillä moninkertaisena ja hyvin piettynä tiilien alla. Vanhoissa asemarakennuksissa oli usein aito savitiili tai peltikatto. Vahtituvat olivat vähän köyhemmin katetut. Pitääpä selvitellä tätä Vuolingon kattoa. | ||||
|
29.01.2008 12:21 | Raimo Virtanen | ||
| Kiitos asiantuntevista kommenteista. Kirjaan tiedot kuvasta talteen. Kuvalla ei ole historiallisesti suurtakaan merkitystä jos ei tiedetä : Milloin? Missä? Mitä kuvassa tehdään ja ketä kuvassa on. | ||||
|
29.01.2008 10:48 | Raimo Virtanen | ||
| Tämä Kirkkonummen puinen vesitorni oli samaa mallia, kuin Otavan satamassa asemarakennuksen ja vahtituvan välissä ollut vesitorni. Rata Otavan satamaan rakennettiin 1890 luvun alussa. Olisiko vesitorni siirretty muualta, samoin kuin vahtitupakin? Otavasta lähti rahtia vn.1899 26274 ja saapui 25359 tonnia. Mikkelin vastaavat luvut 35274 ja 14726. Matkustajia lähti Otavasta 1899 26294 ja saapui 25359. Mikkeli 14726 ja 35724. ( luvut Mikkelin maalaiskunnan kirja). Otava oli erittäin vilkas asema, johtuen osaltaan Puulaveden laivaliikenteestä. Tänäpäivänä Otavasta ei kulje rautateitse, kun puutavarakuljetus sahalta ja sekin hyvin harvoin. | ||||
|
28.01.2008 16:08 | Raimo Virtanen | ||
| Näin ne asiat selviävät. Lahnajärven vahtitupa (sanottiin aikaisemmin myös Joutsenen vahtituvaksi ratavartijan mukaan) onkin rakennettu kolme vuotta Savon radan valmistumisen jälkeen. Kävin katselemassa sitä n.5 vuotta sitten ja huomasin silloin rakenteellisia eroavaisuuksia omistamaani Häppälän vahtitupaan. Tuvathan ovat yleensä aivan identtisiä. Muutokset selittyvät uudempana rakennuksena. | ||||
|
28.01.2008 15:49 | Raimo Virtanen | ||
| Kuvasin ja tein vuosikausia arkistokelpoisia mv. vedoksia eräälle valtion virastolle ( en nyt viitsi nimeä mainita) samalla pääsin katselemaan heidän yli 100 vuotta vanhoja valokuvaarkistojaan. Hyväkuntoisia vedoksia. Nyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden kuvat ovat tässä laitoksessa erilaisissa sähköisissä muodoissa "siellä täällä" ja ei oikein missään. Tulevaisuus näille kuville ei ennusta hyvää. Vaatii kohtuutonta viitseliäisyyttä ja työvoimaa uusia erilaisia tiedostoja määrävälein. Onnistuu esim. Valokuvataiteen museolta, mutta ei moneltakaan muulta. Eri asia on sitten löytyykö 50 vuoden kuluttua enää laitteita näiden kuvien katselemiseen. Hyvin tehty ja arkistoitu paperikuva säilyy uusimatta arkistossa. Itse olen edelleen filmimiehiä ja "tuperran" näiden tietokonehommien kanssa huonoilla taidoilla. | ||||
|
28.01.2008 12:19 | Raimo Virtanen | ||
| "Ulkomailla Otavassa" kirja tehtiin vn.2006 Otava seuran talkootyönä. Painos oli 1000 kpl. Vastasin kuvien osuudesta. Kirjoja taitaa olla vielä n. 100 kpl myymättä Otavan lähipalvelukeskuksessa. Keräilen nyt näitä arkistossani olevia vanhoja rautatieaiheisia valokuvia. Parempi näillä sivuilla, kun kotona käyttämättämättömänä. |
||||
|
|
28.01.2008 12:03 | Raimo Virtanen | ||
| Kävin aamulla Otavan Unionilla (lausutaan Petko!)pyöreässä pöydässä kyselemässä tietäjiltä. Varma tieto on, että vesitorni oli Lahnajärven vahtituvalla vielä 1940 luvun lopulla. Purettiin vuosikymmenen vaihtuessa. Yksinkertaisessa vahtituvassa oli ylimääräinen huone juuri vesitornin takia. Tänä päivänä on nähtävissä lankutus järvessä ja mahdollisesti putkikin. keskemmälle järveen. Samalla selvisi, että myös Hiirolassa etelävaihteen kohdalla oli etelästä tultaessa oikealla vesitorni, joka otti vetensä lähistöllä olevasta lammesta. |
||||
|
|
27.01.2008 21:46 | Raimo Virtanen | ||
| Eipä ollut Lahnajärvellä vesitornia eikä pomppuhuonetta enää -50 luvun loppupuolella. En ole sellaisesta kuullut, vaikka olen asunut Otavassa koko ikäni. Vahtitupahan Lahnajärvellä on aivan järven rannassa. Hyvin siihen olisi sopinut vedenottopaikka. Mielenkiintoinen kysymys. Otampa asiasta tarkempaa selvää ja palaan asiaan. Muuten Otavan satamassa oli puinen vesitorni, joka purettiin-60 luvulla. | ||||
|
|
27.01.2008 17:15 | Raimo Virtanen | ||
| Tällaisella lähdettiin ratamestari Mäkelän mökille -50 luvun lopulla Otavasta pikajunan perään Hietasta kohti. Kuuden kilometrin päähän Lahnajärven rannalle radan varteen oli Mäkelä rakentanut "Morrelle" parkkipaikan. Tuleva veturinkuljettaja Jorma Mäkelä oli puikoissa ja "kyyti oli kylmää"! Se oli pikkupojille yhtä juhlaa, kun oli "hätä ja hyvä mieli" yhtäaikaa. Jorma päästeli minkä koneesta lähti, isänsä ratamestarin varoitellessa liian nopeasta ajosta. | ||||
|
26.01.2008 17:18 | Raimo Virtanen | ||
| Tuukkanen on voinut kuvatakin Haukivuoren aseman vasta -30 luvulla. Hän meni vn-34 VR:n palvelukseen. Nuoria virkamiehiähän siirreltiin asemalta toiselle. Olen tutkinut Tuukkasen aikaisempia otoksia, joita on yli 1000 lasinegaa ja tehnyt niistä näyttelyjäkin. Valitettavasti hän lopetti kuvaamisen päästyään VR:n leipiin. Tämä on ainoa asemakuva hänen negatiiveissaan. | ||||
|
25.01.2008 16:40 | Raimo Virtanen | ||
| Kuvattu 16.8. 2007 r.v. | ||||