Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	14.10.2022 16:02	Eljas Pölhö
		Wikiä kun lukee, niin saa monia vastauksia kokoluokan ollessa kuitenkin 100 kappaleen sisällä kaikissa (vertasin kielinä suomi, englanti, saksa ja tsekki) versioissa. Suomeksi ja englanniksi teksti ja inforuutu eivät pidä keskenään yhtä, eli saat yhdellä kielellä kaksi erilaista määrää. Vain tsekin ja suomen kielillä mainittiin Robert Mara:n T3 historiikki, suomeksi kirjan nettiversio. Kirjan mukaan 1. yksilö esiteltiin Brnon kansainvälisillä konemessuilla syyskuussa 1960 ja sen jälkeen sillä alettiin koeajot Prahassa ja ne kestivät kesäkuuhun 1961, jolloin vaunu sai tyyppihyväksynnän matkustajaliikenteeseen.
	14.10.2022 11:29	Eljas Pölhö
		Kuvasarjan läntisessä osassa näkyy Tiwi Oy:n raide. Tiwin lastulevytehdas aloitti toimintansa 1962. Itse raidesopimus on alkujaan ollut nimellä Lääketehdas Orion Oy, sopimus 2698/375, 16.1.1941. Sopimukseen on tehty lisäys Tiwi Oy:stä (jonka Orion omisti) 1960-luvun alussa. Koska raiteen nimenä on Tiwin raide, niin veikkaisin kartan olevan 1960-luvulta.
	13.10.2022 15:17	Eljas Pölhö
		Lisäsin Vihannin kaivosradan (Vihanti-Ristonaho) rakennuskauden tiedot (3-sivuinen PDF, 3 karttaa, 1 kaavio) keskustelupuolelle. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13861.0.html
	13.10.2022 12:40	Eljas Pölhö
		Vihannin pohjoispuolella km 686+4 on ollut vaihde valtion vanhalle soranottoalueelle (vanhalla kartalla vain nimi Kuppilankangas). Rautatiealueen raja näkyy hyvin vuoden 1953 peruskartalla (2434 03 versio tonttirajoineen) ja kapea väylä jakaa tontit 4.12 ja 5.7 kahteen osaan. Nykyisen karttapaikan (tonttirajat ja kiinteistötunnukset näkyviin asetettuna) mukaan (entinen?) valtion alue on jaettu kahdeksi tontiksi 678-420-4-1 ja 678-420-5-1. Oliko soranottopaikka käytössä jo Oulun radan rakennusaikaan pitäisi etsiä radan rakennuskertomuksesta. Rataa sinne ei ole mennyt ainakaan 1950-luvulla tai myöhemmin. Lisää edelliseen viestiini: Kaivosradan varrella ollut tilapäinen soraraide oli kiskotettu 22,343 kg/m kiskoin. Soratien vaihde oli km 690+352.
	13.10.2022 00:03	Eljas Pölhö
		Kuvan päiväyksessä on 10 vuoden lipsahdus. Tämä on syyskuulta 1988 (ja korvasi entisen syyskuulta 1978)
	12.10.2022 23:57	Eljas Pölhö
		Tältä sillalta n. 400 m kohti Ristoahoa/Lampinsaarta oli vaihde radan rakennusaikaan käytetylle VR:n soranottoalueelle. Sen raide kaartui pohjoiseen ja suora yhteys oli Ristonahon suunnalta. Raide näkyy vanhalla peruskarttalehdellä 2434 06 (v. 1953 ja 1959 painokset).
	11.10.2022 21:36	Eljas Pölhö
		Ruotsin rautatiemuseossa (tutkijakokouksessa siellä) oli joskus pohdintaa vanhojen kuvien korjailusta. Museon mielestä kuvien iän piti näkyä osana kuvan nostalgiaa. Minä sanoin, että ette saa ensimmäistäkään kuvaa minulta, jos esitätte ne naarmuisina tms., koska minä en ole tarkoittanut ottaa niitä sellaisina. On aivan eri asia korjata teknisiä ominaisuuksia tai editoida niitä poistamalla epämiellyttäviä pylväitä tai muita asemalaitureilta. Eli riippuu mitä korjataan, kunhan ei muuteta sisältöä. Joku epämiellyttävä tolppa saattaa kertoa ajankohdasta jotakin. Kontrastin tms muutos tai naarmujen poisto [käsipelillä] ei muuta mitään itse asiasta [ohjelma ei ymmärrä mitä sopii poistaa] ja on ihan ok kunnolla tehtynä. Jos et ole täysin varma siitä miten jotakin kuvaa korjataan, niin älä tee mitään. Se on kaikille paras ratkaisu, koska jokainen kuvaa korjaava toimenpide tapahtuu poistamalla siitä jotain informaatiota, ei lisäämällä (ellet tökkää siihen uusia värejä). Näin minun mielestäni.
	11.10.2022 20:01	Eljas Pölhö
		Toukokuun 1967 jälkeen oli melkoinen harvinaisuus nähdä Hr1/Pr1/Tr1 Kirkkonummen paikuissa; lähinnä kai Hr1 kerran-pari kuussa. Muutoin veturivetoiset olivat Sr12, paitsi H313 lauantaisin (jolloin vain Kauniainen) ja sen lauantaipari H320A olivat tyypillisesti Hr12; ei muina päivinä, jolloin H313 jatkoi Karjaalle (Helsingistä lähtiessä 3xDm7).
	11.10.2022 19:53	Eljas Pölhö
		Kun Hr13 oli etummaisena, niin olisi tietysti hauska tietää mitä tapahtui Kouvolasta eteenpäin: vaihdettiinko molemmat vai vedettiinkä Dm4 vain välistä pois.
	11.10.2022 19:43	Eljas Pölhö
		MK3 ja MP3 oli ihan säännöllisesti (ei joka päivä) 2 x Dm4 Helsingistä Kouvolaan aina lokakuun loppuun 1967, jolloin vetovoimaksi tuli Hr13 tai Hr13+Dm4 tai pelkkä Dm4, viikonpäivästä riippuen.
	27.09.2022 22:43	Eljas Pölhö
		Miten niin mikä porukka? Onko se sitten vaihtunut viime vuosina? Ainakin muutama vuosi sitten museo-Rheingoldia liikennöi edelleen DB ja DB:n museo, mutta olen lopettanut rautatietapahtumien seuraamisen, kun ei enää työn puolesta tarvitse. Tässä on heidän 2017 aikataulujaan ja pressi-infoa: 170608 Sommerfest DB Museum Koblenz.pdf EDIT. linkki ei näytä toimivan linkkinä, toimiiko tämä. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjfntbh3rX6AhWv-ioKHaHZDrIQFnoECA8QAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.deutschebahnstiftung.de%2Fpresse-archiv.html%3Ffile%3Dfiles%2FPresse%2F2017%2F170608%2520Sommerfest%2520DB%2520Museum%2520Koblenz.pdf&usg=AOvVaw3ZrKxfFWM15Y_1HyVWmbni
	27.09.2022 20:07	Eljas Pölhö
		Rheingold oli TEE loppuun saakka, mutta sen junanumerossa, kokoonpanossa ja reitissä oli muutoksia kulun viimeisinä vuosina. DB:llä oli optio jatkaa Rheingold-nimen käyttöä omana DB:n junana vielä 30.5.1987 jälkeen, mutta luopui ajatuksesta juuri ennen kesäaikataulun 1987 vahvistamista. 31.5.1987 ajettiin vielä "Abschieds-Rheingold" alkuperäisellä kokoonpanolla välin Duisburg - Baden-Baden. DB säilytti oikeutensa nimeen Rheingold ja vuonna 2002 DB Nostalgiareisen alkoi liikennöidä tilausjunia nimellä TEE Rheingold veturina 103 ja vaunuina restauroidut TEE-vaunut.
	24.09.2022 16:29	Eljas Pölhö
		Marja de Jong Hiirolasta kertoo rakennuksen nykytilanteen: In the middle part are stairs to an attic which is located over the left part. The left door is a room under that attic. The right door opens to the toilets in the right part.
	19.09.2022 15:06	Eljas Pölhö
		Mitäpä tuohon voi sanoa, kun Pasilan varikon vetureiden työkirjan mukaan km-luku kuun alussa oli 199746, ajettu 30414 ja km-luku kuun lopussa oli 230200. Yksittäisten päivien ajoja ei ole tiedossa, mutta huoltopäivät olivat 12/10 ja 20/10 sekä korjauspäivät 27-28/10 1959. Jos lasketaan kilometriluvut, niin ajokilometrien olisi pitänyt olla 30454 km. Mikäli 30414 pitää paikkansa, niin loppukuun luvun pitäisi olla 230160 km. Tarkastin syyskuun ja siinä ei ollut laskuvirhettä eli alkukuun luku 199746 on oikein. Eli kuukauden ajot olivat työkirjan mukaan joko 30414 km, kuten kirjattu, tai 30454 km, kuten laskettu. Vetureiden työkirjaa pidettiin kalenterikuukausittain, joten ei ole mahdollista, että kilometrit ilmoitettaisiin joltakin muulta kaudelta. Kunkin kalenterikuukauden työkirjassa ilmoitettu km-luku on se, joka on yhteenvetotaulukossani, samoin kuin työkirjan ilmoittama km-luku kuukauden päättyessä on taulukossani oleva "Km summa". Luvut ovat suoraan työkirjasta, eivät minun laskemia.
	18.09.2022 17:30	Eljas Pölhö
		Ei ole Forney. Forney-tankissa sekä vesi- että polttoainetila ovat takatelin päällä. Lisäksi ainakin perinteisessä Forneyssä taaempi vetopyöräpari oli laipaton (mutta tästä jälimmäisestä periaatteesta on kyllä lipsuttu). Kuvan veturissa molemmissa vetopyöräpareissa on laipat ja ennen kaikkea vesitila on ainakin pääasiassa sivutankeissa.
	16.09.2022 19:30	Eljas Pölhö
		Linkkasin kuvan Hiirolan kyläsivulle ja kysyin miten on. Nina vastasi: Vasemmanpuoleinen on aitta, keskimmäinen puuliiteri ja oikealla ulkohuussi.
	12.09.2022 15:51	Eljas Pölhö
		Minä en pysty edes vahvistamaan valmistusnumeroa. Silloin kun kuvasin veturin Hanhisuolla 23.6.1971 siinä oli vain valmistelaatta Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG ilman valmistenumeroa. Sittemmin sain jostain tiedon, että se olisi 640/1939. Suomen juna-ja raitiovaunukuvastoa varten sain MFH:lta luettelon, jonka mukaan se olisikin ollut 647/1939. Oletin tämän numeron löytyneen jostain veturin sisältä. Sekä 640 että 647 ovat kumpikin tyyppiä LS30sIV, toimitettu 600 mm raideleveydellä. 640 toimitettu GPf für Heinrich Liesenklas, Bauunternehmung, Kirchhellen i.W. ja 647 osoitteella FBF für Gesellschaft für praktische Lagerstättenforschung, Berlin. (lähde: Stefan Lauscher: Windhoff Lokomotiven. Eine Lokbaugeschichte der Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG)
Kuvasarja: Kursun sorakuoppa	12.09.2022 15:29	Eljas Pölhö
		Kursun soraraide valmistui 1941, sen pituus oli 716 m. Raden varrelle avattiin sementti/betonikattotiiliä valmistanut Sallan Tiili Oy (yhtiö ei tietääkseni valmistanut savesta poltettuja kattotiiliä). Radan liikennöinti loppui syyskuussa 1946, mutta en tiedä kuinka kauan kiskot saivat olla maassa sen jälkeen, kun kaikesta oli pulaa tuohon aikaan ja varmaan kiskoillekin löytyi hyödyllistä käyttöä. Rata on mainittu myös kommenteissa kuvaan http://vaunut.org/kuva/44815
Kuvasarja: Semmering	03.09.2022 22:30	Eljas Pölhö
		"Semmeringin rata oli ensimmäinen vuoristoon rakennettu rautatie." Tällainen ehdoton ilmaus on kuin haaste erilaisille poikkeuksille. Mutta olkoon minun puolestani, koska väite on totta koskien Alppien ylitystä. Semmering avattiin 15.5.1854 Brenner Pass avattiin 24.8.1867 (ainoa reitti Alppien yli ilman mainittavia tunneleita) Mt Cenis-reitti avattiin 15.6.1868, Fell-kolmikiskoradalla Mt Cenis (Fréjus) tunneli avattiin 18.9.1871 St Gotthard-reitti avattiin 1.1.1882 (henkilöliikenteelle 1.6.1882) Simplonin reitti avattiin 1.6.1906 Semmering ei myöskään ole täysin ilman tunneleita, ja siellä on tunnettu Kleine Krausel Tunnel, pituus 13,83 m. Semmering on historiasta kiinnostuneiden veturiharrastajien piirissä tunnettu veturikokeista, joita suoritettiin ennen radan avaamista. Siellä esiintyivät maailman vanhimpiin lukeutuvat nivelveturit, ei kuitenkaan ensimmäinen (vanhin) nivelöity veturi, mutta koeajot olivat silloin lähes "maailmaa mullistavat" ylisanoja käyttääkseni.
	30.08.2022 06:51	Eljas Pölhö
		Two Footer on raideleveys, n. 610 mm. On olemassa kirja: Linwood W. Moody: The Maine Two-Footers (1959), joka kertoo osavaltion Two Footer historian.
	29.08.2022 00:27	Eljas Pölhö
		Jos veturisarja kiinnostaa, niin laitan TE3+TE7 historiikin Toijalan (Akaan) tulevaan rautatiekirjastoon joko ensimmäisessä tai toisessa lähetyksessä. Seuratkaa tiedotuksia... ks. kuva http://vaunut.org/kuva/157522
	26.08.2022 10:46	Eljas Pölhö
		Hammasratavetureiden merkintä ei ole täysin yksiselitteisesti määritelty ja eri kirjoittajat voivat käyttää eri järjestystä tai jopa hieman erilasta tapaa. Eniten eroja näkee yhdistetyissä hammas/kitkaradan vetureissa. Esimerkiksi 197-sarja voi olla Fzzn2(4)t F(zz)-n2(2)t Fbzt-n2+2z - Siis zz tilalla voi olla bz (tai 2z, jos sylintereiden lukumäärää ei mainita pyörästökaavassa) - Hämäävintä on, että välillä sulkeissa on sylinterien kokonaismäärä ja välillä vain hammaspyörien sylinterit - Yllä kaikki sylinterit saavat tuoretta höyryä (kaksoiskoneisto/Zwillingsmaschine). Mikäli olisi kompoundikoneisto (yhdyskoneisto/Verbund-Maschine), niin sulkeissa olisi sylinterien lisäksi v = Verbundbauart eli n2(4v) tai n2(2v). - n = Naßdampf (märkähöyry) ja h = Heißdampf (tulistin). (t = Trockendampf ei yleensä erotella ja hyvä niin, kun se sotkeutuisi helpolla tankkiveturimerkintään)
	25.08.2022 16:08	Eljas Pölhö
		Viisi vetoakselia, kytkitangot, 3 ratamoottoria, w= Wechselstrom ja u=Übersetzungsvorlege mit Kurbelantrieb. Muita vaihtoehtoja olisivat esim. g = Gleichstrom, d= Drehstrom, k =Kurbelantrien ohne Vorgelegt, e = Einzelachsantrieb mit hochliegenden, in Rahmen gelagerten Motoren, t = Einzelachsantrieb mit auf den Achsen ruhenden Tatzlagermotoren ja gf = In Drehgestell gelagerter Motor mit gefedertem Antrieb zu den Radsätzen.
	25.08.2022 15:50	Eljas Pölhö
		5046 ja 5146 on käytetty valtakunnan sisäisessä kauko- ja lähiliikenteessä. 5046 vaunuja oli 17 (valmistuneet 1954-55) ja 5146 vaunuja oli 8 (valmistuneet 1959-62). Vaunut sijoitettiin aluksi pääasiassa Wienin eri asemille, mutta sittemmin niitä on ollut esim. Villach, Lienz, Knittelfeld, St.Pölten.
	25.08.2022 15:43	Eljas Pölhö
		5045 ja 5145 sarjaa on käytetty ulkomaanyhteyksissä ainakin Wien FJB-Berlin Ost, Wien-Venetsia, Wien-Trieste, Wien-Budapest ja Klagenfurt-München. Junat olivat kaksi- tai kolmivaunuisia yhdellä moottorivaunulla (MV, MVV) tai neljä- ja viisivaunuisia kahdella moottorivaunulla (MVVM, MVVVM). 5045 sarjan vaunut valmistuivat 1952-54 (12 kpl) ja 5145 vaunut 1956-57 (4 kpl). Vuosina 1961-70 kaikki 5045 vaunut muutettiin sarjaan 5145. Vaunujen 5145.01-04 numerot muutettiin 19.11.1963 numeroiksi 5145.13-16, jotta uudelleennumeroitavien 5045 sarjan vaunujen järjestysnumero voitiin säilyttää ennallaan. Vuonna 1972 kaikki 5145 vaunut keskitettiin Wien Ost (itäiselle) ja siellä ne pysyivät ainakin vuosikymmen loppuun.
	24.08.2022 17:46	Eljas Pölhö
		Kun ajattelee tarkemmin kuvatekstiä, niin voisikohan kuva olla Elisenvaaran ja Parikkalan väliltä joko Tiviässä tai tulossa Parikkalaan? Silloin Niiralassa etummaisena ollut vaunu olisi junassa viimeisenä. Veturi on voitu kääntää Elisenvaarassa ja Parikkalassa oli kolmioraide uutta kääntöä varten.
	23.08.2022 21:53	Eljas Pölhö
		Lisää tietoa kuvassa http://vaunut.org/kuva/157309 Kuten Johannes sanoo, niin tämä oli alkujaan Saksaan valmistettu veturi. Hyvä lähde tähän sarjaan on "KIRUBA Classic 1/2018; Die Reihe 1018". Saksan ja Itävallan Eurohinta 12,50€ (92 sivua, suosittelen varauksetta) ja tästä kopsasin myös muiden kuvien kommentit.
	23.08.2022 21:44	Eljas Pölhö
		Jotain historiaa: Toimitusnumero- ja aika (tehdas) E18 42 (3.10.1938) ja vastaanotto (DR) 04.10.1938. Myöhemmät numerot 1118.01 ja 1118.001-5 Sijoitukset: Halle 5.10.1938. Salzburg 18.6.1944. Linz 3.2.1954. 10.5.1962 Wien-West, Linz 1.10.1962. Hylätty 1.12.1985
	23.08.2022 19:36	Eljas Pölhö
		Vanha pyyntö: olisiko mitenkään mahdollista lisätä tieto kuinka monta kertaa kuva on avattu? Viimeisiään vetelevä vanhus (lievä liioittelu) ei haluaisi kuluttaa aikaa turhaan skannailuun ja kuvien pienentämiseen. Olen alustavasti sopinut Akaan kunnan kanssa, että siirretään mun "rautatie"-kirjasto Toijalan Veturimuseoon (kunnostettavaan arkistovaunuun). Kiinnostavatko nämä vanhat kuvakirjat ja aikakauslehdet ketään niin paljon, että kannattaa tallentaa myös rautatieaiheiseen kirjastoon? Kertokaa minulle yksityisviestein (tai kommentein), jotta osaan pakata ainakin teoriassa kiinnostavaa matskua.
	23.08.2022 06:49	Eljas Pölhö
		1018.04 oli ensimmäinen, joka sai kaksiosaisen tuulilasin, HG-Ausbesserung 20.11.1964. Muut seurasivat perässä vuosina 1965-1968. Vihreä väri tuli 1950-luvun alussa. Kori Tannengrün RAL 6009, katto Weißaluminium RAL 9006, virtaa kuljettavat osat Karminrot RAL 3002 ja runko aluksi Eisengrau RAL 7011, myöhemmin myös Tiefschwartz RAL 9005. Vuosina 1970-1977 pääväriksi tuli oranssi Blutorange RAL 2002 ja koristeraita Elfenbein RAL 1014. Nostalgiaveturi 1018.05 (liikenteessä ollessaan 1018 005-7) sai vihreän värin 17.12.1986 Veturit liikennöivät säännöllisesti joinakin kausina Wien-Salzburg lisäksi väleillä ainakin Linz-Garsten ja Linz-Selzhal.
	11.08.2022 08:40	Eljas Pölhö
		Älkää poistako. Eikö tämä kuva ole hyvä muistutus Tapion kommentin kanssa, että oikealta näyttävä paikka ei olekaan oikea. Siten tämäkin kuva auttaa tulevia reitin tutkijoita/kulkijoita. Kuvatekstiin voi tietysti lisätä että eipäs ollutkaan ja lue kommentti.
	01.08.2022 11:00	Eljas Pölhö
		Snälltåget yrittää herätellä pitkän matkan junamatkoja henkiin ja mainostaa myös jatkoyhteyksiä Berliinistä eteenpäin. Uusin asiakaspostituskirje kertoi pääasiassa Prahasta ja syksyllä he ajavat yhden junaparin Münchenin Oktoberfest-tapahtumaan. Ohessa linkki Berliinin junan aikatauluun ja linkkie kautta muihin mainostettuihin kohteisiin https://www.snalltaget.se/destinationer/kontinenten
	30.07.2022 16:52	Eljas Pölhö
		Veturi 1406 löytyi/vallattiin syyskuussa 1941 Humaljoella. Valmistaja Kolomna 4893/1917, kattilan venäläinen numero oli 27383. Suomessa otettu liikenteeseen heinäkuussa 1942 ja se sai tunnuksen A1 ja sitten Tr2 sekä numeron 2013. Aluksi veturi sijoitettiin Riihimäelle ja sieltä se lähetettiin Äänislinnaan. Äänislinnassa veturi koki muutaman kiskoilta putoamisen varikolla tai ratapihalla (12.3.1943, 25.5.1943, 15.8.1943). Veturi palautettiin hyväkuntoisena Neuvostoliittoon marraskuussa 1944.
	30.07.2022 14:58	Eljas Pölhö
		Pari huomautusta: "...Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, ...tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella..." Vesitenderissä ei tarvita polttoainetilaa, joten haluttaessa vesisäiliötä on mahdollista suurentaa. Toinen huomautus on, että vesitendereitä ei numeroitu numerojärjestyksessä, joten se ei kerro muutosvuodesta juuri mitään. Samassa numerosarjassa oli myös muita vaunuja. Aika ajoin pyrittiin saamaan perättäiset numerot saman ratajakson alueelle, mutta muuttuneiden tarpeiden mukaan kalustosiirrot sotkivat hyvän tarkoituksen. Numerosarjoja ei myöskään kasvatettu jatkuvasti, vaan hylkäyksien kautta vapautuneet numerot pyrittiin ottamaan uudelleen käyttöön.
	28.07.2022 22:51	Eljas Pölhö
		Määräys 1305-1309 siirrosta Kouvolasta Pieksämäelle annettiin 10.2.1962 (Ko 210/334, J Toivanen)
	20.07.2022 11:35	Eljas Pölhö
		Tr2 kattiloiden mukaiset täyskorjaukset (TK) olivat välillä 22.12.1959 (1312) ja 23.10.1964 (1307). Seitsemän veturia kävi vielä välikorjauksessa (SK) ajalla 4.1.1963 (1312) ja 13.12.1964 (1310). Vuoden 1962 TK:t olivat 1303 = 28.11.1962, 1304 = 26.1.1962, 1311 = 8.6.1962 ja 1315 = 11.4.1962.
	08.07.2022 01:40	Eljas Pölhö
		Eikö tuossa 1967-68 aikataulussa tehty muutoksia kesken aikataulukauden vaihdon? Siitä on niin kauan, että muisti voi pettää, mutta juhlapyhien liikenteen ulkopuolellakin oli erilaista käytäntöä Pieksämäen ympärillä. Jos olen todennäköisessti väärässä, niin selvinnee kun kun Toijalan veturimuseon arkistovaunu on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä. En jaksa enää kaivaa lähteviä pakkauksia auki. Juhlapyhinä sekä Pieksämäellä että Joensuussa ajettiin melko iso määrä paikallisjunia höyryvedolla poikkeusliikenteen aikataulusuunnitelman mukaan, joten joku muu Hj on tietysti mahdollinen.
	08.07.2022 01:03	Eljas Pölhö
		Miksei näitä voi kysyä vaikka minulta, joka tietää edes jotakin (ennenkuin julkaista ihan höpöjä juttuja). Jos veturi on numero 1, niin sen sen viimeinen työpäivä oli 31.10.1911, jolloin se oli Lahdessa päivystäjänä ja veturimiehet olivat Engström/Olkkonen.
	02.07.2022 11:36	Eljas Pölhö
		Taustan rakennus on Isosaaren 1936 valmistunut torpedokoeasema, joka sijaitsee laiturin itäpuolella lahdelman toisella puolen. Asuin 1970-luvulla tilapäisesti vajaan vuoden Isosaarella, joten minulla on muistikuvia veturista ja telin päälle asetetusti tykistä aika monelta päivältä. Yhteysvene Santahaminaan & Kauppatorille lähti/saapui muutaman kymmenen metrin päähän veturin silloisesta sijaintipaikasta. Nyt veturi taitaa olla Minkiöllä.
	16.06.2022 21:48	Eljas Pölhö
		Jos veturia yrittää tunnistaa sijoitustietojen mukaan, niin 1918 ensimmäinen puolisko ei ole niitä helpoimpia, koska vetureiden todellisia sijoituspaikkoja jatkuvasti kyseltiin "ilmoittakaa mitä vetureita teillä on siellä ... käytössä". A3, A5, A6 ja A7 eivät esiintyneet lainkaan Keski-Suomen varikoilla. Sen sijaan Jyväskylän-Pieksämäen rautatierakennuksella olivat A6 98 ja A3 223. Maaliskuussa 1918 ne olivat Pieksämäellä, mutta jo toukokuussa 1918 niiden perään huhuiltiin ja pyydettiin ilmoittamaan havainnoista. Kuten Erkki sanoo, niin A6 ei oikein vastaa kuvaa. Jäljelle jää A3 223, jota voinee pitää suosikkiehdokkaana.
	15.06.2022 23:38	Eljas Pölhö
		Minä en varsinaisesti muista Pr1 Riihimäen vaihtotöissä (matkakertomukset voivat olla eri mieltä kuin muistini), mutta Hyvinkäällä ne olivat tavallinen näky. Osittain kyseessä oli vaihtotyö Jokelan tai Rajamäen suunnan järjestelijöiden työvuoron osana. Vv13-parista minulla ei ole mitään omaa muistikuvaa Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Vr5 sen sijaan kyllä kävi Rajamäellä ainakin 1968 saakka. Numeroista ei ole tietoa, koska rata kulki liian kaukaa kotoani. Näin jälkiviisaana on todella harmillista, etten kirjannut eri junien vetureiden sarjamerkkejä, vaikka näin kotoani tai leikkimaalta teoriassa lähes kaikki junat Hyvinkään ja Rajamäen välillä kesäkausia lukuunottamatta ja koulutuntien ulkopuolella syksystä 1955 jonnekin 1967/68 saakka.
	13.06.2022 11:26	Eljas Pölhö
		Aikataulukausilla 1980/81 ja 1981/82 junien lähtöjärjestys oli 121 (7:32), 123 ( 9:10), 125 (12:40), 127 (16:02), 129 (18:02) ja 131 (21:12). Vastaavasti paluujärjestys oli 130 (9:52), 128 (11:35), 136 (13:05), 122 (14:55), 124 (18:27), 126 (20:22) ja 132 (23:32). Aikataulukaudella 1984/85 lähtöjärjestys oli 121 (7:02), 123 (9:12), 125 (12:42), 127 (14:32), 129 (16:02), 131 (18:02) ja 133 (21:12). Paluujärjestys oli 122 (9:07), 124 (11:35), 126 (13:05), 128 (14:55), 130 (18:27), 132 (20:22) ja 134 (23:27).
	11.06.2022 20:41	Eljas Pölhö
		Taitaa Jukalla olla parempi tietämys sähkövetureista ja niillä suoritetuista kokeista kuin kenelläkään muulla Vorgiin kirjoittavalla ihmisellä. Siihen nähden on todella noloa, että Jukan kommentteja usein mollataan täällä ja keskustelupuolella vain sen sen takia, että hän kertoo faktoja ja sattuu välillä olemaan eri mieltä VR:n henkilöliikenteestä vastaavien kanssa, jotka eivät edes osaa ajattaa LVM:n kanssa sovittuja junia sopimuksen mukaan.
	09.06.2022 13:21	Eljas Pölhö
		Tässä kuvassa näkyy nykyaikaisia postivaunuja Ruotsissa ja kokonainen postijuna. http://vaunut.org/kuva/69863
	09.06.2022 13:14	Eljas Pölhö
		Ovat postivaunuja (pelkästään), mutta niiden sisällä ei suoriteta postin lajittelua.
	06.06.2022 01:13	Eljas Pölhö
		Vetopyörien renkaiden kulumisrajat, ryhmä III Hv1...3, Hr1, Pr1, Pr2, Tr1, Tr2 Pienin paksuus kulkuympyrän tasossa: Viimeisen sorvauksen raja: Piir. 21/15893 mitta b 43 mm (Tr2 41mm), mitta a 47 mm Hylkyrajalla vähintään 38 mm
	30.05.2022 10:10	Eljas Pölhö
		Hienoa Heikki! Hyvä saada taustatietoja tällaisille vähäiselle huomiolle jääneille teollisuuslaitosten pistoraiteille. Yllättävän paljon autostakin irtoaa tietoa pienen kuvan perusteella ;)
	28.05.2022 16:53	Eljas Pölhö
		Kuva ei näytä vaihtuvan (firman nimi näkuviin), vai pitääkö ylläpidon vaihtaa se? EDIT. vaihtui jo
	28.05.2022 16:40	Eljas Pölhö
		Kyllä, Joroinen. En ehtinyt edes päiväunille kun selvisi. Vaihdan kuvan ja tekstin.
	28.05.2022 11:49	Eljas Pölhö
		Veturin K 563 historia ja paljon kuvia. https://www.jernbanen.dk/damp_solo.php?s=1&lokid=724
	26.05.2022 20:09	Eljas Pölhö
		Tällaisia kun olisi Suomessa, niin joku perheyritys voisi hoitaa esim. Orimattila-Lahti-Heinola tai Joensuu-Ilomantsi liikenteen tai kansainvälistä liikennettä Kemi-Tornio-Haaparanta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset