Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.08.2022 08:40 | Eljas Pölhö | ||
| Älkää poistako. Eikö tämä kuva ole hyvä muistutus Tapion kommentin kanssa, että oikealta näyttävä paikka ei olekaan oikea. Siten tämäkin kuva auttaa tulevia reitin tutkijoita/kulkijoita. Kuvatekstiin voi tietysti lisätä että eipäs ollutkaan ja lue kommentti. | ||||
|
01.08.2022 11:00 | Eljas Pölhö | ||
| Snälltåget yrittää herätellä pitkän matkan junamatkoja henkiin ja mainostaa myös jatkoyhteyksiä Berliinistä eteenpäin. Uusin asiakaspostituskirje kertoi pääasiassa Prahasta ja syksyllä he ajavat yhden junaparin Münchenin Oktoberfest-tapahtumaan. Ohessa linkki Berliinin junan aikatauluun ja linkkie kautta muihin mainostettuihin kohteisiin https://www.snalltaget.se/destinationer/kontinenten | ||||
|
30.07.2022 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 1406 löytyi/vallattiin syyskuussa 1941 Humaljoella. Valmistaja Kolomna 4893/1917, kattilan venäläinen numero oli 27383. Suomessa otettu liikenteeseen heinäkuussa 1942 ja se sai tunnuksen A1 ja sitten Tr2 sekä numeron 2013. Aluksi veturi sijoitettiin Riihimäelle ja sieltä se lähetettiin Äänislinnaan. Äänislinnassa veturi koki muutaman kiskoilta putoamisen varikolla tai ratapihalla (12.3.1943, 25.5.1943, 15.8.1943). Veturi palautettiin hyväkuntoisena Neuvostoliittoon marraskuussa 1944. | ||||
|
30.07.2022 14:58 | Eljas Pölhö | ||
| Pari huomautusta: "...Asiakirjassa mainitaan tenderin vesitilavuudeksi n. 9m joka ei kylläkään täsmää veturin D1 tilavuuteen, ...tai sitten tilavuutta ei ole tiedetty edes parin kuution tarkkuudella..." Vesitenderissä ei tarvita polttoainetilaa, joten haluttaessa vesisäiliötä on mahdollista suurentaa. Toinen huomautus on, että vesitendereitä ei numeroitu numerojärjestyksessä, joten se ei kerro muutosvuodesta juuri mitään. Samassa numerosarjassa oli myös muita vaunuja. Aika ajoin pyrittiin saamaan perättäiset numerot saman ratajakson alueelle, mutta muuttuneiden tarpeiden mukaan kalustosiirrot sotkivat hyvän tarkoituksen. Numerosarjoja ei myöskään kasvatettu jatkuvasti, vaan hylkäyksien kautta vapautuneet numerot pyrittiin ottamaan uudelleen käyttöön. | ||||
|
28.07.2022 22:51 | Eljas Pölhö | ||
| Määräys 1305-1309 siirrosta Kouvolasta Pieksämäelle annettiin 10.2.1962 (Ko 210/334, J Toivanen) | ||||
|
|
20.07.2022 11:35 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 kattiloiden mukaiset täyskorjaukset (TK) olivat välillä 22.12.1959 (1312) ja 23.10.1964 (1307). Seitsemän veturia kävi vielä välikorjauksessa (SK) ajalla 4.1.1963 (1312) ja 13.12.1964 (1310). Vuoden 1962 TK:t olivat 1303 = 28.11.1962, 1304 = 26.1.1962, 1311 = 8.6.1962 ja 1315 = 11.4.1962. | ||||
|
08.07.2022 01:40 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö tuossa 1967-68 aikataulussa tehty muutoksia kesken aikataulukauden vaihdon? Siitä on niin kauan, että muisti voi pettää, mutta juhlapyhien liikenteen ulkopuolellakin oli erilaista käytäntöä Pieksämäen ympärillä. Jos olen todennäköisessti väärässä, niin selvinnee kun kun Toijalan veturimuseon arkistovaunu on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä. En jaksa enää kaivaa lähteviä pakkauksia auki. Juhlapyhinä sekä Pieksämäellä että Joensuussa ajettiin melko iso määrä paikallisjunia höyryvedolla poikkeusliikenteen aikataulusuunnitelman mukaan, joten joku muu Hj on tietysti mahdollinen. | ||||
|
08.07.2022 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Miksei näitä voi kysyä vaikka minulta, joka tietää edes jotakin (ennenkuin julkaista ihan höpöjä juttuja). Jos veturi on numero 1, niin sen sen viimeinen työpäivä oli 31.10.1911, jolloin se oli Lahdessa päivystäjänä ja veturimiehet olivat Engström/Olkkonen. | ||||
|
02.07.2022 11:36 | Eljas Pölhö | ||
| Taustan rakennus on Isosaaren 1936 valmistunut torpedokoeasema, joka sijaitsee laiturin itäpuolella lahdelman toisella puolen. Asuin 1970-luvulla tilapäisesti vajaan vuoden Isosaarella, joten minulla on muistikuvia veturista ja telin päälle asetetusti tykistä aika monelta päivältä. Yhteysvene Santahaminaan & Kauppatorille lähti/saapui muutaman kymmenen metrin päähän veturin silloisesta sijaintipaikasta. Nyt veturi taitaa olla Minkiöllä. | ||||
|
16.06.2022 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Jos veturia yrittää tunnistaa sijoitustietojen mukaan, niin 1918 ensimmäinen puolisko ei ole niitä helpoimpia, koska vetureiden todellisia sijoituspaikkoja jatkuvasti kyseltiin "ilmoittakaa mitä vetureita teillä on siellä ... käytössä". A3, A5, A6 ja A7 eivät esiintyneet lainkaan Keski-Suomen varikoilla. Sen sijaan Jyväskylän-Pieksämäen rautatierakennuksella olivat A6 98 ja A3 223. Maaliskuussa 1918 ne olivat Pieksämäellä, mutta jo toukokuussa 1918 niiden perään huhuiltiin ja pyydettiin ilmoittamaan havainnoista. Kuten Erkki sanoo, niin A6 ei oikein vastaa kuvaa. Jäljelle jää A3 223, jota voinee pitää suosikkiehdokkaana. | ||||
|
15.06.2022 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en varsinaisesti muista Pr1 Riihimäen vaihtotöissä (matkakertomukset voivat olla eri mieltä kuin muistini), mutta Hyvinkäällä ne olivat tavallinen näky. Osittain kyseessä oli vaihtotyö Jokelan tai Rajamäen suunnan järjestelijöiden työvuoron osana. Vv13-parista minulla ei ole mitään omaa muistikuvaa Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Vr5 sen sijaan kyllä kävi Rajamäellä ainakin 1968 saakka. Numeroista ei ole tietoa, koska rata kulki liian kaukaa kotoani. Näin jälkiviisaana on todella harmillista, etten kirjannut eri junien vetureiden sarjamerkkejä, vaikka näin kotoani tai leikkimaalta teoriassa lähes kaikki junat Hyvinkään ja Rajamäen välillä kesäkausia lukuunottamatta ja koulutuntien ulkopuolella syksystä 1955 jonnekin 1967/68 saakka. | ||||
|
13.06.2022 11:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aikataulukausilla 1980/81 ja 1981/82 junien lähtöjärjestys oli 121 (7:32), 123 ( 9:10), 125 (12:40), 127 (16:02), 129 (18:02) ja 131 (21:12). Vastaavasti paluujärjestys oli 130 (9:52), 128 (11:35), 136 (13:05), 122 (14:55), 124 (18:27), 126 (20:22) ja 132 (23:32). Aikataulukaudella 1984/85 lähtöjärjestys oli 121 (7:02), 123 (9:12), 125 (12:42), 127 (14:32), 129 (16:02), 131 (18:02) ja 133 (21:12). Paluujärjestys oli 122 (9:07), 124 (11:35), 126 (13:05), 128 (14:55), 130 (18:27), 132 (20:22) ja 134 (23:27). |
||||
|
11.06.2022 20:41 | Eljas Pölhö | ||
| Taitaa Jukalla olla parempi tietämys sähkövetureista ja niillä suoritetuista kokeista kuin kenelläkään muulla Vorgiin kirjoittavalla ihmisellä. Siihen nähden on todella noloa, että Jukan kommentteja usein mollataan täällä ja keskustelupuolella vain sen sen takia, että hän kertoo faktoja ja sattuu välillä olemaan eri mieltä VR:n henkilöliikenteestä vastaavien kanssa, jotka eivät edes osaa ajattaa LVM:n kanssa sovittuja junia sopimuksen mukaan. | ||||
|
09.06.2022 13:21 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä kuvassa näkyy nykyaikaisia postivaunuja Ruotsissa ja kokonainen postijuna. https://vaunut.org/kuva/69863 | ||||
|
|
09.06.2022 13:14 | Eljas Pölhö | ||
| Ovat postivaunuja (pelkästään), mutta niiden sisällä ei suoriteta postin lajittelua. | ||||
|
06.06.2022 01:13 | Eljas Pölhö | ||
| Vetopyörien renkaiden kulumisrajat, ryhmä III Hv1...3, Hr1, Pr1, Pr2, Tr1, Tr2 Pienin paksuus kulkuympyrän tasossa: Viimeisen sorvauksen raja: Piir. 21/15893 mitta b 43 mm (Tr2 41mm), mitta a 47 mm Hylkyrajalla vähintään 38 mm |
||||
|
30.05.2022 10:10 | Eljas Pölhö | ||
| Hienoa Heikki! Hyvä saada taustatietoja tällaisille vähäiselle huomiolle jääneille teollisuuslaitosten pistoraiteille. Yllättävän paljon autostakin irtoaa tietoa pienen kuvan perusteella ;) | ||||
|
|
28.05.2022 16:53 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva ei näytä vaihtuvan (firman nimi näkuviin), vai pitääkö ylläpidon vaihtaa se? EDIT. vaihtui jo | ||||
|
|
28.05.2022 16:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, Joroinen. En ehtinyt edes päiväunille kun selvisi. Vaihdan kuvan ja tekstin. | ||||
|
28.05.2022 11:49 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin K 563 historia ja paljon kuvia. https://www.jernbanen.dk/damp_solo.php?s=1&lokid=724 | ||||
|
26.05.2022 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Tällaisia kun olisi Suomessa, niin joku perheyritys voisi hoitaa esim. Orimattila-Lahti-Heinola tai Joensuu-Ilomantsi liikenteen tai kansainvälistä liikennettä Kemi-Tornio-Haaparanta. | ||||
|
26.05.2022 11:09 | Eljas Pölhö | ||
| Täällä tukkiautoyrittäjät ja metsänhoitoyhdistys ovat usein esittäneet tien profiilin muutosta, jotta pisinkään autoyhdistemä ei olisi mäessä seistessään tasoristeyksen luona. Se on jostain syystä täysin mahdoton vaihtoehto tasoristeysturvallisuuden lisäämiseksi. EDIT. Esimerkiksi seutukunnan yhdellä tärkeimmistä tukkiautoliikenteen ja konekuljetusten reiteistä (tie 15268) se olisi todella hyödyllinen toimenpide. | ||||
|
26.05.2022 01:48 | Eljas Pölhö | ||
| Nopeus nousee 1-2 kilometrin matkalla 140->160 km/h eli aikasäästö lasketaan sekunneissa nopeimmille junille, ei minuuteissa. Tämäkin poistaminen oli julkaistussa 2022 toimenpideohjelmassa, mutta en tiedä toteutuuko silti tänä vuonna. Mitään ylikulkusiltaa ei mainittu karttapiirroksessa eikä sellaista ole ainakaan alettu tehdä. Paikallisilla on käsitys, että tässä käy heille huonosti. Kaikkien viiden tälle vuodelle kaavaillun Haukivuori-Pieksämäki tasoristeyspoiston yhteinen aikasäästö on enintään 1 minuutti (Tirkkosesta on kuva "Seisakkeissa" jo aikaisemmin). Nopeudennostoon liittyen kysynkin, että onko yhtään Pendoa, jossa on korin kallistus jäljellä, kun uudet nopeudet esitetään kaaviokuvassa kallistuvakoriselle junalle (ja huomaamattomasti muille). |
||||
|
22.05.2022 22:53 | Eljas Pölhö | ||
| P=Porkkala olisi itse asiassa varsin järkeenkäypä selitys ja ratkaisisi samalla miksi kolmella eri junatyypillä on sama kirjain. | ||||
|
|
22.05.2022 21:25 | Eljas Pölhö | ||
| Melko yllättävää, jos työkirjassa on junan laatua osoittava kirjain. Kaipa sekin on mahdollista, vaikka junan numerolle on varattu aika kapea tila. Olen kopioinut melkoisen määrän työkirjoja, mutta ainoat P-merkinnät ovat olleet P1, P2, P3 jne eli päivystäjä 1/2/3. Joskus ylimääräisissä junissa on ollut ytj tai työj ja sorajunissa joskus s tai sora+sorajunan numero. Sota-ajan lomajunissa oli usein L samoin kuin muissa poikkeuksellisissa tapauksissa joku kirjain (N=Naantali). Vakijunissa en muista kirjaimia nähneeni, mutta tietysti joku kuljettaja on voinut merkitä vakijunankin laadun. | ||||
|
|
22.05.2022 09:42 | Eljas Pölhö | ||
| Huomasin, että tuossa aiemmin oli kysymys junasta P37. Onko kuljettajakirjassa oikeasti merkitty P -merkinnällä junat 34, 35 ja 37? Juna 34 ei kai koskaan ollut P, vaan H. Juna 37 ei ollut matkustajia kuljettava juna Porkkalan tunnelin aikaan, vaan yksinäinen veturi. Matkustajia kuljettaneet junat olivat P29 ja P30 sekä henkilöjunat H33/H34 ja H35/H36. | ||||
|
|
21.05.2022 15:15 | Eljas Pölhö | ||
| Pr2 1800 saapuu Helsinkiin (hyvä otos) elokuvassa Matkalla seikkailuun (vuodelta 1945) suunnilleen kohdassa 38:55. | ||||
|
21.05.2022 12:08 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin 17.5.2022 esittämmän kysymykseen Vr2:sta sanoisin, että minulla ei ainakaan ole tietoa muista laivajunista Turun satamaan. Turun varikon tilastoistahan se ei ilmene, koska Vr2-junat aseman ja sataman välillä kirjattiin vaihtotöiksi. Sen sijaan 27.9.1969 Vr2 963 veti Naantalin junan ruotsalaisten harrastajien pyynnöstä. En nyt löydä sen kulkuun liittyviä muistiinpanoja, vain TÅG-lehdessä 10/1970 olleen Björn Alnebon ottaman fotokilpailukuvan, josta poimin tarkan päivän. |
||||
|
|
19.05.2022 16:09 | Eljas Pölhö | ||
| 1950-luvun jälkipuoliskolla oli tavallisia paikallisjunia Hki-Karjaa-Hki ja niiltä oli useimmiten jatkoyhteys Hangon, Hyvinkään ja Salon/Turun suuntiin. Karjaa-Kirkkonummi-junat tulivat vasta sähköistyksen myötä. Pr2 käynti Karjaalla keskittyi vähäisten havaintojen perusteella viikonloppuihin, joissakin tapauksissa juniin, jotka muina päivinä liikennöitiin Dm7-kalustolla. Kirkkonummella käynnit olivat säännöllisiä, mutta kaikkina vuosina ei aina edes yhtä varmaa Pr2-junaparia päivässä. | ||||
|
|
19.05.2022 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Pr2 ei ole varmaan koskaan käynyt Turussa. Karjaa-Turku-Toijala oli liian kevyt kiskotus näiden liikennekaudella. | ||||
|
19.05.2022 13:09 | Eljas Pölhö | ||
| Oli suunnitelmat sekä Kuusamoon että Kemijärvelle. Metsätalouskomitea v. 1951 suositti kumpaakin, Teollistamiskomitea v. 1951 suositti Kuusamoa ja pohjoiseen Posiolle saakka. | ||||
|
|
19.05.2022 12:27 | Eljas Pölhö | ||
| Huomatkaa, että tämä on Taivalkosken radan avajaisjuna, jolloin päätepisteen nimi ei ole vielä niin tarkka yleisessä puhekielessä. Kun liikenne alkoi 1.11.1959, niin Taivalkosken kylää lähin seisake oli saanut nimen Taivalniska. Loppupätkä sillan yli Taivalkoskelle avattiin sitten 1961. Sinänsä mielenkiintoista, että myös kolmioraide on vasta vuoden 1961 rakennussuoritteessa. | ||||
|
17.05.2022 19:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kuljettajana näyttää olevan yhtiön tj ins. Ahti Haapakoski, josta tuli myöhemmin SRHS:n kunniajäsen. | ||||
|
|
17.05.2022 19:02 | Eljas Pölhö | ||
| 1096 veti junaa Sj2 Riihimäki-Toijala-Turku ja tyhjävaunujunan LP28A Turun satamasta Helsinkiin. Meitä oli puolisentusinaa matkustajina tyhjävaunujunassa. 6-vaunuisen junan tyhjäpaino oli 208,6 tonnia vaunujen painomerkintöjen mukaan. Riihimäeltä lähtö 12:50.40, pysädys Ryttylässä ja fotoajo Hopealinjalla, veturin kääntö Toijalassa, fotoajo juuri ennen tuloa Humppilaan. Humppilan jälkeen pitkä pysähdys Mellilässä (en muista oliko fotoajo), lyhyt Aurassa. Turussa vetovuoroon tuli osuudelle satamaan Vr2 962 ja junassa viimeisenä oli 1096, joka oli käännetty valmiiksi paluumatkaa varten. Lähtö Turun satamasta 21:31.40. Ennen Helsinkiä oli vastaan tulevan liikenteen takia pysähdys Karjaalla. Matka-aika Tus-Kr oli 116'40" ja Kr-Hki 83'26". Riihimän ja Toijalan välillä nopein ajo oli 41s/1km = 87,8 km/h useammassa kohtaa. Toijalan ja Turun välillä ajettiin pääasiassa 70-80 km/h. |
||||
|
16.05.2022 16:41 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunuina oli 2 x Ei, 2 x CEi, 1 Rk ja 1 Fo | ||||
|
16.05.2022 16:21 | Eljas Pölhö | ||
| Junan numero on jo tässä kohtaa Sj 1. 1001 veti junaa osuuden Sompasaari-Pasila-Helsinki-Riihimäki. | ||||
|
13.05.2022 14:59 | Eljas Pölhö | ||
| Tv1 610 saattaa olla vielä kotimatkalla Kuopion konepajalta, jossa se oli aiemmin elokuussa täyskorjauksessa. Y viittaa ylimääräiseen ja Hpk-Tpe välillä ei ollut yhtään 3-numeroista tai 3:lla alkavaa tavarajunaa tai lisätavarajunaa, kaikkien numero alkoi 1:llä ja 4:llä ja olivat sarjoissa 10xx, 40xx ja 42xx. 43xx-sarja olisi Jämsänsuunnan juna, mutta numerot eivät nousseet noin suuriksi. | ||||
|
Kuvasarja: Taannoin Mikkelissä |
10.05.2022 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Havainnot Haukivuorelle suuntautuneilta mökkimatkoilta kesäisin: Tka3 havainnot ovat Hiirola, Kalvitsa ja Haukivuori (ei kertaakaan Tve3). Tve3 sen sijaan kävi Otavassa ja Otavan satamassa. Tallilla kerrotun mukaan joku ent. Vv14 viritettiin niin nopeaksi, ettei kukaan uskaltanut kokeilla kuinka lujaa sillä pääsi (Dm4 vaihteisto). Ymmärtääkseni homma oli paikallisesti tehty eikä sille oltu haettu lupaa ainakaan pääkonttorista. Siitä minulla ei ole tietoa oliko Pursialan ja Tuppuralan suhteen mitään eroa kumpi kävi. | ||||
|
09.05.2022 12:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kääntöpöydän toimikauden aikaiset vankivaunut olivat 2-akselisia. Radalla kulki myös VR:n 2-akselisia tavaravaunuja sekä vankilalle että margariinitehtaalle. | ||||
|
|
09.05.2022 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Saapuvat vaunut: VR työnsi vaunun kääntöpöydälle, pöytä käännettiin ja vankilan ratakuorma-auto veti vaunun perille. Lähtevät vaunut päinvastoin, vankilan vehje työnsi vaunun kääntöpöydälle, se käännettiin ja VR nouti vaunun. | ||||
|
06.05.2022 14:26 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa kaavioon https://vaunut.org/kuva/154633 | ||||
|
06.05.2022 14:25 | Eljas Pölhö | ||
| Kannattaa huomata, että kuva on otettu ennen vuoden 1978 raiteen kiepauttamista, mikä näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/154633 Lähinnä edessä näkyvä vaihde on se, joka on merkitty km 61+158 ja sen sivuraiteelta erkaneva vaihde 61+186 taitaa juuri ja juuri vilahtaa aurausmerkin vieressä. Hieman etäämpänä erottuu myös oikealle kääntyvä sivuraide 61+528. Juna on suunnilleen vaihteen 61+855 kohdalla. |
||||
|
06.05.2022 11:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1957 Kilon lyhenne oli Kilo ja Kiljava = Kiva. Silloin Klo = Kolho | ||||
|
|
06.05.2022 10:50 | Eljas Pölhö | ||
| Kiiala oli Kil ainakin vuoden 1957 liikennepaikkaluettelossa (eka lähde, joka sattui käteen) | ||||
|
02.05.2022 13:19 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäisenä kulmaikkunat poistettiin juuri kuvan veturista 1042.559 (23.2.1990). Muista poistettiin sitä mukaa kuin ne kävivät täyskorjauksessa (Hauptausbesserung) Linzin konepajalla. ÖBB perusteli poistoa kahdelle syyllä: 1) kulmaikkunoiden toimitusvaikeudet, koska niitä toimittanut yritys oli joutunut konkurssiin. 2) kulmaikkunat olivat turvallisuusriski kuljettajille; mahdollinen tapaus olisi esimerkiksi lasin irtoaminen junakohtauksen yhteydessä. |
||||
|
30.04.2022 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa on mahdollisesti juna V184 (Hämeenlinna 12:30-Ilmala 13:45). Kyseistä junaparia V183-V184 ajettiin torstaisin Sv1:llä 1.12.1982 lähtien. | ||||
|
30.04.2022 11:55 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyisikö alkuperäisestä kuvasta josko numero oli kuitenkin 152.3105 Se oli veturin numero 30.8.1969 ja silloin siinä oli niinkin tuore täyskorjausmerkintä kuin 10.7.1969. | ||||
|
29.04.2022 16:27 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit 184 ja 185 kuuluivat Nikolainkaupungin varikkoon ja niiden pääasiallinen ajopiiri oli Nikolainkaupunki-Seinäjoki. Nikolainkaupungin varikon vetureilla (ei ole tiedossa millä varikon vetureista) ajettiin 208 km rataosalla Haapamäki-Jyväskylä ja yksistään tämä pudottanee ainakin toisen pois (tuskin sitä olisi hinaamallakaan tuotu Jyväskylään). Veturi 185 keräsi suurimman osan kilometreistään sekajunissa 67769 km, muissa 3706 km. Kummankaan ei tiedetä olleen lainassa TVH:lla vuonna 1897. Jyväskylän varikon vetureista 198-201 kaksi viimeistä toimivat lähes yksinomaan sekajunien vetureina, eli ne ovat melko epävarmoja. 198 ja 199 ovat olleet runsaasti tavarajunissa ja rautatien omassa käytössä sekä TVH:lla rautatierakennuksella. Täten ne tilastojen valossa ovat todennäköiset veturit kuvassa. Minulla ei ole käsillä ilmajarruilla varustettujen vetureiden listaa vuodelta 1897, joten en voi sanoa 100% varmasti siitä. Pitäisin kuitenkin niiden ilmajarruja varsin todennäköisinä heti uudesta pitäen. Nehän kuuluivat raskaampaan G1-sarjaan, jonka jäljelläoleva veturi 198 liitettiin 1942 sarjaan Sk2. |
||||
|
|
29.04.2022 15:04 | Eljas Pölhö | ||
| Graz-Köflacher Eisenbahn- und Bergbaugesellschaft (GKB) osti vuosina 1968-1973 kaikkiaan 13 kpl ÖBB:n sarjan 152 (BR52) veturia, joista viimeinen poistettiin käytöstä jo huhtikuussa 1978. Kuvan veturin GKB osti 1968 ja se hylättiin 1976. Yhtiöllä oli myös sarjan BR50 vetureita. | ||||
|
|
29.04.2022 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| Erkillä on kyllä hyviä perusteluja 184 ja 185 puolesta, mutta tuntuisi luonnollisemmalta, että veturit ovat kaksi ratatyömaan upouusista G1 vetureista 198-201. Vetureiden 184 ja 185 sijainti tuohon aikaan oli Nikolainkaupungin (Vaasan) varikolla. Veturit 198-201 ovat SLM:n valmistuslistalla vuodelta 1896 ja niiden vastaanotto VR:lle on tapahtunut 1897. | ||||
|
28.04.2022 16:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ötscher on 1882m korkean vuoren nimi ja se nimi sillä ollut ainakin 1800-luvun lopulla (ei ole vanhempaa lähdettä). Ötscher Bär viittaa alueen (ehkä viimeiseen) karhuun, joka oli jonkinasteinen seurattu kuuluisuus 10-15 vuotta sitten. Englantilaisissa lehdissä sanottiin nimen olevan jotain isää diminutiivissa kuvaava sana (ainakin jotenkin sellainen mielikuva jäi silloin mieleen) lähtöisin idempää/joltain muulta kielialueelta tms. Olisiko sen mukaan pikku isukki? | ||||