Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.02.2020 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kankaan paperitehtaan (Oy Serlachius Ab) kapsu Karl Møller 5811 vuodelta 1958 oli 9.8.1977 romuliikkeen pihalla Muuramessa. Laitoin 25.1.2020 siitä 1977 otetun kuvan FB-sivulle "Suomen teollisuusradat". https://www.facebook.com/groups/407010126638118 Suora pitkä linkki kuvaan, jos onnistuu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2491801644410429&set=gm.469073003765163&type=3&theater&ifg=1 |
||||
|
31.01.2020 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lynett-moottorivaunuja toimitettiin 1-, 2- ja 3-vaunuisina yksikköinä. Yksivaunuisina toimitettiin seuraavat tanskalaisille yksityisrautateille: LNJ Ym 17-19 (1968) Liitevaunut LNJ Ys 25-26 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun) HHJ Ym 31-32 (1968) Liitevaunut HHJ Ys 41-43 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun, myöh. muutettu läpikuljettaviksi) HHGB Ym 53 (1970) LNJ Ym 20 (1973) ØSJS Ym 1-2 (1974) (myöhemmin muutettu toisesta päästä läpikuljettavaksi) Tarkemmat tiedot liikennöinnistä, sivupiirrokset ja istuinkaaviot ym. löytyy kirjasta Motor materiel 4: Letbyggede motortog fra Uerdingen (John Poulsen; Bane bøger 1993) |
||||
|
29.01.2020 17:28 | Eljas Pölhö | ||
| Laitoin arkistosivuilleni pienvetureiden sijoittelutietoja ajalta 1979-1984 (omia yhteenvetolistoja ja muistikirjan sivuja). Ne ovat kansiossa "Vaihtovetureiden sijainti" https://rautatiearkisto.info/epolho/ | ||||
|
|
28.01.2020 18:05 | Eljas Pölhö | ||
| Sisu alusta n:o 19670/Kiitokori kori n:o 5068, vastaanotettu 1969. Alkujaan Tka-Lko 40, sijoitettu Pihtiputaalle (oli siellä 9/1970), Suolahti (oli siellä 5/1978), oli Ämmänsaarella vielä 1/1984. Sen uudempia en ole kirjoittanut listalleni. | ||||
|
28.01.2020 16:25 | Eljas Pölhö | ||
| Laitan juuri 1960/70 taitteen Itävallan ja lähipäivinä Kreikan kuvia Rautatieharrastus sivulle https://www.facebook.com/groups/805007689568130/ . Voin laittaa sinne Mallorcankin kuvia. Laittaisin muuten tännekin, mutta kuvien skaalaus pienemmäksi lisätyönä on jo liikaa, kun itse skannauskin on minusta äärimmäisen tylsää. | ||||
|
26.01.2020 18:33 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Etv-Rto 189. Minulla on suora sivukuva, otettu Kouvolassa 1984, ja siinä näkyy selvästi, että "9" on hiukan kulahtanut ja voi helposti tulkita 3:ksi, jolta se tässä kuvassa näyttää vielä enemmän. | ||||
|
26.01.2020 17:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli ajossa Kuopiossa 15.10.1980 saakka ja seuraavan kerran Pieksämäellä 18.2.1981. Tämä väli meni ilmeisesti peruskorjauksessa. Koko historia 1979-1982 on kuvassa http://vaunut.org/kuva/137536 | ||||
|
26.01.2020 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Nohabin K3 yksityiskohtainen maalausohje ja muuta nippelitietoa on linkin takana https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1928%20Nohab%20K3%20tilaus/ | ||||
|
|
26.01.2020 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Knorr oli vetureissa 685-741. Uudemmissa oli Friedmann-Metcalfe poistohöyryimuri. Linkin takana on Nohabin tehdaskuva veturista 906 uutena https://digitaltmuseum.se/021017866335/oidentifierat-anglok-littra-k3-906-tillverkat-av-nohab | ||||
|
|
26.01.2020 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| John: Eivät olleet. | ||||
|
24.01.2020 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne. | ||||
|
07.01.2020 00:24 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin sivulla valmistajan kohdalla on kirjoitusvirhe. Se on Reghin. Reghin valmisti 1982-1988 kaikkiaan 12 kpl hieman modernisoituja Reșița-tehtaan (Resita - jos pilkut epäonnistuivat) suunnittelemia 0-8-0T (Dt) 760mm raideleveyksisiä vetureita. Vetureiden alkuperäisissä numeroissa oli myös kirjain "R" ja Reghin'in valmistajalaatta. Muilla tavoin ne oli vaikea eroittaa vetureista, joiden valmistaja oli Reșița. | ||||
|
16.12.2019 20:57 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kuvan päiväys on Suomen Rautatiemuseolta, niin saisivat mennä nurkkaan häpeämään. Tr2 1318 ajoi viimeisen ajonsa 12.3.1966. Se hylättiin 30.3.1966 ja romutettiin Riihimäellä kesäkuussa 1969. | ||||
|
14.12.2019 21:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan. Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon. Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä? |
||||
|
|
14.12.2019 20:58 | Eljas Pölhö | ||
| Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat). Rautalangasta vääntäen: 1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät. 2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy. Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä. Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi. |
||||
|
14.12.2019 01:11 | Eljas Pölhö | ||
| Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla. | ||||
|
12.12.2019 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Oikealla alakulmassa lienee osa sitä puutavaraliikettä, jonka pihalla oli vielä 1980-luvulla kyllästyslaitoksen rata (rata pihalta kyllästyssylinteriin). En ole sittemmin käynyt siellä, joten en tiedä radan myöhemmästä kohtalosta vai olisiko vielä olemassa. Radalle ei ollut vaihtoehtoa silloisella kyllästyssylinterimallilla. | ||||
|
12.12.2019 16:37 | Eljas Pölhö | ||
| Jukolan kilometrilukema oli 31+180. Ahjon tolppa laitettiin ehkä entisen viereen, jotta saatiin 5 metrin ero. | ||||
|
12.12.2019 16:34 | Eljas Pölhö | ||
| Koivulan kilometrilukema oli 30+045. Sen etäisyys Keravalta oli 1,176 km ja Jukolan seisakkeelle 1,135 km. | ||||
|
12.12.2019 16:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa vasemmalla metsikössä tien yläpuolella oli aikoinaan 10.8.1957 palanut tiilitehdas vastapäätä pysäkkiä. Sillä oli kaksi savimaata, joista molemmille johti rata tehtaalta. Etäämmällä tehtaasta olleen savenottoalueen rata kulki tasoristeyksessä kuvan maantien ylitse tämän näkymän vasemmalla puolella parin sadan metrin päässä. Vieläköhän tehtaan kivijalkaa tai radan pölkkyjä (niiden painaumia) näkyy maastossa? Talman vanha kilometrilukema oli 33+960. |
||||
|
29.11.2019 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Taitaa ainoat vaihtoehdot olla 680 (säilytetty), 681 (romutettu 1977) ja 684 (romutettu 1977). Kaikki lopettivat ajonsa Iisalmella. Näistä 680 siirrettiin Tekniikan museon pihalle Helsinkiin muistaakseni talvella 1972/73. | ||||
|
28.11.2019 20:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kansallisarkiston tähän liittyvät VR:n arkistot ovat nykyään Mikkelin maakunta-arkistossa https://arkisto.fi/fi/info/aukioloajat Sopivia mappeja ovat ESIMERKIKSI: Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneosaston III arkisto/Koneteknillisen toimiston arkisto (jompi kumpi, muistiinpanoni tältä osin vähän tulkinnanvarainen; näkyy kyllä arkistohaussa kumpi) Hb: 1 Liikkuva kalusto 1913-1956 Hb:1 - Hb:6 ja Hb:8-9 höyryveturisarjat Hb: 7.1 Vetovoima-asioita 1944-1967 Hb: 7.2 Vetovoima-asioita 1948-1954 Hb: 7.3 Vetovoima-asioita 1955-1958 Hb:10.1-10.6 moottorikaluston hankintoja, ehkä paras 10.3 Ha: 5.1 Moottorivaunujen hankintasopimuksia 1949... Fb: 4 Yleisten asioiden kirjeistö 1951-52 ... Fb: 16 Yleisten asioiden kirjeistö 1960 (jatkuu aina 41 asti = 1971) Mappien tilaaminen Helsinkiin maksaa noin 40-50€ kerta (pari mappia kerrallaan tilattaessa). Näistä löytyvät kaikki Dm3-4 ja Dhm1/Hr11 hankintasopimukset, valmistuksen seuranta, vastaanottokoeajot, muutostyöt ja varikonpäälliköiden kommentteja. Siellä oli liitteinä myös piirustuksia, osa niin isoja, etten viitsinyt kuvata. Moottorivaunujen tulon myötä päätettiin muuttaa iso joukko puuvaunuja rullalaakereille ja varustaa sähkövaloin sekä johdottaa merkinantokelloa varten 1952-53. Näistä on sarja- ja numerokohtaiset listat, joista näkyy koko henkilövaunukannan silloinen tilanne. |
||||
|
27.11.2019 17:04 | Eljas Pölhö | ||
| East African Railways jaettiin toimialueen valtioiden kesken 1976 ja silloin Tansania sai 93 höyryveturia, joista 9 kuului sarjaan 29. Tansanian puolella seurattiin Kenian "Steam Safari"-toimintaa ja 1990-luvulla joukko entisiä EAR:n fitters (veturihuoltohenkilöitä) englantilaisen engineer'in (kuljettaja/insinööri) johdolla firman johdon suostumuksella sai kunnostaa veturin 2927 ajokuntoon käyttäen tarvittavia varaosia muista sarjan vetureista Joita oli varastoituina Tangassa ja Morogorossa. Sen ensimmäinen julkinen ajo tapahtui joulukuussa 1997. Alkuperäinen tarkoitus oli liikennöidä Dar es Salaam-Soga -välillä (55 km). Noin vuodesta 2007 lähtien henkilövaunut on säilytetty Dodoma'ssa, koska Dar es Salaamiin ei enää ajettu henkilöjunia Central Line pitkin. Veturin käyttökunnon ylläpito tapahtui pääasiassa käyttämällä sitä vaihtotöissä. Lisätietoa sarjasta ja tästä veturista esim. R.Ramaer: "Gari la Moshi", Stenvalls 2009 ja myöhemmistä kohtaloista ajoittain lehdessä "Locomotives International". | ||||
|
18.11.2019 15:12 | Eljas Pölhö | ||
| Punainen on LMS 6229 Duchess of Hamilton, LMS-yhtiön kansallistamisen jälkeen BR 46229 Duchess of Hamilton. Se valmistui 7.9.1938 ja hylättiin 15.2.1964. Veturi vieraili yhdysvalloissa 1939-1942 maskeerattuna numeroksi 6220. LMS:llä oli 37 (+1 BR:lle valmistunut) Princess Coronation-sarjan veturia, myöhemmin tunnettu paremmin nimellä Duchess-sarja. Vetureiden alkuperäiset numerot olivat 6220 Coronation - 6257 City of Salford. Valmistusvuodet olivat 1937 (5), 1938 (10), 1939 (5), 1940 (5), 1943 (4), 1944 (4), 1946 (3), 1947 (1) ja BR:lle 1948 (1). Sarjan ensimmäinen veturi 6220 oli lyhyen aikaa maailman nopein veturi ajettuaan Coronation Scott-junan pressiajolla 114 mph (183,4 km/h) nopeudella 29.6.1937. Vetureista 6230-6234 ja 6249-6257 valmistettiin ilman virtaviivaista kuorta. Muista kuori poistettiin vuosina 1946-1949. Vetureiden maalausta on vaihdettu useaan otteeseen. Alkuperäiset värit olivat 6220-6224 sininen, 6225-6244 punainen ja 6245-6257 musta ("Wartime Black"). Vetureiden viimeinen väri oli noin puolella vetureista vihreä ja noin puolella punainen. |
||||
|
02.11.2019 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Jos FB on mennyttä 10 vuoden päästä niin mitä sitten? Niin minäkin olen. Kirjat lienevät edelleen se varmin paikka säilyttää tietoa, mutta mistä niitä saa ja missä niitä säilytetään? Nuoret ei niitä hanki. Rautatiehallituksen kirjasto lopetettiin ja aineisto meni pääosin paperikeräykseen ja kaatikselle. Yleiset kirjastot myyvät vanhoja kirjoja pois. Kukaan ei ota vastaan isoa kirjalahjoitusta ilman suurta rahalahjoitusta siinä samalla. Vuorovaikutus lukijan kanssa on nolla, paitsi kustantajan saamat äkäiset kirjeet "sivuilla xx ja yy oli painovirheitä. Oppikaa oikolukemaan". Lehdet ovat kuin FB, hetken ilo, mutta myöhemmin tietoja on vaikea löytää. Kirjoissakin mainitaan lähteinä "Lehti A, 1960-1980", mutta ei yksilöidä numeroa eikä artikkelia. Kuka muistaa missä lehdessä oli tarina siitä Hämeenlinnan tien varrella pellon pientareella olleesta höyryveturista, joka paljastui lokomobiiliksi? Tai missä oli kannessa "Hr1 1021 Kuopiossa pikajunan edessä toukokuussa 1963". Maakunta-arkistossa minulle sanottiin, että hyvä kun joku katsoi VR:n papereita. Muutoin ne olisivat menneet silppuriin seuraavassa seulonnassa. Helsingistä VR aihe siirrettiin jo Mikkeliin. Mahtaako katsojamäärä kasvaa? FB:n hakua on moitittu, mutta toimii se paremmin kuin Vorgin keskustelupuolen haku. Testasin kirjoittamalla FB:n otsakekenttään KB-102 (sain kaksi omaa kirjoitustani), Porsaskoskentie (sain Haukivuori aiheisia keskustelusivuja ja Nykälän kalastustilan kirjoituksia), Pedershaab (iso määrä omia, JR:n ja tanskalaisia sivuja). Toki jotain yleistä, kuten Tk3, kirjoittamalla tulee "liikaa" vastastauksia. Vorgissa ei ole tallella kaikki kuvat mitä sinne on aikoinaan laitettu. Ei sekään ole pysyvä. Kun ei vielä ole keksitty täydellistä ratkaisua, niin voi olla tekemättä mitään tai käyttää olevia parhaansa mukaan ja yrittää nauttia siitä mitä on tarjolla. Ei kaikkia Vorgin kuvia tarvitse katsoa, ei FB vaadi sinua ottamaan selfieitä tai hyväksymään tuntemattomia kavereiksi. Ne on kaikki omia valintoja. Minun valintaani vaikuttavat nimenomaan käytön helppous ja palaute siitä olenko tarjonnut jotain mielenkiintoista. Palveluntarjoajan nimi tai foorumi on toissijaista. |
||||
|
02.11.2019 02:19 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta näyttää enemmän louhokselta kuin työmaalta. Bengtskärissä oli kyllä rataa, mutta oliko noin korkeaa kalliota? Itse majakka on tiilestä. En osaa suositella paikkaa, mutta jos löytyy kuvia esim. Bergö, Haidussaari, Hangon satama, Kaalamo, Kumlinge, Kuparsaari, Putsaari ... onhan noita vaikka muille jakaa | ||||
|
|
01.11.2019 19:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aikaa on niin vähän jäljellä ja paljon olisi kerrottavaa. Minulle vastaus FB:n suosimiseen verratuna Vorgiin on täysin selvä syy. FB:ssä näen heti mikä kiinnostaa. Täällä siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Esim. veturien hylkäyspäätöstä tai seisakkeen perustamiskirjelmää ei voi edes kehua "hyväksi kuvaksi" ja saada sitä kautta vastausta. En tarkoita, että tänne olisi tuotava peukutussysteemi. Yksinkertainen laskuri riittä, sellainen joka kertoo montako kertaa joku kuva on avattu. Pari katselua = ei kannata lisätä näitä tai 100 katselua = nämä kiinnostavat, lisäänpä näitä. Sama vaivan noteeraus koskee muutakin toimittamaani aineistoa. Jos aineiston tarjoaja (tällä foorumilla lähinnä liikennepaikkaluettelo) täydentää tietoja, niin näen etten ole nähnyt turhaa vaivaa. Jos mitään ei tapahdu, niin miksi minäkään vaivautuisin. Voin käyttää sen ajan johonkin, josta on enemmän hyötyä lukijoille. Näin se vaan on, uskokaa pois. Huvittava tuore esimerkki siitä miksi minua kannattaa uskoa: Jossain kuvassa joku päivä sitten moitittiin auton esiintymistä siinä. Minä väitin, että harvinainen auto on tärkeä elementti ja lisää kuvan kiinnostavuutta. Lisäsin tämän 50 vuotta vanhan kuorma-autokuvan VR:n tavara-aseman edessä http://vaunut.org/kuva/135658 myös Rautatieharrastus-FB sivulle. Siellä se on kerännyt 19 tunnissa 166 tykkäytä, 32 kommenttia ja 7 jakoa muille sivuille eli ENEMMÄN KIINNOSTUSTA kuin mikään muu julkaisemani veturi- tai junakuva on koskaan saanut. ;) |
||||
|
01.11.2019 19:21 | Eljas Pölhö | ||
| Tälle autolle on FB:n kommenteissa tarjottu myös mallimerkintää KB-102. En tiedä kumpi (102 vai 112 on oikein). Ensimmäiset kaappiautot, ne jotka ohittivat bussipysäkkini 50-luvulla olivat Vanajia, luultavasti Ajokin korilla (valmistettu 1955 alkaen). Tämä oli nykyaikaisempi ja siksi kai päätin kuvata. | ||||
|
|
31.10.2019 17:53 | Eljas Pölhö | ||
| Pystyyhän niitä kuvia FB:ssä hakemaan samalla tavalla kuin täälläkin. FB:ssä kirjoitat hakukenttään "Hae tästä ryhmästä" sanan "pedershaab" ja a vot, saat *kaikkien käyttäjien* Pedershaab kuvat esiin. Esim JR:n laittaman upean Pedershaab-esitteen kokonaisuudessaan. Osa teollisuuskuvistani on vielä Rautatieharrastus-FB ryhmässä, mutta siirrän ne jossain vaiheessa Suomen teollisuusvetureihin. Tarkoitus on myös lisätä kuvia, koska niitä on vielä monta laatikollista. Kokonaan toinen ajatus on, että jos laittaisin kuvat arkistosivulleni täys' kokoisina ja sieltä kuka vaan voisi kopsata ne kunnollisessa koossa. Kaikki minun ottamani kuvat ovat *täysin vapaasti* lainattavissa ja julkaistavissa. Ainoa kaino toiveeni on, että kuvaaja eli minä tai isäni Seppo mainitaan kuvaajana tai ikivanhoissa arkistoni kuvissa kuka niihin on merkitty kuvaajaksi. |
||||
|
31.10.2019 14:31 | Eljas Pölhö | ||
| Korjasin vuodeksi 1971. Skannailin vuoden 1970 diakuvaliuskoja ja siellä oli välissä yksi 1971 enkä muistanut korjata vuosilukua. | ||||
|
31.10.2019 14:29 | Eljas Pölhö | ||
| Korjasin vuodeksi 1971. Skannailin vuoden 1970 diakuvaliuskoja ja siellä oli välissä yksi 1971 enkä muistanut korjata vuosilukua. | ||||
|
|
30.10.2019 23:54 | Eljas Pölhö | ||
| FB siis pienentää kuvat automaattisesti, tänne se pitää tehdä itse. Siellä niiden näyttökoko on kuitenkin pienempi kuin täällä. | ||||
|
28.10.2019 14:55 | Eljas Pölhö | ||
| Ja muutaman vuosikymmen kuluttua kuvan auto herättää paljon enemmän kiinnostusta kuin taustan juna. Kaikki asemien kuvat yms kannattaisi aina ottaa siten, että kuvassa näkyy aikakauden auto. Vanhoissa kuvissa kaikkein eniten haluttuja rautatiekuvia (esim. asemat, tasoristeykset ym) ovat sellaiset, joissa näkyy kuvan aikakauden auto tai autokalustoa ja etenkin joku vähän hienompi auto. Ne ovat aina ensisijalla valittaessa kuvia kirjoihin ja ne aiheuttavat kaikkein eniten kommentteja ja omia muistelukommentteja. Toiseksi tärkeitä ovat ihmiset. Muoti kiinnostaa aina, vaikkei sitä myöntäisi. Tässä esiintyvät molemmat tärkeät elementit. Tämä on kokemukseni useiden kymmenien ruotsalaisten junakirjojen toimittamisen jälkeen. | ||||
|
26.10.2019 03:50 | Eljas Pölhö | ||
| Matkun sahan raide on mennyt siellä vasemmalla. Se on listattu syrjäraideluettelossa K. Koskinen Oy:tä varten. Saha oli perustettu 1933 (Matti Lehtinen), omistaja vuodesta 1936 K. Koskinen Oy (sama firma kuin Järvelän saha). Sahaus loppui syyskuussa 1977. Sahalla oli ihan kunnollisen kokoinen kapearaideverkosto lautatarhalla ja esim. pääsuunnalla oli kolme lautatarharaidetta rinnakkain. | ||||
|
26.10.2019 03:47 | Eljas Pölhö | ||
| Matkun saha sijaitsi suunnilleen taustalla näkyvän rakennuksen kohdalla radan oikealla puolella. Se oli perustettu 1933 (Matti Lehtinen), omistaja vuodesta 1936 K. Koskinen Oy (sama firma kuin Järvelän saha). Sahaus loppui syyskuussa 1977. Sahalla oli ihan kunnollisen kokoinen kapearaideverkosto lautatarhalla ja esim. pääsuunnalla oli kolme raidetta rinnakkain. | ||||
|
25.10.2019 15:19 | Eljas Pölhö | ||
| Välittömän sulkemisuhan torjumiseksi BD Münchenin Arbeitsgruppe ÖPNV päätti 1986 yrittää Prienin ja Aschaun välisen osuuden kehittämistä ja pyrkivät saamaan radan kustannuspeiton nousemaan 17,6 %:sta 24,7 %:iin. Sitä varten kaksi 798-sarjan moottorivaunua ja yksi liitevaunu modernisoitiin. Rataa alettiin markkinoida nimellä Chiemgau-Bahn (näkynee vaunun kyljessä, kuten myös DB:n logo). Modernisoinnissa vaunut muutettiin yhdenmiehen ajoon, kuljettajan viereen tuli myyntitiski, ovi- ja pysäyrysnapit kuten linja-autoissa, keskuskuulutuslaitteet, lisää opaste- ja neuvontakylttejä, istuimet päällystettiin uudelleen miellyttävämmällä tekstiilillä, wc:n viereinen penkkirivi poistettiin ja varattiin matkatavaratilalsi (lastenvaunuille ja isoille pakaaseille), liitevaunu muutettiin kokonaan tupakoimattomille. Taitettavat lisäistuimet saivat pehmustetun päällysteen. Ulkoisesti vaunut maalattiin uudelleen ja liitettiin markkinanimi "Chiemgau-Bahn". Kolmen vaunun muutokseen käytettiin kaikkiaan 152000 DM. Muutetut vaunut valmistuivat AW Kassel'ista toukokuussa 1987 ja uudistettu liikennekonsepti avattiin 30.5.1987. | ||||
|
23.10.2019 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Tampella 979/1958, entinen Trr-Lko 19, alkujaan Lko-KK 19. Metsäliitolla on ollut Kirkniemellä ainakin kolme entistä VR:n Kisko-Kallea. | ||||
|
23.10.2019 21:57 | Eljas Pölhö | ||
| Valmistusnumeron perusteella tämä on ent. VR Trr 364 (ent Trr-Lko 27, alkujaan Lko-KK 27). Metsäliitolla on ollut Kirkniemellä ainakin kolme entistä VR:n Kisko-Kallea. | ||||
|
20.10.2019 16:20 | Eljas Pölhö | ||
| Kaarteen sn oli 55 km/h 400 m:n matkalla. Kuvan vasemmalla puolella (pohjoispuolella) sivuraiteiden päätyttyä oli pienehkö puutavaraliike, jonka pihalla oli kapearaiteinen raiteisto (ei kuitenkaan veturia). | ||||
|
18.10.2019 14:25 | Eljas Pölhö | ||
| 9104 kuvauksen viimeinen sana *voisi* olla "frampl." (esillepanossa) eli vihjaisisi, että kattila olisi muutettu pystykattilaksi. Myöhemmin isommissa muutoksissa kattilan numero vaihdettiin. Tämä oli kuitenkin puhdas arvaus. Vertailuna kattilaan 0015 esimerkiksi Kaipiaisten pumpun 6 m2:n kattila 9301 ja Kavantsaaren pumpun 6 m2:n kattila 9410 on merkitty Rapid-kattiloiksi. Nämä olivat uudemmasta Viipurin konepajapiirin kattilakirjasta, jossa Rapid-kattila nimitys on yleinen. Valitettavasti siinä kirjassa ei Hanko esiinny, koska se kuului toiseen piiriin. Jos joku näitä kerää, niin Kaipiaisten pumpun ensimmäinen kattila oli 7101. | ||||
|
|
17.10.2019 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Hankoon sijoitetut SVR:n höyrykattilat n. 1910 olivat: 6904 vekstad (ent. Lok n:o 34; 1895 Hangö verkstad, 1916 -> Jy b-ombyggnad) - Avonside Eng. Co Ltd, Bristol 8501 vagnsvärm. (ent. Wiborg Verkstad, lokomobil; 1898 -> Hangö) - Robey & Co, Lincoln, Engl. 9104 verkstad -> pump - Egen verkstad, Helsingfors (vertikal i nya … epäselvä sana) 9501 lyftkran (1 1/2 ton portalkran*) - Gebr. Figée, Haarlem 9502 lyftkran (1 1/2 ton portalkran) - Gebr. Figée, Haarlem 9714 ångspruta - Ludvigsbergs mek. verk., Stockholm 0015 pump - Maskin & Brobyggnad AB (6,1 m2 eldyta) *painomerkinta epäselvä, voi olla 3 1/2 ton; toinen on varmasti 1 1/2 ton) Kattilanumeroissa 2 ensimmäistä ilmaisee valmistusvuoden ja kaksi seuraavaa sen vuoden järjestysnumeron. |
||||
|
17.10.2019 14:53 | Eljas Pölhö | ||
| Kirjan "Industrial Locomotives of Scotland", ed. Alan Bridges, IRS 1976 mukaan valmistaja oli English Electric Co, valmistusnumero 1131 vuodelta 1940. Veturin nimi oli FAIRFIELD ja Fairfield Shipbuilding & Engineering Co. Ltd., Fairfield Works, Govan (Glasgow) luovutti sen 29.6.1967 Scottish Railway Preservation Societylle. Liikennöinti yhdellä virroittimella niin kauan kuin raitiotieliikenne toimi, sen jälkeen kahdella "sarvella" käyttäen trolleybussireitin ilmajohtoja. Tämän veturiradan liikenne loppui syyskuussa 1966. | ||||
|
|
16.10.2019 15:38 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1910 Hangon ja Karjaan välinen henkilö- ja sekajunaliikenne hoidettiin A4-vetureilla. A6 olisi todella harvinainen poikkeus, joten ruuvaisin (vanhinta) kuvausvuotta yhdellä eteenpäin (alk 1911). Karjaalle oli 1910 sijoitettuna A5 58, A6 92 ja 98, A3 222, 224, 225 ja 227 sekä A7 231. Näistä mainituista 58, 222---231 ei ollut kuvan kaltaista hyttiä eikä tuolloin kattilaa, jossa oli kiillotettu messinkikupu. Jäljelle jäävat A6 92 ja 98 (jos kuva on noin 1911). | ||||
|
15.10.2019 16:17 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Numero on vähän huonosti luettavissa, mutta voisi olla 3885. Sen mukaan veturi olisi mallia G22W-AC, valmistaja Diesel Division, GM of Canada, valmistustiedot n:o A3740 vuodelta 1980. Tilausnumero C416 käsitti veturit 3833-3897, valmistusnumerot A3688-A3752, valmistusvuodet 1979-1980. | ||||
|
08.10.2019 20:29 | Eljas Pölhö | ||
| Rde-loken är utrustade med ETCS/STM eli varustustason lisäys. | ||||
|
06.10.2019 16:09 | Eljas Pölhö | ||
| Pasilan varikon veturipäiväkirjan mukaan Hv4 742 viimeinen liikennekäyttöpäivä oli 28.9.1963. Syyskuussa 1963 sen kulkema matka oli 3635 km ja silloin lopulliset ajokilometrit viimeisen täyskorjauksen jälkeen 83065 km. Pasilan veturipäiväkirjat 1946-1966 ovat nykyisin Mikkelin Maakunta-arkistossa (tai 1951-53 olivat aikoinaan erillään muista, joten en tiedä ovatko nekin Mikkelissä). |
||||
|
05.10.2019 02:59 | Eljas Pölhö | ||
| Vr1 793 oli Pasilasta käsin lainassa Karjaalla ainakin 9.3.1962-29.6.1962. Sen tilalle Karjaalle lähetettiin 12.6.1962 lainaan Vr1 792 ja se ei palannut vuoden 1962 aikana. 793 näyttää olleen muutaman päivän kateissa 792:n lähettämisen jälkeen, koska Pasilan päiväkirjassa on merkintä "onko Hy knp:lla, kysy sieltä". Ehkä Kr vain luuli saavansa pitää kaksi Kanaa. Katsoin päiväkirjoja vain vuosilta 1961 ja 1962, joten 793 on voinut olla muulloinkin Karjaalla. Päivämäärät ovat +/- 1pv, kun en tiedä onko siirtoajo siirtomerkinnän edellinen vai jälkeinen päivä; merkintä on aina kahden päivän välissä. | ||||
|
26.09.2019 13:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tarvitaan siis ulkonäöltään yhtä hieno dieseli. Mutta kun uudet moottorit ovat hiljaisia käyntiääneltään, niin kummallekin puolelle ämyrit soittamaan kovaäänisesti Maybach MD325 ääntä. Sitä voi käydä äänittämässä Saksassa tai säästöbudjetilla vaikka YouTubesta. :) | ||||
|
26.09.2019 13:05 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on tavanomainen kohtausraiteella varustettu funikulaarirata. Toista kiskoa kulkee kaksipuolisella laipalla varustetut pyörät ja toista kiskoa laipattomat pyörät. Kohtausraiteen "vaihteet" ovat kiinteästi asennossa, jossa laskeva ja nouseva vaunu ohjautuvat eri raiteille, koska vaunuissa on laipattomat ja kaksoislaipalliset pyörät eri puolilla. Toisen vaunun kulkua ohjaa oikeanpuoleinen kisko ja toisen kulkua ohjaa vasemmanpuoleinen kisko. | ||||
|
24.09.2019 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Juu, tietysti Yel (L eikä 1). En taas ajatellut mitään kun kopsasin vanhasta konekirjoitetusta paperista. | ||||
|
|
24.09.2019 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Russian Decapodien tarkka määrä vaihtelee hieman eri lähteissä. Itse käytän (toistaiseksi) määritelmää, jonka mukaan niitä tilattiin 1181 kpl, joista 857 toimitettiin Venäjälle, 200 Yhdysvaltoihin ja 124 peruttiin. Valmistajia olivat Baldwin (1915-1917), Alco/Schenectady (1915-1917), Alco/Brooks (1917-1918) ja CLC (1916). Valmistetut versiot jakaantuivat: Yef (1915), Baldwin 250 kpl Yes (1915-1916), Alco/S 106 kpl 1915-1916 Yek (1916), CLC 50 kpl 1916 Ye1 (1917-18), Alco/B, Alco/S ja Baldwin Epäselvyydet toimitusmäärissä koskevat sarjaa Ye1. |
||||