845-99769 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.09.2016 23:51 Eljas Pölhö  
  Tämä on siis juna TK1655. Itse näin sen perjantaina 6.6, jolloin vetäjänä oli Dm7 4150. Voisiko kuvauspäivä olla 13.6? Seuraava oli kai jo juhannusperjantai ja silloin ei varmaan ollut niin paljoa tavarajunia kuin tässä kuvasarjassa.
kuva 11.09.2016 23:46 Eljas Pölhö  
  6.6.1975 junan P20 kokoonpano oli 2317+23006-22232-22395. Koska junan P33/P93 kokoonpano ei stemmaa, niin kyseessä ei ole kuvauspäivä, vaan ehkä edellinen perjantai. Myöskin TK1655 kulki Dm7-vetoisena 6.6, mutta Reinon kuvassa DmG7 on vetäjänä. Nämä siis viittaa sarjan toisiin kuviin.
kuva 11.09.2016 23:36 Eljas Pölhö  
  Koetin katsella vähiä havaintojani kesältä 1975. Ainoa perjantaihavaintoni näistä on 6.6.75, jolloin P33 oli kolmirunkoinen (Dm8+Dm9+Dm9) ja P93 kaksirunkoinen (Dm8+Dm9). Kuvassa rungot ovat eri järjestyksessä, joten 6.6 se ei ole otettu. Oliko P93 aina perjantaisin kaksirunkoinen on asia, jota en tiedä. Lievästi kuitenkin kallistuisin P33 puoleen. P33 ja P93 ajoivat Helsingistä Tampereelle perättäin.
kuva 11.09.2016 23:25 Eljas Pölhö  
  Ykkössuosikkini arvauksessa on Lohjan järjestelijä. Vaihtoehtona Hyvinkään järjestelijä, joka on ehkä käynyt Jokelassa, Järvenpäässä tai Rajamäellä ennen paluutaan Riksuun.
kuva 11.09.2016 23:22 Eljas Pölhö  
  DmG7-tavarajunista ei ole liiemmälti linjakuvia. Sellainen näyttää oikeastaan aika hyvältä. Vetovaunun ja liitevaunun välillä näyttäisi olevan asianmukainen kulkuyhteys.
kuva 11.09.2016 23:19 Eljas Pölhö  
  Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun näen DmG7-vetämän tavarajunan kohtaavan toisen junan linjalla. Harvinainen otos!
kuva 11.09.2016 13:05 Eljas Pölhö  
  Sekä 1974 että 1976 autovaunu kulki perjantaisin P65:ssä, muina päivinä P63:ssa. Miten oli 1975?
kuva 11.09.2016 12:53 Eljas Pölhö  
  Aivan liian lyhyt ollakseen P2. Tämä on entinen P10, joka toi ennen Pieksämäen postijunan ja Moskovan vaunut. 1974 se oli vielä P10 Moskovan vaunujen kanssa. Ei ole 1975 Turistia. 1976 se oli P20 ilman Moskovan vaunuja.
kuva 11.09.2016 12:47 Eljas Pölhö  
  Nyt on postijuna yhtä tyylikäs kuin muistikuvissa!
kuva 10.09.2016 17:32 Eljas Pölhö  
  Kuva lienee kuitenkin viimeistään vuodelta 1976, jos vaunut ovat liikenteessä, sillä Eiab 12000-12002 ja 12005-12013 hylättiin marraskuussa 1976 (Ko 17.11.1976/To 22.11.1976). Viimeiset kaksi Eiab-vaunua 12003 ja 12004 olivat Seinäjoella liikenteessä ja ne hylättiin syyskuussa 1979 (Lko 7.8.79/Ko 11.9.1979/To 13.9.1979). FPoab 10201 hylättiin keväällä 1979 (Lko 6.2.1979/Ko 29.3.1979/To 9.4.1979).
kuva 09.09.2016 20:22 Eljas Pölhö  
  Joo, ei ollut Eiab tuttu Hyvinkään ja Karjaan väliltä. Jos haluaa elävää kuvaa Eiab-vaunusta, niin ainakin väläyksiä saa elokuvassa "Työmiehen päiväkirja", vuodelta 1967. Siinä leffassa on paljon muutakin rautatiemielenkiintoa, esim Helsinki, Tikkurila, Hiekkaharju, Lokomo tai vetureita ja moottorivaunukalustoa ainakin Hr1 1003, Hr12 2201, 2225, Dm4, Dm 7 (ainakin 4147), Dm8, EFiab (ainakin 11614) ja Eiab. Linja-autopuolelta näkyy kohtauksia Tampereen paikallisliikenteestä (TaKL ja muistaakseni joku Ajokki-bussi). Kaiken lisäksi tärkeissä osissa aina niin nätit Titta Karakorpi ja Elina Salo.
kuva 09.09.2016 18:11 Eljas Pölhö  
  Timo jatkaa historiallisesti tärkeää Pendolinojen laattojen selvittelyä. Jos joku kuvittelee kaikkien laattojen tekstien olevan samoja, niin vilkaiskaa https://vaunut.org/kuva/110347
kuva 09.09.2016 17:26 Eljas Pölhö  
  En taaskaan löydä 60-66 muistiinpanoja, joten muistin varassa ollaan (ei ne olleet yhtä hyviä muistiinpanoja kuin 1967 jälkeen, jolloin Tapani Kilpinen opetti, miten ne pitää tehdä, joten menetys ei ole suuri).

Dm6-7-junia oli yksi pitkä ja monta lyhyttä junaparia (siis Hyvinkää-Karjaa väliltä, Karjaa-Hanko oli pidempiä junia). Pitkä oli yleensä neljä vaunua, perjantaisin viisi ja joskus harvoin kuusi (lienee ollut joku matkalla Turkuun konepajalle). Ihan alkuvuosina 1950-luvun puolella oli enemmän pitkiä, elleivät ne sitten vain kiinnittäneet enemmän huomiota. Pisin Dm7-juna oli kait sitten yöllä 26-27.5.1979, kun Karjaan paikallisliikenne siirtyi veturijuniksi ja loput vaunut (4154+4166+4156+4172+4153 ja kolme liitevaunua) ajettiin Riihimäelle tyhjävaunujunana.

Silk-juna oli ensimmäinen säännöllinen Vr11/Vv15-juna, jo kansakouluaikaan eli 1950-luvun puolella. Seuraavina vuosina Vv15 syrjäytti Tv1:t lähes kokonaan. Mutta ei täysin, Karjaalla oli kolme Tv1 Hangon liikennettä varten ja niitä käytettiin ajoittain Riihimäellä ia lisänä joskus Riihimäki-Lohja-järjestelijä, havaintoja 3-4 kuukausittain aina kesään 1967 saakka (1967 taisi olla jo harvemmin). Viimeisimmät havaintoni olivat vetureista 693-696. 693 viimeinen kirjattu juna T2310 9.7.1967 ja 695 oli siirtoajo veturina Karjaalta Riihimäelle 26.9.1967. 694 ja 696 lopettivat ajonsa jo 1966 puolella (10.2.66 ja 7.4.66).

Tk3 oli paljon harvinaisempi näky. Muutaman kerran vuodessa jonnekkin 1966 saakka. Lienevät liittyneen Lohjan päivystäjän vaihtoihin.

Tr2 alkoi esiintyä muistaakseni syyslukukaudella 1963. Vilkkainta Trumannien käyttö oli vuosina 1965-66, kaksi säännöllistä junaparia ja joskus ylimääräisiä. Vv15-junia oli vähemmän kuin muutama vuosi aiemmin. 1967 alkaen Tr1 alkoi tulla yleisemmäksi kuin Tr2 ja Tr2 poistui kokonaan helmikuussa 1968 (2.3.1968 viimeinen ajo).

Minulla ei ole tietoja Sannäsin soraraiteesta.
kuva 09.09.2016 00:57 Eljas Pölhö  
  Kokoonpanosta päätellen tämä on se perinteinen Hangon postijuna. Perinteinen lähinnä itselleni, koska niin kauan kuin se oli Hv2-vetoinen, bongasin sen lähes joka kouluaamu Nopon Hyvämäentien ylikäytävällä sen matkalla etelään ja illalla sitten kotini parvekkeelta seurasin tulon Periäisistä kohti Hyvämäentietä. Hv:n ääni erottui hyvin, kun se lähti Rajamäeltä ja silloin oli kolme minuuttia aikaa asettua passiin. Sittemmin Hv:n poistuttua vakiojunista Tr2:sta tuli suosikki. Klo 16 soi viinatehtaan pilli ja hetkä myöhemmin alkoi kuulua Trumpan kiihdytys Rajamäeltä sen lastattua päivän Alko-vaunut muun kokoonpanon jatkoksi.

Perjantaisin postijuna (lättähattuversiona) oli vaunun-pari pidempi kuin muulloin, koska se toi Hyvinkäälle Turussa opiskelevia nuoria ja minäkin tulin joskus Rajamäelle. Juna ei pysähtynyt Nopossa, joten tuli vähän pidempi kävelymatka tai vaihto bussiin, mutta joskus 45-50 vuotta sitten se ei ollut mikään iso ongelma.
kuva 09.09.2016 00:21 Eljas Pölhö  
  Taitaapi olla harrastajien matka, vetovaunu 19 ja perävaunu 615. Lähtö Rautatientorilta 10:06.50, sieltä Hakaniemen torin kautta etelärantaan ja Tehtaankadun kautta Munkkiniemeen 4:n päättärille. Sinne kesti 54 min 2s, seistiin 6 min 20s valokuvausta varten ja sitten jatkettiin kiertelyä, käytiin 8:n päätepysäkillä (ajettiin Sibeliuksenkadun/Ruusulankadun kautta), jonne meni 83 min 51s lähdöstä, jatkettiin 89 min 58s kohdalla ja ajettiin mm Harjutorille ja sieltä 1:n päätepysäkille (124 min 34s lähdöstä). 6min 37s pysähdyksen jälkeen jatkettiin Vallilan hallille, jonne saavuttiin 142min 52s kestäneen sightseeingin jälkeen. Sen jälkeen tutustuttiinn Vallilan hallien toimintaan ja säilytettyyn museokalustoon (raitiovaunuja ja busseja). Matkan loki täyttää 6 sivua mun muistikirjasta.
kuva 05.09.2016 00:20 Eljas Pölhö  
  Joku paikallinen, tai Kemijärveä paremmin tunteva, varmaan pystyy sanomaan onko jäärata tässä kuvassa sillan etelä- vai pohjoispuolella.
kuva 04.09.2016 20:46 Eljas Pölhö  
  Minä jouduin Jugoslaviassa putkaan 1969. En valokuvaamisesta, mutta junien kulkuaikojen mittaamisesta sekunttikellolla. Muutoin olivat kilttejä ja sain pitää muistiinpanoni, mutta en saanut enää jatkaa höyryveturin vetämällä pikajunalla, vaan minut tökättiin dieselvetoiseen junaan vasta pimeän aikaan.
kuva 04.09.2016 19:42 Eljas Pölhö  
  Jouni: Ensimmäisenä kannattaisi ajaa Belgrad-Bar. Tulisi kolme maata kerralla, kun rata poikkeaa lyhyesti Bosnia-Hercegovinan alueelle, vaikkei pysähdy siellä (ja on enimmän osaa tunnelissa BH:n alueella). Samalla ylittyisi maailman korkein rautatiesilta Mala Rijeka viadukti (laakson pohjalta mitaten) vähän Podgorican pohjoispuolella. Minulla on toimitustyön alla Montenegron rautateiden historia (kirjoittaja Keith Chester, joka on tehnyt myös BH:n rautatiehistoriikin ja lisänä BH:n kuva-albumin). Montenegron kohdalla ehkä rautateitäkin suurempi mielenkiinto liittyy alueen rajojen muutoksiin; ei ihme että sielläpäin on ollut vähemmän rauhallista. Yhteys Albaniaankin olisi ollut jo pitkään, mutta ne poliittiset erimielisyydet...)
kuva 01.09.2016 18:48 Eljas Pölhö  
  Dm4 ja Dm8-9 moottorivaunuille antoi rataosasto erikseen luvan kutakin rataosaa varten ja tämä taisi olla voimassa aikataulukauden kerrallaan, jollei jostain syystä jouduttu erikseen rajoittamaan kesken kauden. Tyypilliset rajoitukset K30-kiskoilla olivat Dm4 60 km/h ja Dm8-9 50-70 km/h sorapohjalla ja kummallakin 85 km/h sepelipohjalla.
kuva 29.08.2016 16:58 Eljas Pölhö  
  Lista VR:n öljypolttoisista vetureista aikatietoineen on https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9665.0
kuva 28.08.2016 19:51 Eljas Pölhö  
  TPL on sitä mieltä, että kuva on otettu torstaina 25.9.1975. Perusteena lähinnä raide, jolle 1096 on otettu seisomaan.
kuva 28.08.2016 19:47 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja huomautti, että kuvassa näkyy myös Tr1, kolmas raide vasemmalta. Veturi lienee 1048 ja silloin kuva voisi olla kesältä 1974 tai 1975.
kuva 28.08.2016 02:06 Eljas Pölhö  
  Tämä sarja Ge 4/4 II (numerot 611-633) oli aikanaan RhB:n vetovoiman runko. Veturityyppi pohjautui SBB:n (valtionrautateiden) malliin Re 4/4 II. Sittemmin (1990-luvulta alkaen) malli Ge 4/4 III on vetänyt tärkeimmät junat. Ge 4/4 II suurimpana rajoitteena sanottiin olleen vaatimus pitää akselipaino alle 12,5 tonnin. Ilman vertailukohtia nämä veturit menisivät mielestäni kuvissa ihan täydestä normaaliraiteisina, joskin nokan maakuntatunniste olisi silloin aika kookas.
kuva 28.08.2016 01:32 Eljas Pölhö  
  Voi kauheeta: matala laituri, laituripolku ja tasoristeys! Voiko tän piilottaa Trafilta, ettei kukaan vaan saa sydäriä siellä.
kuva 27.08.2016 01:51 Eljas Pölhö  
  Tietääkö joku milloin veturin 1096 tenderiin tuli häkkyrä? Keväällä 1973 sitä ei ollut, joten kuvan varhaisin aika on sanotaan vaikka huhtikuu 1973 ja viimeisin varmaan syyskuu 1975.
Kuvasarja:
Neuvostoliittolaisten veturien ja vaunujen telien erilaisuus
 
 27.08.2016 01:13 Eljas Pölhö  
  No mutta tämähän oli kiva kuvasarja, nimenomaan sarjaksi tehtynä. Näin voisi esitellä muitakin maita, joissa käytetään "ei-suomalaisia" telejä. 3o-3o on tietysti monissa maissa Co'Co' mutta sillä ei ole mitään merkitystä, kun kaikki kuitenkin tietävät mistä on kyse. Riika olisi tietysti hyvä muuttaa myöhempiä hakuja varten, vaikkei se näin yksinään ole mikään ongelma.
kuva 26.08.2016 22:18 Eljas Pölhö  
  Silloin kun ajoin junassa H952 Saarijärven ohitse 26.4.1968, siellä oli Trr Lko 32. Kyseisen vehkeen uusi numero on Trr 368. Sikäli tunnistus sopisi hyvin, vaikka Kisko-Kallet vaihtoivat asemapaikkaa ajoittain aika tiuhaan.

Kukaan ei halua ylläpitää tiedostoa vaihtovetureiden ja vaihtotyötraktoreiden sijoituksista?
kuva 22.08.2016 18:16 Eljas Pölhö  
  Ateliers Carels Frères perustettiin 1838. Osakeyhtiöksi se muutettiin 1897. Veturien valmistus alkoi vuonna 1866, aluksi ainoastaan Belgian valtiolle. Vetureiden valmistus loppui vuosien 1911/12 vaihteen tienoilla. Siihen mennessä oli valmistettu 510 veturia, joista 390 Belgian valtiolle (silloiselle valtionrautatielle: Etat belge). Minäkään en tiedä tehtaasta kirjoitetun historiakirjaa, mutta monistetun (jälkikäteen koostetun?) valmistuslistan sai ostaa 20-30 vuotta sitten.
kuva 13.08.2016 00:09 Eljas Pölhö  
  Rauhaniemen tehtaat (Rauhaniemi-Sipilä Oy) käsitti kaksi tehdasta, entiset Oy Rauhaniemi Ab:n ja Sipilän Tiilitehdas Oy:n. Tehtaat olivat Puujoen pohjoispuolella aivan vierekkäin. Niillä oli erilliset savenottoalueet, toinen oli tehtaasta lounaaseen Puujoen länsipuolella (joki teki mutkan juuri Leppäkosken kohdalla). Etäisyys tehtaalta oli 3-400 m ensimmäiseen kuoppaan ja sen perään rata teki jyrkän mutkan toiselle kuopalle, joka oli aivan Puujoen vierellä. Etäisyys tehtaalta n. 6-700 m. Toisen tehtaan savikuoppa oli tehtaalta suoraan länteen. Matka tehtaalta n. 800-1000 m. Puujoen eteläpuolella oli siis kolmas tehdas.
kuva 12.08.2016 14:36 Eljas Pölhö  
  Kyllä Puujoen eteläpuolella oli yksi tehtaista, 2-300m sillan etelä- ja radan länsipuolella. Siinä oli lyhyt VR:n radan suuntainen sivuraide. Joen pohjoispuolisille tehtaille oli kummallekkin oma haararaide, toinen etelästä ja toinen pohjoisesta. Puujoen yli ei tietääkseni ole ollut saviradan siltaa.
kuva 06.08.2016 01:19 Eljas Pölhö  
  Hectorin kotipaikka on Ruotsissa. Alkuperäinen pääomistaja oli norjalainen, mutta nykyisin kai hollantilainen, jos näillä sijoitusfirmoilla sitten on jotain kotimaata. https://www.eqt.se/Investment-Strategies/Funds/Active-Funds/EQT-Infrastructure-II/
kuva 04.08.2016 13:49 Eljas Pölhö  
  Linja 1 toimii vain ajoittain, joskus museokalustolla, joskus jostain muusta poikkeuksellisesta syystä. Linjoilla 2 ja 3 on kahdessa ei kohdassa yhteinen taival, mutta kaikki pääteasemat ovat omien pitkien haararatojen takana. Suunnitteilla on palauttaa keskustan "iso kierros" ja pitkä jatko etelään, mutta näihin menee vielä aikaa ja monta palaveria.
kuva 04.08.2016 13:31 Eljas Pölhö  
  Huomatkaa, että aseman toisessa kerroksessa on matkustajakoti (Vandrarhem). Junaharrastajalle sopiva yöpymispaikka. Aseman sisällä on iso kahvila, josta saa aamiaisen.
kuva 04.08.2016 13:29 Eljas Pölhö  
  Noita kaksikerrosbusseja käytetään alueliikenteessä lähikaupunkeihin (Linköping, Söderköping ym), mutta ei varsinaisessa keskustaliikenteessä.
kuva 04.08.2016 13:27 Eljas Pölhö  
  Onneksi näyttötaulut ovat niin isot, että vaunujen ja ohittavien bussien pääteasemat näkyvät ylikäytävälle saakka (kuvaajan selän takana).
kuva 04.08.2016 13:24 Eljas Pölhö  
  Kaikki raitiovaunulinjat ja tästä kulkevat bussilinjat käyttävät kaikki sulassa sovussa tätäkin pysäkkiä.
kuva 04.08.2016 13:22 Eljas Pölhö  
  Katutöiden vuoksi linja 2 on poikkeusreitillä eli "oikaisee" Drottninggatania pitkin Söder Tulliin saakka. Selostus näkyy hyvin riittävän suurikokoisissa kaksipuolisissa näyttötauluissa. Helsinki voisi kanssa hankkia tällaiset taulut omien yksipuolisten minikokoisten taulujensa sijaan.
kuva 04.08.2016 13:17 Eljas Pölhö  
  Veistonopettajakoulun oppilaat tekivät tämän 1987 kaupungin 700-vuotisjuhlan kunniaksi. "Träskulpturer som denna gjordes av slöjdlärarstudenter i samband med stadens 700-årsjubileum 1987."
kuva 02.08.2016 13:49 Eljas Pölhö  
  Pekka Honkanen kaivoi esiin merkintöjä talvelta 1958 välillä Tämpere-Seinäjoki, junapari P67-P68, sama veturi (Hr11) mennen tullen: 5.1.58 = 1954, 16.1.58 = 1954, 27.1.58 = 1954, 7.2.58 = 1950 ja 18.2.58 = 1954. Seuraavilta talvilta ei ole vielä löytynyt havaintoja.
kuva 14.07.2016 10:46 Eljas Pölhö  
  P67, P61 ja P63 olivat jo heinäkuussa 1959 pääsääntöisesti Hr12-junia (vaihtoehtona Hr1 ja Nohab). P65 siirtyi Hr12:lle syys-lokakuun vaihteessa 1959, sitä ennen Hr1.
kuva 23.06.2016 04:13 Eljas Pölhö  
  Voi sentään, kun muisti ei enää ole entisellään. Sieltähän kuva on, noloa etten muistanut. Perun veikkaukseni Suomen Kuvalehdestä, sillä jos sama kuva on ollut siellä, niin sitten mainintana VR:n uudesta historiikista. Pieni lohdutus on, että nahkaselkäisessä painoksessa kuva on ainoastaan etusivulla, ei kannessa. Nyt nurkkaan häpeämään ja keräämään muistin rippeitä.
kuva 22.06.2016 00:24 Eljas Pölhö  
  Veikkaan Suomen Kuvalehteä, tai ainakin sama kuva oli jossain numerossa ehkä 1930-luvulla. Tämä kyllä näyttää enemmän tyylitellyltä kuin se "aito" valokuva, jonka muistan (tai muistelen niissä nähneeni).
kuva 21.06.2016 22:35 Eljas Pölhö  
  Niin kuin jo vähän epäilinkin, niin TPL:n tuoreemmat muistisolut muistavat paremmin. 667 oli Imatralla. Vahvistan nyt kotoa käsin, sillä 667 viimeinen kattilan SK tehtiin Imatralla 20.9.1972. Eli Kotkaan jää kuvausaikaan 657, 658, 662 ja 664.
kuva 20.06.2016 23:14 Eljas Pölhö  
  Minun muistaakseni tuolloin olivat ajossa 657 Kta->Kv, 658 Kta, 662 Kta, 664 Kta, 667 Kta ja 670 Kv. (TPL korjaa jos erehdyin)
kuva 20.06.2016 20:20 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja huomautti päiväyksen tai veturitunnistuksen suhteen, että 665 lähti Kouvolasta kesäkuussa 1971 ja jäi silloin pois ajosta.
kuva 20.06.2016 20:16 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja arveli kuvan päiväyksen olevan vähän pielessä, 660 lähti Kotkasta syyskuussa 1971 Kouvolaan omin konein ja se oli sen viimeinen ajo.
kuva 07.06.2016 01:21 Eljas Pölhö  
  Surullista, että Suomessa ei kelpaa junakyyti eikä bussikyyti. Onnibussi keksi yhden syyn ja nyt osaamattomat muut ovat äimän käkenä, VR itkuköörin kärjessä. Onnibussi osasi myös mainostuksen kikat ja harvoin näkee vertailuhintoja Matkahuollon piletteihin. Minäkin matkustin tässä kuussa halvemmalla Kuopion Liikenteellä ja Savonlinjalla kuin VR:llä tai Onnilla. Kaikki kunnia Onnille, että osoitti julkisen liikenteen tarpeen, kunhan hinnoittelu on edes "sinne päin".
kuva 07.06.2016 01:09 Eljas Pölhö  
  VR Groupin mainokset eivät vastaa todellisessa elämässä tehtyjä päätöksiä. Monissa maissa moinen vääristely kiellettiin jo minun ollessani lapsi, eli ennenkuin useimmat tämän lukijoista olivat edes olemassa. Suomessa höpötys kai sitten sallittiin. Olihan se itse valtio kun höpötti.
kuva 04.06.2016 17:42 Eljas Pölhö  
  Tämä taitaa olla viides Pendolinon valmistajanlaatta täällä. Kuten havaitaan, kaikki eivät ole samanlaisia. Hyvää työtä Timo!
kuva 04.06.2016 17:34 Eljas Pölhö  
  Moniin höyryvetureihin vaihdettiin 1950-60 luvuilla. Mullerin (u=saksalainen y) paineentasausmäntäluistit. Osassa ohitusputki tulpattiin ja patti jäi, osaan tehtiin uudet suoraseinäiset sylinterit.
kuva 30.05.2016 15:58 Eljas Pölhö  
  Heinolan viimeinen Tve3 (468) poistui sieltä 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (501) saapui 30.8.1978. Loviisan viimeinen Tve3 (464) poistui samaten 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (509) saapui Loviisaan 5.6.1979.
<<   >>